Talousarvioesitys 2015
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (pääluokka 33)
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 12 756 milj. euroa, missä on vähennystä 124 milj. euroa vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahatarpeen muutos aiheutuu hallitusohjelman ja hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisten uudistusten toteuttamisesta sekä sosiaaliturva- ja toimeentuloturvaetuuksien tarvearvioiden tarkistuksista.
Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Valtion ohella sosiaalimenoja rahoittavat kunnat, työnantajat ja vakuutetut. Valtion osuus kustannuksista vaihtelee järjestelmittäin siten, että työnantajilta ja vakuutetuilta perittävin maksuin rahoitetaan ensisijaisesti ansiosidonnaisia etuuksia. Toimeentuloturvajärjestelmissä valtio vastaa perusturvan rahoituksesta kokonaisuudessaan toimeentulotukea, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea lukuun ottamatta. Lisäksi valtio vastaa yrittäjäeläkejärjestelmien rahoituksen riittävyydestä. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sekä toimeentulotuesta, joiden rahoittamiseen valtio osallistuu.
Hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 36 %, työttömyysturvaan 22 % sekä perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen 21 %. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on 10 %.
Työllisyyden edistäminen
Vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys on nostettu 10 vuodesta 16 vuoteen, vuorotteluvapaalle jäävälle on asetettu yläikäraja ja vuorottelusijaiseksi palkattavan on pääsääntöisesti oltava työttömänä vähintään 3 kk. Uudistus on tullut voimaan 1.9.2014 lukien. Uudistuksen vuoksi valtionosuutta vuorottelukorvauksesta vähennetään 12 milj. euroa v. 2015.
Kuntien rahoitusosuutta työmarkkinatuesta muutetaan siten, että kunta rahoittaa 50 % 300—999 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden tuesta ja rahoitusosuus nousee 70 prosenttiin työmarkkinatukea yli 1 000 päivää saaneiden osalta. Tähän liittyen valtionosuutta työmarkkinatuesta vähennetään 135 milj. euroa kuntien aktivointitoimenpiteiden vaikutus huomioiden.
Palkkatuki ja starttirahan perustuki, 125 milj. euroa, ehdotetaan siirrettäväksi TEM:n hallinnonalalle, koska ne ovat luonteeltaan työllistymisen edistämiseen käytettäviä valtion tukia, joiden jakoon voidaan vaikuttaa alueellisesti. Vastaavasti vuorotteluvapaalainsäädäntö siirretään STM:öön lainsäädännön ja rahoituksen keskittämiseksi samalle hallinnonalalle.
Perhe-, asumis- ja toimeentulokustannukset
Vuonna 2015 voimaan tuleva uusi laki yleisestä asumistuesta selkeyttää ja yksinkertaistaa asumistukijärjestelmää. Hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärään vaikuttavat jatkossa ainoastaan asunnon sijainti ja ruokakunnan koko.
Asumistuessa otetaan 1.9.2015 käyttöön 300 euron kuukausittainen suojaosuus ilman työllistymisedellytystä tai määräaikaisuutta. Suojaosan käyttöönotto lisää asumistukimenoja n. 8 milj. eurolla v. 2015 ja yhteensä 30 milj. eurolla vuodesta 2016 alkaen. Vastaavasti uudistus vähentää toimeentulotukimenoja n. 3 milj. eurolla v. 2015 ja 5 milj. eurolla vuodesta 2016 alkaen.
Perustoimeentulotuen menojen arvioidaan vähenevän yhteensä n. 16,2 milj. eurolla johtuen asumistuen suojaosuuden käyttöönotosta, työtulojen suojaosuuden käyttöönotosta ja tarvearvion muutoksesta.
KEL- ja TyEL-sidonnaisiin etuuksiin tehdään pääsääntöisesti alennettu 0,4 prosentin indeksitarkistus, jonka vaikutuksesta valtion menot sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla vähenevät n. 57 milj. eurolla. Sopeutustoimen mukaisesti lapsilisiä leikataan n. 8 prosentilla, joka vähentää lapsilisämenoja n. 113 milj. euroa ja lisää toimeentulotukimenoja n. 3 milj. euroa.
