Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaPDF-versio

Selvitysosa:Elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä. Lähivuosina elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa korostuvat toimenpiteet, jotka kohdistuvat kasvun uusien lähteiden vahvistamiseen rakenteita uudistamalla ja tuottavuuden kasvun nopeuttamiseen.

Tavoitteena on edistää korkeaan arvonlisään tähtäävää rakennemuutosta eli yritysten hakeutumista uusiin, kasvaviin liiketoimintoihin, työntekijöiden siirtymistä entistä vaativampiin ja korkeamman tulotason tehtäviin sekä entistä tehokkaampien toimintatapojen käyttöönottoa yrityksissä ja julkisella sektorilla.

Kilpailullinen toimintaympäristö on tärkeä tekijä muutosvalmiuden aikaansaamisessa. Kilpailu pakottaa yritykset innovoimaan, muuttamaan toimintatapojaan ja hakemaan uusia markkinoita. Avoimilta markkinoilta on toisaalta saatavissa korkeampia tuottoja uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisinvestoinneille. Elinkeinopolitiikan tulee vastata haasteeseen arvoketjujen pilkkoutumisesta ja talouden globalisaatiosta, jotka muuttavat yritysten toimintaympäristöä.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimilla parannetaan yritysten kyvykkyyttä vastata kilpailun haasteisiin, kuten kykyä hyödyntää globaalien arvoverkostojen luomia mahdollisuuksia. Mm. biotalous-, cleantech-, luovien alojen-, elintarvike- ja terveysteknologiastrategiat ovat olennaisia teollisuuspolitiikan osia. Teollisen toiminnan määrittelykin on muuttumassa teknologisen kehityksen ja palvelutuotannon kehittymisen myötä.

Julkisen rahoituksen välineillä on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Näitä välineitä tarvitaan erityisesti aloittavien, uusissa liiketoiminnoissa olevien yritysten rahoittamisessa.

Teollisen rakennemuutoksen uudistumishaasteeseen vastataan investoimalla yritysten kasvuun, kansainvälistymiseen ja uudistuvaan liiketoimintaan erityisesti uusilla kasvualoilla, kuten cleantech-, bio- ja luonnonvaratalous, arktinen liiketoiminta sekä digitalisaation luomat mahdollisuudet.

Kasvuyritysten menestys kertoo talouden muutosvalmiuden, dynamiikan, onnistumisesta. Kasvuyritysten kansainvälistymisen ja muiden toimintaedellytysten parantaminen on keskeinen rakennemuutoksen edistämistoimi.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2015:

  2013
toteutuma/
arvio
2014
tavoite/
arvio
2015
tavoite/
arvio
       
Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimet kohdistuvat uudistuviin ja kasvuhakuisiin yrityksiin      
— Alkavien yritysten osuus yrityskannasta (%) 10 10 10
— Lopettaneiden yritysten osuus yrityskannasta (%) 7 7 7
— Alkaviin yrityksiin tehtyjen riskisijoitusten määrä (milj. euroa) 280 > 150 > 350
— Kasvuyritysten tuottamien työpaikkojen määrä edellisten 3 vuoden aikana 13 000 >15 000 >15 000
Julkisten rahoituspalvelujen riskinotto lisääntyy      
Pk-yritysten kansainvälistymisvalmiudet parantuvat      
— Pk-yritysten vienti (mrd. euroa) 7,5 > 7,7 > 7,9
— Osuus koko viennistä (%) 13 > 13 > 13
Innovaatiotoiminta lisääntyy ja sen hyödyntäminen elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla kasvaa      
— Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten määrä (% vähintään 10 hlön yrityksistä) > 56 > 56 > 56
— Käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan panostavien yritysten määrä (% vähintään 10 hlön yrityksistä) > 21 > 21 > 21
— Innovaatioiden osuus julkisista hankinnoista (%) 1 2 2
— Julkisten tietovarantojen avaamisen avulla syntyvän uuden liiketoiminnan määrä kasvaa kasvaa kasvaa
— Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan menot kasvavat (%/BKT) 3,8 3,8 4,0
Yritysten vienti ja kansainvälistyminen lisääntyvät ja kansainvälistynyt yritystoiminta monipuolistuu      
— Viennin määrä (mrd. euroa) 72 > 72 > 76
— Julkisesti tuetun viennin osuus kokonaisviennistä (%) > 4,5 > 4,5 > 4,5
— Suorien ulkomaisten investointien osuus BKT:sta (%) 37 39 40
Uutta liiketoimintaa syntyy Suomen uusille vahvuusalueille, erityisesti bio- ja luonnonvaratalouteen ja ympäristöalalle      
— Alan liikevaihto, vienti, jalostusarvo ja uusien yritysten määrä kasvaa kasvaa kasvaa

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Innovaatiorahoituskeskus Tekes, Finnvera Oyj, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy, Finpro ry sekä useat muut valtionapuyhteisöt.

