Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
         01. Puolustuspolitiikka ja hallinto
         10. Sotilaallinen maanpuolustus
              01. Puolustusvoimien toimintamenot
              18. Puolustusmateriaalihankinnat
              19. Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi
              50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen
         30. Sotilaallinen kriisinhallinta
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

10. Sotilaallinen maanpuolustusPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa: Puolustusvoimat ylläpitää ja kehittää koko maan kattavaa alueellista puolustusjärjestelmää sekä yleistä asevelvollisuutta puolustuksen perusratkaisuina. Puolustuskyky perustuu puolustusjärjestelmän suorituskykyihin ja niille kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä saatavaan tukeen.

Puolustusvoimien kehittäminen mitoitetaan siten, että maahamme kohdistuvat eriasteiset uhat kyetään hallitsemaan kaikissa tilanteissa yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa. Ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn perustana on oltava joukkojen riittävä suorituskyky. Osassa järjestelmiä on ylläpidettävä korkea valmius, jolla kyetään kiistämään yllätys ja estämään lamautus. Joukot on varustettava ja koulutettava riittävällä ja ajanmukaisella puolustusmateriaalilla.

Puolustusvoimien tehtävien toteuttaminen edellyttää muuttuneessa turvallisuusympäristössä hybridisodankäyntikyvyn lisäksi nykyistä korkeampaa valmiutta ja taistelunkestävyyttä.

Yleisen asevelvollisuuden edellytykset turvataan ja asevelvollisuutta hyödynnetään nykyistä laaja-alaisemmin. Koko palveluskelpoinen miespuolinen ikäluokka koulutetaan. Asevelvollisten osaamista ja toimintakykyä kehitetään määrällisesti ja laadullisesti riittävällä varusmies- ja kertausharjoituskoulutuksella. Varusmiesten ja reserviläisten siviiliosaamista hyödynnetään täysimääräisesti.

Puolustusvoimat osallistuu aktiivisesti viranomaisten väliseen yhteistyöhön. Kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan kansallisten sotilaallisten suorituskykyjen ylläpitoa ja kehittämistä sekä lisätään puolustusvoimien henkilöstön ja reserviläisten ammattitaitoa eriasteisten kriisien hallitsemiseksi.

Puolustuskyvyn pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen ylläpito ja kehittäminen  edellyttävät tasapainoa materiaalisen valmiuden menojen, henkilöstömenojen ja muiden toimintamenojen välillä.

Toiminnalliset tulostavoitteet

Sotilaalliselle maanpuolustukselle asetetaan seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita edistävät, alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä
  • — Puolustusvoimilla on riittävän ennakkovaroituksen antava sotilasstrateginen tilannekuva.
  • — Puolustusvoimat valvoo alueellista koskemattomuutta sekä ennalta ehkäisee ja tarvittaessa torjuu alueloukkaukset.
  • — Puolustusvoimilla on valmius torjua sotilaallisen voiman käyttö ja sillä uhkaaminen koko maan alueella.
  • — Puolustusvoimat kykenee muodostamaan painopisteen kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaisesti torjuessaan sotilaallisen voiman käyttöä.
  • — Puolustusvoimat jatkaa asevelvollisuuden ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistä yhteistyössä puolustusministeriön ja muiden hallinnonalojen kanssa.
  • — Kansainvälistä puolustusyhteistyötä syvennetään ja laajennetaan tukemaan puolustuskyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä. Meri- ja ilmatilannekuvayhteistyötä syvennetään ja niiden kehittämistä jatketaan. Puolustusvoimat hyödyntää resurssien puitteissa monikansallisen harjoitusyhteistyön tarjoamat mahdollisuudet ja kehittää osallistumistaan harjoitustoimintaan.
  • — Puolustusvoimat suuntaa kiinteistö- ja ympäristöinvestoinnit kustannustehokkaasti painopisteinä terveys, turvallisuus ja poikkeusolojen vaatimukset.
  • — Puolustusvoimat toteuttaa puolustusministeriön räjähdevarastoinnin kehittämispäätöksen (FI.PLM.2013-4162) mukaiset toimenpiteet.
  • — Puolustusvoimat toteuttaa julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoimintaa koskevan lain edellyttämät toimenpiteet.
  • — Puolustusvoimat on mukana kehittämässä valtionhallinnon ja erityisesti turvallisuusviranomaisten yhteisiä ICT- palveluita ja keskittää toimialariippumattomat ICT- tehtävät valtionhallinnon yhteiseen palvelukeskukseen.
  • — Puolustusvoimat toteuttaa isäntämaatuen antamisen edellyttämät järjestelyt ja jatkaa avun antamisen ja ulkopuolisen sotilaallisen avun vastaanottamisen edellyttämien järjestelyjen toimeenpanoa osana puolustuskyvyn kehittämistä.
  • — Puolustusvoimat toteuttaa puolustusministeriön materiaalipoliittiset linjaukset käynnissä olevissa ja suunniteltuihin tilausvaltuuksiin sisältyvissä keskeisissä hankkeissa.
Turvallinen yhteiskunta
  • — Puolustusvoimilla on valmius tukea muita viranomaisia.
  • — Puolustusvoimat kehittää yhteistoimintakykyä ja menettelytapoja muiden viranomaisten kanssa mm. valtakunnallisessa turvallisuusvalvonnassa. Lisäksi puolustusvoimat kehittää turvallisuusvalvontaa keskittämällä toimintoja ja yhdenmukaistamalla turvallisuustekniikkaa ottaen huomioon yhteistoiminnan muiden viranomaisten kanssa.
  • — Puolustusvoimat osallistuu kansallisen kyberstrategian toimeenpanoon ja kehittämiseen hallinnonalan toimeenpano-ohjelman mukaisesti.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoiksi ehdotetaan noin 2 886 milj. euroa, joka on noin 227 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2015. Määrärahojen kasvu johtuu pääasiassa materiaalihankintojen menojen myöhentämisestä noin 129 milj. eurolla vuosilta 2013—2015. Hallinnonalan menojen arvioidaan olevan yhteensä 1,37 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Puolustushallinto toteutti vuosina 2012—2014 laajan puolustusvoimauudistuksen, jonka tavoitteena oli Suomen puolustuskyvystä huolehtiminen ja pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen. Uudistuksella puolustusvoimat sopeutettiin pieneneviin ikäluokkiin ja kasvaviin kustannuspaineisiin.

