Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2015
   Yleisperustelut
        1. Yhteenveto
     2. Talouden näkymät
     3. Hallituksen finanssipolitiikka
     4. Talousarvioesityksen tuloarviot
     5. Talousarvioesityksen määrärahat
     6. Hallinnon kehittäminen
     7. Kuntatalous
     8. Budjetin ulkopuolinen valtiontalous
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2015

1. YhteenvetoPDF-versio

Talouden näkymät

Maailmantalouden kasvu nopeutuu erityisesti Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian talouksien jättäessä finanssikriisin taakseen. Toisaalta geopoliittiset jännitteet mm. Venäjällä, Irakissa ja Libyassa varjostavat teollisuusmaiden kasvunäkymiä. Euroalueen taantuma on päättynyt ja talous on kääntynyt hitaaseen nousuun.

Suomen bruttokansantuote ei kasva kuluvana vuonna, mutta v. 2015 kokonaistuotannon arvioidaan nousevan 1,2 % ennen kaikkea viennin ja yksityisten investointien tukemana. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona ja kohtaanto-ongelmat ovat merkittäviä. Työttömyysaste nousee 8,6 prosenttiin tänä vuonna ja on n.  8,5 % v. 2015.

Talouspolitiikan linja

Pääministeri Stubbin hallitus jatkaa edellisen hallituksen talouspoliittisella linjalla, ja sen ohjelma perustuu pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmaan, rakennepoliittiseen ohjelmaan ja julkisen talouden sopeuttamista koskeviin linjauksiin. Painopistealueina ovat edelleen köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen ja kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Pääministeri Stubbin hallituksen ohjelmaan sisältyy lisäksi uusia panostuksia kasvuun, työllisyyteen ja ostovoiman tukemiseen.

Määrärahat

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 53,7 mrd. euroa, mikä on n. 0,4 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2014 varsinaisessa talousarviossa. Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioiden hallinnonalojen määrärahat alenevat reaalisesti n. 1½ % vuoden 2014 varsinaisen talousarvioon verrattuna.

Määrärahatason aleneminen selittyy päätetyillä menosäästöillä, joiden vaikutus on selvästi suurempi v. 2015 kuin kuluvana vuonna. Menojen tasoa korottavat toisaalta päätetyt lisäpanostukset mm. teollisten kasvuvaiheen yritysten ja biotalousyritysten pääomasijoituksiin (Teollisuussijoitus Oy), Tekesin lainoihin, uusiutuvan energian tuotannon tukemiseen, asumistukiuudistukseen ja vanhuspalveluiden kehittämiseen. Menoja lisäävät myös eräät automaattitekijät, kuten laki- ja sopimusperusteiset hinta- ja kustannustasotarkistukset sekä valtion eläkemenojen kasvu.

Tuloarviot

Vuoden 2015 budjettitalouden tulojen (pl. nettolainanotto) arvioidaan olevan n. 49,2 mrd. euroa ja verotulojen n. 40,0 mrd. euroa. Budjettitalouden tulot kasvavat n. 4 % verrattuna vuodelle 2014 budjetoituun (ml. lisätalousarvioesitykset). Valtion verotulojen kasvuksi arvioidaan n. 2 % v. 2015. Verokertymien kasvu pohjautuu veropohjien kasvuun sekä uusiin veroperustemuutoksiin. Kokonaistuotannon hitaan kasvun johdosta veropohjien kasvu on jäämässä vaatimattomaksi.

Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa

 2013
tilinpäätös
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
Muutos, %
2014—2015
     
Ansio- ja pääomatuloverot7 8488 6768 8772
Yhteisövero3 2272 4772 5322
Arvonlisävero16 43417 03016 932-1
Muut verot11 23111 61011 7021
Muut tulot7 4327 1429 19429
Yhteensä46 17246 93549 2375
Nettolainanotto ja velanhallinta1)6 4207 1294 468-37
Tuloarviot yhteensä52 59154 06453 705-1
     
Kulutusmenot13 99114 09913 796-2
Siirtomenot36 32136 77436 729-0
Sijoitusmenot2 5031 3581 3792
Muut menot1 7721 8331 801-2
Määrärahat yhteensä54 58754 06453 705-1
     
Tilinpäätösalijäämä (ml. edelliset vuodet)-3 617   

1) Sisältää nettoutettuna velanhallinnan menoja -4 milj. euroa v. 2013, -50 milj. euroa v. 2014 ja -50 milj. euroa v. 2015.

Toimet valtiontalouden sopeuttamiseksi

Kehyskaudelle 2012—2015 kohdistuvia säästöpäätöksiä on tehty kauden jokaisen kehyspäätöksen yhteydessä. Kaikkiaan vaalikauden aikana on päätetty valtion menoja vähentävistä ja tuloja lisäävistä toimenpiteistä, jotka vahvistavat nettomääräisesti valtiontaloutta n. 5,2 mrd. eurolla eli 2,5 % suhteessa kokonaistuotantoon vuoden 2015 tasolla, kun vertauskohtana on edellisen vaalikauden viimeinen kehyspäätös.

