Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
         30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
         40. Maahanmuutto
              01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot
              20. Paluumuuttajien muuttovalmennus
              21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto
              63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

40. MaahanmuuttoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa: Sisäministeriö ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa ja vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta ja edustaa maahanmuuttoasioissa Suomea Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Sisäministeriö yhteensovittaa maahanmuuttoasioihin liittyvää toimintaa hallinnonalojen välillä.

Sisäministeriö vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta, ohjauksesta, seurannasta ja yhteensovittamisesta.

Sisäministeriö huolehtii Maahanmuuttoviraston toimintaedellytyksistä. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita, vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, säilöönottoyksiköiden käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta. Lisäksi Maahanmuuttovirasto ylläpitää ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää (UMA) ja tuottaa tietoja viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille. Turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelut tuotetaan kahdessa valtion vastaanottokeskuksissa sekä ostopalveluina.

Maahanmuuttoa kuvaavat tunnusluvut2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
    
Suomessa asuvat ulkomaalaiset1)219 675228 000236 000
Maahanmuutto/ulkomaalaiset2)23 64722 00022 000
Nettomaahanmuutto/ulkomaalaiset2)18 17617 00017 000
Suomen kansalaisuuden saaneet/vuosi3)8 4998 5008 500

1) Vuosi 2014: Tilastokeskus/Väestörakenne 2014. Vuodet 2015 ja 2016: SM:n arvio, joka on arvioitu mm. Tilastokeskuksen vuosien 2014 ja 2015 tammi—huhtikuun väestön ennakkotilastoista toteutuneen muutoksen perusteella.

2) Vuosi 2014: Tilastokeskus/Muuttoliike 2014. Vuodet 2014 ja 2015: SM:n arvio, joka on arvioitu mm. Tilastokeskuksen vuosien 2014 ja 2015 tammi—huhtikuun väestön ennakkotilastoista toteutuneen muutoksen perusteella.

3) Taulukossa on esitetty Suomen kansalaisuuden hakemuksesta tai ilmoituksesta saaneiden henkilömäärä. Momentin 26.40.01 perusteluissa oleva taulukko kuvaa Maahanmuuttovirastossa vireille tulevien ja ratkaistujen hakemusten määrää. Samassa hakemuksessa voi olla useita henkilöitä.

Maahanmuuttopolitiikka

Maahanmuuttopolitiikka perustuu hallitusohjelman linjauksiin.

Keskeiset strategiset tavoitelinjaukset ovat:

  • — Edistämme Suomen työllisyyttä ja julkistaloutta vahvistavaa, huoltosuhdetta kohentavaa sekä talouden kansainvälistymistä edistävää työperusteista maahanmuuttoa. Lievennämme EU-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkintaa, kun se on työllisyyden ja julkistalouden kannalta perusteltua, mahdollistaen yrityskohtaisesti erityisosaajien työllistämisen nopeuttamisen, alueellisen ja alakohtaisen työvoiman turvaamisen sekä käytännön prosessien helpottamisen.
  • — Tarkennamme perheenyhdistämisen kriteerejä EU:n perheen yhdistämisdirektiivin mukaisesti.
  • — Osallistumme kansainväliseen taakanjakoon pitämällä kiintiöpakolaisten määrän ainakin viime vuosien tasolla.
  • — Nopeutamme viranomaisprosesseja turvapaikkahakemusten käsittelyssä, teemme päätökset palauttamisineen viipymättä ja torjumme väärinkäytöksiä.
  • — Nopeutamme törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden, rikoksen uusijoiden ja yleiselle järjestykselle vaarallisten ulkomaalaisten maasta poistamista.

Maahanmuuttopolitiikan toteutusta ohjaavan Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian mukaisesti maahanmuutto on ennakoitua ja hallittua. Maahanmuutto edistää väestön hyvinvointia ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä. Maahanmuuttajat voivat hyödyntää osaamistaan ja osallistuvat yhteiskunnan rakentamiseen. Kansainvälistyvässä Suomessa arvostetaan moninaisuutta, ja yhdenvertaisuus sekä tasa-arvo kuuluvat kaikille.

Maahanmuuttohallinnon tuloksellisuutta parannetaan muun muassa viranomaisyhteistyötä kehittämällä sekä toteuttamalla ulkomaalaislupa-asioita ja turvapaikkamenettelyn alkuvaihetta koskeva toimivallan siirto poliisilta Maahanmuuttovirastolle. Tavoitteena on, että maahanmuuttohallinto kykenee vastaamaan lakisääteisiin käsittelyaikatavoitteisiin maahanmuuton lupahakemusten käsittelyssä. Tavoitteena on kehittää edelleen turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan kustannustehokkuutta.

