Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       10. Verotus ja tulli
            02. Tullin toimintamenot
       90. Kuntien tukeminen

Talousarvioesitys 2015

10. Verotus ja tulliPDF-versio

Selvitysosa:

Verohallinto on yhteiskunnan suurin verojen ja maksujen kerääjä ja siten ratkaiseva toimija julkisen talouden rahoitustoiminnan näkökulmasta. Verohallinnon perustehtävä on toimittaa verotus ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisinä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verotus toimitetaan niin, että se aiheuttaa varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaan taloudelliselle toiminnalle.

Tullin tehtävänä on huolehtia tulliselvityksestä, tulli-, valmiste- ja autoverotuksesta, maahantuonnin arvonlisäverotuksesta, maahan tuotavien ja maasta vietävien tavaroiden ja ulkomaanliikenteen tullivalvonnasta, tullirikosten estämisestä ja paljastamisesta sekä muista tullitoimenpiteistä ja sen mukaan kuin erikseen säädetään toimittaa muuta verotusta ja suorittaa tullirikosten esitutkintaa. Lisäksi Tulli huolehtii ulkomaankaupan tilastoinnista, muusta toimialaansa liittyvästä tilastoinnista ja tehtävissään tarvitsemistaan laboratoriotutkimuksista. Tullilla voi olla myös muita sille erikseen säädettäviä tai määrättäviä tehtäviä. Valtiovarainministeriö voi antaa Tullille selvitys-, kokeilu-, seuranta-, suunnittelu- ja muita vastaavia tehtäviä.

Valtiovarainministeriö asettaa Verohallinnolle ja Tullille seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2015:

Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet
   
Verotulojen kertymä turvataan edistämällä veronmaksumyönteisyyttä, antamalla ennakoivaa ohjausta ja hoitamalla verovalvonta uskottavasti.Verotulojen kertymä turvataan helpottamalla asiointia, antamalla ennakoivaa ohjausta ja valvomalla, että verot tulevat maksetuiksi. Verohallinnon verotustoimenpiteet kohdennetaan veronmaksajien tilanteiden ja toiminnan edellyttämällä tavalla. Segmentoinnin avulla tunnistetaan eri asiakasryhmien erilaiset neuvonta-, ohjaus- ja valvontatarpeet. Verotukseen liittyvä neuvonta annetaan kullekin asiakasryhmälle kohdennetusti. Keinoja ovat esim. sähköiset uutiskirjeet, ohjaus- ja valvontakampanjat, verohallintoaloitteinen ohjaus puhelimitse sekä verovälittäjä- ja tilitoimistoyhteistyön kehittäminen. Verohallinto panostaa veroja kerryttävään valvontaan, kuten suurten ja kansainvälisten yhtiöiden valvontaan sekä siirtohinnoittelun valvontaan. Kansainvälistä tietojenvaihtoa kehitetään edelleen. Verovajeen kokonaismäärän ja eri osatekijöiden selvittämistä jatketaan.
Tulli: Kehitetään verotuksen varmistavia menettelyjä ja järjestelmiä. Asiakasohjausta kohdennetaan tarpeiden mukaisesti ja verot kannetaan pienin verojäämin.
Harmaan talouden torjuntaa tehostetaan kehittämällä verotustoimintoja, tehostamalla valvontaa ja parantamalla yhteistyötä viranomaisten välillä. Harmaan talouden toimintaedellytyksiä ennaltaehkäistään tehokkaalla valvonnalla, yleiseen mielipiteeseen vaikuttavalla tiedottamisella ja kehittämällä verojen ilmoittamisen ja maksamisen menettelyjä. Konkreettisia keinoja ovat mm. Verohallinnon ylläpitämän julkisen veronumerorekisterin ylläpito, rakennusalalla käyttöönotettava työntekijä- ja urakkatietojen kuukausittainen ilmoittamisvelvollisuus ja verovelkatietojen julkistaminen verovelkarekisterin avulla. Viranomaistiedon käytettävyyttä lisätään velvoitteidenhoitoselvityksiin liittyvällä viranomaistietopalvelurajapintahankkeella. Myös viranomaisyhteistyötä kehitetään edelleen.
Tulli: Harmaan talouden torjuntaohjelman toimintasuunnitelma toteutetaan.
Asiakasvaikuttavuutta parannetaan ja sähköistä asiointia edistetään. Asiointitarvetta Verohallinnossa vähennetään edelleen mm. joustavia sähköisiä palveluita ja menettelytapoja kehittämällä. Henkilöasiakkaiden tarvetta veroasiointiin vähennetään hankkimalla mahdollisimman suuri osa verotukseen tarvittavista tiedoista heidän puolestaan. Tietoja toimittavien tahojen kustannuksia ja hallinnollista taakkaa kevennetään kehittämällä yhtenäisiä sähköisiä palveluja ja ratkaisuja, joiden avulla tiedot välittyvät Verohallinnon järjestelmiin automaattisesti ja mahdollisimman reaaliaikaisesti. Verotustietojen kerääminen ja käsittely tapahtuu sähköisessä muodossa. Sähköinen käsittely mahdollistaa mm. valtakunnalliset tehokkaat toimintaprosessit, valtakunnalliset työjonot ja valtakunnallisesti tasapuolisen työnjaon.
EU:n laajuisten sähköisten tullitoimintojen käyttöön ottaminen varmistetaan uudistetun tullikoodeksin edellyttämässä aikataulussa. Tulli osallistuu EU-tasoiseen valmisteluun ja kehittää tietojärjestelmiä EU-aikataulujen mukaisesti.
Tullia koskevat sisäiseen turvallisuuteen liittyvät kansalliset ja EU-tason toimintastrategiat ja periaatepäätökset toteutetaan. Tulli osallistuu järjestäytyneen rikollisuuden torjunta-, terrorismintorjunta- ja kyberturvallisuusstrategioiden täytäntöönpanoon.
Kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa tehostetaan. Tullin toimintaedellytyksiä rajat ylittävän tullirikollisuuden torjumiseksi parannetaan. Rikostorjunnassa korostuu kansallinen ja kansainvälinen viranomaisyhteistyö.
Turvataan kasvavan itärajan liikenteen sujuvuus ja tullivarmuus. Kehitetään itärajan rajanylityspaikkojen kapasiteettia ja toimintaprosesseja viranomaisyhteistyössä.

