Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       30. Aikuiskoulutus
       70. Opintotuki
       80. Taide ja kulttuuri
       90. Liikuntatoimi
       91. Nuorisotyö

Talousarvioesitys 2015

90. LiikuntatoimiPDF-versio

Selvitysosa:Liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan edistäminen. Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa liikuntatoimen yleisestä johdosta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta valtionhallinnossa.

Toimialaa ohjaavat liikuntalaki ja -asetus, hallitusohjelma, valtion talousarvio, opetus- ja kulttuuriministeriön strategiat ja linjaukset sekä toimialan kansainväliset yleissopimukset. EU:n liikuntapolitiikan vaikutus kansalliseen liikuntatoimeen on lisääntymässä. Liikunnan toimialan strateginen johtaminen ja ohjausjärjestelmät perustuvat tiedolla johtamisen periaatteelle sekä liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten jatkuvalle arvioinnille.

Liikunnan edistämiseksi ja liikunnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden saavuttamiseksi liikuntapolitiikan eri tavoitealueilla toteutetaan toimenpiteitä, joille on yhteistä alan tietoperustan vahvistaminen ja osaamisen kehittäminen sekä yhdenvertaisuuden, eettisyyden ja rehellisyyden toteutuminen.

Urheilun ja liikuntakasvatuksen veikkausvoittovaramomentille kohdennettava Veikkauksen rahastosta tehtävästä ylimääräisestä irrotuksesta johtuva jakosuhteen mukainen lisämääräraha 2,7 milj. euroa käytetään avustusten myöntämiseen toimialan työllisyyttä edistäviin hankkeisiin.

Liikuntatoimen toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet ovat:

Toiminnalliset tavoitteet Keskeisimmät toimenpiteet
   
Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa — Parannetaan kunnallisia liikunta- ja liikuntapaikkapalveluja koskevaa tietopohjaa ja varmistetaan ohjauksen yhdensuuntaisuus paikallistasoa koskevissa liikuntapoliittisissa toimenpiteissä
— Liikuntapaikkarakentamisen avustamisessa painotetaan ensisijaisesti laadukkaiden ja laajoille käyttäjäryhmille suunnattujen liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjaamista
— Avustetaan liikunnan yhdenvertaisuutta lisääviä hankkeita
— Tuetaan maahanmuuttajien kotouttamista liikunnan avulla
— Edistetään informaatio-ohjauksella, että liikunnan edistäminen huomioidaan kuntien strategioissa
Liikunta ja urheilu lisäävät osallistumista — Tuetaan liikunnan kansalaisjärjestötoimintaa
— Tuetaan paikallista seuratoimintaa ja matalan kynnyksen liikuntatoimintaa
—Tuetaan eettistä ja yhteiskuntavastuullista huippu-urheilutoimintaa ja urheilijoiden valmentautumismahdollisuuksia
— Vahvistetaan urheilu-uran ja opiskelun tai koulunkäynnin yhdistämisen toimenpiteitä
— Myönnetään tunnustuspalkintoja suomalaisille olympiavoittajille
— Vahvistetaan järjestöjen edellytyksiä hakea ja järjestää kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia
— Tuetaan liikunnan ja urheilun eettisiä toimenpiteitä avustamalla Suomen Antidopingtoimikuntaa. Vahvistetaan urheilun integriteettiä lisäämällä ottelutulosten manipulointia ehkäiseviä toimia
— Tuetaan liikuntajärjestöjen kansainvälisiä yhteistyö- ja vaikuttamismahdollisuuksia
Liikunnallinen elämäntapa yleistyy — Tuetaan OKM:n ja STM:n yhteisen terveyttä edistävän liikunnan strategian ja toimenpideohjelman toimeenpanoa
— Tuetaan Liikkuva koulu-ohjelmaa, työelämän liikunnallistamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja ohjelmia sekä muita liikunnan edistämishankkeita koko elämänkulussa
— Huomioidaan liikunta-alan yrittäjyys osana luovien alojen yrittäjyyden edistämistä
Liikunta-alan tietopohja ja osaaminen vahvistuu — Tuetaan liikunnan koulutuskeskusten osaamisen ja laadun kehittämistä
— Parannetaan eri väestöryhmien osallistumismahdollisuuksia liikunta-alan vapaatavoitteiseen koulutukseen
— Tuetaan liikunta-alan tutkimus- ja tiedonvälitystoimintaa liikuntapoliittisen päätöksenteon tarpeiden näkökulmasta
— Lisätään liikuntatieteellisen tutkimuksen laatua tekemällä yhteistyötä Suomen Akatemian kanssa
— Lisätään tiedon saavutettavuutta sekä kehitetään valtion liikuntaneuvoston liikuntapolitiikan vaikutusten arviointijärjestelmää
— Tuetaan tiedon tuotantoa liikuntapaikkarakentamisen ja liikuntaa suosivan yhdyskuntasuunnittelun kehittämiseksi
— Tuetaan urheiluoikeuden professuuria
— Tuetaan Suomessa järjestettäviä liikunnan toimialan tieteellisiä kansainvälisiä kongresseja

