Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2015

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Momentille myönnetään 801 422 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen

3) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä kyseisen maan apupyyntöön pohjautuen ja vain mikäli valtioneuvosto niin päättää

4) Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen

5) ministeriön ja Norjan ulkoministeriön, Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen.

Momentin määrärahoista veloitetaan valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.

Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.

Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot saa maksaa hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 268 568 000
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) 234 435 000
3. Euroopan kehitysrahasto 25 158 000
4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 57 300 000
5. Humanitaarinen apu 74 800 000
6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 7 961 000
7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 2 700 000
8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle 114 000 000
9. Korkotuki-instrumentti 16 500 000
Yhteensä 801 422 000

1) Sisältää ministeriön ja Norjan ulkoministeriön yhteistoimintahankkeen menoja 400 000 euroa, ministeriön ja Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja 12 300 000 euroa ja ministeriön ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeen menoja 500 000 euroa.

Valtuus

Vuoden 2015 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 487 686 000 euroa.

Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen (euroa)

     
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 29 146 000
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 257 700 000
3. Euroopan kehitysrahasto -
4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 39 090 000
5. Humanitaarinen apu 45 000 000
6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 1 350 000
7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus -
8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle 100 400 000
9. Korkotuki-instrumentti 15 000 000
Yhteensä 487 686 000

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018 2019— Yhteensä
vuodesta 2015
lähtien
             
Kehitysyhteistyövaltuus            
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 599 596 487 557 399 197 201 694 836 258 2 524 302
Vuoden 2015 sitoumukset - 156 100 151 951 134 060 45 575 487 686
Menot yhteensä 599 596 643 657 551 148 335 754 881 833 3 011 988
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 268 568 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä 29 146 000 euroa.

Tuki kohdennetaan YK:n alaisille järjestöille, ohjelmille ja rahastoille, kansainvälisille ja alueellisille kehitysrahoituslaitoksille yleisavustuksina, jäsenmaksuina ja maksuosuuksina, kumppanuushankkeisiin ja temaattisena tukena. Tukea ohjataan kehityspoliittisen toimenpideohjelman painopisteiden mukaisesti, jonka myötä Suomi vahvistaa panostusta monenkeskisiin järjestöihin ja kehitysrahoituslaitoksiin toimien niissä tavoitteellisesti ja strategisesti.

Monenkeskisen kehitysyhteistyön jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)

   
YK-järjestöt 116 370
YK:n kehitysohjelma (UNDP) 15 600
YK:n lastenrahasto (UNICEF) 20 000
YK:n väestörahasto (UNFPA) 33 550
YK:n tasa-arvojärjestö (UN Women) 14 000
Muut 33 220
Maailmanpankkiryhmä 94 958
Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA) 84 316
Velkahelpotusohjelmat (HIPC, MDRI) 7 792
Maailmanpankkiryhmän kumppanuusohjelmat 2 850
Alueelliset kehitysrahoituslaitokset 42 159
Afrikan kehityspankki (AfDB) ja Afrikan kehitysrahasto (AfDF) 36 309
Aasian kehityspankki (ADB) ja Aasian kehitysrahasto (AsDF) 5 250
Latinalaisen Amerikan kehityspankin (IDB), pääomankorotus 600
Muut monenkeskiset järjestöt 13 783
Maailmanlaajuinen ympäristörahasto (GEF) 4 325
Muut 9 458
Jakamaton 1 298
Yhteensä 268 568

Monenkeskisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)

   
Jakamaton 29 146
Yhteensä 29 146
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 234 435 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä 257 700 000 euroa.

Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)

   
Afrikka ja Lähi-itä 152 800
Pitkäaikaiset yhteistyömaat 86 760
Etiopia 14 000
Kenia 10 000
Tansania 26 000
Mosambik 22 140
Sambia 14 620
Hauraat valtiot 21 160
Etelä-Sudan 3 000
Somalia 10 000
Palestiinalaisalueet 8 160
Afrikan alueellinen ja muu yhteistyö 24 440
Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 5 900
Muu Afrikan alueellinen (Syyria ja lähialueet) 5 000
Itä- ja Länsi-Afrikka 7 200
Eteläinen Afrikka 4 640
Muu Afrikan alueellinen 1 700
Paikallinen yhteistyö 7 240
Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 940
Itä- ja Länsi-Afrikka 2 400
Eteläinen Afrikka 3 900
Yhteistoimintahankkeen DFIDn osuus 12 300
Yhteistoimintahankkeen ADAn osuus 500
Yhteistoimintahankkeen Norjan ulkoministeriön osuus 400
   
Aasia 62 115
Pitkäaikaiset yhteistyömaat 23 635
Nepal 18 885
Vietnam 4 750
Hauraat valtiot 26 000
Afganistan 20 000
Myanmar 6 000
Alueellinen ja muu yhteistyö 11 080
Mekongin alueellinen ja temaattinen yhteistyö 8 870
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö 2 210
Paikallinen yhteistyö 1 400
   
Latinalainen Amerikka 7 320
Alueellinen ja muu yhteistyö 6 840
Andien alueellinen yhteistyö 3 600
Keski-Amerikan alueellinen yhteistyö 1 820
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö 1 420
Paikallinen yhteistyö 480
   
Länsi-Balkan 1 500
Länsi-Balkan 1 200
Paikallinen yhteistyö 300
   
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia 10 700
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia 10 025
Paikallinen yhteistyö 675
   
Jakamaton -
Yhteensä 234 435

Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)

   
Jakamaton 257 700
Yhteensä 257 700

Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön lähtökohtana ovat yhteistyökumppanien kehityssuunnitelmat ja köyhyydenvähentämisstrategiat. Suomen tuki kohdistetaan kehityspoliittisen ohjelman painopisteiden mukaisesti tavoitteena köyhyyden poistaminen ja ihmisarvoisen elämän turvaaminen kaikille YK:n vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteiden mukaisesti käyttämällä eri kahdenkeskisen yhteistyön muotoja monipuolisesti ja toisiaan täydentäen. Hauraiden valtioiden erityistarpeet huomioidaan tukemalla niitä kohti rauhaa ja kehitystä. Tukea ohjataan myös alueelliseen yhteistyöhön. Käyttösuunnitelmakohtaan osoitettuja määrärahoja käytetään edustustoissa paikallisen yhteistyön hankkeisiin.

3. Euroopan kehitysrahasto

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 25 158 000 euroa.

Tuki kohdennetaan EU:n ja AKT-maiden (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren -maiden) väliseen kehitys- ja muuhun yhteistyöhön Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti, sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitettujen merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Cotonoun sopimukseen perustuva kehitys- ja muu yhteistyö AKT-maille rahoitetaan Euroopan Kehitysrahastosta (European Development Fund, EKR).

4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 57 300 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä 39 090 000 euroa. Tukea kohdennetaan YK:n alaisten järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen sekä kehitysrahoituslaitosten alaisiin temaattisiin ohjelmiin. Käyttösuunnitelmakohdan jakamatonta määrärahaa tullaan kohdentamaan demokratiatukea koskeviin hankkeisiin. Tukea kohdennetaan myös humanitaariseen miinatoimintaan.

Käyttösuunnitelmakohdasta voidaan myöntää tukea myös Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) hallinnoimiin korkeakoulujen vaihto-ohjelmaan (North South South) ja korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelmaan yhteensä enintään 5 700 000 euroa.

5. Humanitaarinen apu

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 74 800 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä 45 000 000 euroa.

Tuki kohdennetaan tarvelähtöisesti luonnonkatastrofien, humanitaaristen kriisien ja aseellisten konfliktien uhreille puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja humaanisuuden periaatteita noudattaen. Humanitaarisen avun tavoitteena on ihmishenkien pelastaminen, ihmisten hädän lievittäminen ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttaminen. Humanitaarinen apu ohjataan YK-järjestöjen, kansainvälisen Punaisen Ristin ja puolikuun liikkeen sekä EU komission sertifioimien kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta.