Luvun nimike on muutettu.

01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 409 862 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin

2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen

3) verohallinnon menettelystä asiakkaille aiheutuneiden vahinkojen sopimusperusteisiin korvauksiin.

Valtuus

Mikäli verotusjärjestelmien kokonaisuudistamiseen liittyvään valmisohjelmistohankintaan myönnettyä valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2014, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sopimuksia vuonna 2015 enintään 30 101 000 eurolla.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
Vaikuttavuus      
Asiakkaiden osuus, jotka maksavat mielellään veronsa, % 69 70 70
Asiakkaiden osuus, joiden mielestä pimeän työn teettäminen ja kuitittomat ostokset ovat väärin, % 57 60 60
Asiakkaiden osuus, joiden mielestä valvonta on tehokasta, % 77 78 80
Tuotokset ja laadunhallinta      
Asiakaskohtaisen perinnän kertymä, % 50 49 50
Suurten ja keskisuurten yritysten tarkastuskattavuus, % 21 15 15
Sähköisten alv-ilmoittajien osuus, % 85 85 85
Sähköisten tuloveroilmoitusten osuus, henkilöasiakkaat, % 45 45 50
Sähköisten verokorttimuutosten osuus, % 44 45 45
Toiminnallinen tehokkuus      
Tuottavuusindeksi, parivuosi1) 103,1 99,9 103,1
Taloudellisuusindeksi, parivuosi1) 98,6 104,3 101,4
Siirtohinnoitteluvalvontaan kohdistettava työaika, htv 39 43 52
Harmaan talouden tarkastuksiin kohdistettavan työajan osuus, % 34 30 30
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Henkilötyövuodet yhteensä 5 072 5 135 4 956
Htv:t tehtävittäin      
— Harmaan talouden torjunnan lisätehtävät (HO:n vaatimukset) 36 92 90
— Hallinnon rakenneuudistukset; 87 henkilöstön siirtyminen Valtoriin2) - 2 0
— Uudet tehtävät Verohallinnolle - 29 0
Sairauspoissaolot, pv/htv 10,4 10,0 9
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro 3,47 3,46 3,46

1) Indeksiluvut on laskettu parivuosimenetelmällä, jolloin edellisen vuoden vertailuluku on 100. Indeksikaavat: tuottavuusindeksi = tuotosindeksi/työpanosindeksi ja taloudellisuusindeksi = kustannusindeksi/tuotosindeksi.

2) Henkilötyövuositasossa on huomioitu 87 henkilöstön siirtyminen Valtorin palvelukseen 1.3.2014 alkaen.

Verohallinto on valmistellut kokonaisarkkitehtuurinsa uudistusta, joka kattaisi kaikki nykyiset verolait ja niiden käsittelyä hoitavat verotusohjelmistot. Uudistus perustuu tuotepohjaiseen toiminnanohjausjärjestelmään. Tämän ns. valmisohjelmistouudistuksen arvioidaan turvaavan parhaiten verotuksen pidemmän aikavälin häiriöttömän toiminnan. Valtuudesta, kokonaismäärältään 109 000 000 euroa, arvioidaan aiheutuvan menoja vuoden 2014 loppuun mennessä 15 124 000 euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016— Yhteensä
vuodesta 2015
lähtien
       
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 31 329 32 446 78 899
Vuoden 2015 sitoumukset - 30 101 30 101
Menot yhteensä 31 329 62 547 109 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 401 152 436 403 414 362
Bruttotulot 5 984 4 500 4 500
Nettomenot 395 168 431 903 409 862
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 49 378    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 85 588    

Määrärahan mitoituksessa on huomioitu:

1) alle omakustannusarvon hinnoitelluista ennakkopäätöksistä ja julkisoikeudellisista suoritteista aiheutuvien menojen kattaminen

2) Ahvenanmaan ajoneuvoverotuksen kustannukset vuonna 2015

3) tulot yhteistoiminnasta muiden viranomaisten kanssa

4) tietojärjestelmien kokonaisuudistus.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Analytiikkatyökalujen hankinta ja käyttöönotto (investointimenot) (siirto momentilta 28.01.21) 1 250
Asiakirjojen digitalisointi sähköiseen muotoon 2014-2018 (investointimenot) (siirto momentilta 28.01.21) 550
Asiakkaan sähköinen tavoittamisen hallinta (investointimenot) (siirto momentilta 28.01.21) 1 050
Asiakkaiden itsepalvelua ohjaavan ohjelmiston hankinta ja käyttöönotto, ns. sääntökone (investointimenot) (siirto momentilta 28.01.21) 200
Harmaan talouden torjunta (HO), v. 2014 rahoitus -2 200
Harmaan talouden torjunta (HO), v. 2015 rahoitus 2 000
Kv. maksuliikenteen muutokset verojen laskutuksessa v. 2013-2015 mm. RF-viitteen käyttöönotto (investointihanke) 800
Kv. verotustietojen tietojenvaihdon uudet vaatimukset, 2. vaihe 2015-2016, mm. EU:n hallinnollisen yhteistyön direktiivi, FATCA, EU-FATCA ja CRS (investointi- ja IT-ylläpito) 1 380
Perustoiminnan turvaaminen VALMIS-ohjelmistouudistuksen käynnistyessä 2 500
Prosessiohjauksen ja -johtamisen edellyttämien työvälineiden hankinnat ja käyttöönotot, mm. prosessien mallinnus ja -kuvausväline, arkkitehtuurin mallinnusväline, hankesalkku, projektinhallintaohjelmisto (investointimenot) (siirto momentilta 28.01.21) 600
Suoraveloituksen poistumisen korvaavien ratkaisuiden käyttöönotto v. 2013-2016, mm. suoramaksu, e-lasku, verkkolasku ja verkkomaksu (investointihanke) 230
Tietojärjestelmiin liittyvät ylläpitomenot pl. htv-menot (mini one stop shop, kiinteistötietojärj. lähdevero, sijoitustoiminta, verovelkarekisteri) 250
Toiminnan turvaaminen (kertaluonteinen siirto momentilta 28.20.01) 1 000
Turun toimitilajärjestelyihin liittyneen KAKOLA-hankkeen purkautuminen -800
Turun toimitilojen muutto- ja kalustekulut 1 500
Valmisohjelmisto ja ohjelmistouudistushanke (v. 2014 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -26 800
Valmisohjelmisto ja ohjelmistouudistushanke (v. 2015 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 13 900
XBRL-muotoinen taloustietojen raportointi (investointimenot) (siirto momentilta 28.01.21) 500
Yhteinen asiakaspalvelu, perusosa (siirto momentille 28.40.03) -15
Yritystietorajapinta viranomaiskäyttöön (v. 2014 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -500
Yritystietorajapinta viranomaiskäyttöön (v. 2015 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 500
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -5 507
Palkkaliukumasäästö -1 206
Palkkausten tarkistukset 1 846
Säästöpäätös -1 000
Toimintamenojen -50 milj. euron lisäsäästö -4 852
Toimintamenojen tuottavuussäästö -2 018
Vuokramenojen indeksikorotus 426
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -564
Tasomuutos -7 061
Yhteensä -22 041

2015 talousarvio 409 862 000
2014 I lisätalousarvio 27 900 000
2014 talousarvio 431 903 000
2013 tilinpäätös 431 378 000

02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 161 182 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon:

