Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2015
   Yleisperustelut
        1. Yhteenveto
     2. Talouden näkymät
     3. Hallituksen finanssipolitiikka
     4. Talousarvioesityksen tuloarviot
     5. Talousarvioesityksen määrärahat
     6. Hallinnon kehittäminen
     7. Kuntatalous
     8. Budjetin ulkopuolinen valtiontalous
       8.1. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot
          8.2. Liikelaitokset
          8.3. Valtion omistajapolitiikka
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2015

8. Budjetin ulkopuolinen valtiontalousPDF-versio

Valtiosektoriin luetaan kuuluvaksi kansantalouden tilinpidossa valtion budjettitalouden ohella yliopistot, Yleisradio Oy, Solidium Oy ja budjettitalouden ulkopuolella olevat valtion rahastot (pl. Valtion eläkerahasto, joka luokitellaan kansantalouden tilinpidossa työeläkelaitosten sektoriin) sekä kansantalouden tilinpidon EKT 2010 -uudistuksen myötä Senaatti-kiinteistöt, Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy, Aalto-yliopistokiinteistöt Oy, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy ja HAUS Kehittämiskeskus Oy.

8.1. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot

Valtiolla on tällä hetkellä yksitoista talousarvion ulkopuolista rahastoa. Niiden yhteenlaskettujen tulojen arvioidaan v. 2015 olevan n. 5,4 mrd. euroa ja menojen samoin. Rahastotalouden nettomääräiseksi alijäämäksi muodostuu 21 milj. euroa. Rahastotalouden alijäämäisyyttä v. 2015 selittää mm. talousarvioon tehtävä ylimääräinen tuloutus Valtion eläkerahastosta. Rahastojen nettoylijäämä ilman Valtion eläkerahastoa on runsaat 0,3 mrd. euroa.

Kevään 2014 julkisen talouden suunnitelmaan mukaisesti Valtion eläkerahastosta on tarkoitus tehdä valtion talousarvioon ylimääräinen 500 milj. euron siirto. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta.

Rahastoista ehdotetaan tuloutettavaksi valtion talousarvioon yhteensä n. 2,3 mrd. euroa ja niihin ehdotetaan siirrettäväksi n. 0,5 mrd. euroa v. 2015.

Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi uudesta rahoitusvakausviranomaisesta. Lailla perustettaisiin myös rahoitusvakausviranomaisen hallinnoima uusi rahoitusvakausrahasto. Rahastolle ehdotetaan siirrettäväksi talousarvioesityksessä 166 milj. euroa. Kansallinen rahasto siirtäisi varat edelleen EU:n vakausmaksuina EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon.

Uutta rahastoa ei ole vielä otettu huomioon seuraavassa taulukossa, jossa on esitetty yhteenvetotiedot rahastojen taloudesta vuosina 2013—2015.

Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot, milj. euroa

 20132014**2015**
    
Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä898787
Sekalaiset tulot453402316
Eläkemaksut1 6351 7171 727
Korkotulot ja voiton tuloutukset999397411
Siirrot talousarviosta501511511
Tulot pl. rahoitustaloustoimet3 6773 1143 052
Myönnettyjen lainojen takaisinmaksut2 2462 2852 374
Tulot yhteensä5 9225 3995 426
    
Kulutusmenot309288256
Siirtomenot806867834
Korkomenot271
Siirrot talousarvioon1 7991 8312 342
Muut menot000
Menot pl. rahoitustaloustoimet2 9172 9933 434
Myönnetyt lainat ja muut finanssisijoitukset1 8031 9332 014
Menot yhteensä4 7204 9265 447
    
Nettorahoitusylijäämä1 203473-21

Valtion asuntorahasto (VAR)

Valtion talousarviossa hyväksytyn valtuuden nojalla sosiaaliseen asuntotuotantoon myönnettävät lainat, korkotuet, avustukset ja asuntolainojen valtiontakauksista aiheutuvat menot maksetaan valtion asuntorahaston varoista. Rahaston varoista maksetaan myös sen velkojen menot. Asuntotuotannon tukien rahoitusta keskitetään valtion asuntorahastoon, sillä v. 2015 myös asuntojen korjaus- ja energia-avustukset myönnetään asuntorahastosta. Ks. myös luku 5.2.