01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 36 098 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on tiedon, osaamisen ja innovaatioiden avulla edistää elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä sekä tukea yhteiskuntapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2015:

Vaikuttavuus
  • — Kaivannaisteollisuus ja yhdyskuntien raaka-ainehuolto vahvistuvat osana elinvoimaista kestävän kehityksen taloutta.
  • — Kestävien energiaratkaisujen ja maankäytön suunnittelun edellytykset paranevat.
  • — Geotieto osana yhteiskunnan ja globaalien kehityshaasteiden ratkaisua.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
Tulosalueiden osuus kustannuksista, %      
— mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 59,2 57 57
— energiahuolto ja ympäristö 20,1 22 22
— maankäyttö ja rakentaminen 20,7 21 21
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Raportoidut kallioperän raaka-ainetutkimukset      
— malmipotentiaaliennusteet ja uudet tulkinnat, kpl - 3 3
— muut raportit ja selvitetyt aiheet, kpl - 20 20
Turvevarojen kartoitus      
— kartoitettu suoala, km2 285 300 300
— raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, TWh 68 50 50
Alueelliset kiviainesselvitykset, kpl 1 1 1
Pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset, kpl 17 18 18
Merigeologinen kartoitus      
— kartoitettu pinta-ala, km2 650 500 500
Julkaiseminen      
— vertaisarvioidut kansainväliset julkaisut, kpl 52 50 55
Palvelukyky ja laatu      
— sisäiset auditoinnit, kpl 8 10 10

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittämien

  2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 589 575 555
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,44 3,5 3,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio

2015
esitys
       
Bruttomenot 52 296 46 974 45 098
Bruttotulot 11 898 9 000 9 000
Nettomenot 40 398 37 974 36 098
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 637    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 553    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio

2015
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 7 221 6 500 6 500
— muut tuotot 90 - -
Tuotot yhteensä 7 311 6 500 6 500
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 4 968 4 600 4 600
— osuus yhteiskustannuksista 1 658 1 445 1 445
Kustannukset yhteensä 6 626 6 045 6 045
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 685 455 455
Kustannusvastaavuus, % 110 108 108

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tuottavuusvähennykset (vanha tuottavuusohjelma) -942
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -127
Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille 29.40.50) -20
Palkkaliukumasäästö -69
Palkkausten tarkistukset 171
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -177
Toimintamenojen lisäsäästö -427
Toimintamenojen tuottavuussäästö -184
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) -98
Vuokramenojen indeksikorotus 48
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -51
Yhteensä -1 876

2015 talousarvio 36 098 000
2014 talousarvio 37 974 000
2013 tilinpäätös 39 314 000

(02.) Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Vuonna 2014 voimaan tulevan Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä annetun lain mukaan Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toiminta päättyy 31.12.2014. Toiminta jatkuu valtion erityistehtäväyhtiönä 1.1.2015 alkaen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tuottavuusvähennykset (vanha tuottavuusohjelma) -177
Valtionavustus VTT Oy:n toimintaan (siirto momentille 32.20.49) -82 103
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -104
Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille 29.40.50) -158
Palkkaliukumasäästö -115
Palkkausten tarkistukset 217
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -1 420
Tutkimusinfrastruktuurit (HO) -6 390
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) -789
Yhteensä -91 039

2014 I lisätalousarvio 2 283 000
2014 talousarvio 91 039 000
2013 tilinpäätös 89 187 000

(05.) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Valtioneuvosto hyväksyi 5.9.2013 periaatepäätöksen valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi. Periaatepäätöksen mukaan Teknologian tutkimuskeskus VTT (VTT) ja Mittatekniikan keskus (MIKES) yhdistetään ja niistä muodostuva uusi yksikkö yhtiöitetään. Osana uudistusta MIKESin akkreditointiyksikkö (FINAS) sijoitetaan osaksi Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa (Tukes).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
FINAS-akkreditointipalvelu (siirto momentille 32.40.05) -420
Valtionavustus VTT Oy:n toimintaan (siirto momentille 32.20.49) -5 447
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -29
Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille 29.40.50) -4
Palkkaliukumasäästö -12
Palkkausten tarkistukset 32
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -35
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) -19
Yhteensä -5 934

2014 talousarvio 5 934 000
2013 tilinpäätös 5 965 000

06. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 362 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen

2) Team Finland -ennakointiverkoston toimintamenoihin sekä ennakointimallin kehittämiseen ja toteuttamiseen.