Säästöpäätökset valtiontalouden sopeuttamiseksi hillitsevät menokasvua ja alentavat valtion menoja talousarviovuonna nettomääräisesti n. 2 mrd. eurolla vuoden 2014 säästöihin verrattuna. Näin ollen menojen vuoden 2015 kokonaissäästö nousee n. 3 mrd. euroon.

Valtiontalouden säästöjä kiristetään mm.

  • — kuntien peruspalveluiden valtionosuudessa,
  • — siirtämällä työmarkkinatuen rahoitusta ja aktivointia kunnille,
  • — kehitysyhteistyömenoissa,
  • — lapsilisissä,
  • — puolustusvoimien toimintamenoissa ja materiaalihankinnoissa,
  • — sairausvakuutuslaista johtuvissa menoissa,
  • — maa- ja puutarhatalouden kansallisessa tuessa,
  • — julkisissa työvoima- ja yrityspalveluissa,
  • — työttömyysturvamenoissa,
  • — valtionhallinnon toimintamenoissa, ja
  • — kriisinhallintamenoissa.

Vuoden 2015 talousarvioesitys pohjautuu edellä mainittuihin aiemmin tehtyihin säästöpäätöksiin. Valmistelun yhteydessä on kuitenkin tehty pieniä tarkistuksia mm. eräiden säästöjen ajoittumiseen ja kertaluonteisesti myös mittaluokkaan, minkä lisäksi päätettiin uusista kertaluonteisista 40 milj. euron säästöistä vuodelle 2015.

Veroperustemuutokset

Merkittävimmät veromuutokset koskevat valmisteveroja ja muita välillisiä veroja. Tupakkaveron, makeisveron sekä energiaverojen korotusten arvioidaan lisäävän valtion verotuloja yhteensä 372 milj. euroa. Ajoneuvoveroa korotetaan 180 milj. euroa.

Verotuksen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi hallitus esittää pääomatuloverotuksen ylemmän veroprosentin korottamista 32 prosentista 33 prosenttiin ja pääomatuloverotuksen progressiorajan alentamista 40 000 eurosta 30 000 euroon. Progressiivisen tuloveroasteikon määräaikaisen ylimmän tuloluokan alarajaa alennetaan 100 000 eurosta 90 000 euroon, ja tuloluokan voimassaoloaikaa jatketaan vuoden 2018 loppuun saakka. Perintö- ja lahjaveroasteikkojen veroprosentteja korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä v. 2015. Ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiota vastaava tarkistus tuloveroasteikon kolmeen alimpaan tulorajaan v. 2015.

Veropohjaa laajennetaan rajoittamalla asuntolainan korkomenojen vähennyskelpoisuutta edelleen ansio- ja pääomatuloverotuksessa sekä supistamalla matkakuluvähennystä. Opintovelan korkovähennys poistetaan. Veropohjaa laajennetaan myös yrityksille suunnattuja verotukia poistamalla ja rajoittamalla.

Verotuloja vähentää työn tarjonnan kannustimia lisäävän työtulovähennyksen korottaminen pieni- ja keskituloisilla. Hallitus ottaa käyttöön myös lapsiperhevähennyksen ja palauttaa yritysten edustuskulut osittain vähennyskelpoisiksi elinkeinotulon verotuksessa. Lisäksi kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korotetaan. Vuoden 2014 alusta voimaantullut voimalaitosvero perutaan. Pankkivero korvataan luottolaitosten vakausmaksulla.

Vuonna 2015 toteutettavien verotoimenpiteiden nettovaikutuksen arvioidaan lisäävän valtion verotuloja n. 0,3 mrd. euroa. Kataisen ja Stubbin hallitusten tekemät sopeutustoimet ovat valtiontalouden tulopuolella kaikkiaan n. 1,9 mrd. euroa vuoden 2015 tasolla.

Toimenpiteet työllisyyden ja kasvun tukemiseksi

Valtion varallisuutta ohjataan nykyistä tuottavampaan käyttöön. Valtion kiinteistövarallisuutta myydään ja mm. eräiden rahastojen tuloutusta valtiolle lisätään. Toimenpiteiden aiheuttama lisätuloutus on vuosina 2014—2015 n. 1,9 mrd. euroa. Pääosa lisätuloutuksesta ohjataan valtionvelan lyhentämiseen. Osana valtion varallisuuden uudelleenkohdentamista tehdään kuitenkin merkittäviä kasvupanostuksia, joiden määrä vuosina 2014—2015 on yhteensä n. 460 milj. euroa. Tästä 240 milj. euroa kohdistuu vuoteen 2015. Keskeisimmät panostukset liittyvät uutta kasvua luoviin osaamis- ja innovaatioinvestointeihin sekä nopeasti työllistäviin liikenne- ja rakentamishankkeisiin.

