Talousarvioesitys 2015
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 895 673 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena
1) 1 658 498 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen
2) 161 675 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin
3) 48 500 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen
4) 27 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.
Selvitysosa:Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (182/2012) perusteella. Perusrahoitusta kohdennetaan yliopistoille laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus (75 %) sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella (25 %). Toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvä rahoitusosio jakaantuu koulutuksen osuuteen, joka on 41 prosenttia koko perusrahoituksesta ja tutkimuksen osuuteen, joka on 34 prosenttia koko perusrahoituksesta. Valtion rahoituksella kannustetaan yliopistojen profiloitumisen ja jatkuvan laadun parantamisen ohella tuottavaan ja taloudelliseen toimintaan.
Yliopistojen rahoitusmalli korostaa laatua, vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja kansainvälistymistä. Valtion rahoitusta kohdennetaan erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden sekä tieteellisten julkaisujen ja kilpaillun tutkimusrahoituksen perusteella. Kansainvälistyminen otetaan huomioon useamman kriteerin kautta. Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet ottavat huomioon yliopistojen valtakunnalliset tehtävät, alakohtaisuuden, harjoittelukoulut ja Kansalliskirjaston toiminnan. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös strategiaperusteinen rahoitus, joka perustuu yliopistojen strategiatyöhön ja sen keskeisiin painopisteisiin sekä yliopistojen profiloitumiseen.
Vuodesta 2015 alkaen yliopistojen rahoitusmallissa vahvistetaan laadullisia tekijöitä ottaen huomioon opiskelijapalaute ja julkaisujen tasoluokitus. Lisäksi opiskelijoiden nopeampaa valmistumista tukevan lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden painoarvoa rahoituksen kohdentamisessa nostetaan.
Valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseen liittyen yhdistetään Kuluttajatutkimuskeskus ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Helsingin yliopistoon vuoden 2015 alusta lukien. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvät esitykset laiksi kuluttajatutkimuskeskuksen toiminnan siirtämisestä Helsingin yliopistolle ja kuluttajatutkimuskeskuksen lakkauttamisesta sekä laeiksi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta annetun lain (1139/2007) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n muuttamisesta.
Yliopistojen perusrahoitusta korotetaan kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta yliopistoindeksin mukaista vuotuista kustannustason nousua vastaavasti.
Kohdan 2 korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistokohtaisen euromääräisen arvonlisäverokertymän perusteella.
Kohdassa 4 tarkoitettu rahoitus kohdennetaan yliopistojen kesken yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 ja 6 §:n mukaisten rahoitusperusteiden mukaisessa suhteessa.
Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallentamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.
Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 7 900.
Valtio on varautunut pääomittamaan yliopistoja kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, kuitenkin enintään 150 milj. eurolla. Valtion vastinrahoitukseen oikeuttava varainkeruu toteutetaan tarkemmin määriteltävällä tavalla vuosien 2014—2016 aikana siten, että vastinrahoituspäätökset tehdään yhdellä kertaa vuonna 2016.
Yliopistojen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet
| 2009 toteutuma |
2011 toteutuma |
2013 toteutuma |
20151) tavoite |
|
| Alemmat korkeakoulututkinnot | 10 755 | 13 275 | 13 017 | 14 200 |
| Ylemmät korkeakoulututkinnot | 10 5352) | 12 515 | 14 444 | 15 023 |
| Tohtorintutkinnot | 1 642 | 1 653 | 1 724 | 1 635 |
| Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat | 6 984 | 8 752 | 9 6283) | 8 950 |
| Vaihto-opiskelijat (lähteneet ja saapuneet, yli 3 kk) | 10 327 | 10 257 | 10 713 | 11 950 |
| Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilökunta | 1,51 | 1,68 | .. | 1,75 |
| Tohtorintutkinnot/tutkijanuravaihe IV, htv | 0,56 | 0,61 | .. | 0,72 |
| Opettaja- ja tutkijavierailut/opetus- ja tutkimushenkilökunta | 0,36 | 0,36 | .. | 0,42 |
| Ylemmät kk-tutkinnot/opetus- ja tutkimushenkilökunta4) | 0,69 | 0,70 | .. | 0,88 |
| Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus | 25,2 % | 25,6 % | 27,9 % | 31,7 % |
1) Määrällisissä tavoitteissa vuoden 2015 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2013—2016.
2) Ylempien korkeakoulututkintojen määrän merkittävä väheneminen selittyy vuoden 2008 tutkintorakenneuudistuksella.
3) Vuoden 2012 toteutuma.
4) Vuoden 2010 tiedoista lähtien vierailujen minimipituus 1 vko, tätä aiemmin 2 vko.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus | 1 658 498 000 |
| — Kansalliskirjasto | 16 973 000 |
| — Harjoittelukoulut | 49 263 000 |
| — Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus | 1 592 262 000 |
| Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus | 48 500 000 |
| Muiden yliopistojen kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus | 27 000 000 |
| Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista | 161 675 000 |
| — Arvio vuoden 2015 ALV-kompensaatioksi | 148 826 000 |
| — Vuoden 2013 korvauksiin kohdennetun ALV-kompensaation ja toteutuman välisen eron mukainen tarkistus | 12 849 000 |
| Yhteensä | 1 895 673 000 |
|---|
Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 9 572 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ALV-kompensaation tarkentuminen | -1 469 |
| Hallitusohjelman mukainen kertaluonteinen lisäys | 10 000 |
| Kasvutoimi (siirto momentille 29.40.51) | -5 000 |
| Kertaluonteisten lisäysten poisto | -2 950 |
| Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momenteilta 28.30.02, 29.40.03, 30.20.(01), 30.20.02, 30.40.(01), 30.60.(01), 30.70.(02), 31.50.01, 32.20.01, 32.20.02, 32.20.05, 33.02.03, 33.03.04, 33.03.50, 35.01.04) | 500 |
| Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentilta 25.01.04) | 1 441 |
| Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentilta 32.40.(04)) | 1 771 |
| Yliopistoindeksi (1,3 %) | 22 378 |
| Säästöpäätös | -16 591 |
| Uudelleenkohdentaminen | -2 000 |
| Yhteensä | 8 080 |
| 2015 talousarvio | 1 895 673 000 |
| 2014 I lisätalousarvio | 7 342 000 |
| 2014 talousarvio | 1 887 593 000 |
| 2013 tilinpäätös | 1 862 922 000 |