Selvitysosa:Innovaatiorahoituskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla, johon Tekes kannustaa rahoituksellaan ja siihen liittyvillä palveluilla. Asiakkaita ovat ilman toimialarajoituksia kaiken kokoiset yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2015:

Vaikuttavuus

  2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
       
Tuottavuus ja kansainvälinen liiketoiminta kasvavat ja elinkeinoelämä uudistuu erityisesti radikaalien innovaatioiden ja innovaatiotoiminnan laaja-alaistumisen avulla      
Nopean kasvun nuoret yritykset      
— Rahoitettujen nuorten yritysten lukumäärä 499 440 440
— Yritysten ennakoitu liikevaihto/Tekesin rahoitus, kerroin 30 23 23
— Yritysten toteutunut liikevaihto/ennakoitu liikevaihto, kerroin 0,98 1 1
Kansainvälistyvät kasvuyritykset      
— Kehitettyjen liiketoimintojen ennakoitu liikevaihto/Tekesin rahoitus, kerroin 19 19 19
— Kehitettyjen liiketoimintojen toteutunut liikevaihto/ennakoitu liikevaihto, kerroin 0,56 1 1
Julkiset tutkimusorganisaatiot      
— Verkottuneiden hankkeiden tulosten hyödyntäjien lukumäärä 15,2 12 12
       
Menestyvän innovaatiotoiminnan mahdollistavat osaamiset ja verkostot vahvistuvat      
Kansainvälistyvät kasvuyritykset      
— Rahoitettujen hankkeiden uutuusarvo (indeksi 0—100) 79 80 80
— Kansainvälisen liiketoiminnan osuus yritysten liikevaihdosta 48 49 50
Suuryritykset      
— Suurten yritysten Tekes-rahavirrat, % 95 80 80
— Suurten yritysten kokonaisverkottuminen Tekes-projekteissa, % 201 170 170
Julkiset tutkimusorganisaatiot      
— Kansainvälisten yhteisprojektien osuus (% kaikista projekteista) 86 85 85
       
Toiminnalla aikaansaadaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointia parantavia palveluita, tuotteita ja prosesseja      
Useita asiakassegmenttejä koskevat erityisteemat      
— Työorganisaatioiden kehittämishankkeista hyötyvien työntekijöiden määrä, kpl 10 864 12 000 12 000
— Cleantechin osuus Tekesin rahoituksesta (%) - 33 33
— Kansallisia energia- ja ympäristötavoitteita suoraan edistävien innovaatioiden määrä 606 500 520

Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuu Tekesin oman henkilöstön lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Tekes-tehtäviä hoitava henkilöstö, joiden osalta resurssit on budjetoitu momentille 32.01.02. Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien 32.20.40, 32.20.42, 32.20.83 ja 32.20.89 määrärahoja ja valtuuksia. Valtuuksilla Tekes rahoittaa Tekes-ohjelmia, strategisten huippuosaamisen keskittymien ohjelmia ja hankkeita sekä riskipitoisia tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan projekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina 2015—2018.

Tekesin vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti kolmen vuoden välein teetettävillä vaikuttavuusarvioinneilla sekä vuosittain suuntaa-antavilla seurantamittareilla.

Toiminnallinen tehokkuus

  2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
Toiminnallinen taloudellisuus      
Rahoitus- ja asiakkuustyön kokonaiskustannus/myönnetty rahoitus, % 4,2 < 5,0 < 5,0
Tuottavuus      
Käynnistyvä projektivolyymi, milj. euroa/htv 3,3 > 2,7 > 2,7

Tuotokset ja laadunhallinta

  2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
Palvelukyky ja laatu      
Suoritteet      
— Pk-yritysten osuus yritysrahoituksesta, % 67 > 60 > 60
Asiakaspalautteen yleisarvio Tekesin toiminnasta (1—5) 4,0 > 4,0 > 4,0
Käsittelyajat merkittävimmistä suoritteista      
— Uuden rahoitushakemuksen käsittelyaika pk-yrityksille, vrk 57 < 59 < 59
— Uuden rahoitushakemuksen käsittelyaika suuryrityksille, vrk 69 < 70 < 70
— Maksupyynnön ja raportin käsittelyaika pk-yrityksille, vrk 22 < 21 < 21
Oikaisuvaatimukset/muutoksenhakukelpoiset päätökset, % 0,5 < 0,6 < 0,6