Valiokunta pitää myönteisenä, että puolustusvoimat on pystynyt palauttamaan vuonna 2015 toiminnan tason (kertausharjoitukset, maastovuorokaudet, lentotunnit ja alusvuorokaudet) uudistuksen mukaisten tehtävien ja suorituskykyisten joukkojen tuottamisen edellyttämälle tasolle. Tämä taso pystytään valiokunnan saaman selvityksen mukaan säilyttämään myös vuonna 2016.

Valiokunta pitää myös myönteisenä, että puolustusmateriaalihankintoihin on pystytty lisäämään parlamentaarisen selvitystyöryhmän raportin mukaisesti 50 milj. euroa. Lisäksi menoihin on tehty 1,5 prosentin ennakollinen hinta- ja kustannustason tarkistus, mikä merkitsee noin 25,1 milj. euron lisäystä. Vastaavasti määrärahaan on tehty vuonna 2014 toteutuneen kustannustason vähennys noin 11 milj. euroa.

Toimintamenojen osalta valiokunta toteaa, että toimintaympäristön muutos edellyttää nykyistä korkeampaa puolustusvoimien toimintavalmiutta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valmiuden tehostamiseen ei kuitenkaan ole riittävää rahoitusta. Kiireellisiä toimenpiteitä vaativat erityisesti maavoimien nopean toiminnan valmiuden nostaminen ja kyberpuolustuskyvyn kehittäminen.

Valiokunta kiinnittää huomiota lisäksi siihen, että puolustusvoimauudistus rahoitettiin pitkälti puolustusmateriaalihankintojen kustannuksella ja toiminnasta tinkimisellä. Tehdyt leikkaukset kerryttivät myös kunnossapito- ja koulutusvelkaa. Talousarvioesityksessä siirretään lähes 62 milj. euroa puolustusmateriaalihankinnoista toimintamenoihin. Siirrettävä määräraha on pääosin (51 milj. euroa) tarkoitus käyttää materiaalin kunnossapitoon, kuten varaosiin. Valiokunta pitää hyvänä, että varaosavajeen kattamisesta huolehditaan eikä vaje vaaranna toiminnan tasoa vuonna 2016. Valiokunta pitää kuitenkin erittäin ongelmallisena sitä, että toimintamenoja joudutaan rahoittamaan uusien hankintojen kustannuksella.

Materiaalihankintojen osuus on vain noin 22 prosenttia ehdotetusta sotilaallisen maanpuolustuksen budjetista. Tasoa ei voida valiokunnan mielestä pitää riittävänä, jotta sodan ajan joukot pystytään varustamaan tarvittavalla tavalla kaluston vanhetessa. Materiaalihankintojen osuuden tulee olla noin yksi kolmasosa puolustusbudjetista uskottavan puolustuskyvyn ylläpitämiseksi. Lisäksi pidemmällä aikavälillä haasteena on rahoituksen riittävyys puolustusvoimien tulossa oleviin suuriin materiaali-investointeihin, kuten Laivue 2020 -hankkeeseen ja Hornet-torjuntahävittäjien korvaamiseen. Näitä hankintoja ei voida sisällyttää normaaliin hankintabudjettiin, vaan niitä varten tarvitaan erillisrahoitus.

Materiaalihankintojen määrärahan niukkuus vaikuttaa väistämättä myös kotimaasta tehtäviin hankintoihin ja kotimaisen puolustusteollisuuden osaamisen kehittymiseen sekä työllistämismahdollisuuksiin. Valiokunta pitää tärkeänä Suomessa toimivaa puolustusteollisuutta, joka on oleellinen osa kansallista puolustuskykyä ja huoltovarmuutta. Suomelle pienenä puolustusmateriaalin tuottajamaana on myös ensiarvoisen tärkeää, että puolustusteollista kilpailua koskevia säädöksiä tulkitaan EU-maissa samalla tavalla.

