Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
     7. Kuntatalous
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2015

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala (pääluokka 29)PDF-versio

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 6 769 milj. euroa, missä on lisäystä 186 milj. euroa vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Pääluokan määrärahoista korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen valtionrahoituksen osuus on 47 %, yleissivistävän koulutuksen 12 %, ammatillisen koulutuksen 7 %, aikuiskoulutuksen 8 %, opintotuen 14 % sekä kulttuurin, taiteen, liikuntatoimen ja nuorisotyön 11 %.

Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus

Kielitaidon vahvistamista tuetaan laajentamalla kielikylpytoimintaa. Osana yleissivistävän koulutuksen kehittämistä tuetaan perusopetuksen tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukea osana yleisopetusta sekä koulupudokkuutta estäviä toimia.

Nuorten koulutustakuun toteuttamista jatketaan varaamalla nuorille riittävä ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta koko maassa. Lisäksi nuorisotakuuta toteutetaan kehittämällä edelleen opiskelijavalintaprosesseja, ottamalla käyttöön uusi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen kokonaisuus sekä kehittämällä perustutkinnon suorittamisen malleja, joissa hyödynnetään työvaltaisia opiskelumenetelmiä, työpaikalla tapahtuvaa opiskelua ja koulutuksen eri järjestämismuotoja. Jatkossa jokaisella perusopetuksen päättävällä nuorella on velvollisuus hakea toiselle asteelle tai muuhun jatkokoulutukseen. Nuorilla, jotka eivät tule hauissa valituiksi on niin halutessaan oikeus perusopetuksen lisäopetukseen, lukioon tai ammatillisen koulutukseen valmistavaan koulutukseen, paikkaan työpajassa tai vastaavassa koulutuksessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt koulutuksen pilviväylän kehittämisen, joka tulee toimimaan osana kansallista palveluväylää. Sen tehtävänä on mm. tukea digitaalisten oppimateriaalien kehitystä ja siihen liittyvien uusien toimintamallien kehittämistä.

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkon rakenteellista kehittämistä jatketaan ja rahoitusjärjestelmä uudistetaan.

Yliopistojen ja tieteen rahoitus

Vuoden 2015 alusta toteutuvan ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhteydessä kunnan omarahoitusosuus ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin poistetaan, ja valtio vastaa kokonaisuudessaan ammattikorkeakoulujen rahoituksesta. Ammattikorkeakouluihin kohdistuu 20 milj. euron ja yliopistoihin 18,5 milj. euron säästöpäätös vuodelle 2015. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksen indeksikorotus puolitetaan. Indeksikorotuksen puolittamisen vaikutus kompensoidaan molemmille korkeakoulusektoreille kertaluonteisella määrärahalisäyksellä v. 2015. Aalto-yliopiston lisärahoitus siirretään tasaerissä kaikkien yliopistojen kilpailtuun rahoitukseen vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2015 Aalto-yliopiston lisärahoitus on 58,3 milj. euroa.

Työurien pidentämistavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan korkeakoulujen hakijasuman purku kasvattamalla määräaikaisesti korkeakoulujen sisäänottoa n. 3 000 vuosina 2014—2015 tulevaisuuden työvoimatarpeen kannalta oleellisilla aloilla. Vuonna 2015 valtio on varautunut pääomittamaan ammattikorkeakouluja 50 milj. eurolla. Lisäksi valtio sitoutuu pääomittamaan yliopistoja kolminkertaisesti niiden hankkimia yksityisiä lahjoituksia vastaavasti, kuitenkin enintään 150 milj. eurolla.

Valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseen liittyen yhdistetään Kuluttajatutkimuskeskus ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Helsingin yliopistoon vuoden 2015 alusta lukien. Suomen Akatemian myöntövaltuudessa on otettu huomioon lisäyksenä 17 milj. euroa vuoden 2014 kertaluonteisesta säästöpäätöksestä johtuen ja vähennyksenä 7,5 milj. euroa siirtona strategisen tutkimuksen rahoitusvälineeseen, 20 milj. euroa sopeutussäästönä sekä 50 milj. euroa siirtona yliopistojen valtionrahoituksesta Suomen Akatemian kautta jaettavaksi kilpailun perusteella. Siirron maksatusvaikutuksen arvioidaan olevan 5 milj. euroa v. 2015. Vuodesta 2015 lähtien tehdään päätöksiä uudesta strategisesta tutkimusrahoituksesta enintään 55,6 milj. euron arvosta.

Opintotuki

Koulumatkatukea myönnetään ilman omavastuuta ja kustannusrajaa lukiokoulutuksen valmistavassa koulutuksessa ja ammatillisen peruskoulutukseen valmistavassa tai valmentavassa koulutuksessa opiskeleville opiskelijoille.

Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen opiskelija-asuntoyhteisöille lakkautetaan ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön vastaava avustus puolitetaan.

Kulttuuri- ja taidepolitiikka

Huolehditaan veikkausvoittovaroista riippuvaisen kulttuuritoiminnan perustan kestävyydestä sekä kulttuurihallinnon virastojen toimintaedellytyksistä. Viiden miljoonan euron menosäästö ehdotetaan kohdennettavaksi siten, että sen vaikutus virastojen, valtionosuuslaitosten sekä muun kulttuurin ja taiteen toimintaan on mahdollisimman vähäinen. Budjettivaroista rahoitettavien kulttuurilaitosten valtionosuuksia leikataan 4,45 milj. euroa, mitä kompensoidaan veikkausvoittovaroista.

Nuoriso- ja liikuntapolitiikka

Tavoitteena on koko väestön liikunnallisen elämäntavan edistäminen ja sen avulla osallisuuden kasvattaminen sekä väestön hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen. Lisäksi tuetaan eettisesti vahvaa kansainväliseen menestykseen tähtäävää huippu-urheilua. Kansallisesti merkittävän Olympiastadionin perusparannuksesta aiheutuviin kustannuksiin osallistutaan yhdessä Helsingin kaupungin kanssa.

Veikkausvoittovarojen käyttö

Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän 541,1 milj. euroa, josta 25,5 milj. euroa on rahastoituja jakamattomia voittovaroja. Kertymässä on huomioitu jakamattomien voittovarojen rahaston ylimääräinen purku, 7 milj. euroa edunsaajille. Voittovaroista käytetään jakosuhdelain mukaisesti vähintään 25 % urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 9 % nuorisotyön edistämiseen, 17,5 % tieteen edistämiseen ja 38,5 % taiteen edistämiseen. Tieteen menoista 33 % rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten tuotoilla. Taiteen, kulttuurin, liikuntatoimen ja nuorisotyön menoista yhteensä 61,0 % rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista.