Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot
         10. Liikenneverkko
              01. Liikenneviraston toimintamenot
              20. Perusväylänpito
              35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen
              41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon
              50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
              (70.) Jäänmurtajan hankinta
              76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset
              77. Väyläverkon kehittäminen
              78. Eräät väylähankkeet
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
         20. Liikenteen viranomaispalvelut
         30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
         40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
         50. Tutkimus
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 065 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä, korjauksista, elinkaaren hallinnasta, omaisuuden hallinnasta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä, suunnittelusta, liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustulot.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 41,0 milj. euron ratamaksun perusmaksu. Liikennevirasto tulouttaa lisäksi rataverolain perusteella momentille 11.19.03 yhteensä 5,34 milj. euroa rataveroa. Määrärahan mitoituksessa on myös otettu huomioon hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisen kärkihankkeen perusväylänpito: korjausvelan vähentämisen lisärahoitus 100 milj. euroa.

Korjausvelan kasvu pysäytetään ja velkaa vähennetään hallitusti ja väylien kuntoa turvataan ottaen huomioon myös väylän merkitys asiakkaalle. Korjausvelka kasvaisi ja väylien kunto heikkenisi nopeasti ilman korjausvelkapanostusta. Väylien elinkaaritehokkuus on keskeisiä tavoitteita. Korjausvelkarahoitusta kohdennetaan myös digitaalisuuden ja automaation edistämiseen korjausvelan hallinnan kehittämiseksi ja siten uuden korjausvelan synnyn ehkäisemiseksi.

Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Maantielain mukaan tienpito käsittää maantien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja liikenteen hallinnan. Maantien rakentamisella tarkoitetaan uuden tien tekemistä ja tien parantamista. Ratalain mukaan radanpidolla tarkoitetaan rautatien ja siihen liittyvän kiinteän omaisuuden suunnittelua, hankintaa, rakentamista, hallintaa ja kunnossapitoa sekä olemassa olevan rautatien parantamista. Rakentamisella tarkoitetaan uuden rautatien rakentamista ja olemassa olevan rautatien parantamista.

Väylänpito jaetaan päivittäiseen kunnossapitoon, ylläpitoon, parantamiseen sekä liikenteen palveluihin. Nämä on jaettu edelleen momentin päätösosassa mainittuihin osiin. Perusväylänpidon rahoituksesta noin 60 % on sidottu yli vuoden kestäviin indeksisidonnaisiin sopimuksiin.

Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet sekä tulevina vuosina korjausvelan kasvun pysäyttäminen ja sen hallittu vähentäminen. Korjausvelkatoimenpiteet kohdennetaan mm. vilkasliikenteisten seutu- ja yhdysteiden päällysteiden ja rakenteiden parantamiseen, maantie- ja ratasiltojen kuntoon, ratapihoihin ja ratojen turvalaitteisiin sekä biotalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi sekä raakapuuterminaalien kehittämiseen.

Päivittäisellä kunnossapidolla (397 milj. euroa) varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys. Liikenneverkon hoitoon käytetään 332 milj. euroa ja nämä toimet priorisoidaan koko väylänpidossa. Väylien ja niiden laitteiden toiminnan energiakulut sekä sähkö- ja ict-järjestelmien tukipalvelut ovat yhteensä 65 milj. euroa.

Ylläpitoon käytetään 381 milj. euroa. Ylläpidolla korjataan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja uusitaan toimivuudeltaan heikkeneviä rakenteita. Liikenneverkon korjausvelka on pääosin aiheutunut ylläpidon toimenpiteiden riittämättömyydestä perusväylänpidon rahoitustason laskettua ja ostovoiman heiketessä. Suurin osa ylläpidon rahoituksesta käytetään elinkaaren hallintaan eli 307 milj. euroa. Toimet ovat laajalti väyläverkon osien tai suuren yksittäisen kohteen suunnitelmallista korjausta ja uusimista, ml. hankeohjelma pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksille. Näillä toimilla estetään kunnon heikkenemisen haittavaikutuksia liikenteelle ja parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä.

Parantamiseen käytetään 65 milj. euroa ja sillä pidetään väylien palvelutaso lisääntyneen liikenteen tai maankäytön muutosten edellyttämällä tasolla. Liikenneväylien parantamisinvestoinneilla (31 milj. euroa) rahoitetaan pienehköjä rakennuskohteita ja niihin liittyvä hankesuunnittelu. Näihin kuuluvat mm. raakapuuterminaalien hankeohjelma (5 milj. euroa), raskaiden ajoneuvojen mitta- ja painokorotusten hankeohjelma (10 milj. euroa). Muu parantamisen rahoitus kohdentuu liikennekeskusten käyttämien järjestelmien pienimuotoiseen uusimiseen ja suunnitteluun (pl hankesuunnittelu).