01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 866 418 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 4 800 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen

3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen

4) puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin

5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin

6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen

7) puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen.

Valtuudet

1) Vuonna 2016 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2016—2021 enintään 146 576 000 euroa.

2) Vuonna 2016 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

Selvitysosa: Momentin bruttomenojen 1 898,3 milj. euroa arvioidaan jakautuvan seuraavasti: palkkausmenot 791,2 milj. euroa, materiaalisen valmiuden menot (pl. palkat) 404,9 milj. euroa, kiinteistömenot 262,7 milj. euroa, asevelvollisten koulutuksen ja ylläpitohuollon menot (pl. palkat) 173,6 milj. euroa sekä muut toimintamenot 265,9 milj. euroa.

Toiminnalliset tulostavoitteet

Toiminnallinen tehokkuus2014
toteutuma
2015
ennakoitu
2016
arvio
    
Taloudellisuus   
Varusmiespäivän hinta (euroa)505855
Reserviläispäivän hinta (euroa)224166168
HN lentotunnin hinta (euroa)8 3489 5009 750
NH-90 lentotunnin hinta (euroa)7 9568 1008 500
    
Tuottavuus   
Pääesikunnan, puolustushaarojen ja sotilasläänien esikuntien henkilötyövuosimäärä/puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä (%)111110
Koulutetut varusmiehet/varusmiespalvelukseen tulleet (%)858385
    
Kannattavuus   
Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään89105105
Tuotokset ja laadunhallinta2014
toteutuma
2015
ennakoitu
2016
arvio
    
Koulutetut varusmiehet (lkm)21 41821 30021 200
Varusmiesten sotaharjoitusperusteiset maastovuorokaudet (lkm)263535
Kouluttajien määrä/koulutusjoukkue (lkm)2,62,52,5
Kertausharjoituksissa koulutetut reserviläiset (lkm)5 81818 00018 000
Kertausharjoituskoulutetut reserviläiset/SA-joukkoihin sijoitetut (%)1,67,87,8
HN lentotunnit (lkm)7 9988 9008 900
NH-90 lentotunnit (lkm)1 2711 6501 850
Taistelualus 1A valmiusvuorokaudet (lkm)1 1581 4001 400

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20162017201820192020—Yhteensä vuodesta 2016 lähtien
       
Vanhat tilausvaltuudet      
Peruslentokoulutus VN-kalustolla -tilausvaltuus 4 5813 5022 424  10 507
Vuoden 2013 toimintamenojen tilausvaltuus14 373    14 373
Puolustusvoimien logistiikka 2013 (PVLOG 2013) -tilausvaltuus30 5209 750   40 270
Vuoden 2014 toimintamenojen tilausvaltuus22 400    22 400
KASI-järjestelmän ylläpito
-tilausvaltuus
3 0003 0003 0003 0003 00015 000
Vuoden 2015 toimintamenojen tilausvaltuus70 81131 63810 207  112 656
Kunnossapidon kumppanuus (Millog) -tilausvaltuus99 25497 21495 55995 13193 897481 055
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän hankinta
-tilausvaltuus
2 00022 00015 000  39 000
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä246 939167 104126 19098 13196 897735 261
       
Uusi tilausvaltuus      
Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuus 94 52947 8373 0101 200146 576
Uusi tilausvaltuus yhteensä 94 52947 8373 0101 200146 576
       
Valtuudet yhteensä246 939261 633174 027101 14198 097881 837

Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee 209 henkilötyövuotta vuoteen 2015 verrattuna. Vähennys aiheutuu pääosin siitä, että v. 2015 henkilöstöä on vielä puolustusvoimauudistuksen henkilöstötoimien seurauksena ylivahvuudessa.

Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuudella on tarkoitus hankkia varaosia ja materiaalin kunnossapitopalveluja maa-, meri- ja ilmavoimille.

Uusi tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot1 888 1251 870 7141 898 284
Bruttotulot30 57927 65431 866
Nettomenot1 857 5461 843 0601 866 418
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta121 390  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle127 104  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot1 1183 3361 637
— muut tuotot12 38313 03214 731
Tuotot yhteensä13 50116 36816 368
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset13 53613 57713 897
— osuus yhteiskustannuksista1 6511 9371 718
Kustannukset yhteensä15 18715 51415 615
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-1 686854753
Kustannusvastaavuus, %89106105
    
Hintatuki 351200200
    
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen-1 3351 054953

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2016)16 353
Senaatti-kiinteistöjen vuokrien korotus36 000
Siirto momentille 27.01.01 (2 htv)-180
Siirto momentilta 27.10.1810 620
Terveydenhuollon valvonnan uudet tehtävät (siirto momentille 28.40.01) (1 htv)-75
Toteutunut kustannustasotarkistus (2014)-4 995
Vuokrasopimusten ennenaikaisten päättymisten vaikutukset-4 893
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-548
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-22 604
Palkkaliukumasäästö-7 263
Palkkausten tarkistukset6 757
Toimintamenosäästö (HO 2015)-5 370
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirron palautus momentilta 28.20.01)10
Vuokramenojen indeksikorotus1 412
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-1 866
Yhteensä23 358

2016 talousarvio1 866 418 000
2015 I lisätalousarvio-5 020 000
2015 talousarvio1 843 060 000
2014 tilinpäätös1 863 259 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 917 418 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2016 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2017—2021 enintään 146 774 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohdan kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdan 1).