­Humanitaarisesta avusta rahoitetaan myös keskeisten kansainvälisten humanitaaristen järjestöjen yleisavustukset, joita ovat: YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), YK:n Palestiinan pakolaisten avustusjärjestö (UNRWA), YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (OCHA), YK:n keskitetty hätäapurahasto (CERF) ja YK:n kansainvälinen strategia tuhojen vähentämiseksi (UNISDR). Humanitaarisesta avusta rahoitetaan myös Punaisen Ristin Kansainvälistä Komiteaa (ICRC).

­Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan humanitaarista apua antavien avustusjärjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen sekä ministeriön vaikuttamissuunnitelmien avulla.

6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 7 961 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä 1 350 000 euroa.

Määrärahat kohdennetaan seuraaviin käyttötarkoituksiin: kehityspoliittinen suunnittelu- ja tutkimustoiminta, kehitysyhteistyön henkilöstön koulutus- ja valmennustoiminta, kehitysviestintä ja kehityskasvatus, vapaaehtoisrahoitus OECD:n kehitysapukomitean alaiseen työhön sekä kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittämiseen. Käyttösuunnitelmakohdasta voidaan myöntää Suomen Akatemian hallinnoimaan kehitystutkimukseen määrärahaa enintään 2 825 000 euroa.

7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 2 700 000 euroa.

Määrärahat kohdennetaan kehitysyhteistyön sisällön, laadun ja hallinnollisten toimintatapojen sekä varainkäytön tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden vahvistamiseksi.

8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 114 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä 100 400 000 euroa.

Tuesta noin 70 % kohdennetaan kumppanuusjärjestöjen kautta ja loput muiden kansalaisjärjestöjen kautta. Tuki kehitysyhteistyötiedotukselle on tarkoitettu kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan viestintään ja globaalikasvatukseen. Lisäksi tukea voidaan myöntää kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt) ja EU-rahoitteisten hankkeiden kansallisiin osuuksiin. Suomen Unicefille, Suomen UN Womenille ja Suomen Pakolaisavulle voidaan myöntää harkinnanvaraista tukea niiden kotimaassa harjoittamaan toimintaan, sekä YK-liitolle sen kehitysviestintä- ja globaalikasvatustoimintaan, enintään yhteensä 1 150 000 euroa vuonna 2015.

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö täydentää ja tukee julkista kahdenvälistä, monenkeskistä ja EU:n kehitysyhteistyötä. Järjestöjen erityinen lisäarvo on toiminta kehitysmaissa ruohonjuuritasolla. Järjestöjen kautta kanavoitava apu vahvistaa kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntaa. Tukea myönnetään hankkeisiin, jotka täyttävät asetetut laatukriteerit ja edistävät kehityspoliittisen toimenpideohjelman tavoitteiden toteutumista.

9. Korkotuki-instrumentti

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 16 500 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä 15 000 000 euroa.

Valtioneuvoston Suomen kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa on päätetty, että kehitetään korkotukiluottoinstrumentin korvaavia, kehityspoliittisia tavoitteita edistäviä ja muuta kehityspoliittista keinovalikoimaa täydentäviä yhteistyömuotoja. Tämän johdosta korkotuki-instrumentti on lopetettu, eikä uusia hankkeita oteta valmisteluun. Koska hankkeiden valmisteluprosessi on pitkä ja kustannuksista vastaa kumppanimaa ja/tai vientiyritys, valikoitujen pitkälle valmistelussa ehtineiden hankkeiden valmistelua kuitenkin jatketaan.

Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan niin sanotun konsensussopimuksen mukaisesti. Kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista on säädetty laissa (1114/2000).

Määrärahaa käytetään myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan sekä hanke-esitysten valmisteluun ja arviointiin sekä hankkeisiin liittyvään teknisen avun tukemiseen.

Yhteistoimintahankkeista saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.24.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Yhteistoimintahankkeiden menot 740
Säästöpäätös -53 000
Tasomuutos -38 162
Yhteensä -90 422

2015 talousarvio 801 422 000
2014 I lisätalousarvio 48 946 000
2014 talousarvio 891 844 000
2013 tilinpäätös 940 392 000