Liikennepalveluihin käytetään 181 milj. euroa. Liikennepalvelut muodostuvat liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta (75 milj. euroa, pääosin rataliikennekeskuksen, tieliikennekeskusten ja VTS-keskusten palveluiden ostoja), jäänmurrosta (51 milj. euroa), maantielauttaliikenteestä (51 milj. euroa) ja merikartoituksesta (4,5 milj. euroa). Toimilla edistetään liikenteen, kuljetusten ja liikkumisen turvallisuutta, sujuvuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Jäänmurron menot on mitoitettu jäänmurtajien 490 toimintapäivän mukaan ja väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 48,5 % vuonna 2016. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Väylämaksun tilapäinen puolitus on voimassa vuonna 2016.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2014—2016 (milj. euroa) 1)

 2014 toteutuma2015 varsinainen talousarvio2016 esitys
 bruttomenotbruttotulotnettomenotbruttomenotbruttotulotnettomenotbruttomenotbruttotulotnettomenot
          
Tienpito5902156954511534540-540
Radanpito394603343665331338150331
Vesiväylänpito811808718695194
Yhteensä1 06582983998659331 01651965

1) Ei sisällä korjausvelan vähentämiseen osoitettua 100 milj. euron määrärahaa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Liikenneverkon korjausvelan vähentäminen100 000
Tasomuutos32 091
Yhteensä132 091

2016 talousarvio1 065 000 000
2015 I lisätalousarvio7 793 000
2015 talousarvio932 909 000
2014 tilinpäätös1 016 938 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 060 000 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 5 000 000 euroa talousarvioestyksen 1 065 000 000 euroon nähden on siirtoa momentille 31.10.50.


2016 talousarvio1 060 000 000
2015 I lisätalousarvio7 793 000
2015 talousarvio932 909 000
2014 tilinpäätös1 016 938 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Julkisen talouden suunnitelma ja vuoden 2016 talousarvioesitys siirtävät liikenneväylien rahoituksen painopistettä selkeästi investointihankkeista kunnossapitoon. Esityksen taustalla on parlamentaarisen työryhmän esitys (LVM:n julkaisuja 35/2014), jossa ehdotettiin perusväylänpidon priorisointia väylänpidon rahoituksessa, määrärahan tasokorotusta ja ostovoiman turvaamista.

Korjausvelan vähentäminen on yksi hallituksen kärkihankkeista, johon kohdistetaan vuosina 2016—2018 yhteensä 600 milj. euron lisärahoitus. Siitä osoitetaan ensi vuodelle 100 milj. euroa, josta 95 milj. euroa perusväylänpidon momentille ja 5 milj. euroa yksityisteiden avustuksiin (31.10.50). Vuoden 2017 lisärahoitus on 300 milj. euroa ja vuoden 2018 vielä 200 milj. euroa. Lisäksi perusväylänpidon rahoitusta vahvistetaan vuosina 2017—2019 myös siten, että kehittämishankkeisiin varatuista määrärahoista siirretään vuositasolla 90—140 milj. euroa (yhteensä 364 milj. euroa).

Valiokunta on tyytyväinen hallituksen linjauksiin ja toteaa, että perusväylänpitoon on tarkoitus käyttää kehyskauden aikana lähes miljardi euroa aikaisempaa enemmän. Tämä on merkittävä ja tärkeä päätös, sillä jo pitkään jatkuneesta matalasta rahoitustasosta johtuen niin tie- kuin rataverkon kunto on huonontunut tuntuvasti. Alemman asteinen tieverkko on monin paikoin jo erittäin huonossa kunnossa, mutta myös keskeisen tieverkon päällysteet ovat osin vaurioituneet. Ratapihojen päällysrakenteiden kunto on niin ikään heikentynyt, eikä myöskään ratojen sähkö- ja turvalaitteiden uusimiseen ole kyetty investoimaan riittävästi.

Edellä mainitun parlamentaarisen työryhmän joulukuussa 2014 laatiman arvion mukaan korjausvelan määrä oli tuolloin noin 2,4 mrd. euroa ja sen arvioitiin kasvavan nykyisellä rahatasolla noin 100 milj. euroa vuodessa. Lisäpanostuksista huolimatta korjausvelan lisääntymistä ei siten saada vielä ensi vuonna taittumaan, vaan huonokuntoisten teiden ja siltojen määrä kasvaa edelleen. Työ korjausvelan vähentämiseksi saadaan kuitenkin alkuun, ja määrärahojen kasvaessa korjausvelka alkaa seuraavina vuosina pienentyä.

Perusväylänpitoon on ensi vuonna käytettävissä kaikkiaan noin 1,1 mrd. euroa, josta käytetään tienpitoon 540 milj. euroa, radanpitoon 331 milj. euroa ja vesiväylänpitoon 94 milj. euroa. Lisäksi käytettävissä on edellä mainittu 100 milj. euron lisäys, jonka tarkemmasta kohdentamisesta ei ole vielä päätöksiä. Saadun selvityksen valintakriteerit painottuvat mm. asiakkaiden tarpeisiin sekä korjausvelan hallintaan liittyviin näkökohtiin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että lisärahoituksen kohdentaminen perustuu laaja-alaiseen arviointiin, jossa otetaan erityisesti huomioon elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parantavat hankkeet.

Valiokunta korostaa myös sellaisten pienten alueellisten investointien toteuttamista, jotka tehostavat jo olemassa olevan infran tehokkaampaa käyttöä ja parantavat elinkeinoelämän kuljetusten ja joukkoliikenteen toimivuutta. On myös perusteltua kohdentaa rahoitusta digitaalisuuden ja automaation edistämiseen korjausvelan hallinnan kehittämiseksi ja siten uuden korjausvelan synnyn ehkäisemiseksi.

Valiokunta painottaa myös liikenneturvallisuutta edistävien hankkeiden toteuttamista. Esimerkiksi kevyen liikenteen väylien rakentaminen on viime vuosien heikon taloustilanteen aikana vähentynyt ja jäänyt suurelta osin kuntien vastuulle. Kevyen liikenteen väylät ovat kuitenkin tehokas keino parantaa liikenneturvallisuutta ja työ- ja koulumatkojen sujuvuutta, minkä lisäksi ne ovat tärkeitä liikuntapaikkoja, jotka antavat hyvän mahdollisuuden arkiliikunnan lisäämiseen.

Jotta liikenneturvallisuuden parantaminen etenee, valiokunta pitää välttämättömänä erillisen liikenneturvallisuutta parantavan teemahankkeen käynnistämistä. Hanke tulee käynnistää vuonna 2017 ja sen rahoitus katetaan korjausvelan vähentämiseen osoitetusta, kehittämishankkeista siirrettävästä määrärahasta. Teemahankkeen sisältönä olisi alueellisesti tärkeiden pienten liikenneturvallisuutta edistävien hankkeiden toteuttaminen; tällaisia hankkeita ovat mm. kevyen liikenteen väylien, alikulkujen ja riista-aitojen rakentaminen sekä liittymäjärjestelyjen parantaminen.

Raskaan liikenteen massa- ja mittauudistuksesta johtuen monien siltojen kantavuus ei ole enää riittävä uusien painojen mukaisille ajoneuvoille, ja osa kuljetuksista joutuu käyttämään joskus pitkiäkin kiertoreittejä. Uudistuksella tavoitellut hyödyt jäävät näin osin saavuttamatta, ja kuljetusmatkojen pidentyminen heikentää myös elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Valiokunta lisää momentille 1 400 000 euroa neljän sillan korjaamiseen, jotka kaikki ovat elinkeinoelämän kuljetusten kannalta tärkeitä, mutta kantavuudeltaan riittämättömiä raskaille kuljetuksille. Hankkeiden kustannusarviot ovat 150 000—550 000 euroa. Kohteet ovat Eurakosken silta Eurassa (T634), jonka kustannusarvio on n. 400 000 euroa, Rekolankosken silta Jämsässä (KES20, n. 550 000 euroa), Virenojan silta Orimattilassa (U2066, n. 150 000 euroa) ja Kärkölän myllysilta Kärkölässä (U2480, n. 300 000 euroa).

Vesiväylät

Korjausvelan vähentämiseen osoitettua määrärahaa ei olla kohdentamassa vesiväylien kunnostukseen, mutta parlamentaarisen työryhmän raportin mukaan vesiväylien kunto pystytään pitämään nykyisellä riittävällä tasolla. Valiokunta korostaa kuitenkin vesiväylien merkitystä esim. metsäteollisuuden ja energiantuotannon kuljetuksissa. Vesiväylillä on suuri merkitys myös matkailussa, johon liittyy myös paljon käyttämätöntä potentiaalia.

Kimolan kanava

Valiokunta on jo aiemmissa talousarviomietinnöissä (VaVM 34/2013 vp ja VaVM 37/2014 vp) nostanut esille Kimolan kanavan kunnostamisen merkityksen Itä-Hämeen ja Kymenlaakson matkailulle ja elinkeinoelämälle. Heinolan ja Kouvolan välissä sijaitseva Kimolan kanava on tehty 1960-luvulla tukkien uittoa varten, mutta tukinuiton päätyttyä kanavan käyttö on loppunut ja sen kunto vähitellen huonontunut.

