Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
              20. Erityismenot
         40. Maahanmuutto
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoimintaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa:Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ehkäiseminen ja pelastustoiminta normaali- ja poikkeusoloissa sekä häiriötilanteissa, pelastustoimelle kuuluvat kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat väestönsuojelutehtävät sekä varautuminen näihin tehtäviin. Lisäksi pelastustoimi osallistuu yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa onnettomuuksien ehkäisytyöhön. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen.

Pelastustoimi vastaa osaltaan kansallisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden turvallisuuden ylläpitämisestä. Pelastustoimella on koordinointivastuu sen toimialaan soveltuvassa varautumisessa erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeustilanteisiin.

Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoitamisesta jakavat valtio ja kuntien ylläpitämät pelastuslaitokset. Valtion talousarviosta rahoitetaan Pelastusopiston toiminta sekä sisäministeriön johtama pelastustoimen valtakunnallinen kehittämistoiminta. Pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat. Rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti pelastuslaitosten tavoitteena on saavuttaa pysyvä, vähintään 7,5 milj. euron vuosittainen säästö palvelutasoa heikentämättä vuoteen 2017 mennessä.

Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen, kuten tehtävän välittämiseen liittyvät toimenpiteet, viestikeskustehtävät, väestön varoittamistoimenpiteiden käynnistäminen äkillisessä vaaratilanteessa sekä muut viranomaisten toiminnan tukemiseen liittyvät tehtävät. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on myös hätäkeskuspalveluihin liittyvien tehtävien ja toimintatapojen kehittäminen ja valvonta.

Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toimintaa yhdenmukaistetaan hälytyspalveluiden osalta valtakunnan tasolla. Tavoitteena on parantaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä ja sitä kautta väestön turvallisuuspalveluja. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät uudistetaan maaliskuun 2017 loppuun mennessä siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteissa.

01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 774 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin.

Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

Selvitysosa:Sisäministeriö asettaa pelastustoimelle seuraavat alustavat tuloksellisuustavoitteet:

Onnettomuuksien ehkäisy

Pelastustoimen tehtävä on erityisesti tulipalojen ehkäisy. Toimiala osallistuu myös muiden onnettomuuksien ehkäisyyn. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia pyritään ehkäisemään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia. Pelastuslain vaikutuksia pelastusviranomaisten toimintaan seurataan.

Onnettomuuksien ehkäisy 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
       
Tuotokset      
Erheellisten paloilmoitusten määrä (kpl), enintään 18 120 17 200 16 300
Neuvontaa ja valistusta saaneiden osuus väestöstä (%), vähintään 16 20 20
Pelastustoiminta ja varautuminen

Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti ja riskejä vastaavasti onnettomuustilanteissa, antamaan pelastustoimeen kuuluvaa apua suuronnettomuustilanteissa myös ulkomailla ja varautumaan avun vastaanottamiseen. Pelastustoimen toimintavalmiutta pyritään ylläpitämään vähintään sillä tasolla, joka on määritelty pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa.

Pelastustoimen palvelutasopäätökset noudattavat pelastuslakia ja ohjetta palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta.

Pelastustoimella on yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti uhka-arvio pelastustoimen valtakunnallista koordinaatiota edellyttäviä erityistilanteita varten osana kansallista riskiarviota. Pelastustoimen osuutta yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta toteutetaan. Tavoitteena on saada strategian päämäärät ulottumaan nykyistä laajemmin myös alue- ja paikallishallintoon.

Ministeriö vahvistaa yhteistyötä aluehallintovirastojen pelastustoimen ja varautumisen vastuualueiden kanssa. Keskus- ja aluehallinnon uudistaminen vaikuttaa myös pelastustoimeen ja erityisesti aluehallintovirastojen rooliin pelastustoimen järjestelmässä.

Väestön suojaamista kehitetään ottaen huomioon puolustus- ja turvallisuuspoliittisen selonteon linjaukset.

Pelastustoiminta ja varautuminen 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
       
Tuotokset      
Pelastuslaitosten hälytysluonteisten tehtävien määrä, kpl, arvio, josta1) 99 074 96 900 96 900
— tulipaloista (pl. maastopalot) aiheutuvat tehtävät 10 516 11 000 11 000
— maastopaloista aiheutuvat tehtävät 3 511 2 900 2 900
— tarkistus- ja varmistustehtävät 30 345 21 000 21 000
— ensivastetehtävät (pl. sairaankuljetustehtävät) 21 156 30 000 30 000
— muut tehtävät 33 546 32 000 32 000
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 1. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 60 50 50
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 2. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 86 50 50

1) Pelastuslaitoksen eri tehtävätyypeille ei aseteta tavoitteita, vaan niiden kehitystä seurataan.

Koulutus- ja tutkimustoiminta

Pelastusopistossa annettavan tutkintoon johtavan koulutuksen avulla varmistetaan pelastus- ja hätäkeskushenkilöstön oikeanlainen osaaminen.

Pelastusopiston jatko- ja täydennyskoulutusjärjestelmä tukee pelastustoimen osaamista ja pelastustoiminnan kansainväliseen avunantoon varautumista.

Vahvistetaan pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinointia. Lisätään pelastustoimen kotimaista tutkimustoimintaa ja kansainvälisen tutkimuksen sekä uusien toimintamenetelmien ja tekniikoiden hyödyntämistä.

Pelastustoimi 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
       
Tuotokset      
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään 49 308 43 560 46 080
Pelastusopiston tutkintojen määrä, kpl, vähintään 205 172 172
AMK-tutkintojen määrä, kpl 23 40 30
Panokset      
Momentin 26.30.01 henkilötyövuodet, josta 115,7 110,6 96,7
— Pelastusopiston henkilötyövuodet 105 101 88
— Sisäministeriön henkilötyövuodet 2 1 -
— Turvallisuus- ja kemikaaliviraston henkilötyövuodet 3,7 3,7 3,7
— Kriisinhallintakeskuksen henkilötyövuodet (kv. pelastustoimi) 5 4,9 5
Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) 12 622 12 500 12 200
Toiminnan tehokkuus      
Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet 985 995 1 050
Pelastusopiston koulutettavapäivät/opettaja 1 409 1 320 1 600
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään 27 386 27 100 26 500
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivän hinta, euroa, enintään 152 152 148
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4) 3,27 3,08 3,00
Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat 5,71 5,0 5,0
Henkiset voimavarat      
Pelastusopiston henkilöstön määrä 104 101 89
Kriisinhallintakeskuksen henkilöstön määrä (kv. pelastuspalvelu) 6 6 6
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) 3,5 3,4 3,5
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 4,7 6,5 6,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 19 765 18 544 16 900
Pelastustoimen bruttotulot 5 043 4 146 4 126
Nettomenot 14 722 14 398 12 774
— Pelastusopisto 12 967 12 493 10 903
— Sisäministeriö 1 342 1 455 1 421
— Kansainvälinen pelastuspalvelu 413 450 450
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 624    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 265    

Pelastustoimen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 1 265 1 200 1 400
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 392 532 444
— osuus yhteiskustannuksista 714 968 831
Kustannukset yhteensä 1 106 1 501 1 275
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 159 -301 125
Kustannusvastaavuus, % 114 80 110

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Palopäällystökoulutus, kertaluonteisen erän poistuminen -250
Siirto momentille 26.01.01 (-1 htv) -65
Ylimääräisen hätäkeskuspäivystäjäkurssin järjestäminen, kertaluonteisen erän poistuminen -1 000
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -10
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -551
Palkkaliukumasäästö -47
Palkkausten tarkistukset 43
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015) 393
Toimintamenojen tuottavuussäästö -66
Toimintamenosäästö (HO 2015) -80
Vuokramenojen indeksikorotus 22
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -13
Yhteensä -1 624

2016 talousarvio 12 774 000
2015 talousarvio 14 398 000
2014 tilinpäätös 16 362 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 133 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys talousarvioesityksen 12 774 000 euroon nähden on 641 000 euroa, mistä 400 000 euroa on siirtoa momentille 32.40.05 pelastustoimen laitelain (10/2007) mukaisten valvontatehtävien sekä pelastustoimen kehitys-, selvitys- ja valmistelutehtävien määrärahan siirtämisestä Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle sekä 241 000 euroa siirtoa momentille 26.10.01 poliisille perustettavaan ICT-keskukseen liittyen.


2016 talousarvio 12 133 000
2015 IV lisätalousarvio -800 000
2015 talousarvio 14 398 000
2014 tilinpäätös 16 362 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 133 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin.

Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 61 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennyksestä 54 000 euroa aiheutuu VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta ja 7 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta.


2016 II lisätalousarvio -61 000
2016 talousarvio 12 133 000
2015 tilinpäätös 13 598 000
2014 tilinpäätös 16 362 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 61 000 euroa.

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 52 966 000 euroa.

Selvitysosa:Sisäministeriö asettaa Hätäkeskuslaitokselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Hätäkeskuslaitos jatkaa toiminnan yhdenmukaistamista yhdessä hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten kanssa. Yhdenmukaistaminen tulee saattaa tasolle, joka mahdollistaa verkottuneen toimintamallin käyttöönoton uudella tietojärjestelmällä. Uuden hätäkeskustietojärjestelmän kehitystyötä ja käyttöönoton valmistelua jatketaan siten, että käyttöönotto voidaan toteuttaa maaliskuun 2017 loppuun mennessä.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2016 2017 2018 Yhteensä
vuodesta 2016
lähtien
         
Hätäkeskustietojärjestelmän hankinta, valtuus        
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset 2 628 5 723 - 8 351
Hätäkeskustietojärjestelmän hankinta, lisävaltuus (2015 II LTA)        
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset 5 000 1 750 250 7 000
Menot yhteensä 7 628 7 473 250 15 351
Hätäkeskuslaitos 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
       
Tuotokset      
Ilmoitusten määrä, kpl, josta 3 890 000 3 890 000 3 890 000
— hätäpuhelujen määrä, kpl 2 811 000 2 800 000 2 800 000
— välitettyjen tehtävien määrä, kpl 1 740 000 1 750 000 1 750 000
Panokset      
Hätäkeskustoiminnan kokonaismenot, brutto, 1 000 euroa 72 079 68 679 54 925
Henkilötyövuodet 664 627 590
Toiminnan tehokkuus      
Hätäilmoitusten määrä/hätäkeskuspäivystäjä (pl. vuoromestarit) 7 700 8 200 8 800
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään 11,4 10,7 9,7
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/hätäilmoitus, enintään 15,9 14,7 13,2
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys, indeksi, vähintään (asteikko 1—5) 3,34 - 3,34
       
Henkiset voimavarat      
Henkilöstön määrä 647 630 600
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) 3,16 3,18 3,2
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 17,5 18 16

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 72 031 58 646 56 026
Bruttotulot 2 975 3 056 3 060
Nettomenot 69 056 55 590 52 966
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 12 425    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 13 526    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 2 851 3 000 3 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 1359 2 110 2 110
— osuus yhteiskustannuksista 897 820 820
Kustannukset yhteensä 2 256 2 930 2 930
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 595 70 70
Kustannusvastaavuus, % 126 102 102

Määrärahan tasokorotus 1,44 milj. euroa on tarkoitus vuonna 2016 käyttää Erica-tietojärjestelmän lisääntyneiden menojen kattamiseen. Tarkoitukseen ehdotetaan siirrettäväksi lisäksi 3,5 milj. euroa momentilta 28.70.20.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Erica-tietojärjestelmä (siirto momentilta 28.70.20) 3 500
Hätäkeskusuudistuksen johdosta vapautuneet tilat, omavastuu -148
Hätäkeskusuudistuksen johdosta vapautuneiden tilojen vuokrasäästö -461
TOTI-investointi, kertaluonteisen erän poistuminen -4 256
Uuden hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotto, kertaluonteisen erän poistuminen -2 441
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -10
Palkkaliukumasäästö -181
Palkkausten tarkistukset 322
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015) 1 440
Toimintamenojen tuottavuussäästö -244
Toimintamenosäästö (HO 2015) -150
Vuokramenojen indeksikorotus 53
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -48
Yhteensä -2 624

2016 talousarvio 52 966 000
2015 II lisätalousarvio
2015 I lisätalousarvio -436 000
2015 talousarvio 55 590 000
2014 tilinpäätös 70 157 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 52 795 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Vähennys 171 000 euroa talousarvioesityksen 52 966 000 euroon nähden on siirtoa momentille 26.10.01 poliisille perustettavaan ICT-keskukseen liittyen.


2016 talousarvio 52 795 000
2015 IV lisätalousarvio 1 600 000
2015 II lisätalousarvio
2015 I lisätalousarvio -436 000
2015 talousarvio 55 590 000
2014 tilinpäätös 70 157 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Momentille ehdotetaan 52,795 milj. euron määrärahaa, joka on 2,795 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2015. Vuoden 2015 neljännessä lisätalousarviossa osoitettiin lisäksi 1,6 milj. euroa uuden hätäkeskustietojärjestelmän (Erica) käyttöönoton turvaamiseen, mikä vaikuttaa myönteisesti myös vuoden 2016 toiminnan tasoon.

Hätäkeskuslaitos sai vuoden 2014 lopussa valmiiksi mittavan rakenneuudistuksen, jossa valtakunnallinen hätäkeskustoiminta organisoitiin kuuteen hätäkeskukseen aiemman 15 sijaan. Uudistuksen viimeisenä vaiheena otetaan käyttöön Erica-järjestelmä, joka mahdollistaa verkottuneen hätäkeskustoiminnan. Näin voidaan reagoida paremmin ruuhka- ja häiriötilanteisiin, myös yhteistyö hätäkeskusten sekä viranomaisten johto- ja tilannekeskusten välillä tulee helpottumaan. Tavoitteena on, että järjestelmä on käytössä kaikissa hätäkeskuksissa huhtikuussa 2017.

Valiokunta toteaa, että erityisesti Erica-järjestelmän toteutus viranomaisten turvallisuusverkon (TUVE) sisälle on vaatinut huomattavasti enemmän suunnittelu- ja toteutusaikaa kuin mitä toimitussopimusta vuonna 2011 tehtäessä arvioitiin. Valiokunta pitää perusteltuina saamiaan tietoja Erica-hankkeen aikataulun viivästymiseen ja kustannusten nousuun johtaneista syistä. Yleisesti valiokunta pitää kuitenkin tarpeellisena kiinnittää vakavaa huomiota valtion ict-menoihin sekä hankkeiden ohjaukseen ja viivästyksiin ja pitää kustannusten minimoimiseksi välttämättömänä, että valtion hankeosaaminen varmistetaan kaikilla tasoilla.

Valiokunta toteaa, että Hätäkeskuslaitokselle ehdotetut toimintamenot ovat suhteellisen pienet, mikä valiokunnan saaman selvityksen mukaan vaikeuttaa toimintaa ja voi johtaa jopa henkilöstövähennykseen. Näin ollen on välttämätöntä, että hallitus seuraa tarkasti Hätäkeskuslaitoksen toimintamenojen riittävyyttä ja varmistaa kansalaisten ja viranomaisten hätäkeskuspalveluiden häiriöttömän saatavuuden.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 52 795 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 365 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta.


2016 II lisätalousarvio -365 000
2016 talousarvio 52 795 000
2015 tilinpäätös 56 754 000
2014 tilinpäätös 70 157 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 365 000 euroa.

20. Erityismenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 2 406 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen sekä ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamisesta Finavialle

2) pelastuspalveluavun sekä asiantuntija- ja materiaaliavun antamisesta ja vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin

3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
1) Ilma-alusten käyttö etsintä- ja pelastustehtäviin 706 000
2) Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen 1 100 000
3) Metsäpalojen tähystystoiminta 600 000
Yhteensä 2 406 000

2016 talousarvio 2 406 000
2015 talousarvio 2 406 000
2014 tilinpäätös 1 950 749

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 2 406 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen sekä ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamisesta Finavialle

2) pelastuspalveluavun sekä asiantuntija- ja materiaaliavun antamisesta ja vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin

3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

43. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 8 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää viranomaisradioverkon hintatuen ja alijäämätuen maksamiseen Suomen Virveverkko Oy:lle.

Selvitysosa:Momentilta myönnetyn rahoituksen tavoitteena on turvata viranomaisradioverkon toiminta.


2016 talousarvio 8 100 000
2015 talousarvio 8 100 000
2014 tilinpäätös 8 100 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 8 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää viranomaisradioverkon hintatuen ja alijäämätuen maksamiseen Suomen Virveverkko Oy:lle.