Sosiaalivakuutusmaksut
Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta
| 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | |
| Työnantajat: | ||||
| Sairausvakuutus | ||||
| Kaikki työnantajat | 2,12 | 2,04 | 2,14 | 2,07 |
| Työttömyysvakuutus1) | ||||
| alempi maksu | 0,80 | 0,80 | 0,75 | 0,75 |
| ylempi maksu | 3,2 | 3,2 | 2,95 | 2,95 |
| Työeläkevakuutus2) | ||||
| Työnantajan keskimääräinen TyEL -maksu | 17,35 | 17,35 | 17,75 | 17,95 |
| Vakuutetut: | ||||
| Sairausvakuutus | ||||
| Sairaanhoitovakuutus | ||||
| — Sairaanhoitomaksu | ||||
| Etuudensaajat (eläke- ja etuustulot) | 1,39 | 1,47 | 1,49 | 1,503) |
| Palkansaajat ja yrittäjät | 1,22 | 1,30 | 1,32 | 1,333) |
| Työtulovakuutus | ||||
| — Päivärahamaksu | ||||
| Palkansaajat | 0,82 | 0,74 | 0,84 | 0,77 |
| Yrittäjät | 0,97 | 0,88 | 0,97 | 0,90 |
| Työttömyysvakuutus | 0,60 | 0,60 | 0,50 | 0,50 |
| Työeläkevakuutus, alle 53–vuotiaat | 5,15 | 5,15 | 5,55 | 5,75 |
| 53 vuotta täyttäneet | 6,5 | 6,5 | 7,05 | 7,3 |
| Yrittäjät ja maatalousyrittäjät: | ||||
| Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat | 22,5 | 22,5 | 23,3 | 23,7 |
| 53 vuotta täyttäneet | 23,85 | 23,85 | 24,8 | 25,25 |
1) Työnantajan alempaa maksua maksetaan palkkasumman tiettyyn rajaan saakka. Vuonna 2012 raja oli 1 936 500 euroa, vuosina 2013—2014 raja on 1 990 500 eurossa, v. 2015 raja on 2 025 000 euroa. Sen ylittävältä palkkasumman osalta maksetaan ylempää maksua.
2) Työeläkemaksuissa on huomioitu tilapäinen alennus 0,5 % v. 2011, 0,4 % v. 2013 ja 0,7 % v. 2014, jolla on purettu työkyvyttömyyseläkemaksuista muodostunutta ylijäämää.
3) Vakuutettujen rahoitusosuus sairaanhoitovakuutuksesta 55,1 % v. 2015 ja valtion rahoitusosuus 44,9 %.
Sairausvakuutuskorvaukset
Sairausvakuutus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen. Työtulovakuutuksen rahoittavat työnantajat ja palkansaajat sekä yrittäjät. Valtio osallistuu työtulovakuutuksen rahoitukseen rahoittamalla vähimmäismääräiset päivärahat, osuuden yrittäjien sekä maatalousyrittäjien työterveyshuollosta ja pienen (0,1 %) osuuden vanhempainpäivärahoista.
Osakuntoutusraha mahdollistetaan Kelan kuntoutuksessa 1.10.2015 lukien. Esityksen vaikutukset valtion talouteen arvioidaan vähäisiksi. Työnantajien, palkansaajien ja yrittäjien osuus työtulovakuutuksen rahoituksesta v. 2015 on arviolta 2 353 milj. euroa ja valtion osuus 139 milj. euroa.
Sairaanhoitovakuutuksen kuluista valtio rahoittaa EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset kokonaan, ulkomailla asuvien sairaanhoidosta kunnille aiheutuvat kustannukset sekä osan Kelan toimintakuluista. Sairaanhoitovakuutuksen rahoittavat vakuutetut arviolta 1 280 milj. euron osuudella ja valtio 1 107 milj. euron osuudella. Lisäksi valtio korvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden. Valtio korvaa kunnille 1.5.2015 lukien Suomessa asuvien eläkeläisten tai heidän perheenjäsentensä terveydenhuollosta aiheutuneet kustannukset silloin, kun toinen EU/ETA-maa tai Sveitsi vastaa heidän terveydenhuollon kustannuksistaan. Muutos vähentää sairausvakuuutuksen tuottoja arviolta 0,7 milj. eurolla. Sairausvakuutuskorvausten maksamista julkisissa tiloissa annettuun yksityiseen hoitoon jatketaan vuoden 2016 loppuun.
Sairausvakuutuskorvauksiin kohdistetaan säästöjä siten, että matkojen välitystoiminta laajennetaan koko maahan sekä matkakorvausten omavastuuosuuksia korotetaan. Lisäksi hammashoidon korvaustasoa alennetaan, hampaiden tarkastuksesta myönnetään korvausta nykyistä harvemmin sekä Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahaa alennetaan. Näillä säästötoimenpiteillä saavutetaan 66,1 milj. euron säästö v. 2015. Sairaanhoitovakuutuksen rahoitusosuuksia muutetaan siten, että vakuutettujen rahoitusosuus on 55,1 % ja valtion rahoitusosuus 44,9 % sairaanhoitovakuutuksen kuluista.
Harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen ja sen kehittämishankkeisiin käytetään 82,1 milj. euroa. Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon on varattu edelleen 8,4 milj. euroa.
Eläkkeet
Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Valtio osallistuu yrittäjä-, maatalousyrittäjä- ja merimieseläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet rahoitetaan valtion varoista.
Eläkkeiden indeksimuutokset ja palkkakerroin
Työttömyysturva
Valtion työttömyysturvamenojen suuruudeksi arvioidaan 2 762 milj. euroa v. 2015. Työttömyysturvamenoihin on kohdistettu 50 milj. euron sopeutustoimi. Säästö on tarkoitus kohdistaa korkeimpia työttömyyspäivärahoja saaviin.
Veteraanit
Veteraanien tukemiseen ehdotetaan yhteensä 247,1 milj. euroa, josta 122,9 milj. euroa kohdentuu sotilasvammakorvauksiin 62,5 milj. euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 25,4 milj. euroa rintamalisiin ja 29,6 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen. Rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahan taso veteraania kohden nousee n. 50 euroa verrattuna vuoden 2014 tasoon. Sotilasvammalain mukaisten avohuoltopalvelujen kustannusten korvaamiseen osoitetaan 30 milj. euroa Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroja.
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Sosiaalihuoltolain uudistukseen ja siihen liittyvään lastensuojelulain muutokseen kohdennetaan valtionosuutta 16 milj. euroa.
Vanhuspalvelulain toimeenpanoon liittyen valtionosuuksiin lisätään 27,5 milj. euroa, minkä jälkeen määräraha on täysimittaisella tasolla 82 milj. euroa vuodessa. Turvakotipalvelujen järjestäminen siirretään valtion vastuulle, jota varten on osoitettu 8 milj. euroa uudelle momentille 33.60.52. Siirtoon liittyen vähennetään kuntien valtionosuuksista 4 milj. euroa.
Kotihoidon tuki jaetaan puoliksi molempien vanhempien kesken 1.8.2015 alkaen. Uudistus edistää sukupuolten tasa-arvon toteutumista työmarkkinoilla. Toimenpiteeseen liittyen vähennetään kuntien valtionosuuksia vuodesta 2016 alkaen.
Rokotteiden hankintaan osoitettavaan määrärahaan kohdennetaan kertaluonteinen leikkaus 12 milj. euroa. Terveydenhuoltoalan opiskelijoille tarjottava hepatiitti B-rokote sisällytetään kansalliseen rokotusohjelmaan. Uudistukseen liittyen momentin tasoa korotetaan 0,9 milj. eurolla.
Julkista terveydenhoitoa palvelevan lastensairaalan perustamiskustannuksiin ehdotetaan 15 milj. euron määrärahaa.
Valtiontalouden sopeuttamistoimiin sekä sektoritutkimusrahoituksen uudistamiseen liittyen eräitä valtionavustusmäärärahoja vähennetään vuoden 2014 talousarvioon verrattuna.Valtionavustuksiin kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (Kaste) kohdennetaan 2 milj. euron määräraha. Valtion rahoitukseen terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen ehdotetaan 20 milj. euroa ja valtion korvaukseen terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin ehdotetaan 97 milj. euroa.
Kuntataloutta, valtionapuja kunnille sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään tarkemmin yleisperustelujen luvussa 7.
Lomitustoiminta ja sijaisapu
Maatalousyrittäjien lomituksesta annettua lakia muutetaan siten, että toiminnan menot vähenevät 5 milj. euroa. Poronhoitajien sijaisapu ehdotetaan vakinaistettavaksi ja tarkoitukseen varataan 0,3 milj. euroa.
Virastot ja laitokset
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle on kohdennettu sektoritutkimussäästöjä 23,8 milj. euroa, josta toimintamenoihin kohdistuu 11,0 milj. euroa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen tiedonhallinta (KanTa) -hankkeelle ehdotetaan 17,3 milj. euroa.