Kanavan kunnostamisen kautta avautuisi vesitieyhteys Kymenlaaksosta Päijänteelle, mikä lisäisi merkittävästi matkailua ja siihen liittyvää elinkeinotoimintaa. Saadun selvityksen mukaan kanavan kunnostuksen arvioidaan olevan alueen merkittävin matkailuinvestointi vuosikymmeniin ja sillä olisi myös suuri elinkeinopoliittinen merkitys alueelle, joka on viime vuosina käynyt läpi erittäin voimakkaan teollisuuden rakennemuutoksen. Väyläsuunnitelman mukaiset kustannukset ovat noin 10 milj. euroa, josta kunnat ovat sitoutuneet maksamaan kolmanneksen.

Hankkeen liikkeellelähtöä on hidastanut muun muassa se, ettei ole ollut täysin selvää, mille hallinnonalalle hanke luontevimmin kuuluisi.

Valiokunta pitää kanavan kunnostamista alueen elinkeinopolitiikan ja työllisyyden kannalta perusteltuna ja lisää talousarvioaloitteiden TAA 246/2015 vp ja TAA 292/2015 vp perusteella 6 000 000 euroa työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille 32.50.40 (Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen).

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 061 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä, korjauksista, elinkaaren hallinnasta, omaisuuden hallinnasta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä, suunnittelusta, liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustulot.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

 

I lisätalousarvioesitys HE 9/2016 vp (18.2.2016)

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto saa tehdä kymmenen vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia uuden murtajan jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 132 300 000 euroa.

Selvitysosa: Vuoden 2013 talousarviossa myönnettiin valtuus uuden jäänmurtajan hankkimiseksi Liikenneviraston omistukseen. Voimassa oleva valtuus on 128 milj. euroa ja jäänmurtajan hankinnasta aiheutuvat menot on rahoitettu momentilta 31.10.70. Vuoden 2016 talousarvioon sisältyy jäänmurtajan myynnistä saatavana tulona 128 milj. euroa momentilla 12.31.10.

Liikennevirasto on järjestänyt vuoden 2015 loppupuolella kilpailutuksen uuden murtajan jäänmurtopalvelusta. Viraston on tarkoitus solmia 10-vuotinen palvelusopimus Arctia Icebreaking Oy kanssa uudesta jäänmurtaja Polariksesta. Sopimuskausi on 1.4.2016—31.3.2026. Sopimuksen hankintahinta on 132,3 milj. euroa (sis. 2 % vuotuisen indeksikorjauksen). Sopimus sisältää jäänmurronpalveluja 122 valmiuspäivää ja 92 operointipäivää vuonna 2016 sekä 212 valmius- ja 182 operointipäivää vuosina 2017—2025. Vuoden 2026 osalta sopimus sisältää 90 valmius- ja 90 operointipäivää.

Jäänmurron palvelusopimuksesta aiheutuu aikaisempaan verrattuna lisämenoja 6,11 milj. euroa vuonna 2016, vuosina 2017—2025 7,803 milj. euroa per vuosi ja vuonna 2026 2,4 milj. euroa.

Liikenneviraston käytössä on ollut viiden perinteisen jäänmurtajan peruskapasiteetti sekä neljän jäänmurtajan lisäkapasiteetti. Peruskapasiteetin valmiuskustannukset ovat n. 24,5 milj. euroa vuodessa, joka sisältää 600 operointipäivää. Lisäkapasiteetista maksetaan valmiusmaksua 14,6 milj. euroa ja operointipäivistä toteutuneen mukaisesti. Lisäkapasiteetista poistuu vuoden 2016 jälkeen Ruotsin merenkulkulaitoksen jäänmurtaja Frej. Uudella jäänmurron palvelun hankinnalla turvataan Liikenneviraston tilaama jäänmurron kapasiteetti varmistamaan meriliikenteen turvallisuus ja sujuvuus.

Jäämurtokustannukset lisäävät väylämaksun perusteena olevia kustannuksia. Väylämaksujen kustannusvastaavuus alenee 48,5 prosentista 45,6 prosenttiin vuonna 2016.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 I lisätalousarvio
2016 talousarvio1 061 400 000
2015 I lisätalousarvio7 793 000
2015 talousarvio932 909 000
2014 tilinpäätös1 016 938 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 7/2016 vp (8.4.2016)

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto saa tehdä kymmenen vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia uuden murtajan jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 132 300 000 euroa.