Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       02. Valvonta
            51. Lapsilisät
            53. Sotilasavustus
            54. Asumistuki
            55. Elatustuki
       20. Työttömyysturva
       30. Sairausvakuutus
       40. Eläkkeet

Talousarvioesitys 2015

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelutPDF-versio

Selvitysosa: Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta ja tulkkauspalvelujen järjestämisestä sekä näiden etuuksien toimeenpanon Kansaneläkelaitokselle aiheuttamista toimintakuluista ja Kansallisen Terveysarkiston (KanTa) palvelurahaston kuluista.

Äitiysavustuksen ja lapsilisien tarkoituksena on tasata lasten syntymästä ja elatuksesta sekä kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvia kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä. Kyseiset etuudet suoritetaan lapsiperheille lapsikohtaisina perheen tuloista tai varallisuudesta riippumatta.

Äitiysavustuksen perhe voi ottaa joko rahana tai äitiyspakkauksena ja se suoritetaan korotettuna perheelle, johon syntyy tai adoptoidaan samanaikaisesti useampi lapsi. Äitiysavustuksen suuruudesta päättää valtioneuvosto.

Lapsilisiä maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista. Lapsilisän suuruudesta säädetään lapsilisälaissa. Lapsilisät on porrastettu siten, että niiden määrä lasta kohti suurenee perheen lapsiluvun kasvaessa. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna.

Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille ETY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa. Tavoitteena on estää työntekijän ja hänen perheensä jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle liikkumisvapauden käyttämisen seurauksena.

Sotilasavustusta maksetaan asevelvollisuuslain tai siviilipalveluslain nojalla palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle edellyttäen, että palvelus on heikentänyt omaisen toimeentulon mahdollisuuksia ja että hän on avustuksen tarpeessa. Asevelvollisen omaiselle suoritettava avustus koostuu perusavustuksesta, asumisavustuksesta sekä erityisavustuksesta. Asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena maksetaan opintolainojen korot, jotka erääntyvät maksettaviksi palvelusaikana sekä erityisestä syystä asumisavustus hänen käytössään olevasta asunnosta aiheutuviin menoihin.

Yleinen asumistuki on uudistettu kokonaisvuokraan ja lineaariseen omavastuun määrittelyyn perustuvaksi. Asumistuella edistetään kohtuullisen asumistason saavuttamista ja säilyttämistä alentamalla tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden ja muiden ruokakuntien asumismenoja.

Elatustuen tavoitteena on turvata lapsen oikeus riittävään elatukseen tilanteissa, joissa lapsen yksityisoikeudellinen elatus ei tule turvatuksi. Elatustuen suuruudesta ja saamisedellytyksistä säädetään elatustukilaissa (580/2008).

Tulkkauspalvelujen järjestämisen tavoitteena on tarjota vaikeasti kuulovammaisille, kuulo- ja näkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille heidän tarvitsemansa tulkkauspalvelut. Järjestäminen koskee työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi suoritettavaa tulkkausta.

Edellä mainitut etuudet ovat saajalleen verovapaita. Luvun menot maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista.

Toiminnan laajuus 2013—2015

  2013
toteutunut
2014
arvio
2015
arvio
       
Äitiysavustus      
Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 805 61 300 61 400
Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140
       
Kansainvälinen adoptio      
Adoptiokorvausten (lasten) lukumäärä 140 235 235
       
Lapsilisät      
Lapsia keskimäärin 1 006 757 1 008 200 1 011 800
Yksinhuoltajien lapsia keskimäärin 151 907 153 300 154 300
Lapsilisää saavia perheitä keskimäärin 557 700 558 500 556 700
Lapsilisien määrät euroa/kk      
1. lapsi 104,19 104,19 95,44
2. lapsi 115,13 115,13 105,46
3. lapsi 146,91 146,91 134,65
4. lapsi 168,27 168,27 154,14
5. jne. lapsi 189,63 189,63 173,70
Yksinhuoltajille maksettava korotus euroa/kk 48,55 48,55 48,55
       
Ulkomailla asuville korvattava lasten kotihoidon tuki      
Tukea saavia perheitä keskimäärin kuukausittain 280 280 450
       
Sotilasavustus      
Avustuksen piirissä olevien henkilöiden lukumäärä 14 057 14 000 13 900
Avustusta saavien kotitalouksien lukumäärä 12 017 11 900 11 800
Avustuksen määrä keskimäärin euroa/kk (kotitalous) 310 347 359
       
Yleinen asumistuki      
Asumistuen saajien lukumäärä (ruokakuntia) 192 274 198 600 210 500
Tukea saavia lapsiperheitä, joista 64 380 64 500 71 000
— yksinhuoltajia 44 030 44 100 47 500
Työttömiä ruokakuntia1) 116 384 120 200 127 400
Keskimääräinen tuki euroa/kk 286 291 313
Vuokra-asunnossa asuvat asumistuen saajat      
— keskivuokra euroa/m2/kk 10,8 11,2 11,6
— keskipinta-ala m2 52,9 53,0 53,0
Vuokra-asunnossa asuvien asumistuensaajien asumismeno-osuus asumistukituloista (%)      
— ilman asumistukea 63,1 63,2 60,2
— asumistuen jälkeen 30,8 30,8 26,1
— asumistuen osuus keskimääräisestä vuokrasta (%) 51,2 51,3 54,9
       
Elatustuki      
Elatustukea saaneet lapset (tilanne 31.12.), joille elatustuki maksettu 101 584 103 400 103 700
— täysimääräisenä 89 900 91 800 92 000
— elatusapua täydentävänä tai muutoin alennettuna 10 700 10 300 11 700
Täysi elatustuki euroa/kk 151,85 153,63 156,09
Elatusvelvolliset 31.12. 41 000 40 000 40 000
Maksettu elatustukea vuoden aikana yhteensä (milj. euroa) 184,4 190,2 193,8
       
Tulkkauspalvelut      
Tulkkauspalveluun oikeutettuja 5 350 5 550 5 700
Todelliset saajat (palvelua käyttäneet) 3 450 3 700 3 800
Tulkkauspalvelun menot (milj. euroa) 35,0 39,0 41,5

1) Tuensaaja tai ainakin toinen puolisoista työtön.

50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 11 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) äitiysavustuslain (477/1993) mukaisten äitiysavustusten suorittamiseen, äitiyspakkauksiin liittyvien arvonlisäverojen ja yleiskulujen maksamiseen

2) tuen maksamiseen kansainvälisestä adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Äitiysavustuksen rahamäärä vuonna 2015 on 140 euroa. Äitiysavustus suoritetaan korotettuna perheelle, johon syntyy tai adoptoidaan samanaikaisesti useampi lapsi.

Äitiysavustus suoritetaan vuonna 2015 arviolta 61 400 lapsesta. Äitiysavustuksen ottaa noin 70 % siihen oikeutetuista äideistä äitiyspakkauksena ja osin rahana muiden nostaessa avustuksen rahana.

Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvista kustannuksista osa korvataan adoptiovanhemmalle valtion varoista. Tuen suuruus on 1 900, 3 000, 3 800 tai 4 500 euroa lapsen lähtömaan mukaan. Jos samalla kertaa nimetään tai sijoitetaan useampia lapsia samaan perheeseen, toisesta tai sitä useammasta lapsesta maksetaan kustakin 30 % edellä mainituista tuista. Vuonna 2015 tuen saajia arvioidaan olevan 235.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 10 800 000 euroa äitiysavustusten ja 1 100 000 euroa kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvien kustannusten maksamiseen/korvaamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 100
Yhteensä 100

2015 talousarvio 11 900 000
2014 talousarvio 11 800 000
2013 tilinpäätös 10 920 000

51. Lapsilisät (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 377 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lapsilisälain (796/1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen.

Selvitysosa:Momentilta arvioidaan maksettavan lapsilisiä vuonna 2015 keskimäärin 1 011 800 lapsesta. Yksinhuoltajien lapsia näistä on noin 154 300. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna. Lapsilisää saavia perheitä arvioidaan vuonna 2015 olevan noin 556 700.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lapsilisälain muuttamisesta siten, että lapsilisämenot vähenevät 113 000 000 euroa vuonna 2015.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Sopeutustoimi; n. 8 %:n leikkaus lapsilisissä -113 000
Tarvearvion muutos 4 400
Yhteensä -108 600

2015 talousarvio 1 377 800 000
2014 talousarvio 1 486 400 000
2013 tilinpäätös 1 484 400 000

52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 9 §:n mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Lasten kotihoidon tukea arvioidaan maksettavan ulkomaille vuonna 2015 kuukausittain keskimäärin 450 perheelle.


2015 talousarvio 3 300 000
2014 talousarvio 3 300 000
2013 tilinpäätös 2 782 992

53. Sotilasavustus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 20 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain (781/1993) mukaisten sotilasavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Sotilasavustuksen piirissä arvioidaan vuonna 2015 olevan 13 900 henkilöä. Avustuksen saajista on varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten omaisia noin 5,5 % vuosittain. Perusavustusten määrä omaisille on vuositasolla yhteensä noin 1 400 000 euroa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi indeksitarkistuksista vuonna 2015 siten, että eräiden kansaneläkeindeksiin ja työeläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotus toteutetaan 0,4 prosentin suuruisena. Indeksikorotuksen osittainen jäädyttäminen koskee momentteja 33.10.53, 33.10.54, 33.20.50, 33.20.51, 33.20.52, 33.20.55, 33.20.56, 33.30.60, 33.40.50, 33.40.51, 33.40.52, 33.40.60, 33.50.50 ja 33.50.51.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
KEL-indeksin osittainen jäädytys -100
Tarvearvion muutos 200
Yhteensä 100

2015 talousarvio 20 100 000
2014 talousarvio 20 000 000
2013 tilinpäätös 18 900 000

54. Asumistuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 811 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisestä asumistuesta annetun lain (xx/2014) mukaisten asumistukien maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa perusteena on yleisestä asumistuesta annetun lain mukainen asumistuen tarve. Asumistuen tarpeeseen vaikuttavat tuensaajien lukumäärässä sekä tuensaajien asumismenoissa ja tuloissa tapahtuvat muutokset. Asumistuki on mitoitettu vuoden 2015 alussa voimaan tulevan lain edellyttämien kustannusten mukaisiksi. Asumistukea myönnettäessä huomioon otettavien asumismenojen taso vuonna 2015 on vahvistettu laissa. Muut asumistuen määrään vaikuttavat indeksillä tarkistettavat tekijät, kuten perusomavastuuosuudet ja tukea myönnettäessä huomioon otettavat hoitomenot tarkistetaan vuoden 2015 tasoon kansaneläkeindeksin muutosta vastaavasti. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon rakennepoliittisen ohjelman mukainen vuosien 2015—2018 kehyspäätöksessä sovittu ansiotulojen suojaosa, joka tulee voimaan 1.9.2015. Asumistuen saajia arvioidaan olevan vuoden 2014 lopussa 198 600 ja vuoden 2015 lopussa 210 500. Keskimääräisen tuen arvioidaan olevan vuoden 2014 lopussa 291 euroa ja vuoden 2015 lopussa 313 euroa. Keskimääräisen tuen kasvu johtuu asumismenojen noususta ja vuosien 2014—2017 kehyspäätöksessä sovituista ja hallitusohjelmassa vahvistetuista asumistukeen tehdyistä enimmäisasumismenojen korotuksista sekä omavastuuosuuksien alentamisesta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Asumistuen uudistus 41 000
KEL-indeksin osittainen jäädytys -1 500
Tarvearvion muutos 38 100
Rakennepoliittinen ohjelma 8 000
Yhteensä 85 600

2015 talousarvio 811 600 000
2014 talousarvio 726 000 000
2013 tilinpäätös 670 000 000

55. Elatustuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 193 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää elatustukilain (580/2008) mukaisten elatustukien maksamiseen.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuoden aikana yhteensä maksettu elatustuki. Elatustuen takautumissaatavat ja takaisinperintäsaatavat tuloutetaan momentille 12.33.98. Näitä arvioidaan olevan noin 65 800 000 euroa. Elatustuen saajia arvioidaan olevan vuoden 2015 lopussa noin 103 700. Määrärahat eivät koske Ahvenanmaan maakuntaa, jonka kanssa Kansaneläkelaitos tekee erillissopimuksen elatustuen maksamisesta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 5 600
Yhteensä 5 600

2015 talousarvio 193 800 000
2014 talousarvio 188 200 000
2013 tilinpäätös 184 384 490

56. Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 41 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista annetun lain (133/2010) mukaiseen tulkkauspalvelujen järjestämiseen.

Selvitysosa:Vaikeavammaisten tulkkauspalvelujen järjestämisestä vastaa Kansaneläkelaitos. Vaikeavammaisten tulkkauspalvelun menojen on arvioitu olevan 41 500 000 euroa. Tulkkauspalveluun oikeutettuja henkilöitä arvioidaan vuonna 2015 olevan noin 5 700.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 2 500
Yhteensä 2 500

2015 talousarvio 41 500 000
2014 talousarvio 39 000 000
2013 tilinpäätös 35 965 538

60. Kansaneläkelaitokselle maksettavat sosiaaliturvan yleisrahaston ja palvelurahaston toimintakulut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 152 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin.

Selvitysosa:Sosiaaliturvan yleisrahaston osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista määräytyy Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 e §:n mukaisesti etuuksien toimeenpanosta aiheutuvien toimintakulujen suhteessa. Sosiaaliturvan yleisrahaston osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista on 34,9 % vuonna 2015.

Valtio osallistuu EU:n sähköisen tiedonvaihdon tietojärjestelmän rakentamiskustannuksiin 200 000 eurolla vuonna 2015.

Valtio rahoittaa palvelurahaston kautta sähköisten terveystietojärjestelmäpalveluiden ylläpitokustannukset niiltä osin kuin käyttäjämaksut eivät niitä kata.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Sosiaaliturvan yleisrahasto 151 800 000
EU:n sähköinen tiedonvaihto 200 000
Yhteensä 152 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Sopeutustoimi: Kelan toimintamenojen alentaminen -1 700
Tarvearvion muutos -7 500
Toimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle, investointimenot 2 200
Sektoritutkimussäästö (HO) -700
Yhteensä -7 700

2015 talousarvio 152 000 000
2014 talousarvio 159 700 000
2013 tilinpäätös 154 060 000