Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2015 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       01. Hallinto
       02. Valvonta
       03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
       10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
       20. Työttömyysturva
            31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä
            50. Valtionosuus ansiopäivärahasta
            51. Valtionosuus peruspäivärahasta
            52. Valtionosuus työmarkkinatuesta
            55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta
            56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta
       30. Sairausvakuutus
       40. Eläkkeet
       50. Veteraanien tukeminen
       60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
       70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
       80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
       90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

20. TyöttömyysturvaPDF-versio

Selvitysosa: Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko peruspäivärahana tai ansiopäivärahana. Päivärahan edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen, joka edellyttää 26 viikon työhistoriaa. Myös Suomesta toiseen EU- tai ETA -maahan työnhakijaksi lähtevä työtön voi saada työttömyyspäivärahaa kolmen kuukauden ajan. Työmarkkinatuki turvaa niiden Suomessa asuvien työttömien toimeentulon, jotka eivät työssäoloehdon puuttumisen vuoksi ole oikeutettuja päivärahaan tai joiden oikeus päivärahaan on päättynyt.

Työttömyysturvan tavoitteena on kohtuullisen taloudellisen toimeentulon takaaminen kaikille työttömille. Kohtuullinen toimeentulo määritellään vähimmäistoimeentulona ja suhteessa aikaisempiin tuloihin.

Työttömyysturvaa on kehitetty siten, että se tukee aktiivivaihtoehtoja ja työurien pidentämistä. Työttömyysetuutta maksetaan paitsi työttömyyden myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Tällöin hakijalle maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon hänellä työttömänä ollessaan olisi oikeus. Työttömiä, irtisanottuja ja lomautettuja kannustetaan osallistumaan koulutukseen tai muihin työllistymistä tukeviin toimiin, jotta mahdollisuudet nopeaan uudelleen työllistymiseen paranevat. Ansio-osaa maksetaan korotettuna työllistymistä edistävien toimien ajalta sekä pitkän työuran päätyttyä. Työllistymistä edistävien toimien ajalta maksetaan lisäksi kulukorvausta. Työllistymisen edistämiseksi työttömyysturvassa on otettu käyttöön 300 euron suojaosa.

Maahanmuuttajalla on oikeus työmarkkinatukeen kotoutumistukena edellyttäen, että hänellä on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on henkilön työkyvyn säilyttäminen tai palauttaminen. Kunta järjestää pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea ja toimeentulotukea saaville henkilöille kuntouttavaa työtoimintaa työllistymisen edistämiseksi.

Työelämän muutoksiin vastaamiseksi ammattitaitoa on pidettävä yllä ja tarvittaessa on varauduttava sen muokkaamiseksi uusiin tehtäviin sopivaksi. Työssä oleville maksettavan aikuiskoulutustuen tavoitteena on edistää työssä olevien työelämän tarpeista lähtevää osaamista ja elinikäistä oppimista, jolla samalla ennaltaehkäistään työttömyyttä.

Ikääntyvän työvoiman työssä pysymistä on edistetty nostamalla lisäpäiväoikeuden ikäraja 61 vuoteen vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneillä.

Vuorottelukorvausta maksetaan työntekijälle, joka siirtyy vuorotteluvapaalle työnantajan palkatessa työttömän henkilön vastaavaksi ajaksi. Vuorottelukorvausta kehitetään siten, että vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys nousee nykyisestä kymmenestä vuodesta 16 vuoteen ja työttömältä edellytetään kolmen kuukauden työttömyyttä.

Toiminnan laajuus 2012—2015

 2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
arvio
2015
arvio
     
Työttömyysaste (%)7,78,28,48,3
     
Kuntouttava työtoiminta    
Toimintaan osallistuvat henkilöt keskimäärin vuodessa17 00019 00021 00027 000
Toimintapäiviä keskimäärin vuodessa/osallistuja105120125125
     
Ansiopäiväraha    
Saajia keskimäärin kuukaudessa126 500142 000140 000132 000
Korvauspäiviä yht. milj. kpl30,835,135,334,8
— työttömyysajalta27,331,531,731,3
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta yht.3,73,63,63,5
Keskimääräinen päiväraha (€/pv)64,367,067,368,5
     
Peruspäiväraha    
Saajia keskimäärin kuukaudessa25 70028 80031 10030 900
Korvauspäiviä yht. milj. kpl6,77,58,28,1
— työttömyysajalta5,66,47,17,0
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta1,11,11,11,1
Keskimääräinen päiväraha (€/pv)32,6633,5934,3034,90
     
Työmarkkinatuki    
Saajia keskimäärin kuukaudessa135 800156 500173 800179 600
Korvauspäiviä yht. milj. kpl35,340,645,146,6
— työttömyysajalta24,629,734,235,7
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta10,710,810,910,9
Keskimääräinen työmarkkinatuki (€/pv)33,9735,1836,2036,70
     
Aikuiskoulutustuki    
Saajia keskimäärin kuukaudessa5 4006 3006 7007 100
Keskimäärin maksettu etuus (€/kk)1 4171 4461 5001 530
     
Vuorottelukorvaus    
Saajia keskimäärin kuukaudessa8 3497 7527 7006 500
Korvauspäiviä ansioturvassa, milj. kpl1,82,02,11,7
Korvauspäiviä perusturvassa, milj. kpl0,020,020,020,02
Keskimääräinen korvaus ansioturvassa (€/pv)55,857,558,6559,80
Keskimääräinen korvaus perusturvassa (€/pv)23,5222,5523,4023,80

31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 34 054 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.

Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

Selvitysosa: Kunnalle maksettava korvaus on 10,09 euroa toimintapäivää ja toimintaan osallistujaa kohti. Toiminnan piirissä ovat pitkään työttömänä olleet työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavat henkilöt, joille kunta järjestää työllistymisen edistämiseksi kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan vuonna 2015 noin 27 000 henkilöä ja toimintapäiviä arvioidaan olevan keskimäärin 125 osallistujaa kohti. Valtion korvausta maksetaan jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enintään viideltä päivältä viikossa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos7 568
Yhteensä7 568

2015 talousarvio34 054 000
2014 talousarvio26 486 000
2013 tilinpäätös16 275 978

50. Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 980 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen ansiopäivärahan rahoittamiseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoittamisesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettujen kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti

3) työttömyyskassojen hallintokuluosuuden maksamiseen työttömyyskassalain (603/1984) mukaisesti.

Selvitysosa: Ansiopäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Ansiopäivärahan rahoittavat Työttömyysvakuutusrahasto, työttömyyskassat ja valtio. Palkansaajien päivärahoista työttömyyskassojen osuus on pääsääntöisesti 5,5 % kuitenkin siten, että ansioturvan korotusosat ja muutosturvalisät Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa kokonaan. Valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja rahasto loppuosan. Valtio ei osallistu lomautusajalta eikä ns. lisäpäiviltä maksettavien päivärahojen eikä myöskään lapsikorotusten rahoitukseen. Yrittäjien päivärahoista valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja lapsikorotukset, yrittäjäkassat rahoittavat loppuosan. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

 
Valtionosuus maksetuista päivärahoista 
— työttömyysajalta788 600 000
— työllistymistä edeltävien palvelujen ajalta134 000 000
Kulukorvaukset50 000 000
Valtionosuus hallintokuluihin8 000 000
Yhteensä980 600 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
KEL-indeksin osittainen jäädytys-11 900
Tarvearvion muutos-12 050
Yhteensä-23 950

2015 talousarvio980 600 000
2014 talousarvio1 004 550 000
2013 tilinpäätös981 000 000

51. Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 176 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen peruspäivärahan, siihen liittyvän lapsikorotuksen ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta.

Määrärahaa saa käyttää myös valtioiden välisten kustannusten korvaamiseen kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta toiseen EU-jäsenvaltioon tilanteessa, jossa henkilö ei täytä kansallisen lainsäädännön työttömyysetuuksien edellytyksiä.

Selvitysosa: Peruspäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Peruspäiväraha, siihen liittyvä lapsikorotus, palvelujen ajalta maksettavat korotusosat ja muutosturvalisät rahoitetaan valtion varoista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset. Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa työttömyysajalta maksetut korotusosat. Työttömyysvakuutusmaksu, joka peritään työttömyyskassoihin kuulumattomilta henkilöiltä, tilitetään Kansaneläkelaitokselle.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta 1.1.2015.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
Valtionosuus maksetuista päivärahoista 
— työttömyysajalta230 900 000
— työllistymistä edeltävien palvelujen ajalta38 000 000
Kulukorvaukset10 000 000
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun osuus-102 000 000
Yhteensä176 900 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
KEL-indeksin osittainen jäädytys-3 100
Sopeutustoimi-50 000
Tarvearvion muutos-14 480
Yhteensä-67 580

2015 talousarvio176 900 000
2014 talousarvio244 480 000
2013 tilinpäätös199 850 000

52. Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 311 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavan työmarkkinatuen, siihen liittyvän lapsikorotuksen ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti.

Selvitysosa: Kunnat ja valtio rahoittavat puoliksi työttömyyden perusteella vähintään 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen. Muun työmarkkinatuen valtio rahoittaa kokonaan. Lisäksi valtio huolehtii Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiudesta työmarkkinatuen osalta (maksuvalmiussuoritus).

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysturvalain 14 luvun 3 §:n muuttamisesta 1.1.2015 lukien siten, että kuntien rahoitusosuus työmarkkinatuesta muuttuu niin, että kunta rahoittaa 50 prosenttia 300—999 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden tuesta ja rahoitusosuus nousee 70 prosenttiin työmarkkinatukea yli 1 000 päivää saaneiden osalta.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella työnantajalle maksettavan palkkatuen perustukiosuus niiden osalta, jotka ovat saaneet työttömyysetuutta työttömyyden perusteella vähintään 500 päivältä tai jotka ovat työttömyyden perusteella saaneet työmarkkinatukea vähintään 130 päivältä ja täyttävät lain 11 luvun 8 §:n edellytykset tai jotka ovat alle 25-vuotiaita ja saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella yhdenjaksoisesti vähintään 65 päivältä sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella työmarkkinatukeen oikeutetulle myönnetyn starttirahan perustukea vastaavan osuuden maksamiseen varatut määrärahat 125 000 000 euroa siirretään työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan momentille 32.30.51. Siirto mahdollistaa määrärahan joustavamman käytön. Palkkatuki ja starttirahan perustuki budjetoidaan maksuperusteisena.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
Työmarkkinatuet 
— työttömyysajalta1 267 900 000
— kuntien rahoitusosuus-408 000 000
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta336 500 000
— kulukorvaukset65 800 000
Kotoutumistuet 
— työttömyysajalta40 700 000
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta97 600 000
— kulukorvaukset21 400 000
Maksuvalmiusrahan lisäys15 000 000
ELY-keskusten maksama palkkatuen ja starttirahan perustuen siirto TEM:iin-125 000 000
Yhteensä1 311 900 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
KEL-indeksin osittainen jäädytys-18 100
Maksuvalmiusrahan lisäys15 000
Pitkäaikaistyöttömien (300 vrk) työmarkkinatuen järjestämis- ja rahoitusvastuun siirto kunnille-150 000
Rahoitusvastuun siirron vaikutus aktivointiin15 000
Tarvearvion muutos184 200
Työmarkkinatukea saavien palkkatuen ja starttirahan perustuen osuus (siirto momentille 32.30.51)-125 000
Yhteensä-78 900

2015 talousarvio1 311 900 000
2014 talousarvio1 390 800 000
2013 tilinpäätös1 340 780 142

55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 59 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.

Selvitysosa: Palkansaajan aikuiskoulutustuki muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Yrittäjän aikuiskoulutustuki maksetaan perusosan suuruisena. Valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Jos aikuiskoulutustuki maksetaan soviteltuna valtio rahoittaa määrän, joka vastaa perusosan suhteellista osuutta täydestä aikuiskoulutustuesta. Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa ansio-osan sekä Koulutusrahaston hallintokustannukset.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
KEL-indeksin osittainen jäädytys-700
Tarvearvion muutos4 840
Yhteensä4 140

2015 talousarvio59 300 000
2014 talousarvio55 160 000
2013 tilinpäätös55 399 619

56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 41 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.

Selvitysosa: Vuorottelukorvausmenot rahoitetaan samoin kuin vastaavat työttömyysetuudet. Valtionosuus kassan jäsenille maksettavista korvauksista vastaa peruspäivärahan osuutta täydestä ansiopäivärahasta. Kassaan kuulumattomien henkilöiden vuorottelukorvaukset valtio rahoittaa kokonaan.

Vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys on nostettu nykyisestä 10 vuodesta 16 vuoteen, käyttö on sidottu lakisääteiseen vanhuuseläkeikään siten, että yläikäraja vanhuuseläkkeen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella ja vuorotteluvapaan kesto on muutettu 90—359 kalenteripäivästä 100—360 kalenteripäivään. Vuorottelusijaisen edellytyksiä on muutettu siten, että sijaiseksi on palkattava työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä työnhakijana yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneen 14 kuukauden aikana. Uudistus on voimassa 1.9.2014 lukien.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
KEL-indeksin osittainen jäädytys-600
Tarvearvion muutos1 850
Työhistoriavaatimuksen nosto 16 vuoteen-12 000
Yhteensä-10 750

2015 talousarvio41 400 000
2014 talousarvio52 150 000
2013 tilinpäätös51 742 000