Hoppa till innehåll
  Svara på användarenkäten om denna webbplatsen och bidra till utvecklingen av en ny webbplats med information om statsbudgeten. Gå till enkäten via denna länk.

Statsbudgeten 2015

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Selvitysosa:

Toimintaympäristön kuvaus

Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Muutoksen arvioidaan olevan pitkäkestoinen. Venäjän vaatimukset ja sotilaalliset toimet Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin muuttamiseksi vaikuttavat myös Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen liikkumatilaan.

Jännitteiden lisääntyminen heikentää myös Itämeren alueen turvallisuustilannetta ja sen ennakoitavuutta. Mahdollinen Euroopan laajuinen tai Itämeren alueella tapahtuva sotilaallinen konflikti vaikuttaisi Suomeen, ja Suomen olisi vaikea pysytellä sen ulkopuolella.

Suomen lähialueen sotilaallinen tilanne on tällä hetkellä rauhallinen, eikä Suomeen kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen tai poliittiseen painostukseen kuitenkin varaudutaan. Suomi varautuu myös siihen, että sotilaallista voimaa kohdistettaisiin yksinomaan Suomea vastaan.

Toimintaympäristön muutos haastaa yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja edellyttää kykyä toimia, ennaltaehkäistä ja puolustautua kaikissa operatiivisissa toimintaympäristöissä. Alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen suorituskykyjen sekä valmiuden ylläpidon lisäksi on varauduttava Ukrainassa käynnissä olevan sodan kaltaiseen tilanteeseen, jossa kriisin laajuus, pitkäkestoisuus ja moniulotteisuus haastavat puolustuskyvyn. Varautumisen ja huoltovarmuuden tarve on kasvanut.

Suomen sotilaallinen puolustaminen ja kokonaisturvallisuus kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Kansallinen varautuminen muodostaa perustan toiminnan ja materiaalisen valmiuden turvaamiselle ja hankinnoille kriisitilanteessa. Toimintaympäristössä korostuvat ennakointi, tiedonvaihto ja eri hallinnonalojen valmius toimia nopeasti kehittyvissä tilanteissa sekä kansallisesti että yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata valtion itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, vahvistaa Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Turvallisuutensa vahvistamiseksi Suomi hakee Pohjois-Atlantin liiton (Nato) jäsenyyttä.

Suomi pitää huolta uskottavasta kansallisesta puolustuksestaan ja sen riittävästä resursoinnista. Toimintaympäristön muutos edellyttää pitkäjänteistä puolustuskyvyn vahvistamista sekä nopeaa lyhyen ja keskipitkän aikavälin lisäresursointia sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoihin.

Asevelvollisuus, koulutettu reservi, koko maan puolustaminen ja korkea maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuksen perustana jatkossakin. Puolustuksen yhteensovittaminen osaksi Naton yhteistä puolustusta toimeenpannaan asteittain jäsenyyden astuttua voimaan.

Puolustusyhteistyöllä vahvistetaan Suomen yhteistoimintakykyä keskeisimpien kumppanien kanssa kaikkia Suomeen vaikuttavia turvallisuustilanteita varten. Laaja-alaiseen vaikuttamiseen varaudutaan yhteistoiminnassa muiden toimijoiden kanssa kokonaisturvallisuuden periaatteiden mukaisesti.

Valtioneuvoston hyväksymiin valtion taloutta ja toimintapolitiikkaa koskeviin linjauksiin perustuen puolustusministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet sekä niiden toteutumista edistävät ministeriön ja Puolustusvoimien toiminnalliset tulostavoitteet:

  • — Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka
  • — Ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky ja kyky sotilaallisen voimankäytön torjuntaan
  • — Turvallinen yhteiskunta sekä varautuminen laaja-alaisen vaikuttamisen torjuntaan
  • — Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen.