Lisäys 51 000 000 euroa talousarvioesityksen 1 866 418 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 27.10.18 materiaalisen valmiuden menoihin eli varustamiseen ja materiaalin kunnossapitoon.

Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärän lisääminen 198 000 eurolla talousarvioesityksen 146 576 000 euroon nähden ja tilausvaltuuden menoajoitukseen ehdotettavat muutokset johtuvat ilma-, meri- ja maajärjestelmien kunnossapitoa koskevien sopimusten täsmentymisestä puolustusvoimien alkuperäisen talousarvioehdotuksen tekemisen jälkeen.

Tilausvaltuuteen ehdotettavat muutokset toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Tilausvaltuuden muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20162017201820192020—Yhteensä vuodesta 2016 lähtien
       
Vanhat tilausvaltuudet      
Peruslentokoulutus VN-kalustolla -tilausvaltuus 4 5813 5022 424  10 507
Vuoden 2013 toimintamenojen tilausvaltuus14 373    14 373
Puolustusvoimien logistiikka 2013 (PVLOG 2013) -tilausvaltuus30 5209 750   40 270
Vuoden 2014 toimintamenojen tilausvaltuus22 400    22 400
KASI-järjestelmän ylläpito -tilausvaltuus3 0003 0003 0003 0003 00015 000
Vuoden 2015 toimintamenojen tilausvaltuus70 81131 63810 207  112 656
Kunnossapidon kumppanuus (Millog) -tilausvaltuus99 25497 21495 55995 13193 897481 055
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän hankinta -tilausvaltuus2 00022 00015 000  39 000
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä246 939167 104126 19098 13196 897735 261
       
Uusi tilausvaltuus      
Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuus 89 91641 3928 4866 980146 774
Uusi tilausvaltuus yhteensä 89 91641 3928 4866 980146 774
       
Valtuudet yhteensä246 939257 020167 582106 617103 877882 035

2016 talousarvio1 917 418 000
2015 IV lisätalousarvio900 000
2015 I lisätalousarvio-5 020 000
2015 talousarvio1 843 060 000
2014 tilinpäätös1 863 259 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 917 418 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 4 800 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen

3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen

4) puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin

5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin

6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen

7) puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen.

Valtuudet

1) Vuonna 2016 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2017—2021 enintään 146 774 000 euroa.

2) Vuonna 2016 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 17 708 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 3 016 000 euroa vuoden 2015 valuuttakurssien muutoksista aiheutuvista menoista ja 250 000 euroa siirtona momentilta 27.10.18 sekä vähennyksenä 18 090 000 euroa vuoden 2015 toteutuneen indeksikehityksen mukaisesta kustannustasotarkistuksesta, 2 816 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta ja 68 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta johtuen.

Vuoden 2014 alusta on siirrytty järjestelmään, jossa vuosittain kevään lisätalousarvioesityksen yhteydessä selvitetään valuuttakurssimuutosten nettomääräinen vaikutus edellisen vuoden määrärahatarpeeseen. Vaikutusta vastaava tarkistus ehdotetaan lisätalousarvioesityksissä ao. momenttien määrärahoihin lisäyksenä tai vähennyksenä.

Perustelujen muutoksella poistetaan esteet sille, että puolustusvoimat voi tarjota vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuville naisille mahdollisuutta hakea jälkikäteen puolustusvoimilta korvausta heille kutsuntaterveystarkastuksesta aiheutuneista kuluista.


2016 II lisätalousarvio-17 708 000
2016 talousarvio1 917 418 000
2015 tilinpäätös1 838 940 000
2014 tilinpäätös1 863 259 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 17 708 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 4 000 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamisesta puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön siirtomäärärahakauden puitteissa määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen.

Selvitysosa: Varsinaista talousarviota laadittaessa arvioitiin asuntojen verotusarvon muutoksiin ja puolustusvoimauudistukseen perustuen asuntosubventiomäärärahan tarpeeksi 4 800 000 euroa vuonna 2016. Subventiomäärärahan tarve on tämän jälkeen tarkentunut noin 4 000 000 euroon, joten määrärahasta voidaan käyttää 800 000 euroa muihin momenttiperustelujen mukaisiin puolustusvoimien toimintamenoihin.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 III lisätalousarvio
2016 II lisätalousarvio-17 708 000
2016 talousarvio1 917 418 000
2015 tilinpäätös1 838 940 000
2014 tilinpäätös1 863 259 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 4 000 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamisesta puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön siirtomäärärahakauden puitteissa määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen.

