Talousarvioesitys 2015
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 801 422 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen
3) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä kyseisen maan apupyyntöön pohjautuen ja vain mikäli valtioneuvosto niin päättää
4) Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen
5) ministeriön ja Norjan ulkoministeriön, Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen.
Momentin määrärahoista veloitetaan valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.
Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot saa maksaa hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.
Käyttösuunnitelma (euroa)
1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 268 568 000 |
2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 234 435 000 |
3. | Euroopan kehitysrahasto | 25 158 000 |
4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 57 300 000 |
5. | Humanitaarinen apu | 74 800 000 |
6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus | 7 961 000 |
7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 2 700 000 |
8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle | 114 000 000 |
9. | Korkotuki-instrumentti | 16 500 000 |
Yhteensä | 801 422 000 |
1) Sisältää ministeriön ja Norjan ulkoministeriön yhteistoimintahankkeen menoja 400 000 euroa, ministeriön ja Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja 12 300 000 euroa ja ministeriön ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeen menoja 500 000 euroa.
Vuoden 2015 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 487 686 000 euroa.
Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen (euroa)
1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 29 146 000 |
2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö | 257 700 000 |
3. | Euroopan kehitysrahasto | - |
4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 39 090 000 |
5. | Humanitaarinen apu | 45 000 000 |
6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus | 1 350 000 |
7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | - |
8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle | 100 400 000 |
9. | Korkotuki-instrumentti | 15 000 000 |
Yhteensä | 487 686 000 |
Selvitysosa:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019— | Yhteensä vuodesta 2015 lähtien |
|
Kehitysyhteistyövaltuus | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset | 599 596 | 487 557 | 399 197 | 201 694 | 836 258 | 2 524 302 |
Vuoden 2015 sitoumukset | - | 156 100 | 151 951 | 134 060 | 45 575 | 487 686 |
Menot yhteensä | 599 596 | 643 657 | 551 148 | 335 754 | 881 833 | 3 011 988 |
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 268 568 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä 29 146 000 euroa.
Tuki kohdennetaan YK:n alaisille järjestöille, ohjelmille ja rahastoille, kansainvälisille ja alueellisille kehitysrahoituslaitoksille yleisavustuksina, jäsenmaksuina ja maksuosuuksina, kumppanuushankkeisiin ja temaattisena tukena. Tukea ohjataan kehityspoliittisen toimenpideohjelman painopisteiden mukaisesti, jonka myötä Suomi vahvistaa panostusta monenkeskisiin järjestöihin ja kehitysrahoituslaitoksiin toimien niissä tavoitteellisesti ja strategisesti.
Monenkeskisen kehitysyhteistyön jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)
YK-järjestöt | 116 370 |
YK:n kehitysohjelma (UNDP) | 15 600 |
YK:n lastenrahasto (UNICEF) | 20 000 |
YK:n väestörahasto (UNFPA) | 33 550 |
YK:n tasa-arvojärjestö (UN Women) | 14 000 |
Muut | 33 220 |
Maailmanpankkiryhmä | 94 958 |
Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA) | 84 316 |
Velkahelpotusohjelmat (HIPC, MDRI) | 7 792 |
Maailmanpankkiryhmän kumppanuusohjelmat | 2 850 |
Alueelliset kehitysrahoituslaitokset | 42 159 |
Afrikan kehityspankki (AfDB) ja Afrikan kehitysrahasto (AfDF) | 36 309 |
Aasian kehityspankki (ADB) ja Aasian kehitysrahasto (AsDF) | 5 250 |
Latinalaisen Amerikan kehityspankin (IDB), pääomankorotus | 600 |
Muut monenkeskiset järjestöt | 13 783 |
Maailmanlaajuinen ympäristörahasto (GEF) | 4 325 |
Muut | 9 458 |
Jakamaton | 1 298 |
Yhteensä | 268 568 |
Monenkeskisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)
Jakamaton | 29 146 |
Yhteensä | 29 146 |
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 234 435 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä 257 700 000 euroa.
Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)
Afrikka ja Lähi-itä | 152 800 |
Pitkäaikaiset yhteistyömaat | 86 760 |
Etiopia | 14 000 |
Kenia | 10 000 |
Tansania | 26 000 |
Mosambik | 22 140 |
Sambia | 14 620 |
Hauraat valtiot | 21 160 |
---|---|
Etelä-Sudan | 3 000 |
Somalia | 10 000 |
Palestiinalaisalueet | 8 160 |
Afrikan alueellinen ja muu yhteistyö | 24 440 |
Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka | 5 900 |
Muu Afrikan alueellinen (Syyria ja lähialueet) | 5 000 |
Itä- ja Länsi-Afrikka | 7 200 |
Eteläinen Afrikka | 4 640 |
Muu Afrikan alueellinen | 1 700 |
Paikallinen yhteistyö | 7 240 |
Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka | 940 |
Itä- ja Länsi-Afrikka | 2 400 |
Eteläinen Afrikka | 3 900 |
Yhteistoimintahankkeen DFIDn osuus | 12 300 |
Yhteistoimintahankkeen ADAn osuus | 500 |
Yhteistoimintahankkeen Norjan ulkoministeriön osuus | 400 |
Aasia | 62 115 |
Pitkäaikaiset yhteistyömaat | 23 635 |
Nepal | 18 885 |
Vietnam | 4 750 |
Hauraat valtiot | 26 000 |
Afganistan | 20 000 |
Myanmar | 6 000 |
Alueellinen ja muu yhteistyö | 11 080 |
Mekongin alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 8 870 |
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 2 210 |
Paikallinen yhteistyö | 1 400 |
Latinalainen Amerikka | 7 320 |
Alueellinen ja muu yhteistyö | 6 840 |
Andien alueellinen yhteistyö | 3 600 |
Keski-Amerikan alueellinen yhteistyö | 1 820 |
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 1 420 |
Paikallinen yhteistyö | 480 |
Länsi-Balkan | 1 500 |
Länsi-Balkan | 1 200 |
Paikallinen yhteistyö | 300 |
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia | 10 700 |
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia | 10 025 |
Paikallinen yhteistyö | 675 |
Jakamaton | - |
Yhteensä | 234 435 |
Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)
Jakamaton | 257 700 |
---|---|
Yhteensä | 257 700 |
Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön lähtökohtana ovat yhteistyökumppanien kehityssuunnitelmat ja köyhyydenvähentämisstrategiat. Suomen tuki kohdistetaan kehityspoliittisen ohjelman painopisteiden mukaisesti tavoitteena köyhyyden poistaminen ja ihmisarvoisen elämän turvaaminen kaikille YK:n vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteiden mukaisesti käyttämällä eri kahdenkeskisen yhteistyön muotoja monipuolisesti ja toisiaan täydentäen. Hauraiden valtioiden erityistarpeet huomioidaan tukemalla niitä kohti rauhaa ja kehitystä. Tukea ohjataan myös alueelliseen yhteistyöhön. Käyttösuunnitelmakohtaan osoitettuja määrärahoja käytetään edustustoissa paikallisen yhteistyön hankkeisiin.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 25 158 000 euroa.
Tuki kohdennetaan EU:n ja AKT-maiden (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren -maiden) väliseen kehitys- ja muuhun yhteistyöhön Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti, sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitettujen merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Cotonoun sopimukseen perustuva kehitys- ja muu yhteistyö AKT-maille rahoitetaan Euroopan Kehitysrahastosta (European Development Fund, EKR).
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 57 300 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä 39 090 000 euroa. Tukea kohdennetaan YK:n alaisten järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen sekä kehitysrahoituslaitosten alaisiin temaattisiin ohjelmiin. Käyttösuunnitelmakohdan jakamatonta määrärahaa tullaan kohdentamaan demokratiatukea koskeviin hankkeisiin. Tukea kohdennetaan myös humanitaariseen miinatoimintaan.
Käyttösuunnitelmakohdasta voidaan myöntää tukea myös Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) hallinnoimiin korkeakoulujen vaihto-ohjelmaan (North South South) ja korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelmaan yhteensä enintään 5 700 000 euroa.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 74 800 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä 45 000 000 euroa.
Tuki kohdennetaan tarvelähtöisesti luonnonkatastrofien, humanitaaristen kriisien ja aseellisten konfliktien uhreille puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja humaanisuuden periaatteita noudattaen. Humanitaarisen avun tavoitteena on ihmishenkien pelastaminen, ihmisten hädän lievittäminen ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttaminen. Humanitaarinen apu ohjataan YK-järjestöjen, kansainvälisen Punaisen Ristin ja puolikuun liikkeen sekä EU komission sertifioimien kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta.
Humanitaarisesta avusta rahoitetaan myös keskeisten kansainvälisten humanitaaristen järjestöjen yleisavustukset, joita ovat: YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), YK:n Palestiinan pakolaisten avustusjärjestö (UNRWA), YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (OCHA), YK:n keskitetty hätäapurahasto (CERF) ja YK:n kansainvälinen strategia tuhojen vähentämiseksi (UNISDR). Humanitaarisesta avusta rahoitetaan myös Punaisen Ristin Kansainvälistä Komiteaa (ICRC).
Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan humanitaarista apua antavien avustusjärjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen sekä ministeriön vaikuttamissuunnitelmien avulla.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 7 961 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä 1 350 000 euroa.
Määrärahat kohdennetaan seuraaviin käyttötarkoituksiin: kehityspoliittinen suunnittelu- ja tutkimustoiminta, kehitysyhteistyön henkilöstön koulutus- ja valmennustoiminta, kehitysviestintä ja kehityskasvatus, vapaaehtoisrahoitus OECD:n kehitysapukomitean alaiseen työhön sekä kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittämiseen. Käyttösuunnitelmakohdasta voidaan myöntää Suomen Akatemian hallinnoimaan kehitystutkimukseen määrärahaa enintään 2 825 000 euroa.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 2 700 000 euroa.
Määrärahat kohdennetaan kehitysyhteistyön sisällön, laadun ja hallinnollisten toimintatapojen sekä varainkäytön tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden vahvistamiseksi.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 114 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä 100 400 000 euroa.
Tuesta noin 70 % kohdennetaan kumppanuusjärjestöjen kautta ja loput muiden kansalaisjärjestöjen kautta. Tuki kehitysyhteistyötiedotukselle on tarkoitettu kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan viestintään ja globaalikasvatukseen. Lisäksi tukea voidaan myöntää kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt) ja EU-rahoitteisten hankkeiden kansallisiin osuuksiin. Suomen Unicefille, Suomen UN Womenille ja Suomen Pakolaisavulle voidaan myöntää harkinnanvaraista tukea niiden kotimaassa harjoittamaan toimintaan, sekä YK-liitolle sen kehitysviestintä- ja globaalikasvatustoimintaan, enintään yhteensä 1 150 000 euroa vuonna 2015.
Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö täydentää ja tukee julkista kahdenvälistä, monenkeskistä ja EU:n kehitysyhteistyötä. Järjestöjen erityinen lisäarvo on toiminta kehitysmaissa ruohonjuuritasolla. Järjestöjen kautta kanavoitava apu vahvistaa kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntaa. Tukea myönnetään hankkeisiin, jotka täyttävät asetetut laatukriteerit ja edistävät kehityspoliittisen toimenpideohjelman tavoitteiden toteutumista.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 16 500 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä 15 000 000 euroa.
Valtioneuvoston Suomen kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa on päätetty, että kehitetään korkotukiluottoinstrumentin korvaavia, kehityspoliittisia tavoitteita edistäviä ja muuta kehityspoliittista keinovalikoimaa täydentäviä yhteistyömuotoja. Tämän johdosta korkotuki-instrumentti on lopetettu, eikä uusia hankkeita oteta valmisteluun. Koska hankkeiden valmisteluprosessi on pitkä ja kustannuksista vastaa kumppanimaa ja/tai vientiyritys, valikoitujen pitkälle valmistelussa ehtineiden hankkeiden valmistelua kuitenkin jatketaan.
Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan niin sanotun konsensussopimuksen mukaisesti. Kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista on säädetty laissa (1114/2000).
Määrärahaa käytetään myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan sekä hanke-esitysten valmisteluun ja arviointiin sekä hankkeisiin liittyvään teknisen avun tukemiseen.
Yhteistoimintahankkeista saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.24.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Yhteistoimintahankkeiden menot | 740 |
Säästöpäätös | -53 000 |
Tasomuutos | -38 162 |
Yhteensä | -90 422 |
2015 talousarvio | 801 422 000 |
2014 I lisätalousarvio | 48 946 000 |
2014 talousarvio | 891 844 000 |
2013 tilinpäätös | 940 392 000 |