Eräitä liikuntatoimen tunnuslukuja

  2012
toteutuma
2013
toteutuma
2015
arvio
       
Kuntien liikunnan edistämisaktiivisuus, kuvaa toiminnan suunnittelua ja johtamista/Tea-viisari1)      
— koko maan väestöpainotettu keskiarvo 62 62 70
       
Valtionavustuksilla tuetut liikuntatilat (peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeet)      
— uimahallit (m2) 24 243 17 315 24 000
— liikuntahallit (m2) 19 025 30 914 15 000
— jäähallit (m2) 21 579 18 492 7 000
Yhteensä 64 847 66 721 46 000
— lähiliikuntapaikat (kpl) 67 52 65
       
Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma      
Hankkeet 211 229 220
Kunnat 103 100 100
Liikkujat      
— naiset (%) 65 64 63
— miehet (%) 35 36 37
Liikkujat 120 000 140 000 150 000
       
Kehittämistuki liikunta- ja urheiluseuroille      
Myönnetyt 380 309 350
Hakemukset 1 093 1 205 1 100
Lapsia ja nuoria 80 000 90 000 94 000
— tytöt (%) 45 40 40
— pojat (%) 55 60 60
       
Liikkuva koulu -ohjelma2)      
Koulut 111 172 850
Oppilaat 30 000 60 000 220 000
       
Urheiluakatemioiden avustaminen      
Avustetut urheiluakatemiat, kpl 10 19 17
Akatemioihin kiinnittyneiden urheilijoiden määrä, I ja II-taso n. 1 100 2 370 2 400
       
Dopingtestit (ADT ry)      
Kansallisen testausohjelman testit, yht 3 006 2 877 2 700
— kilpailun ulkopuoliset 1 570 1 453 1 350
— kilpailutestit 1 436 1 424 1 350
— joista veritestejä 122 27 200
Urheilijaprofiilit, verinäytteet 104 245 250
       
Vapaan sivistystyön toteutuneet suoritteet liikunnan koulutuskeskuksissa      
Valtakunnalliset 410 296 420 390 411 982
Muutos ed. vuoteen, opiskelijavrk. 24 182 10 094 -8 408
Muutos ed. vuoteen, % 6,3 2,5 -2,0
Valtionosuudella rahoitetut vuorokaudet/% 279 900/68,2 279 900/66,6 279 900/67,9
       
Alueelliset 85 788 86 588 85 722
Muutos ed. vuoteen, opiskelijapv 407 800 -866
Muutos ed. vuoteen, % 0,5 0,9 -1,0
Valtionosuudella rahoitetut päivät/% 53 000/61,8 53 000/61,2 53 000/61,8

1) Tea-viisarijärjestelmän tunnusluku kertoo kunnan liikunnan edistämisestä 7 eri näkökulmasta (mm. johtaminen, seuranta ja voimavarat). Koko maan luku on kaikkien vastanneiden keskiarvo, joka on painotettu vastanneen yksikön väestöpohjalla.

2) V. 2012—2013 koulujen määrä sisältää ainoastaan valtakunnalliset kokeiluhankkeet, kun taas v. 2015 arvio sis. kokeiluhankkeiden (330 koulua) lisäksi OKM:n määrärahasta aluehallinnon kautta rahoitetut hankkeet (520 koulua). Vv. 2012—2013 oppilaiden määrä sisältää ainoastaan valtakunnalliset kokeiluhankkeet, kun taas v. 2015 arvio sis. kokeiluhankkeiden (90 000 oppilasta) lisäksi OKM:n määrärahasta aluehallinnon kautta rahoitetut hankkeet (130 000 oppilasta).

50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 148 922 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikuntalakiin (1054/1998), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin

3) enintään 1 700 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen

4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden sekä näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen

5) enintään 339 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle

6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin

7) enintään 300 000 euroa suomalaisten olympiavoittajien eläkkeisiin sekä Pro Urheilu -tunnustusten maksamiseen

8) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin

9) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.

Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.

Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 12 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen.

Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.

Kohdassa 9 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Liikunnan yhdenvertaiseen saavutettavuuteen 28 700 000
Liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen 27 200 000
Liikunnan yhdenvertaisuuteen 1 500 000
   
Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen 63 227 000
Liikunnan kansalaistoimintaan 46 060 000
Huippu-urheiluun 11 760 000
Liikunnan ja urheilun suurtapahtumiin 1 700 000
Liikunnan ja urheilun eettiseen toimintaan 3 250 000
Kansainvälisyyteen 457 000
   
Koko väestön liikunnan edistäminen 27 970 000
Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan 19 200 000
Liikunnallisen elämäntavan edistämiseen 8 770 000
   
Liikunnan osaaminen ja tietopohja 29 025 000
Liikunnan koulutuskeskuksille 18 608 000
Liikuntatieteeseen ja tutkimuksiin 3 730 000
Tutkimus- ja kehitysyhteisöille sekä koulutustoimintaan 4 489 000
Liikunnan aluehallinnon toimintaan 350 000
Valtion liikuntaneuvoston toimintaan 480 000
Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi 1 368 000
Yhteensä 148 922 000

Määrärahan mitoituksessa käytetty valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten arvonlisäveroton keskimääräinen yksikköhinta on 88,93 euroa opiskelijavuorokautta kohden. Liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin myönnetään 385 000 euroa momentilta 29.90.52.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 1 474
Yhteensä 1 474

2015 talousarvio 148 922 000
2014 talousarvio 147 448 000
2013 tilinpäätös 145 312 935

52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 471 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille

2) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin

3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa:Momentin 29.90.50 määrärahasta osoitetaan valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin yhteensä enintään 18 608 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kustannustason muutos (+0,6 %) 104
Tasomuutos 257
Yhteensä 361

2015 talousarvio 471 000
2014 talousarvio 110 000
2013 tilinpäätös 109 000

54. Avustus Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 40 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen Stadion-säätiölle Helsingin Olympiastadionin perusparannuksesta aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Valtio osallistuu Helsingin Olympiastadionin perusparannuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Valtion osuus on yhteensä 92,7 milj. euroa, josta 52,7 milj. euroa on osoitettu vuosina 2011—2014. Vuonna 2015 on tarkoitus osoittaa hankkeen rahoituksen loppuosuus, 40 milj. euroa. Lisäksi avustuksen saaja saa rahoituksen etupainotteisuudesta johtuvan korkohyödyn suunnittelu- ja rakennusajalta. Hankkeen arvioidut työllisyysvaikutukset ovat suunnittelu- ja rakennusvaiheen osalta noin 2 400 henkilötyövuotta ja tuoteteollisuuden osalta noin 1 000 henkilötyövuotta. Perusparannuksen on määrä valmistua vuonna 2018.


2015 talousarvio 40 000 000
2014 I lisätalousarvio 40 000 000