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 593 735 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 98 034 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2016 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2016—2020 enintään 314 100 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2016 -tilausvaltuus, PVKEH 2016).

PVKEH 2016 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2016 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2012 (PVKEH 2012) -tilausvaltuuden maksatusaikaa pidennetään vuoteen 2019 saakka tilausvaltuuden enimmäismäärää yhteensä 280 826 000 euroa muuttamatta.

3) Vuonna 2016 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20162017201820192020—Yhteensä
vuodesta 2016
lähtien
       
Vanhat tilausvaltuudet      
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus14 1759 80019 100  43 075
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2007) -tilausvaltuus24 107    24 107
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2009) -tilausvaltuus22 04215 000   37 042
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus66 78211 5416 0575 000 89 380
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2013) -tilausvaltuus129 43666 152   195 588
Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu 2013 (TTK-PROTO 2013) -tilausvaltuus8 160    8 160
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus97 60071 30058 00053 00022 000301 900
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus84 46260 0508 77512 700 165 987
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä446 764233 84391 93270 70022 000865 239
       
Uusi tilausvaltuus      
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus37 100108 05076 35053 20039 400314 100
Uusi tilausvaltuus yhteensä37 100108 05076 35053 20039 400314 100
       
Valtuudet yhteensä483 864341 893168 282123 90061 4001 179 339

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä kehitettäviin suorituskykyihin:

Kehittämisohjelma / Suorituskyky / Tavoite
Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelma

Rakennetaan puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä sekä tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista kehittämällä yhteistä tilannetietoisuutta ja varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita.

  • — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
  • — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
  • — kehitetään integroitua tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
  • — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
  • — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
  • — jatketaan puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
  • — kehitetään kyberpuolustuskykyä.
Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelma

Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.

  • — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
  • — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
  • — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
  • — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
  • — ylläpidetään puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
  • — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista.
Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin.

  • — hankitaan kaukovaikuttamisen ampumatarvikkeita
  • — jatketaan puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän rakentamista.
Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelma

Ylläpidetään puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, jolla varmistetaan joukkojen toimintakyky.

  • — luodaan puolustusvoimille yhtenäiset logistiikan rakenteet, toimintatavat ja osaaminen sekä integroidaan puolustushaarojen huoltojärjestelmät tiiviimmin kansainvälistyvään elinkeinoelämään yhteensopivaksi
  • — kehitetään ja ylläpidetään ilmakuljetuskykyä ml. hyödyntämällä kansainvälisen strategisen kuljetuskyvyn hankkeita
  • — jatketaan alueellisten joukkojen materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään alueellisten joukkojen tulivoimaa, suojaa ja liikkuvuutta sekä ylläpidetään operatiivisten joukkojen suorituskykyä.

  • — kehitetään alueellisia joukkoja toteuttamalla poistuvien suorituskykyjen korvaaminen sekä kokonaisrakenteen uudistus
  • — täydennetään, ylläpidetään ja kehitetään operatiivisia joukkoja
  • — kehitetään suojelukykyä ja uusitaan panssarintorjunta-aseistusta
  • — jatketaan jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaavien järjestelmien hankintoja.
Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään meriyhteyksien turvaamiskykyä, miinantorjuntakykyä ja rannikkojoukkojen liikkuvuutta.

  • — otetaan käyttöön uudet miinantorjunta-alukset
  • — ylläpidetään taistelualuskaluston suorituskyky
  • — ylläpidetään miina-asetta
  • — kehitetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa
  • — jatketaan ampumatarvikkeiden hankintoja.
Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.

  • — jatketaan Hornet-torjuntahävittäjien elinjaksopäivitystä (MLU2) sekä hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
  • — rakennetaan ilmasta maahan -suorituskyky
  • — saatetaan päätökseen erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusten hankinnat
  • — saatetaan päätökseen keskikantaman ilmatorjuntaohjus-hanke.
Puolustusvoimien joukkotuotantojärjestelmän kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaisia suorituskykyisiä joukkoja sekä luodaan edellytyksiä uusien joukkojen perustamiselle.

  • — aloitetaan taistelukoulutuksen oppimisympäristön simulaattorihankinnat.
Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla edistetään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuutta, tuottavuutta ja kustannustehokkuutta.

— tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin.

Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2016 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

PVKEH 2016 -tilausvaltuuteen sisältyvät kehittämisohjelmien suurimmat hankkeet

Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamisen tuen kehittämisohjelmassa saatetaan meritiedustelukomppanioiden suorituskyky tasolle, jossa vähenevien rannikkojoukkojen jättämää operaatioalueen tyhjyyttä kyetään valvomaan ja vaikuttamisen edellyttämä maalinosoitus ja tuhovaikutuksen arviointi tyydyttävästi toteuttamaan.

Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelmassa varustetaan operatiivisten ja alueellisten taisteluosastojen siirtymiskykyiset johtamispaikat sekä jatketaan ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisjärjestelmän kehittämistä siten, että ITTH-järjestelmästä voidaan luopua.

Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelmassa luodaan puolustusvoimien vaikuttamiskyvyn perusta rakentamalla tärkeimmät vaikuttamisen asejärjestelmät sekä laatimalla ja testaamalla puolustusvoimien yhteisen vaikuttamisen operatiivinen konsepti osana tutkimus- ja operatiivista harjoitustoimintaa. Operatiivisen tulenkäytön hankkeilla hankitaan pitkän kantaman ampumatarvikkeita.

Maapuolustuksen kehittämisohjelmassa täydennetään Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunujen osajärjestelmiä, lisätään joukkojen taistelunkestävyyttä hankkimalla naamioverkkoja sekä täydennetään erillisyksiköiden varustusta hankkimalla henkilökohtaista varustusta ja ryhmäaseistusta.

Meripuolustuksen kehittämisohjelmassa peruskorjataan Jurmo-luokan venekalusto.

Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa ylläpidetään Hornet-kaluston kykyä toimia operatiivisesti toimivana järjestelmänä koko elinkaarensa ajan sekä parannetaan Hawk-kaluston koulutusarvoa ja sen pysymistä toimivana sekä käytettävänä järjestelmänä koko elinkaarensa ajan.

PVKEH 2012 -tilausvaltuuden menoajoitusmuutoksella ja maksatusaikaa pidentämällä saadaan määrärahat vastaamaan paremmin Hornet-torjuntahävittäjäkalustolle hankittavan pitkän kantaman ilmasta maahan -ohjusten arvioitua toimitusaikataulua.

Momentin määrärahasta arvioidaan käytettävän 483 864 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 11 837 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 98 034 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin, jotka sisältävät hallitusohjelman mukaisen puolustusbudjetin tasokorotuksen vuoden 2016 osuuden.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2016)8 047
Menoajoitusmuutokset129 226
Pansio-luokan miinalauttojen peruskorjaus (LTA I 2015)6 000
Puolustusbudjetin tasomuutos (HO 2015)50 000
Siirto momentille 27.10.01-10 620
Toteutunut kustannustasotarkistus (2014)-5 728
Yhteensä176 925

2016 talousarvio593 735 000
2015 I lisätalousarvio-2 362 000
2015 talousarvio416 810 000
2014 tilinpäätös427 561 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 542 735 000 euroa.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 53 684 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2016 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2016—2020 enintään 182 276 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2016 -tilausvaltuus, PVKEH 2016).

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen ja päätösosan valtuuskohdan kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdan 1).

Vähennys 51 000 000 euroa talousarvioesityksen 593 735 000 euroon nähden on siirtoa momentille 27.10.01. Toimintamenoihin on siirretty PVKEH 2016 -tilausvaltuuden vuoden 2016 määrärahasta 2 550 000 euroa, muista puolustusmateriaalihankinnoista 44 350 000 euroa ja indeksi- ja valuuttakurssimäärärahasta 4 100 000 euroa.

PVKEH 2016 -tilausvaltuuden enimmäismäärän pienentäminen 131 824 000 eurolla talousarvioesityksen 314 100 000 euroon nähden aiheutuu siitä, että suunnitellut hankinnat eivät edellytä valtuutta. Tilausvaltuuteen ehdotettavat muutokset toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Muiden puolustusmateriaalihankintojen määrärahaa on vähennetty 44 350 000 euroa talousarvioesityksen 98 034 000 euroon nähden.

Indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen määrärahaa on vähennetty 4 100 000 euroa talousarvioesityksen 11 837 000 euroon nähden.

Tehtyjen muutosten jälkeen momentin määrärahasta arvioidaan käytettävän 481 314 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 7 737 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 53 684 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Tilausvaltuuden muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20162017201820192020—Yhteensä
vuodesta 2016
lähtien
       
Vanhat tilausvaltuudet      
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus14 1759 80019 100  43 075
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2007) -tilausvaltuus24 107    24 107
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2009) -tilausvaltuus22 04215 000   37 042
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus66 78211 5416 0575 000 89 380
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2013) -tilausvaltuus129 43666 152   195 588
Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu 2013 (TTK-PROTO 2013) -tilausvaltuus8 160    8 160
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus97 60071 30058 00053 00022 000301 900
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus84 46260 0508 77512 700 165 987
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä446 764233 84391 93270 70022 000865 239
       
Uusi tilausvaltuus      
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus34 55068 42656 10012 00011 200182 276
Uusi tilausvaltuus yhteensä34 55068 42656 10012 00011 200182 276
       
Valtuudet yhteensä481 314302 269148 03282 70033 2001 047 515

2016 talousarvio542 735 000
2015 IV lisätalousarvio55 115 000
2015 I lisätalousarvio-2 362 000
2015 talousarvio416 810 000
2014 tilinpäätös427 561 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 542 735 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 53 684 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2016 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2016—2020 enintään 182 276 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2016 -tilausvaltuus, PVKEH 2016).

2) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2012 (PVKEH 2012) -tilausvaltuuden maksatusaikaa pidennetään vuoteen 2019 saakka tilausvaltuuden enimmäismäärää yhteensä 280 826 000 euroa muuttamatta.

3) Vuonna 2016 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 16 882 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 71 766 000 euroa.

Vuoden 2014 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 134 000 euroa.

Valtuus

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2013 (PVKEH 2013) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 1 200 000 eurolla 495 240 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 134 000 euroa aiemmin myönnetyn VYV2 -tilausvaltuuden vuoden 2014 maksatusmäärärahan uudelleenbudjetointina muihin puolustusmateriaalihankintoihin sekä 15 998 000 euroa vuoden 2015 valuuttakurssien muutoksista aiheutuneista menoista ja vähennyksenä 250 000 euroa siirtona momentille 27.10.01 PVKEH 2013 -tilausvaltuuden vuoden 2016 maksatusmäärärahasta.

Vuoden 2014 alusta on siirrytty järjestelmään, jossa vuosittain kevään lisätalousarvioesityksen yhteydessä selvitetään valuuttakurssimuutosten nettomääräinen vaikutus edellisen vuoden määrärahatarpeeseen. Vaikutusta vastaava tarkistus ehdotetaan lisätalousarvioesityksissä ao. momenttien määrärahoihin lisäyksenä tai vähennyksenä.

PVKEH 2013 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 1 200 000 eurolla aiheutuu pääosin erään hankintatilauksen purkamisesta, jonka vuoksi tilausvaltuuden vuoden 2016 maksatusmäärärahasta siirretään 950 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin käytettäväksi vastaavaan hankintaan ja 250 000 euroa siirretään momentille 27.10.01, koska kaikki hankintaan liittyvät menot eivät ole momentin 27.10.18 perustelujen mukaista puolustusmateriaalia.

Tehtyjen muutosten jälkeen määrärahasta arvioidaan käytettävän 445 564 000 euroa aikaisemmin myönnetyistä tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 34 550 000 euroa vuonna 2016 myönnetystä tilausvaltuudesta aiheutuvien menojen maksamiseen, 7 737 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 71 766 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Päätösosaan tehtyjen muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavanlaiseksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20162017201820192020—Yhteensä vuodesta 2016 lähtien
       
Vanhat tilausvaltuudet      
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus14 1759 80019 100  43 075
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2007) -tilausvaltuus24 107    24 107
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2009) -tilausvaltuus22 04215 000   37 042
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus89 25111 5416 0575 000 111 849
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2013) -tilausvaltuus128 23666 152   194 388
Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu 2013 (TTK-PROTO 2013) -tilausvaltuus8 160    8 160
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus97 60081 35049 95051 00022 000301 900
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus61 99350 00016 82514 700 143 518
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä445 564233 84391 93270 70022 000864 039
       
Uusi tilausvaltuus      
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus34 55068 42656 10012 00011 200182 276
Uusi tilausvaltuus yhteensä34 55068 42656 10012 00011 200182 276
       
Valtuudet yhteensä480 114302 269148 03282 70033 2001 046 315

2016 II lisätalousarvio16 882 000
2016 talousarvio542 735 000
2015 tilinpäätös469 563 000
2014 tilinpäätös427 561 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 16 882 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 71 766 000 euroa.

Vuoden 2014 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 134 000 euroa.

Valtuus

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2013 (PVKEH 2013) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 1 200 000 eurolla 495 240 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 75 766 000 euroa.

Valtuus

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2016 (PVKEH 2016) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 11 000 000 eurolla 171 276 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

Selvitysosa: PVKEH 2016 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 11 000 000 eurolla aiheutuu Jurmo -luokan venekaluston peruskorjauksen hankintavalmistelun viivästymisestä, jonka vuoksi tilausvaltuuden vuoden 2016 maksatusmäärärahasta siirretään 4 000 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin ja tilausvaltuudesta vähennettävät vuosien 2017 ja 2018 maksatusosuudet ehdotetaan budjetoitavaksi määrärahaksi myöhemmin.

Tilausvaltuuden muutokset toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Tehtyjen muutosten jälkeen määrärahasta arvioidaan käytettävän 445 564 000 euroa aikaisemmin myönnetyistä tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 30 550 000 euroa vuonna 2016 myönnetystä tilausvaltuudesta aiheutuvien menojen maksamiseen, 7 737 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 75 766 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Päätösosaan tehtyjen muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavanlaiseksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20162017201820192020—Yhteensä vuodesta 2016 lähtien
       
Vanhat tilausvaltuudet      
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus14 1759 80019 100  43 075
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2007) -tilausvaltuus24 107    24 107
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2009) -tilausvaltuus22 04215 000   37 042
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus89 25111 5416 0575 000 111 849
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2013) -tilausvaltuus128 23666 152   194 388
Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu 2013 (TTK-PROTO 2013) -tilausvaltuus8 160    8 160
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus97 60081 35049 95051 00022 000301 900
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus61 99350 00016 82514 700 143 518
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä445 564233 84391 93270 70022 000864 039
       