Kevään 2014 julkisen talouden suunnitelmassa päätettiin panostuksista mm. kasvuyritysten pääomasijoituksiin Teollisuussijoituksen ja Tekesin kautta, Team Finland -toimintaan ja Finpron avustuksiin. Tekesin lainavaltuuksia korotetaan kohdennettavaksi cleantech- ja biotaloussektorin hankkeisiin ja digitaaliseen arvonluontiin perustuvaan liiketoimintaan. Yliopistoja varaudutaan pääomittamaan kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, ja aikuisten osaamisperustaa vahvistetaan osoittamalla vuosina 2014—2015 kohdennettuun aikuiskoulutukseen 20 milj. euroa. Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen myönnetään 40 milj. euroa v. 2015. Valtion asuntorahastosta kohdennetaan korjausavustuksiin yhteensä 35 milj. euroa vuodelle 2015.

Pääministeri Stubbin hallituksen kasvutoimet

Finnveran mahdollisuuksia rahoittaa keskisuurten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä laajennetaan. Hallitus käynnistää asunto- ja infrastruktuurirakentamista koskevan toimenpideohjelman. Vuoden 2015 alusta otetaan käyttöön uusi 20-vuotinen korkotukimalli. Pääkaupunkiseudulle kohdennetaan enintään 2 milj. euroa määräaikaisiin käyttötarkoituksen muutosavustuksiin, joilla pyritään edistämään toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttamista vuokra-asuntokäyttöön. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välillä on saavutettu alustava sopimus siitä, että Helsingin seudun kuntien kaavoitustavoitetta nostetaan 25 % voimassa olevaan maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimukseen verrattuna. Sopimusluonnoksen mukaan vastavuoroisesti valtio tukee Pisara-rataa ja länsimetron jatketta Kivenlahteen saakka. Lisäksi valtio osallistuu Tampereen kaupunkiraitiotiehankkeen suunnittelukustannuksiin.

Talousarvioesitykseen sisältyy 30 milj. euron lisäpanostus perusväylänpitoon ja 33 milj. euroa uusiin väylähankkeisiin. TE-toimistojen palvelukykyä pyritään parantamaan osoittamalla 5 milj. euroa vuodelle 2015 sadan henkilötyövuoden palkkaamiseen. Ehdotukset osittain vähentävät määrärahoihin aiemmin päätettyjä säästöjä.

Kuntatalous

Kuntien valtionavut ovat v. 2015 yhteensä n. 9,9 mrd. euroa. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan yhteensä n. 9,0 mrd. euroa. Valtionavut vähenevät 5 % vuodesta 2014. Suurimmat valtionapuja vähentävät tekijät ovat peruspalvelujen valtionosuuden 188 milj. euron leikkaus ja ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistukseen liittyvät siirrot, 455 milj. euroa.

Valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena heikentävän kuntatalouden rahoitusasemaa v. 2015 nettomääräisesti 218 milj. eurolla.

Kuntatalous pysyy kansantalouden tilinpidon käsittein selvästi alijäämäisenä.

Vaalikauden kehys ja jakamaton varaus

Vaalikauden kehys vuodelle 2015 on 42 142 milj. euroa. Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 41 863 milj. euroa. Näin ollen vuodelle 2015 jää 79,7 milj. euron jakamaton varaus 200 milj. euron lisätalousarviovarauksen ohella.

Vuonna 2015 on tarkoitus perustaa uusi rahoitusvakausrahasto, jonne ehdotetaan siirrettäväksi 166 milj. euroa. Rahastoon tehtävä siirto budjetoidaan kehyksen ulkopuolisena menona, mikä on poikkeus kehyssääntöön nähden.

Valtiontalouden tasapaino ja velka

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2015 on 4,5 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Alijäämä alenee lähes 3 mrd. eurolla verrattuna vuodelle 2014 budjetoituun (ml. lisätalousarvioesitykset). Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan v. 2015 n. 2,6 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Vuoden 2015 lopussa valtionvelan (ml. rahastotalouden velan) arvioidaan olevan n. 102 mrd. euroa, mikä on n. 48½ % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan n. 1,8 mrd. euroa, mikä on lähes vuoden 2014 tasoa.

Kuvio 1. Valtionvelan kehitys, mrd. euroa ja suhteessa BKT:hen

Julkinen talous

Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, vaikka sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Vuonna 2015 julkisen talouden alijäämä on kansantalouden tilinpidon käsittein n. 2,4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Heikentyneen taloustilanteen vuoksi Suomi ei ole saavuttamassa julkisen talouden rakenteelliselle jäämälle asetettua keskipitkän aikavälin tavoitetta.

Myös julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosentin rajan v. 2015. Velkakriteerin ylitys ei kuitenkaan johtane liiallisen alijäämän prosessin käynnistämiseen, sillä sen taustalla ovat euroalueen maiden tukemiseen liittyvät solidaarisuusoperaatiot ja epäsuotuisten suhdanteiden vaikutus.