Rahasto saa varansa aravalainojen koroista ja lyhennyksistä sekä valtiontakauksiin liittyvistä takausmaksuista. Rahoitusta rahastolle hankitaan myös osana valtion lainanottoa. Talousarviovuoden alussa rahasto on kuitenkin velaton eikä bruttovarainhankintatarvetta ennakoida olevan. Valtion asuntorahaston asuntolainasaatavien pääomien ennakoidaan olevan vuoden 2015 alussa n. 6,4 mrd. euroa ja rahastosta suoritettavan korkotuen piirissä olevan lainakannan n. 11,0 mrd. euroa. Takausvastuita rahastolla ennakoidaan olevan korkotukilainoissa n. 9,3 mrd. euroa, omistusasuntolainojen osatakauksissa n. 2,1 mrd. euroa, aravalainojen ensisijaislainoissa n. 0,1 mrd. euroa ja vanhojen aravalainojen konvertointitakauksista n. 0,2 mrd. euroa. Lisäksi vuokratalojen rakentamislainoista aiheutuvia vastuita ennakoidaan olevan n. 0,2 mrd. euroa. Korkotukilainojen takausvastuut kasvavat edelleen lähivuosina tuotantotukien muututtua korkotukilainoitukseksi ja erilaisten takausmallien lisääntyessä.

Vuonna 2015 rahaston tuloiksi asuntolainoista ja takausmaksuista ennakoidaan n. 575 milj. euroa. Vuonna 2015 rahastosta ehdotetaan siirrettäväksi valtion talousarvioon 66 milj. euroa, mikä vastaa valtion talousarvion puolella kannettavaa rahaston oman pääoman korkokustannusta.

Omistusasuntojen voimassa olevien lainatakausten enimmäismääräksi vapaarahoitteisissa ja ASP-lainoissa vuoden 2015 lopussa ehdotetaan yhteensä 2,3 mrd. euroa, mikä vastaa n. 12,5 mrd. euron lainakantaa.

Valtion eläkerahasto (VER)

Valtion eläkerahaston avulla varaudutaan valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien tulevien eläkkeiden maksamiseen ja pyritään tasaamaan tulevien vuosien eläkemenoja. Rahastoon kerätään työnantajan eläkemaksuina 1 312 milj. euroa v. 2015, mikä vastaa kuluvan vuoden kertymää. Työntekijän eläkemaksuja ja työttömyysvakuutusmaksuja kerätään rahastoon yhteensä 415 milj. euroa.

Valtion eläkerahaston sijoitussalkku oli maaliskuun 2014 lopussa markkina-arvoltaan 0,7 mrd. euroa viime vuoden vastaavaa ajankohtaa suurempi eli 16,5 mrd. euroa, mikä on n. 18 % suhteessa valtion eläkevastuuseen. Rahastolla on valtion eläkelaissa säädetty rahastointitavoite. Sen mukaan rahastoa kartutetaan, kunnes rahaston arvo vastaa 25 % valtion eläkevastuusta. Rahaston tuloista siirretään valtion talousarvioon vuosittain enintään 40 % valtion vuotuisesta eläkemenosta. Siirto talousarvioon on 2 275 milj. euroa v. 2015, ml. ylimääräinen 500 milj. euron tuloutus.

Valtiovarainministeriön asettama strateginen tulostavoite on, että Valtion eläkerahaston sijoitustoiminta tuottaa pitkällä aikavälillä enemmän kuin valtion näkökulmasta riskitön sijoitusvaihtoehto, jolla tarkoitetaan valtion nettovelan kustannusta. Toiminnallisena tulostavoitteena on saavuttaa riskikorjattu sijoitustuotto, joka ylittää rahaston sijoitussuunnitelmassa määritellyn vertailuindeksin tuoton.

Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA)

Maatilatalouden rakenteen kehittämisen tavoitteena on maatalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen. Investointitukea suunnataan pääasiassa kotieläin- ja kasvintuotannon rakentamisinvestointeihin, lisäksi tuetaan mm. salaojitusta, eläinten hyvinvoinnin ja työympäristön parantamista sekä edistetään kotimaisen, uusiutuvan energian käyttöä. Vuoden 2014 loppuun saakka kaikki maatalouden investointeihin ja tilanpidon aloittamiseen suunnatut avustukset rahoitetaan Makeran varoin. Vuodesta 2015 alkaen Makerasta rahoitetaan ainoastaan kokonaan kansallisesti rahoitettavat avustukset sekä myönnetään eräitä lainoja. EU-osarahoitteiset avustukset rahoitetaan talousarviosta. Maatalouden investointeihin ja nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamiseen myönnetään edelleen rahoitustukea valtion talousarviosta myös lainojen korkotukena.

Vuonna 2015 rahaston käytettävissä olevat varat ovat arviolta 97 milj. euroa, kun huomioon on otettu vuodelta 2014 siirtyväksi arvioidut erät. Vuonna 2015 talousarviosta ei siirretä varoja rahastoon. Avustuksia arvioidaan myönnettävän 25,5 milj. euroa.