Sisäministeriön hallinnonalan toimijoiden yhteistyötä ulkomaalaisten maahantuloon ja maassa oleskeluun liittyen tehostetaan. Yhteistyössä hyödynnetään maahanmuuttoviranomaisten moniviranomaismallia (MPR), joka antaa puitteet Maahanmuuttoviraston, poliisin ja Rajavartiolaitoksen väliselle yhteistyölle.

Maahanmuuttohallinnossa kehitetään maahanmuuton tieto- ja analyysipalveluja osana Maahanmuutto 2020 -strategian toimenpideohjelman toteutusta.

Kehitetään edelleen ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää (UMA), jotta pystytään tarjoamaan kattavasti lupaprosesseihin liittyvät sähköiset asiointipalvelut hakija-asiakkaille sekä automatisoidaan mahdollisuuksien mukaan lupaprosesseja.

Maahanmuutto

Maahantuloon liittyvää viranomaisyhteistyötä vahvistetaan. Oleskelulupajärjestelmän kehittämisessä tavoite on menettelyn selkeyttäminen. Työvoiman maahanmuuton osalta on tärkeää vastata oikea-aikaisesti työmarkkinoiden tarpeisiin, jolloin käsittelyaikoihin kohdistuu erityinen huomio. Työntekijän oleskelulupajärjestelmää kehitetään hallitusohjelmassa linjatulla tavalla. Lupatoiminnalla on erittäin tärkeä merkitys työehtojen ennakkovalvonnassa. Jälkivalvonnassa kyse on käytännössä pitkälti poliisin ja työsuojeluhallinnon tarkastustoiminnan resursseista ja niiden kohdentamisesta.

Yhteistyötä opetushallinnon kanssa jatketaan EU:n ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten opiskelijoiden maahantuloon liittyen. Väärinkäytösten määrä tulee pitää pienenä. Opiskelupaikkojen kohdentamisessa tulisi ottaa huomioon ne alat, joilla mahdollisesti esiintyy ulkomaisen työvoiman tarvetta tulevaisuudessa. Tämä vaatii myös kotimaisten kielten opintojen lisäämistä opiskelun aikana.

Perheenyhdistämisen kriteerejä tarkennetaan EU:n perheen yhdistämisdirektiivin mukaisesti.

Vaikutetaan siihen, että EU-maiden maahanmuutto-, pakolais- ja turvapaikkapolitiikka pystytään sovittamaan entistä paremmin yhteen kehitys- ja ihmisoikeuspolitiikan tarpeisiin. EU-maiden maahanmuuttopolitiikan yhteyttä EU-maiden oman työvoimapolitiikan tarpeisiin vahvistetaan. EU:n yhteisessä maahanmuuttopolitiikassa tapahtuvassa lainsäädännön harmonisoinnissa Suomi huolehtii kansallisten etujen huomioon ottamisesta.

Ongelmina laittoman maahanmuuton lisääntyessä ovat myös laittoman työnteon ja ihmiskaupan sekä muun eriasteisen hyväksikäytön lisääntyminen. Toteutetaan laittoman maahantulon vastaista toimintaohjelmaa. Tehostetaan viranomaisyhteistyötä laittoman maahantulon torjunnassa sekä huolehditaan tarvittavan lainsäädännön kehittämisestä. Keskeisiin maahanmuuttomaihin pyritään sijoittamaan maahanmuuton yhdyshenkilöitä. Laittoman maahanmuuton ongelmat näkyvät osaltaan myös lieveilmiöiden lisääntymisenä pidempiaikaisen maassa oleskelun tilanteissa henkilöiden jäädessä kotouttamistoimien ja yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle. Tehokas laittoman maahanmuuton torjunta ehkäisee näistä ongelmista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Palauttamispolitiikkaa tehostetaan erityisesti nopeuttamalla rikoksiin syyllistyneiden maasta poistamista.

Kansainvälinen suojelu

Seurataan turvapaikkamenettelyä ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevien säännösten toimivuutta ja valmistellaan mahdolliset lainmuutokset. Kehitetään edelleen eri viranomaisten välistä yhteistyötä turvapaikkaprosessin tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi.

Jatketaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämistä ja osallistutaan EU-jäsenvaltioiden yhteistyöhön sen toimeenpanemiseksi käytännössä. Lainsäädännön kehittämisen ohella tiivistetään jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaisten välistä käytännön yhteistyötä erityisesti tukemalla Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) toimintaa.

Turvapaikkapolitiikan kehittämisessä vahvistetaan johdonmukaisuutta eri maahanmuuton politiikkalohkojen, kuten rajavalvonnan, laittoman maahanmuuton torjunnan ja palautuspolitiikan kanssa.

Kiintiöpakolaispolitiikan toimeenpanoa jatketaan uudelleen sijoittamalla Suomeen kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia (ulkomaalaislaki 301/2004 90 §). Uudelleen sijoittamisen perusteet (voimavarat kiintiöpakolaisten ottamiselle ja kiintiöpakolaisten määrä) vahvistetaan vuosittain valtion talousarviossa. Vuoden 2016 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Jatketaan valmisteluja paluuta koskevien yhteistyöpöytäkirjojen solmimiseksi lähtömaiden kanssa ja toteutetaan vapaaehtoisen paluun toimintamalli. Turvapaikanhakijoiden määrää on vaikea ennustaa.

Vastaanottokeskusten paikkaluku keskimäärin vuodessa

 2014 2015 arvio2016
    
Vastaanottokeskusten paikkaluku yhteensä2 6563 00012 570
— valtion vastaanottokeskukset640670700
— yksityisen, kunnan tai järjestön ylläpitämät keskukset1 9462 26011 800
— säilöönottoyksikkö707070
— käyttöaste keskimäärin %92,090,090,0
Ryhmäkotien ja tukiasuntojen paikkaluku yhteensä771551 000
— ryhmäkodit6395470
— tukiasunnot1460530
— käyttöaste keskimäärin %97,095,090,0
Vastaanottopalvelujen saajat 2014 2015 arvio 2016
    
Keskimäärin vastaanoton piirissä olevia / henkilöä / vuosi3 1023 82010 670
— Vastaanottokeskuksiin majoitettuja2 1592 7008 400
— Alaikäisiä yksintulleita811501 000
— Säilöön otetut ulkomaalaiset537070
— Yksityismajoituksessa8099001 200
Vastaanoton kustannukset / euroa / vuosi 2014
tilinpäätös
2015
talousarvio
2016
esitys
    
Vastaanoton kokonaiskustannukset61 941 31443 819 000127 783 000
Vastaanottokeskusten kokonaiskustannukset 58 879 99141 643 000118 543 000
— vastaanottokeskusten yksikkökustannus / hlö20 36816 36717 657
— alaikäisen kustannus ryhmäkodissa / hlö69 57382 48784 775
— alaikäisen kustannus tukiasunnossa / hlö22 12433 37633 070
— säilöön otetun kustannus / hlö51 57050 85662 857
— yksityismajoituksen kustannukset5 803 7914 003 8176 033 600
— yksityismajoituksen kustannus / hlö7 0514 0035 028
Lasten edustaminen153 280134 000540 000
Pakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset1 231 158946 0003 300 000
Muut maahantuloon liittyvät menot1)1 676 8851 100 0005 400 000

1) Tulkkaus- ja käännöspalkkiot, Maahanmuuttoviraston ulkopuolella suoritettavat turvapaikkapuhuttelut, DNA-testit ja sähköiset palvelut (Umarek).

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Talousarvioesitys pohjautuu arvioon, jonka mukaan Suomeen saapuu noin 30 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2015 ja 15 000 hakijaa vuonna 2016. Nopeasti kasvanut turvapaikanhakijoiden määrä asettaa Suomelle suuria haasteita, joihin vastaaminen edellyttää määrätietoisia, vaikuttavia ja tehokkaasti toimeenpantavia toimia lähes kaikilta politiikkasektoreilta.

Valiokunta pitää hyvänä, että muuttuneeseen tilanteeseen on reagoitu nopeasti lisätalousarvioiden kautta ja viranomaisten valmiuksia on kaiken kaikkiaan tehostettu. Nopea ja laadukas turvapaikkapäätöksenteko on kustannustehokkain ja inhimillisin tapa vastata olemassa olevaan hakemusruuhkaan. Ehdotettujen lisäresurssien avulla on tarkoitus, että kesällä 2016 saavutettaisiin turvapaikkadirektiivin mukainen hakemusten 6 kuukauden käsittelyaika ja siitä käsittelyä voitaisiin edelleen lyhentää 1—2 kuukauteen.

Valiokunta korostaa, että yleisen kansalaisten hyväksynnän saavuttamiseksi turvapaikkapäätöksentekoon liittyvien prosessien tulee olla selkeitä, oikeudenmukaisia ja läpinäkyviä. Hakijoiden joukosta pitää pystyä perustellusti tunnistamaan todellisen avun tarpeessa olevat henkilöt, ja perusteettomiin hakemuksiin tulee pystyä tekemään nopeasti kielteiset päätökset. Myös poliisilla on oltava riittävät resurssit pikaiseen palauttamiseen. Samoin julkiselle taloudelle edullisimmaksi tulevan vapaaehtoisen paluun järjestelmä tulee edelleen olla helposti käytettävissä.

Valiokunta pitää kaiken kaikkiaan välttämättömänä, että hallitsematon turvapaikanhakijoiden saapuminen saadaan hallintaan. Suomen vetovoimatekijät eivät saa olla muita vastaavia maita korkeammalla tasolla. Lisäksi on syytä mm. harkita, voidaanko perusteettomasti turvapaikkaa hakevien henkilöiden määrää hillitä lisäämällä yleistä tiedottamista Suomen oloista ja turvapaikan saannin edellytyksistä. Tällaisen viestinnän tulisi olla tarkasti kohderyhmälle suunnattua sekä helposti tavoitettavaa ja ymmärrettävää.

Valiokunta nostaa esiin myös vastaanottokapasiteetin tarpeen nopean kasvun ja sen ympärille kehittyneen yksityisten yritysten ns. turvapaikkabisneksen. Valiokunta pitää hyvänä, että kriittisessä alkuvaiheessa Maahanmuuttovirasto on ylipäätään pystynyt perustamaan riittävästi vastaanottokeskuksia, ja myönteistä on myös se, että yksityisten tahojen kanssa tehdyt sopimukset ovat melko lyhyitä. Jatkossa hankintaprosessiin on kuitenkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, jotta kustannukset saadaan tältäkin osin minimoitua ja varmistettua, että yritysten toiminta vastaa asetettuja laatuvaatimuksia.

Valiokunta toteaa lisäksi, että muodostuvien kustannusten kannalta suurin merkitys on sillä, miten kykenemme kotouttamaan myönteisen turvapaikan saaneet henkilöt. Näin ollen myöskään vastaanottovaihe ei saa muodostua pelkäksi säilytyksesi, vaan aktiiviset kotouttamistoimenpiteet on syytä aloittaa jo vastaanottokeskuksissa. Tämä ehkäisee myös muita toimettomuuden aiheuttamia ongelmia.

01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 229 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) enintään 500 000 euroa kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 31 §:n mukaisten matka- ja muiden avustusten maksamiseen

2) enintään 350 000 euroa kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 33 §:n mukaisen ihmiskaupan uhrien auttamispalveluiden ostamiseen

3) maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen.

Selvitysosa: Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita hyödyntäen ja kehittäen ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää viranomaisten ajantasaisena asianhallinta- ja tietopalvelurekisterinä. Virasto tuottaa ajankohtaista tietoa maahanmuutto- ja kansalaisuusasioista. Virasto vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, säilöönottoyksiköiden käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta.

Sisäministeriö asettaa Maahanmuuttovirastolle alustavasti seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
    
Tuotokset   
Päätökset56 23057 55067 750
Panokset   
Toimintamenot (1 000 €)   
Maahanmuuttovirasto17 66018 31429 549
Valtion vastaanottokeskukset9 1499 2419 647
Henkilötyövuodet   
Maahanmuuttovirasto293,2289469
Valtion vastaanottokeskukset90,4120120
Tehokkuus   
Toiminnallinen tuloksellisuus   
— tuottavuus (päätöstä/Maahanmuuttoviraston htv)192199205
— taloudellisuus (nettomenot €/päätös)309300300
— maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (%)798484
Nopea ja oikeusvarma päätöksenteko

Vireille tulleiden hakemusten läpivientiajat lyhenevät. Perheenyhdistämishakemusten käsittelyaika on enintään yhdeksän kuukautta. Asiakkaiden oikeusturva säilyy hyvänä. Henkilö- ja teknisiä resursseja käytetään joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia sekä läpinäkyviä, ohjaavia ja rutiinityötä säästäviä. Soveltamiskysymykset linjataan sisäisellä ohjeistuksella.

Vireille tulleet ja ratkaistut asiat 2014—2016

 2014
toteutuma
Vireille
tulevat
Ratkaistut2015
talousarvio
Vireille
tulevat
Ratkaistut2016
tavoite
Vireille
tulevat
Ratkaistut
       
Maahanmuutto yhteensä22 07621 28722 00023 00024 50024 500
— työntekijän oleskelulupa5 9285 8296 0006 0006 0006 000
— opiskelijan oleskelulupa6 0455 9026 0006 0006 0006 000
— muut oleskeluluvat (sis. kv. suojelu)10 1039 55610 00011 00012 50012 500
Maasta poistaminen7 3027 7516 0006 0007 5007 500
Kansainvälinen suojelu yhteensä11 18011 57423 75013 65027 75027 750
— turvapaikkahakemukset 3 6523 71415 0006 00015 00015 000
— kiintiöpakolaiset1 0501 0341 0501 050750750
— matkustusasiakirjat5 2094 2465 6005 6005 6005 600
Kansalaisuus yhteensä 13 31511 0728 00010 00012 50012 500
— kansalaisuushakemukset11 4269 4267 0009 00011 00011 000
Yhteensä53 87351 68459 75052 65072 25072 250

Käsittelyaika keskimäärin (vrk)

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
    
Maahanmuutto   
— työntekijän oleskelulupa (sis. TE-toimiston osapäätöksen)866565
— oleskelulupa, opiskelija213030
Kansainvälinen suojelu, kokonaiskäsittelyaika ilman muutoksenhakua   
— turvapaikka170180140
Kansalaisuushakemukset, kokonaiskäsittelyaika   
— kansalaisuushakemukset224244238
Ratkaistut/vireille tulleet (%)104110100
Maahanmuuttohallinnon prosessien sähköistäminen

Maahanmuuttohallinnon kaikkien viranomaisten sähköistä asianhallintajärjestelmää (UMA) käytetään tehokkaasti ja sen ylläpidosta huolehditaan. Sähköisten palvelujen käyttöä laajennetaan ja samalla nopeutetaan prosessien kulkua automatisoinnin mahdollisuuksia hyödyntäen. Järjestelmän toimintoja kehitetään vastaamaan ulkomaalaislain muutoksia.

Henkisten voimavarojen hallinta

Henkiset voimavarat, Maahanmuuttovirasto

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
    
Henkilötyövuodet293,2289469
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv)9,99,99,6
Työtyytyväisyysindeksi (1—5)3,573,513,52

Henkiset voimavarat, Valtion vastaanottokeskukset

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
    
Henkilötyövuodet90,4120120
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv)11,11010
Työtyytyväisyysindeksi (1—5)3,603,703,60

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot34 40734 05547 129
Bruttotulot8 9027 7007 900
Nettomenot25 50526 35539 229
    
Siirtyvät erät    
— siirtynyt edelliseltä vuodelta2 190  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle3 494  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille 28.10.01)-7
Turvapaikkamenojen lisäys14 100
Turvapaikkapäätöksenteon nopettaumiseksi palkattu määräaikainen resurssi, erän poistaminen-2 700
Ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän (UMA) jatkokehityshanke (UMA4) (v. 2016 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20)1 000
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-26
Palkkaliukumasäästö-135
Palkkausten tarkistukset139
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015)744
Toimintamenojen tuottavuussäästö-118
Toimintamenosäästö (HO 2015)-120
Vuokramenojen indeksikorotus22
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-25
Yhteensä12 874

2016 talousarvio39 229 000
2015 III lisätalousarvio1 646 000
2015 II lisätalousarvio703 000
2015 I lisätalousarvio1 200 000
2015 talousarvio26 355 000
2014 tilinpäätös26 809 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 79 155 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 31 §:n mukaisten matka- ja muiden avustusten maksamiseen.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 1).

Muutos talousarvioesityksen 39 229 000 euroon nähden on 39 926 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 37 392 000 euroa Maahanmuuttovirastoon turvapaikkahakemusten käsittelyyn yhdeksäksi kuukaudeksi määräaikaisesti palkattavien noin 750 käsittelijän palkkaus- ja muina menoina, 2 608 000 euroa valtion vastaanottokeskusten turvapaikanhakijoiden vastaanottokapasiteetin lisäämisestä aiheutuvina palkkaus-, vuokra- ja muina menoina sekä vähennyksenä 74 000 euroa siirtona momentille 26.10.01 poliisille perustettavaan ICT-keskukseen liittyen.

Kielteisiin turvapaikkapäätöksiin liittyvät harkinnanvaraiset vapaaehtoisen paluun matkakulut ja avustukset maksetaan tältä momentilta. Palautukset hoidetaan valtion kannalta mahdollisimman kustannustehokkaasti joko poliisin maastapoistamisena (mom. 26.10.20) tai vapaaehtoisena paluuna, mikäli se arvioidaan toimivammaksi ja kustannustehokkaammaksi tavaksi. Suomi hyödyntää mahdollisimman suuressa määrin EU:n rajaturvallisuusviranomaisen Frontexin tarjoamia maastapoistamispalveluja.


2016 talousarvio79 155 000
2015 III lisätalousarvio1 646 000
2015 II lisätalousarvio703 000
2015 I lisätalousarvio1 200 000
2015 talousarvio26 355 000
2014 tilinpäätös26 809 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 79 155 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 31 §:n mukaisten matka- ja muiden avustusten maksamiseen

2) enintään 350 000 euroa kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 33 §:n mukaisen ihmiskaupan uhrien auttamispalveluiden ostamiseen

3) maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 4 631 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 2 000 000 euroa vapaaehtoisen paluun menojen maksamiseen, 800 000 euroa siirtona momentilta 26.10.01 Maahanmuuttovirastolle ulkomaalaislain muutokseen liittyviin tehtävämuutoksiin turvapaikkatutkinnassa ja 2 000 000 siirtona momentilta 28.70.20 Älykäs Maahanmuuttovirasto -hankkeen rahoitukseen sekä vähennyksenä 169 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen.


2016 II lisätalousarvio4 631 000
2016 talousarvio79 155 000
2015 tilinpäätös29 904 000
2014 tilinpäätös26 809 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 4 631 000 euroa.

20. Paluumuuttajien muuttovalmennus (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 876 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n perusteella järjestettävään paluumuuttovalmennukseen

2) suomen tai ruotsin kielen taidon testaamiseksi laaditun kielitutkinnon järjestämiseen ja muihin menoihin

3) enintään 40 000 euroa asiantuntijapalkkioiden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

Selvitysosa: Ulkomaalaislain 48 §:n perusteella oleskelulupaa Suomesta hakevalta edellytetään todistusta Suomen viranomaisen järjestämän kielitutkinnon hyväksytystä suorittamisesta, jollei kielitutkintoon osallistumista ole pidettävä hakijan olosuhteet huomioon ottaen kohtuuttomana. Kielitutkintoja järjestetään useamman kerran vuodessa ja tutkintoihin osallistuu enimmillään noin 2 000 henkilöä vuodessa. Kielitutkintoon valmistavaa paluumuuttovalmennusta on tarkoitus järjestää noin 600 henkilölle vuodessa.

Asiantuntijapalkkioina maksetaan kielikokeen arvioijien matkakustannuksia ja palkkioita sivukuluineen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Paluumuuttovalmennus836 000
Asiantuntijapalkkiot (enintään)40 000
Yhteensä876 000

2016 talousarvio876 000
2015 talousarvio876 000
2014 tilinpäätös566 720

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 876 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n perusteella järjestettävään paluumuuttovalmennukseen

2) suomen tai ruotsin kielen taidon testaamiseksi laaditun kielitutkinnon järjestämiseen ja muihin menoihin

3) enintään 40 000 euroa asiantuntijapalkkioiden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 87 652 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin

2) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta

3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen ja vastaanottotoiminnan kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin

5) turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännösmenoihin sekä vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin

6) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin

7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti.

Vuoden 2016 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Selvitysosa: Kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottopalvelut järjestää vastaanottokeskus vastaanottolain 13 §:n nojalla. Laajamittaisen maahantulon yhteydessä vastaanottopalvelut järjestetään vastaanottolain 12 §:n mukaisesti. Maahanmuuttovirasto sopii kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa vastaanottopalvelujen järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.

Vastaanottolain 31 §:n nojalla vapaaehtoisen paluun tukemiseksi voidaan kansainvälistä suojelua hakeneelle kolmannen maan kansalaiselle, tilapäistä suojelua saaneelle ja ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalain mukaista kotipaikkaa Suomessa sekä oleskeluluvan ulkomaalaislain 51 §:n nojalla saaneelle, korvata kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset kotimaahan tai muuhun maahan, johon hänen pääsynsä on taattu. Tilapäistä suojelua saava tai ihmiskaupan uhri voi olla myös unionin kansalainen tai tähän rinnastettava. Vapaaehtoisen paluun järjestäminen toteutetaan ostopalveluna.

Turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännöskustannukset vaihtelevat turvapaikanhakijoiden määrän ja hakijoiden kielen mukaan. Turvapaikkahakemuslomakkeella selvitetään hakemuksen perusteet ennen turvapaikkapuhuttelua. Hakijan täyttämä lomake sekä hakijan vieraskieliset asiakirjat ja selvitykset käännetään Maahanmuuttovirastossa. Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelussa käytetään hakijan äidinkieltä tai hänen ymmärtämänsä kielen tulkkausta.

Ulkomaalaislain (301/2004) 65 §:n mukaan Maahanmuuttovirasto voi varata hakijalle ja perheenkokoajalle tilaisuuden osoittaa biologinen sukulaisuus toteen valtion varoista kustannettavan DNA-tutkimuksen avulla, jos biologiseen sukulaisuuteen perustuvasta perhesiteestä ei muutoin voida saada riittävää selvitystä ja jos DNA-tutkimuksen avulla on mahdollista saada olennaista näyttöä perhesiteestä. Ulkomaalaislain 6 a §:n mukaan oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen itsestään antamien tietojen luotettavuutta. Perheenkokoajille, joiden henkilöllisyyttä ei ole voitu varmistaa, voi olla tarpeen joissakin tapauksissa osana henkilöllisyyden selvittämistä tehdä kielianalyysi hakijan kielellisen identiteetin ja taustan ja sitä kautta kotiseudun selvittämiseksi. Kielianalyysin avulla selvitetään, täyttyvätkö perheenyhdistämisen edellytykset perheenyhdistämishakemusten käsittelyn yhteydessä.

Kiintiössä otettavat pakolaiset voidaan valita talousarviovuonna ja he voivat saapua maahan sinä vuonna sekä sitä seuraavien kahden vuoden aikana. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) järjestää kiintiöstä valittujen pakolaisten maahantulomatkat ostopalveluna. Sopimus sisältää matkustusta varten tehtävän terveystarkastuksen. Vastaanoton erityistilanteissa korvataan erityispalveluja, kuten matkan aikana tarvittavat lääkäripalvelut tai kauttakulku- tai maasta poistumiseen vaadittavien viisumien kustannukset.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen vastaanottokustannukset61 000 000
Vastaanoton muut menot17 952 000
— palvelujen ostot4 674 000
— terveydenhuolto12 902 000
— muut menot 376 000
Vastaanottokustannukset yhteensä78 952 000
Muut maahantuloon liittyvät menot5 400 000
Pakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset3 300 000
Yhteensä87 652 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Vastaanottomenojen lisäys61 800
Yhteensä61 800

2016 talousarvio87 652 000
2015 II lisätalousarvio19 500 000
2015 I lisätalousarvio146 000
2015 talousarvio25 852 000
2014 tilinpäätös43 984 404

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 290 327 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 202 675 000 euroa talousarvioesityksen 87 652 000 euroon nähden aiheutuu turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta. Vuonna 2015 arvioidaan turvapaikanhakijoita saapuvan 30 000. Arviona vuodelle 2016 on edelleen 15 000 turvapaikanhakijaa.


2016 talousarvio290 327 000
2015 IV lisätalousarvio40 246 000
2015 II lisätalousarvio19 500 000
2015 I lisätalousarvio146 000
2015 talousarvio25 852 000
2014 tilinpäätös43 984 404

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 290 327 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin

2) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta

3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen ja vastaanottotoiminnan kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin

5) turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännösmenoihin sekä vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin

6) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin

7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti.

Vuoden 2016 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 130 442 000 euroa.

Selvitysosa: Kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottopalvelut järjestää vastaanottokeskus vastaanottolain (746/2011) 13 §:n nojalla. Laajamittaisen maahantulon yhteydessä vastaanottopalvelut järjestetään vastaanottolain 12 §:n mukaisesti. Maahanmuuttovirasto sopii kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa vastaanottopalvelujen järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.

Lakisääteisten vastaanottopalveluiden tuottamisen lisämäärärahatarve aiheutuu ennakoimattomasta ja ennätyksellisestä turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta, josta on aiheutunut kustannustason nousua. Huhtikuun 2016 lopussa momentin määrärahasta oli käytetty noin 83 %. Keskusten lakkauttamis- ja majoituspaikkojen supistamispäätöksiä tehdään sopeuttaen toimintaa turvapaikanhakijamääriin kuitenkin niin, että kapasiteetti vastaa majoitustarvetta. Vastaanottoyksiköiden majoituspaikkojen käytössä pyritään 90 prosentin käyttöasteeseen. Vastaanottokeskusten ylläpidon ja palveluiden tuottamisessa pyritään kustannustehokkuuteen mm. majoitusvuorokauden hinnassa. Näillä ja muilla toimilla pyritään siihen, että lisämääräraha riittäisi loppuvuoden menoihin, ellei yllättäviä lisämenoja tule ja pysytään arvioidussa turvapaikkahakijoiden määrässä. Sopimusten irtisanominen kuitenkin näkyy kustannusten merkittävänä alenemisena vasta vuoden 2017 aikana, kun sopimusten pääsääntöisesti kuuden kuukauden irtisanomisajat päättyvät.


2016 II lisätalousarvio130 442 000
2016 talousarvio290 327 000
2015 tilinpäätös124 910 232
2014 tilinpäätös43 984 404

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 130 442 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 110 000 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys johtuu lähinnä vastaanottotoiminnan piirissä olevien turvapaikanhakijoiden ennakoitua suuremmasta määrästä loppuvuonna 2016. Määrä aiheutuu turvapaikkayksikön suunniteltua hitaammasta päätöstahdista, kielteisten päätösten ja niistä valittaneiden ennakoitua suuremmasta määrästä ja muutoksen haun kestosta sekä viiveistä prosessissa kuten kuntiin siirtymisen viiveistä ja täytäntöönpanokelpoisen kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistamisten viivästymisestä mm. palautussopimusten puuttuessa. Vuoden lopussa arvioidaan vastaanoton piirissä olevan 19 000—22 000 hakijaa, joista suuri osa on kielteisen päätöksen saaneita ja palautusta odottavia taikka joiden palautusmahdollisuuksia selvitetään.


2016 III lisätalousarvio110 000 000
2016 II lisätalousarvio130 442 000
2016 talousarvio290 327 000
2015 tilinpäätös124 910 232
2014 tilinpäätös43 984 404

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 110 000 000 euroa.

63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 30 484 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) perusteella myönnettävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen.

Selvitysosa: Kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle sekä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, myönnetään vastaanottoraha välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa muulla tavalla. Jos vastaanottokeskus järjestää täyden ylläpidon, ilman huoltajaa olevalle lapselle myönnetään vastaanottorahan sijasta käyttöraha.

Säilöön otetulle ulkomaalaiselle annetaan käyttörahaa, jos hänellä ei ole käytettävissään omia varoja eikä hän voi saada käyttövaroja muulla tavalla. Säilöön otetulle ulkomaalaiselle voidaan poikkeuksellisesti myöntää täydentävää vastaanottorahaa siten kuin vastaanottolaissa säädetään tai toimeentulotukea siten kuin toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) säädetään.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Vastaanottoraha28 945 000
Täydentävä vastaanottoraha1 207 000
Käyttöraha332 000
Yhteensä30 484 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Vastaanottomenojen lisäys21 900
Yhteensä21 900

2016 talousarvio30 484 000
2015 talousarvio8 584 000
2014 tilinpäätös9 917 930

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 89 918 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 59 434 000 euroa talousarvioesityksen 30 484 000 euroon nähden aiheutuu turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta. Vuonna 2015 arvioidaan turvapaikanhakijoita saapuvan 30 000. Arviona vuodelle 2016 on edelleen 15 000 turvapaikanhakijaa.

Kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle sekä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, myönnetään vastaanottoraha välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa muulla tavalla. Jos vastaanottokeskus järjestää täyden ylläpidon, ilman huoltajaa olevalle lapselle myönnetään vastaanottorahan sijasta käyttöraha. Aikuisen yksin olevan vastaanottoraha on 316,07 euroa kuukaudessa, jos hänellä ei ole ateriapalveluita vastaanottokeskuksessa, ja 92,64 euroa kuukaudessa, jos ateriapalvelut ovat tarjolla.


2016 talousarvio89 918 000
2015 IV lisätalousarvio13 106 000
2015 talousarvio8 584 000
2014 tilinpäätös9 917 930

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 89 918 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) perusteella myönnettävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen.