Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2015
   Yleisperustelut
        1. Yhteenveto
     2. Talouden näkymät
     3. Hallituksen finanssipolitiikka
     4. Talousarvioesityksen tuloarviot
     5. Talousarvioesityksen määrärahat
          5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys
       5.2. Määrärahat hallinnonaloittain
          5.3. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka
          5.4. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot
     6. Hallinnon kehittäminen
     7. Kuntatalous
     8. Budjetin ulkopuolinen valtiontalous
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2015

5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehysPDF-versio

Pääministeri Stubbin hallitus noudattaa pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmassa asetettua kehyssääntöä ja vaalikauden kehystä. Kehyssäännöllä varmistetaan valtiontalouden vastuullinen, pitkäjänteinen ja taloudellista vakautta edistävä menopolitiikka.

Kehyskaudella 2012—2015 on useaan otteeseen sovittu uusista sopeutustoimista, joiden myötä vaalikauden kehystasoa on alennettu. Huhtikuun 2014 julkisen talouden suunnitelmassa kehystaso vuodelle 2015 oli 41 884 milj. euroa. Vuoden 2015 jakamaton varaus oli teknisesti negatiivinen (-65,8 milj. euroa), mutta tavoitteena oli, että kun vuodelle 2014 suunnitellut osakemyynnit tuloutetaan, vuoden 2015 jakamaton varaus olisi vastannut tosiasiallisesti n. 84 milj. euroa.

Huhtikuun julkisen talouden suunnitelmassa vuosien 2015—2018 kehys muutettiin vuoden 2015 hinta- ja kustannustasoon. Hinta- ja kustannusarviot ovat muuttuneet vain vähän kevään 2014 arviosta.

Vuoden 2015 hinta- ja kustannustasoon siirtymisen kokonaiskustannus on n. 330 milj. euroa. Ilman säästötoimenpiteinä päätettyjä indeksijäädytyksiä (lapsilisät ja puolustusvoimien materiaalihankinnat) sekä tavanomaista alempina toteutettavia indeksitarkistuksia (KEL- ja TyEL-sidonnaiset etuudet sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus) hinta- ja kustannustasotarkistus olisi ollut yhteensä n. 490 milj. euroa.

Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset, milj. euroa

 2015
  
Tarkistus kehystasoon verrattuna kevääseen 2014: 
   Lakisääteisesti indeksisidonnaiset menot (eläkkeet, kuntien valtionosuudet sekä muut lakisääteisesti indeksoitavat valtionavut, EU-jäsenmaksu)4,7
   Muut kehykseen kuuluvat menot 4,9
Yhteensä9,6

Vuoden 2015 kehystasossa otetaan lisäksi huomioon kehyksen rakenteellisia muutoksia yhteensä n. 263 milj. eurolla. Rakennemuutokset on eritelty tarkemmin seuraavassa taulukossa.

Kehystasossa on otettu huomioon kevään 2014 julkisen talouden suunnitelmassa päätetyt ja v. 2014 toteutuneet osakemyyntitulot sekä kehyssääntö, jonka mukaan myyntituloista yli 400 milj. euroa vuodessa ylittävästä osasta voidaan käyttää enintään 150 milj. euroa kertaluonteisiin, kestävää kasvua tukeviin infra- ja osaamisinvestointeihin. Tällaisista menoista on päätetty sekä julkisen talouden suunnitelmassa keväällä 2014 että hallitusohjelmassa kesäkuussa 2014.

Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa

MomenttiAsia20142015
    
 Vuonna 2014 on kertynyt osakkeiden myyntituloja yli 550 milj. eurolla, jolloin kehyssäännön mukaan 150 milj. euroa voidaan käyttää kertaluonteisiin, kestävää kasvua tukeviin infra- ja osaamisinvestointeihin (toteutetaan teknisesti kehystasoa korottamalla). 150
24.01.01Siirtyminen viisumitulojen bruttobudjetointiin. 43
24.30.66Yhteistoiminnassa muiden maiden kanssa toteutettavien hankkeiden menoja. Menoja vastaavat tulot ovat momentilla 12.24.99. 13
26.20.70Ulkovartiolaivan hankinnan LTA 2014:ssa peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointi vuodelle 2015. 3
28.91.41Verottomasta käytöstä johtuvat palautukset sekä alusliikenteen palautukset, yht 42 milj. euroa, on siirretty vähennettäviksi momentilta 11.08.07 (VTV:n tarkastusraportin huomio). Kyse verotukijärjestelmän muutoksesta: menotuesta siirrytään valtion tulon vähennykseen. -42
29.40.55Ammattikorkeakoulujen alv-siirron tarkennus. 3
31.30.63Joukkoliikenteen järjestämistavat muuttuvat 1.7.2014 alkaen asteittain 2.12.2019 mennessä. Jatkossa valtio korvaa ostoja pääsääntöisesti liikenteenharjoittajille suoraan eikä enää avusta kuntia. Valtio saa lipputuloja, jotka budjetoidaan momentille 12.31.10.22
32.01.29Arvonlisäveromenot alenevat ja vastaavasti MEK:n ja VTT:n menot kasvavat uudessa järjestelyssä (tekninen siirto kehyksen ulkopuolelta kehykseen). 20
32.30.51Palkkatukien ja starttirahan perustuen siirto STM:stä momentilta 33.20.52 (tekninen siirto kehyksen ulkopuolelta kehykseen). 125
33.20.52Valtion säästön aleneminen liittyen työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoon kunnille johtuen kuntien lisääntyvästä aktivoinnista. Kyse kehyksen ulkopuolisesta momentista, joten kehystasoa korjataan teknisesti alaspäin. -15
33.20.52Kertaluonteinen maksuvalmiusraha. Tarkoittaa valtion säästön alenemista v. 2015 osalta liittyen työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoon kunnille. Kyse kehyksen ulkopuolisesta momentista, joten kehystasoa korjataan teknisesti alaspäin. -15
35.20.55Korjausavustusten siirto Valtion asuntorahaston maksettavaksi (kehystasoa korjataan teknisesti alaspäin). -25
 Yhteensä2263

Jakamaton varaus

Ottaen huomioon edellä mainitut kehystason tarkistukset vuoden 2015 kehystaso on 42 142 milj. euroa.

Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 41 863 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2015 jakamaton varaus on 79,7 milj. euroa 200 milj. euron lisätalousarviovarauksen ohella.

Kehyksen ulkopuoliset menot

Valtiontalouden kehyksen ulkopuolella ovat ennen kaikkea suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, palkkaturva, asumistuki, sekä valtion osuus toimeentulotukimenoista. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitusosuuden välittäjänä.

Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi ehdotetaan 11,8 mrd. euroa, mikä on samaa tasoa kuin mitä vuodelle 2014 on budjetoitu (ml. lisätalousarvioesitykset). Varsinaiseen talousarvioon verrattuna kehyksen ulkopuoliset menot kasvavat kuitenkin n. 230 milj. eurolla. Niin vuoden 2015 talousarvioesityksessä kuin vuoden 2014 lisätalousarvioissa on budjetoitu hallituksen päättämiä finanssisijoitusluonteisia kasvupanostuksia vuosittain n. 100 milj. eurolla.

Vuoteen 2014 verrattuna suhdanneluonteiset menot kasvavat, kuten myös kunnille maksettavat verotulomenetysten kompensaatiot. Kompensaatioiden kasvua selittää mm. kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen korotus sekä uusi lapsiperhevähennys.Toisaalta ohjelmakausien taitteessa EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot alenevat vuodesta 2014, kuten myös valtionvelan korkomenot.

Vuonna 2015 on tarkoitus perustaa uusi rahoitusvakausrahasto. Rahastoon ehdotetaan siirrettäväksi 166 milj. euroa, mikä on osa vuosina 2013—2014 talousarvioon kertynyttä pankkiveron tuottoa. Siirto budjetoidaan kehyksen ulkopuolisena menona, mikä on poikkeus kehyssääntöön nähden. Kehyspoikkeama on tehty aiemminkin kuluvalla vaalikaudella. Vuoden 2013 alusta voimaan tulleen ns. yle-veron tuotto päätettiin myös siirtää talousarvion ulkopuoliseen rahastoon kehyksen ulkopuolisena menona, mikä oli poikkeus kehyssääntöön.

Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa

 2015 esitys
  
Työttömyysturvamenot, asumistuki ja palkkaturva3 828
Veronkevennysten kompensaatiot kunnille1 396
EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot1 180
Veikkausvoittovaroja ja RAY:n tuloutusta sekä totopeleistä kertyviä tuloja vastaavat menot937
Osakkeiden myyntitulojen käyttösääntöön perustuen osakemyyntituloilla rahoitettavat menot0
Korkomenot1 766
Finanssisijoitukset 767
Tekniset läpivirtauserät200
Arvonlisäveromäärärahat1 094
Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon508
Siirto rahoitusvakausrahastoon166
Yhteensä11 843