Puolustusministeriön toiminnalliset tulostavoitteet:

  • — Puolustuskyvyn tasapainoinen kehittäminen pitkällä aikavälillä kaikissa puolustushaaroissa ja suorituskyvyissä
  • — Puolustuskyvyn vahvistaminen kehittämällä puolustusyhteistyöllä yhteistoimintakykyä ja huoltovarmuutta sekä parantamalla lakisääteistä edellytystä tarvittaessa antaa ja vastaanottaa sotilaallista apua
  • — Strategisten suorituskykyhankkeiden kokonaisuuden hallinta meri- ja ilmavoimien poistuvien suorituskykyjen korvaamiseksi täysimääräisesti
  • — Henkilöstövoimavarojen ja asevelvollisuusjärjestelmän kehittäminen toimintaympäristön ja yhteiskunnan muutoksia seuraten.

Puolustusvoimien toiminnalliset tulostavoitteet:

  • — Puolustusvoimilla on riittävän ennakkovaroituksen mahdollistava tilannekuva turvallisuusympäristöstä
  • — Puolustusvoimat valvoo alueellista koskemattomuutta sekä ennalta ehkäisee ja tarvittaessa torjuu alueloukkaukset
  • — Puolustusvoimilla on valmius torjua sotilaallisen voiman käyttö ja sillä uhkaaminen koko maan alueella
  • — Puolustusvoimat kykenee muodostamaan painopisteen kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaisesti torjuessaan sotilaallisen voiman käyttöä
  • — Puolustusvoimilla on valmius tukea muita viranomaisia
  • — Puolustusvoimilla on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen
  • — Puolustusvoimat osallistuu kansainväliseen puolustusyhteistyöhön, ml. kansainvälinen harjoitustoiminta ja materiaaliyhteistyö, sisällöllisesti merkittävällä tavalla.

Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista arvioidaan puolustusministeriössä itsearviointina hallituksen vuosikertomuksen laatimisesta annetun ohjeistuksen mukaisesti. Arviointi perustuu kokonaisarvioon hallitusohjelman ja valtioneuvoston selontekojen linjausten ja tavoitteiden toteutumisesta puolustuksen valmiuden ja suorituskyvyn kehittämisessä sekä toimintaedellytysten parantamisessa.

Sukupuolten tasa-arvo

Puolustusministeriön hallinnonalalla on lähtökohtana tasa-arvoinen toimintaympäristö ja yhdenvertaiset toimintatavat kaikkia organisaatiossa työskenteleviä, opiskelevia ja asepalvelustaan suorittavia kohtaan. Sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta seurataan ja tietoa sitoudutaan hyödyntämään päätöksenteossa sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia laadittaessa.

Yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta varusmiespalveluksessa edistetään hyödyntämällä vuonna 2023 käyttöön otettavista varusmiesten uudistetuista palautekyselyistä saatavaa tietoa, lisäämällä koulutusta ja viestintää syrjinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen ehkäisystä ja käsittelystä sekä kehittämällä johtamisosaamista. Puolustusvoimissa käynnissä ollut yhteismajoitusta koskeva kokeilu päättyy vuoden 2022 lopussa. Päätös yhteismajoituksen käyttöönotosta tai siitä luopumisesta tehdään kokeilusta saatujen kokemusten perusteella.

Puolustushallinto toteuttaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” ja sitä tukevan kansallisen toimintaohjelman periaatteita kaikissa sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Puolustushallinnon osalta päätavoitteet ovat turvallisuussektorin ja kriisinhallinnan sukupuolijakauman tasapainottaminen sekä sukupuolinäkökulman sisällyttäminen turvallisuussektorin ja kriisinhallinnan toiminnan suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja koulutukseen. Tavoitteena on, että naisten osuus kriisinhallintahenkilöstöstä on vähintään 7 % ja että kaikkiin operaatioihin nimetään koulutetut sukupuoliyhdyshenkilöt. Naisten osuus operaatioissa oli 6,5 % toukokuussa 2022.

Puolustushallinto on mukana NORDEFCO-yhteistyössä kehittämässä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävää kriisinhallintatoimintaa. Puolustusvoimien sukupuolinäkökulmaan liittyviä tavoitteita ja kehittämistä käsittelevää ohjeistusta uudistetaan huomioiden Suomen kansallisen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman päivitys.

Puolustusvoimat varmistaa, että sen antamaan asevelvollisten, kantahenkilökunnan ja kriisinhallintahenkilöstön koulukseen sisällytetään sukupuolinäkökulma ja opetussuunnitelmat tarkistetaan tältä osin tarvittaessa.

Hallinnonalan henkilötyövuosimäärä

Hallinnonalan henkilötyövuosimäärä kasvaa noin 400 henkilötyövuodella vuoteen 2022 verrattuna lähinnä toimintaympäristön muutoksesta johtuen palkattavan lisähenkilöstön vuoksi. Henkilötyövuosimäärän kasvusta noin 125 henkilötyövuotta on Puolustusvoimien pysyvää henkilöstölisäystä. Muilta osin kyse on pääosin sopimussotilaista ja määräaikaisesta siviilihenkilöstöstä.

Kestävä kehitys

Puolustusministeriön hallinnonala jatkaa kestävän kehityksen edistämistä painopisteinä vakaus ja turvallisuus, henkilöstön ja koulutettavien hyvinvointi, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, ympäristövastuullisuus, energia- ja ilmastovastuullinen toiminta sekä elinkaariajattelun ja kiertotalouden tukeminen:

  • — Osallistutaan sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja koulutetaan henkilöitä sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin tavoitteena kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean loppuraportin suosituksen mukaisesti vahvistaa osallistumista pitäen vuoden 2020 osallistumistasoa noin 400 sotilasta vähimmäislähtökohtana
  • — Jatketaan ympäristöstrategian toimeenpanoa sekä panostetaan ympäristöriskien hallintaan ja haittojen ennaltaehkäisyyn 4,3 milj. euroa
  • — Aloitetaan päivitetyn Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelman 2022—2025 toimeenpano valtioneuvoston hiilineutraaliustavoitteen tukemiseksi. Puolustusministeriön energia- ja ilmastostrategisen ohjauksen mukaisesti laaditaan päästövähennysten tiekartta vuoden 2023 loppuun mennessä
  • — Edistetään kiertotaloutta vaatetusmateriaalin hävittämistä koskevilla puitejärjestelyillä
  • — Edistetään puolustushallinnon systemaattisempaa kytkeytymistä kestävän kehityksen tavoitteisiin kehittämällä edelleen puolustushallinnon vastuullisuusraportointia.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
27.10.01 Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — tilausvaltuus 158,5 112,7
27.10.18 Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)    
  — tilausvaltuus 155,5 558,9
27.30.20 Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — tilausvaltuus - 20,0

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 968 575 0 -240 549 728 026
01. Puolustusministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
17 461 -549 16 912
21. Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
2 875 2 875
29. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
923 794 -240 000 683 794
66. Jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
24 445 0 24 445
10. Sotilaallinen maanpuolustus 5 112 775 43 294 449 625 5 605 694
01. Puolustusvoimien toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 118 298 1 730 133 263 2 253 291
18. Puolustusmateriaalihankinnat
(siirtomääräraha 5 v)
1 580 565 41 564 304 391 1 926 520
19. Monitoimihävittäjien hankinta
(siirtomääräraha 5 v)
1 405 697 12 256 1 417 953
50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen
(kiinteä määräraha)
8 215 -285 7 930
30. Sotilaallinen kriisinhallinta 63 998 0 3 547 67 545
20. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot
(siirtomääräraha 2 v)
63 988 0 3 547 67 535
95. Kurssivaihtelut
(arviomääräraha)
10 10
  Yhteensä 6 145 348 43 294 212 623 6 401 265

  Henkilötyövuosien kokonaismäärä 12 570 12 760 13 160    

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 6,1 mrd. euroa, joka on noin 1,0 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys johtuu pääosin toimintaympäristön ja kustannustason muutoksesta aiheutuvista materiaalihankintojen tasokorotuksista ja niihin liittyvistä arvonlisäveromenoista.

Puolustusmenojen osuuden bruttokansantuotteesta arvioidaan olevan 2,2 prosenttia vuonna 2023. Naton laskutavalla arvio on hieman suurempi eli 2,4 prosenttia. Tällöin mukaan otetaan myös sotilaallinen kriisinhallinta (50 milj. euroa), Rajavartiolaitoksen sotilaallisen maanpuolustuksen kulut (269 milj. euroa) sekä sotilas- ja siviilieläkkeet (343 milj. euroa). Vuonna 2022 bruttokansantuoteosuus laski 1,9 prosenttiin johtuen lähinnä F-35-hankinnan rahoituksen päivittämisestä vastaamaan hankintapäätöstä. Bruttokansantuotteen kehitysarvio perustuu valtiovarainministeriön syksyn 2022 ennusteeseen.

Valiokunta toteaa, että hallinnonalan talousarvioesitys on historiallisen suuri, mutta pitää pääluokkaan tehtyjä lisäyksiä välttämättömänä. Valiokunta pitää myös tarpeellisena, että jatkossakin etenkin puolustusmateriaalihankintoja ja Natoon liittyviä kustannuksia avataan valiokunnalle laajasti.

Nato-jäsenyys

Talousarvioesityksessä on huomioitu Naton tarkkailijajäsenyyden ja täysjäsenyyden hakemisprosessin aiheuttamat välttämättömät ja varmuudella tiedossa olevat kustannukset, joita ei voida kattaa olemassa olevien määrärahojen puitteissa. Puolustusministeriön hallinnonalalla tarkoitukseen esitetään yhteensä noin 28,7 milj. euroa, josta suurin osa muodostuu Naton jäsenmaksuista ja maksuosuuksista (23,4 milj. euroa). Muita kustannuksia ovat henkilöstölisäykset ja tietojärjestelmiin liittyvät kustannukset.

Saadun selvityksen mukaan jäsenyydellä tulee olemaan lisäksi välillisiä kustannuksia, joita ei ole mahdollista vielä tässä vaiheessa yksilöidä. Liittyminen Naton puolustussuunnitteluprosessiin ja siitä Suomelle kohdistettavien suorituskykytavoitteiden toimeenpano sekä osallistuminen Naton operatiiviseen suunnitteluun tulevat joka tapauksessa aiheuttamaan merkittäviä lisäkustannuksia.

Vielä ei ole myöskään käsitelty mahdollista osallistumista Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin. Ylläpitämällä toimintoja rauhan aikana Nato osoittaa valmiutta ja puolustuskykyä sekä vahvistaa liittokunnan keskinäistä solidaarisuutta. Jäsenenä Suomi osallistuu näihin tehtäviin mahdollisten pyyntöjen ja kansallisen harkinnan mukaisesti sekä Naton kokonaistarpeet huomioon ottaen.

Voimassa on edelleen myös liiton jäsenille asetetut yleiset puolustusbudjetin kokoa (2 prosenttia BKT:stä) ja sen kohdistumista (vähintään 20 prosenttia puolustusbudjetista kohdistuu uuden materiaalin hankintaan) koskevat tavoitteet. Monitoimihävittäjien hankinta nostaa puolustusbudjetin koon yli asetetun tavoitteen vuoteen 2025 saakka, mutta sen jälkeen BKT-osuus laskee arvioita 1,5—1,7 prosenttiin, ellei tehdä uusia määrärahatasoon vaikuttavia poliittisia päätöksiä. Materiaalihankintojen osuus puolustusbudjetista on jo perinteisesti ollut Suomessa huomattavasti vaadittua 20:tä prosenttia suurempi.

Valiokunta pitää tärkeänä Nato-jäsenyyden tuomia hyötyjä ja korostaa myös hankintoihin liittyvää yhteistyötä. Naton jäsenten käytössä on mm. turvallisuusinvestointiohjelma, jota valiokunta kannustaa käyttämään täysimääräisesti. Vuonna 2022 siitä on ollut saatavilla rahoitusta yhteensä 790 milj. euroa, josta esimerkiksi Norja, Tanska ja Viro ovat hyötyneet merkittävästi.

Valiokunta painottaa lisäksi aiempien kannanottojensa mukaisesti, että Naton jäsenenä Suomi päättää edelleen itse puolustuksensa toteuttamisperiaatteista. Asevelvollisuus, laaja reservi ja korkea maanpuolustustahto säilyvät jatkossakin Suomen puolustuksen perustana.