Uusi tilausvaltuus      
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus30 55065 42652 10012 00011 200171 276
Uusi tilausvaltuus yhteensä30 55065 42652 10012 00011 200171 276
       
Valtuudet yhteensä476 114299 269144 03282 70033 2001 035 315

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 III lisätalousarvio
2016 II lisätalousarvio16 882 000
2016 talousarvio542 735 000
2015 tilinpäätös469 563 000
2014 tilinpäätös427 561 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 75 766 000 euroa.

Valtuus

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2016 (PVKEH 2016) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 11 000 000 eurolla 171 276 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

19. Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2016 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi -tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti tämän valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuuden maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuuluviksi maksuperusteisena.

Selvitysosa: Määräraha perustuu vuoden 2015 talousarviossa hyväksyttyyn Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi -tilausvaltuuteen.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20162017201820192020—Yhteensä
vuodesta 2016 lähtien
       
Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi -tilausvaltuus2 0004 6004 600  11 200
Valtuus yhteensä2 0004 6004 600  11 200

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Valtuuden vuosiosuuden muutos-2 000
Yhteensä-2 000

2016 talousarvio2 000 000
2015 talousarvio4 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2016 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi -tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti tämän valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuuden maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuuluviksi maksuperusteisena.

50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 1 629 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen

2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin

3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:

Toiminnalliset tulostavoitteet
Toiminnallinen tehokkuus2014
toteutuma
2015
ennakoitu
2016
tavoite
    
Taloudellisuus   
MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus)/ko. toiminnan koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (euroa)415353
Tuottavuus   
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus)/ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk)1 8691 3601 360
Tuotokset ja laadunhallinta2014
toteutuma
2015
ennakoitu
2016
tavoite
    
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk)55 96145 00045 000
MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä6 7003 0003 000
MPK:n kurssityytyväisyys (oppilastyytyväisyys) asteikolla 1—54,334,004,00

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertalisäyksen poisto-150
Järjestötukien säästö (HO 2015)-249
Yhteensä-399

2016 talousarvio1 629 000
2015 talousarvio2 028 000
2014 tilinpäätös2 078 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Momentille ehdotetaan 1,629 milj. euron määrärahaa, joka on 399 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2015. Määrärahasta 1,4 milj. euroa ehdotetaan kohdistettavaksi Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK), jonka valtionapu pienenee 350 000 euroa. Valiokunta on useana vuonna lisännyt määrärahaa MPK:lle ja pitää erittäin turhauttavana, että lisäys on seuraavassa talousarvioesityksessä poistettu. Lisäksi momentille on tehty hallitusohjelmaan sisältyvä järjestöjen valtiolta saamiin tukiin kohdistettu säästö.

Valiokunta toteaa, että vapaaehtoisella maanpuolustuksella on merkittävä rooli Suomen puolustusjärjestelmässä. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnalla vahvistetaan reservin suorituskykyä ja yleistä maanpuolustustahtoa. MPK tukee ja sovittaa yhteen jäsenjärjestöjen maanpuolustuskoulutusta. Sen lakisääteisenä tehtävänä on myös järjestää vapaaehtoiseen maanpuolustukseen kuuluvaa sotilaallista koulutusta ja kehittää naisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Lisäksi MPK järjestää turvallisuus-, varautumis- sekä johtamis- ja kouluttajakoulutusta. Koulutusta järjestettiin yhteensä yli 80 000 vuorokautta, ja niihin osallistui yli 48 000 kansalaista vuonna 2014. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan MPK:n valtionavun vähentäminen johtaa organisaatiouudistukseen, irtisanomisiin ja koulutustarjonnan supistamiseen.

Valiokunta toteaa lisäksi, että MPK on viime vuosina paikannut ansiokkaasti myös puolustusvoimien kertausharjoituksissa ollutta vajetta. Vuonna 2014 se järjesti puolustusvoimien tilaamaa koulutusta 24 000 vuorokautta, josta puolustusvoimat maksoi 1,1 milj. euroa. Valiokunta pitää tarpeellisena, että tätä kustannustehokasta toimintaa hyödynnetään edelleen jatkossakin ja haetaan tarkoituksenmukainen tasapaino puolustusvoimien ja MPK:n järjestämien kertausharjoitusten välillä. Samalla tulee ratkaista rahoitustapa, jolla turvataan MPK:n toimintaedellytykset tulevina vuosina. Turvallisuusympäristön muuttuessa ja niukkenevien julkisten resurssien aikana vapaaehtoisuuteen perustuvan motivoituneiden henkilöiden työpanoksen merkitys kasvaa entisestään, ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden lisäämiseksi se tulee pystyä hyödyntämään täysimääräisesti.

Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 2 029 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen

2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin

3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.