Valtion ydinjätehuoltorahasto

Valtion ydinjätehuoltorahasto muodostuu kolmesta erillisvarallisuudesta, jotka ovat Varautumisrahasto, Ydinturvallisuustutkimusrahasto ja Ydinjätetutkimusrahasto. Varautumisrahaston pääoma muodostuu ydinjätehuoltomaksuista ja rahaston lainaustoiminnan voitosta. Rahastoinnin tavoitteena on varmistaa, että ydinjätehuollon vaatimat varat ovat käytettävissä. Ydinjätehuoltomaksuja ovat velvollisia suorittamaan ne, joiden toiminnasta aiheutuu ydinjätettä eli voimayhtiöt Teollisuuden Voima Oyj ja Fortum Power and Heat Oy sekä VTT, jonka käytössä on FiR 1-tutkimusreaktori. Varautumisrahaston tase on vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan n. 2,2 mrd. euroa.

Valtion ydinjätehuoltorahaston tehtävänä on lisäksi periä ydinenergialaissa määritellyt veronluonteiset maksut ja jakaa kaikki näin kerätyt varat vuosittain ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon liittyville tutkimushankkeille. Ydinlaitosten haltijoilta v. 2014 kerättävät maksut ovat yhteensä n. 5,7 milj. euroa ja jätehuoltovelvollisilta kerättävät maksut 1,9 milj. euroa. Ydinlaitosten haltijoilta v. 2015 kerättävien maksujen arvioidaan pysyvän jotakuinkin vuoden 2014 tasolla.

Huoltovarmuusrahasto

Huoltovarmuuskeskuksen hoidossa olevaan huoltovarmuusrahastoon tuloutetaan polttoaineiden ja sähkön valmisteverotuksen yhteydessä kannettava huoltovarmuusmaksu. Taloustaantuman aiheuttama sähkön kulutuksen laskun ja liikennepolttonesteiden kulutuksen pienenemisen johdosta maksun tuotto on alentunut n. 10 %, ja se on vakiintumassa vajaaseen 45 milj. euroon vuodessa.

Rahaston varoilla turvataan kansalaisten, elinkeinoelämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömien taloudellisten toimintojen jatkuvuus normaaliaikojen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Keskeisiä rahoitettavia toimintoja ovat varmuusvarastointi ja erilaiset tekniset varajärjestelyt, kriittisen infrastruktuurin turvaaminen sekä huoltovarmuuskriittisten toimipaikkojen varautumissuunnittelu. Varmuusvarastoja kierrätetään kauppatoimilla, joiden tuotto vaihtelee suuresti. Öljyn varmuusvarastoissa on meneillään laaja ympäristönormien muuttumisesta johtuva kierrätysohjelma, joka jatkuu vuoteen 2015. Kierrätyskaupoista aiheutuu varmuusvarastojen tasearvojen voimakas nousu. Kierrätyskauppojen johdosta rahaston tase on noussut 1,9 mrd. euroon ja nousun odotetaan jatkuvan.

Valtiontakuurahasto

Valtiontakuurahaston tarkoituksena on turvata Finnvera Oyj:n antamien vientitakuiden, takausten ja muiden valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998) tarkoittamien sitoumusten täyttäminen. Rahaston varoista hoidetaan myös aiemmin syntyneet sitoumukset. Valtiontakuurahasto saa varansa Valtiontakuukeskuksen ja sitä edeltäneiden laitosten antamista vientitakuisiin ja muihin vastuusitoumuksiin liittyvistä takuumaksuista ja takaisinperintäsaatavista sekä tarvittaessa valtion talousarviossa rahastolle siirrettävästä määrärahasta. Viime vuosina talousarviosiirtoja ei ole tehty.

Rahaston vastuulla oleva vientitakuu- ja erityistakauskanta oli vuoden 2013 lopussa 10,9 mrd. euroa, jossa vähennystä 0,2 mrd. euroa edellisen vuoden loppuun verrattuna. Rahaston kassavarat olivat vuoden 2014 alussa 752 milj. euroa. Vuoden 2014 lopussa rahastosta on tarkoitus tehdä kevään 2014 julkisen talouden suunnitelman mukainen 100 milj. euron tuloutus valtiolle. Vuoden 2015 aikana rahaston kokonaisvastuiden määrä tullee kasvamaan ja vastuukanta saattaa kehittyä riskipitoisempaan suuntaan ottaen huomioon vientitakuulaissa 1.1.2013 voimaan tulleen erityisriskinoton lisäämisen ja 1.7.2014 voimaan tulleet lakimuutokset Finnvera Oyj:n vienti- ja alusluottojen rahoitusvaltuuksien ja vientitakuuvaltuuksien merkittävästä lisäyksestä. Vientitakuiden ja suojautumisjärjestelyiden yhteenlaskettu enimmäisvaltuus korotettiin 12,5 mrd. eurosta 17 mrd. euroon. Toisaalta rahaston vastuulla olevien vientitakuu- ja erityistakauskannan vastuiden riskitaso on hieman alentunut (parantunut) johtuen pääasiassa jälleenvakuutuksista ja parantuneista luokituksista v. 2013. Lähivuosina todennäköisesti kasvavat kokonaisvastuut, suuret toimialakohtaiset riskikeskittymät ja kansainvälisen talouden epävakaa tilanne lisäävät tarvetta ylläpitää rahaston likvidejä varoja tasolla, jolla maksuvalmius säilytetään riskipositiota vastaavana.

Valtion vakuusrahasto (VVR)

Valtion vakuusrahasto keskittyy 1990-luvulla myönnetyn pankkituen hallinnointiin sekä tukiehtojen noudattamisen ja omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj:n (selvitystilassa) alasajon valvontaan. Myönnettyä pankkitukea oli vuoden 2013 loppuun mennessä maksettu nettomääräisesti yhteensä 5,9 mrd. euroa. Lukuun sisältyy Suomen Pankin, Valtion vakuusrahaston ja valtioneuvoston valtion talousarvion kautta myöntämä tuki. Vakuusrahaston viimeinen tukipäätös tehtiin v. 1996. Vuonna 2009 lakia vakuusrahastosta täydennettiin siten, että siihen lisättiin säännökset vakavaraisuusongelmiin joutuneen talletuspankin velvoittamisesta tukihakemuksen tekemiseen vakuusrahastolle. Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän esityksen uudesta luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisulainsäädännöstä sekä uudesta perustettavasta kriisinratkaisuviranomaisesta. Tarkoituksena on, että rahasto lakkautetaan ja talousarvioon tuloutetaan rahastosta 1,1 milj. euroa v. 2015.

Valtion televisio- ja radiorahasto

Valtion televisio- ja radiorahaston hallintoa hoitaa Viestintävirasto. Vuoden 2013 alusta lukien Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi otettiin käyttöön yleisradiovero. Julkisen palvelun kustannukset katetaan valtion televisio- ja radiorahastoon tehtävällä siirrolla, jonka suuruus v. 2015 on 507,9 milj. euroa. Eduskuntaryhmien päätöksen mukaisesti määrärahaan ei tehdä valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain mukaista indeksitarkistusta.

Maatalouden interventiorahasto (MIRA)

Maatalouden interventiorahastosta rahoitetaan v. 2015 vain maatalouden interventiotoimintaa. Rahastosta ei makseta enää EU:n ruoka-apuohjelmasta aiheutuvia menoja. Vuodesta 2012 lähtien interventioon hyväksyttyjen tuotteiden varastoon ostoja tai varastosta myyntejä ei ole ollut. Kevään 2014 markkinatilanteen perusteella arvioituna tilanne jatkuu myös vuosina 2014 ja 2015.

Valtion talousarviosta interventiorahastoon tehtävällä siirrolla katetaan niitä rahaston menoja, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta. Vuonna 2015 valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän 0,565 milj. euroa, joka on lähinnä interventiovarastoinnista aiheutuvia menoja.

Palosuojelurahasto

Palosuojelurahastolain (306/2003) mukaan tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämiseksi on Suomessa olevasta palovakuutetusta kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta vuosittain suoritettava palosuojelumaksu. Palosuojelumaksun on velvollinen suorittamaan jokainen, joka harjoittaa vakuutusliikettä Suomessa.

Palosuojelumaksukertymän arvioidaan v. 2015 olevan reilut 10 milj. euroa, n. 0,1 milj. euroa edellisvuotta enemmän.

Rahaston rooli erilaisten pelastustoimen kehittämishankkeiden sekä paloasemien ja kalustohankintojen rahoittajana on merkittävä. Toiminta-ajatuksena on edistää turvallisuutta ja tukea pelastustoimen palvelukyvyn kehittämistä myöntämällä tarkoituksensa puitteissa ja osana pelastustoimen kokonaisrahoitusjärjestelmää harkinnanvaraisia avustuksia tulipalojen ehkäisemistä ja pelastustoimintaa edistävään toimintaan ja hankkeisiin. Keskeisimmät avustuskohteet ovat pelastusalan järjestöjen valistus- ja koulutustoiminta, pelastusalan tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien paloasema- ja kalustohankkeet.

Öljysuojarahasto (ÖSRA)

Öljysuojarahastosta korvataan öljyvahingoista, niiden torjunnasta ja ympäristön ennallistamisesta, öljyntorjuntakaluston hankinnasta ja ylläpidosta sekä torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Öljysuojarahasto saa varansa maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä perittävästä öljysuojamaksusta. Öljyisten maiden kunnostukseen siirretään lisäksi valtion talousarviossa öljyjätemaksuina kertyneitä tuloja. Rahastoon ehdotetaan siirrettäväksi 3 milj. euroa v. 2015.

Öljyn merikuljetusten kasvu Suomenlahdella lisää valtion ja alueiden pelastustoimien torjuntavalmiushankintoja ja niistä aiheutuvia korvaustarpeita. Vuonna 2013 rahastosta maksettiin korvauksia 16 milj. euroa. Pysyvä öljynsuojamaksu on 0,50 euroa öljytonnilta. Korotettua maksua 1,50 euroa öljytonnilta peritään vuosina 2010—2015. Vuonna 2015 maksun tuoton arvioidaan olevan n. 24 milj. euroa.

8.2. Liikelaitokset

Valtiolla on kaksi liikelaitosta, Metsähallitus ja Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöihin sovelletaan vuoden 2010 lakia valtion liikelaitoksista (1062/2010). Kumottua vuoden 2002 liikelaitoslakia (1185/2002) sovelletaan Metsähallitukseen kunnes Metsähallituksesta toisin säädetään.

Vuodelle 2015 Senaatti-kiinteistöjen voiton tuloutukseksi valtion talousarvioon on budjetoitu 210 milj. euroa, josta 110 milj. euroa liittyy keväällä 2014 päätetyn julkisen talouden suunnitelman kasvupaketin mukaisen omaisuuden myynnin tulouttamiseen.

Metsähallituksen voiton tuloutukseksi valtion talousarvioon on budjetoitu 135 milj. euroa, josta omaisuuden myynnin lisätuloutustavoitteen osuus on 15 milj. euroa.

Valtion liikelaitostoiminta v. 2015

Liikelaitos (konserni)LiikevaihtoTilikauden tulos Sijoitetun pääoman tuottoOmavaraisuusasteInvestointimenotHenkilöstö keskim.
 milj. € muutos, %milj. €liikevaihdosta (%)(%)(%)milj. €lkm
         
Senaatti-kiinteistöt622,03,5148,023,84,462,0270280
(konserni)629,03,6153,024,34,461,1  
Metsähallitus349,61,0121,035,04,899,0201 054
(konserni)357,70121,434,04,899,0 1 164
Yhteensä971,6 269,0   2901 334

Valtion liikelaitosten tuloutukset ja määrärahat v. 2015 (milj. euroa)

LiikelaitosSenaatti-
kiinteistöt
MetsähallitusYhteensä
    
Tuloutukset talousarvioon   
— takausmaksut 7,5-7,5
— korot15,9-15,9
— voiton tuloutukset210,0135,0345,0
— lainojen takaisinmaksut78,5-78,5
Yhteensä311,9135,0446,9
    
Erityistehtävien määrärahat-40,540,5

8.3. Valtion omistajapolitiikka

Valtion omistajapolitiikan lähtökohtana on yhteiskunnallisesti ja liiketaloudellisesti kestävä tulos. Tavoitteena on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta kansallisesti tärkeissä yhtiöissä, ja valtio sitoutuu omistamiensa yritysten omistaja-arvon pitkäjänteiseen kasvattamiseen. Valtion aktiivisella omistajapolitiikalla tuetaan kasvua ja työllisyyttä ja edistetään näin yhteiskunnan kokonaisetua. Omistajapolitiikalla voidaan tukea hallittua elinkeinorakenteen uudistamista ja yhteiskunnallisesti kestävää kehitystä ottamalla huomioon myös työntekijöiden aseman turvaamisen muutoksessa. Valtio noudattaa omistajaohjauksessaan osakeyhtiölain mukaista tehtävien ja vastuiden jakoa yhtiön toimielinten ja omistajan välillä. Omistusjärjestelyt harkitaan aina yhtiökohtaisesti voimassa olevien eduskunnan antamien valtuuksien rajoissa. Valtio-omistajan tavoite on, että kaikki yhtiöt ottavat yritysvastuun koko liiketoimintaansa ohjaavaksi teemaksi, osaksi strategiaa, riskiarviointeja sekä hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyä sekä asettavat sille tavoitteet.