1) huumekoiratoimintaan saatavat lahjoitukset

2) EU:lta saatavat tulot pois lukien EU:lle kannettavista kolmansien maiden tulleista saatava kantopalkkio

3) mahdolliset tulot viranomaisyhteistyöstä

4) tullin käsikirjojen ja muiden vastaavien tuotteiden myynnistä saatavat julkaisupalkkiot

5) tullialan ammattitutkinnon valmistavasta koulutuksesta saatavat tulot.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Sähköisten tuonti- ja vienti-ilmoitusten käsittelyaika: alle tunnissa käsiteltyjen osuus, % 95 90 95
Neuvonta-asiakastukipalveluiden odotusaika enintään, minuuttia > 3 3 3
Käteisasiakkaiden autoveroilmoitusten käsittelyajan mediaani, pv 8 7 7
Tullivalvonnan avainsuoritteet, kpl 1 192 000 1 200 000 1 200 000
Paljastetut tullirikokset, kpl 10 725 11 000 11 000
Toiminnallinen tehokkuus      
Tuottavuusindeksi 100 102 104
Verojäämien osuus maksettavaksi määrätyistä veroista, % 0,25 0,1 0,1
Elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan osuus, % 20,7 23 23
Tullirikosten selvittämistaso, % 80,6 82 84
Takaisin saatu rikoshyöty, milj. € 24,9 22 24
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Henkilötyövuodet, yhteensä 2 282 2 240 2 140
Henkilötyövuodet, harmaan talouden torjuntaohjelma 22 21 21
Sairauspoissaolot, pv/htv 11,9 11,5 11
Työtyytyväisyysindeksi, 1—20 Työterveyslaitoksen tutkimus     13,1

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 168 653 166 869 161 692
Bruttotulot 1 477 510 510
Nettomenot 167 176 166 359 161 182
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 10 500    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 799    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Alkoholijuomien laittoman maahantuonnin hillitseminen 300
Auto- ja valmisteverotuksen tason säilyttäminen ja rikostorjunnan turvaaminen 2 500
Pasilan muuttokustannukset (v. 2014 kertaluonteisen lisäyksen poisto) -1 800
Toiminnan/valvonnan turvaaminen itärajan raja-asemilla 750
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -2 068
Palkkaliukumasäästö -537
Palkkausten tarkistukset 891
Säästöpäätös -1 000
Toimintamenojen -50 milj. euron lisäsäästö -1 908
Toimintamenojen tuottavuussäästö -810
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.50.50) -2
Vuokramenojen indeksikorotus 188
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -226
Tasomuutos -1 455
Yhteensä -5 177

2015 talousarvio 161 182 000
2014 talousarvio 166 359 000
2013 tilinpäätös 167 475 000

63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, Verohallinnon ja Tullin päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron

2) tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä

3) EU:lle korvattavien perimättä jääneiden tullien ja niistä aiheutuvien korko- ja muiden kulujen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.


2015 talousarvio 3 200 000
2014 I lisätalousarvio 3 700 000
2014 talousarvio 3 200 000
2013 tilinpäätös 4 169 592

95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 22 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää verotukseen liittyvien korkomenojen maksamiseen.

Korkomenot perustuvat seuraaviin säädöksiin:

1) verontilityslaki (532/1998)

2) veronkantolain 27 b § ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (568/2004)

3) autoverolain 65 § (1482/1994)

4) valmisteverotuslain 49 §:n 1 momentti (182/2010)

5) tullilain 39 §:n 2 momentti (1258/2009)

6) arvonlisäverolain 101 §:n 2 momentti (1486/1994).

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.


2015 talousarvio 22 700 000
2014 talousarvio 22 700 000
2013 tilinpäätös 13 587 751

97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ajoneuvon arvossa jäljellä olevan autoveron palauttamiseen, kun Suomessa käytössä ollut ajoneuvo viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi. Vientipalautusta voidaan myöntää vain niille ajoneuvoille, jotka on ensiverotettu lain 5/2009 voimaantulon jälkeen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha perustuu autoverolakiin (1482/1994).

Autoveroa palautetaan se määrä, joka ajoneuvon arvossa on jäljellä vientiajankohtana. Vientipalautusta ei voida maksaa enempää kuin ajoneuvosta on maksettu autoveroa. Palautuksen edellytyksenä on myös, että ajoneuvon ensimmäisestä käyttöönotosta on kulunut enintään 10 vuotta ja että ajoneuvo on käyttökelpoinen.


2015 talousarvio 3 000 000
2014 talousarvio 3 000 000
2013 tilinpäätös 985 907