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 285 290 290
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,5 3,5 > 3,5

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Hanke- ja ohjelmatoiminta 7 340 000
Toimintamenot 33 022 000
Yhteensä 40 362 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio

2015
esitys
       
Bruttomenot 43 090 41 884 40 662
Bruttotulot 516 600 300
Nettomenot 42 574 41 284 40 362
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 20 223    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 18 288    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Fuusio-tutkimuksen kansallinen koordinointi (siirto momentille 32.20.49) -160
INKA-ohjelman kansalliset palvelut (siirto momentilta 32.20.42) 500
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (Team Finland) -400
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -68
Palkkaliukumasäästö -53
Palkkausten tarkistukset 111
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -143
Toimintamenojen lisäsäästö -477
Toimintamenojen tuottavuussäästö -204
Vuokramenojen indeksikorotus 29
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -57
Yhteensä -922

2015 talousarvio 40 362 000
2014 I lisätalousarvio -160 000
2014 talousarvio 41 284 000
2013 tilinpäätös 40 639 000

(07.) Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Matkailun edistämiskeskuksen toiminnot siirretään osaksi Finpro ry:tä 1.1.2015 lähtien.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtionavustus matkailun edistämiseen (siirto momentille 32.20.41) -10 030
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -13
Palkkaliukumasäästö -5
Palkkausten tarkistukset 11
Yhteensä -10 037

2014 talousarvio 10 037 000
2013 tilinpäätös 11 091 000

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 366 871 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2015 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 359 015 000 euron arvosta.

Mikäli vuoden 2014 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2015 enintään 30 000 000 eurolla.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

1) valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan

2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa

3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin

4) työelämän kehittämishankkeisiin, jotka voivat olla myös kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden virastojen ja laitosten työelämän kehittämishankkeita

5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä

6) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen

7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin

8) julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen kunnissa ja kuntayhtymissä, yleishyödyllisissä yhteisöissä, valtion virastoissa ja laitoksissa sekä muissa hankintalain (348/2007) mukaisissa hankintayksiköissä

9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin.

Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.

Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja budjettitalouden ulkopuolisille tutkimusorganisaatioille liittyen julkisen tutkimuksen projekteihin.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Hankkeiden yhtenäisen arvioinnin ja vuodenvaihteen joustavuuden varmistamiseksi esitetään, että mikäli vuoden 2014 myöntämisvaltuutta jää käyttämättä, siitä voidaan tehdä sitoumuksia enintään 20 000 000 eurolla vuonna 2015.

Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon Tekesin rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.

Tukea myönnetään erityisesti:

  • — riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen luomiseen ja hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa
  • — nuorten innovatiivisten yritysten liiketoimintojen kehittämiseen
  • — pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen
  • — innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- tai demonstraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon
  • — kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palvelujensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä
  • — työelämän kehittämishankkeisiin.

Vaikuttavuus ja tukijärjestelmän toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä.

Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille 12.32.99.

Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)

  Määräraha Valtuus
     
Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan 194 144 198 139
Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus 156 227 144 676
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut 16 500 16 200
Yhteensä 366 871 359 015

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018 2019— Yhteensä
vuodesta
2015 lähtien
             
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 313 970 144 962 49 667 13 412 3 778 525 789
Vuoden 2015 sitoumukset 52 901 143 642 82 433 31 692 48 347 359 015
Menot yhteensä 366 871 288 604 132 100 45 104 52 125 884 804

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EEN-ohjelma (siirto momentille 32.20.41) -500
INKA-ohjelma (siirto momentille 32.20.42) -4 000
Maksatusmäärärahan tarkistukset 9 951
Valtuuslisäyksen maksatukset (LTA III 2012) -500
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -10 000
Säästöpäätös -33 400
Yhteensä -38 449

2015 talousarvio 366 871 000
2014 talousarvio 405 320 000
2013 tilinpäätös 430 661 200

41. Valtionavustus yritysten kansainvälistymisen ja kasvun edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 49 342 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille annetun asetuksen (1301/2010) mukaisesti yleisavustuksena:

1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeinopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen

2) kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalveluiden ja yritysten kehittämispalveluiden tuottamiseen

3) matkailun edistämiseen

4) Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien edistämiseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena:

1) standardisointitoimintaan

2) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen.

Määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena:

1) valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen

2) yritysten kansainvälistä liiketoimintaa sekä Suomeen suuntautuvia investointeja ja matkailua edistävään Team Finland -palveluihin ja -toimintaan

3) kolmevuotisen pk-yritysten kansainvälistä liiketoimintaa, matkailua ja ulkomaisia investointeja vauhdittavan ohjelman toteuttamiseen

4) Suomen Enterprise Europe Network -verkoston toiminnan rahoittamiseen.

Vientikeskusverkoston ylläpito sekä kansainvälistä liiketoimintaa edistävät asiantuntijapalvelut ovat sellaisia toimintoja, jotka voidaan rahoittaa täyttä kustannusmäärää vastaavasti. Lisäksi matkailun ja ulkomaisten investointien edistämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja muotoilun hyödyntämisen tehostamiseen elinkeinotoiminnassa sekä yrityspalvelujen kehittämiseen voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen, luovien alojen yritystoiminnan ja luovan talouden edistämiseen voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Lisäksi Team Finland -palveluja ja -toimintaa sekä kolmevuotisen pk-yritysten kansainvälistä liiketoimintaa, matkailua ja ulkomaisia investointeja vauhdittavan ohjelman toteuttamista voidaan rahoittaa kustannusten täyttä määrää vastaavasti toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Yleisavustusta voidaan myöntää Finpro ry:n toteuttamiin asiantuntija-, neuvonta- ja verkottamispalveluihin sekä sen alaisuudessa toimivan vientikeskusverkoston ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Matkailun edistämisessä koordinoidaan Suomen matkailumaakuvan vahvistumista ja parannetaan matkailutuotteiden vientiä ja kysyntää yhteismarkkinoinnilla toimijoiden kanssa sekä tukemalla tuotekehitystä. Investointien hankinnassa korostetaan osaamisintensiivisiä aloja, korkean lisäarvon tuotantoa, T&K&I-investointeja sekä investointien työllistämisvaikutuksia.

Yleisavustusta voidaan käyttää myös kansainvälistymispalvelujen tuottamiseen. Luovien alojen kansainvälistymistä edistävä yleisavustus kohdennetaan suomalaisen musiikin sekä elokuva- ja audiovisuaalisen alan tunnettuuden ja menekin edistämiseen maailmalla. Kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen ensisijaisena tehtävänä on suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän palveleminen niin kotimaassa kuin ulkomailla osana Team Finland -verkostoa.

Erityisavustusta voidaan käyttää Team Finland -toimintaan ulkomaisten investointien hankkimiseksi Suomeen, Team Finland -toimintaan kansainvälisen liiketoiminnan edistämiseksi sekä kolmevuotisen yritysten kansainvälistä liiketoimintaa, matkailua ja ulkomaisia investointeja vauhdittavan ohjelman toteuttamiseen. Team Finland -verkosto kokoaa yhteen valtiorahoitteiset toimijat ja mahdollistaa toimintakenttään kuuluvien toimintojen ja palvelujen asiakaslähtöisen ja innovatiivisen toteuttamisen yhteistyössä valtion ja yksityisten toimijoiden kesken.

Kolmevuotisessa yritysten kansainvälistymistä, matkailua ja ulkomaisia investointeja edistävässä ohjelmassa voidaan toteuttaa uusia ja joustavia toimintamalleja ja nopeita kokeiluja, joiden tavoitteena on tukea suomalaisyritysten kansainvälistymistä ja uudistuvaa liiketoimintaa esimerkiksi uusilla kasvualoilla kuten cleantech, bio- ja luonnonvaratalous, arktinen liiketoiminta sekä digitalisaation synnyttämät mahdollisuudet sekä edistää uusien investointien hankkimista Suomeen painottamalla erityisesti T&K&I-investointeja suomalaisen osaamisen vahvistamiseksi.

Vaikuttavuus

  2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
Yritykset kansainvälistyvät ja verkottuvat keskenään ja niiden kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen syvenee      
— Finpron neuvontapalveluasiakkaiden lukumäärä (kpl) 1 832 1 300 1 500
Matkailutulo kasvaa      
— Ulkomaisesta matkailusta saatavat vientiin rinnastettavat tulot (ml. kuljetustulot, milj. euroa) 4 200 4 425 4 800
Ulkomaisilla investoinneilla luodaan talouskasvua, lisätään työpaikkoja ja vahvistetaan osaamispohjaa      
— Ulkomaisten investointien työllistävyys (työpaikkojen lukumäärä) 591 600 630
— Ulkomaisten investointien taloudellinen merkitys (milj. euroa) 416 450 470
Standardisointi tukee uusien teknologioiden ja markkinoiden kehittymistä ja kaupallistamista      
— Työkohteiden lukumäärä uusilla alueilla 1 258 1 350 1 430
Kulutus ohjautuu ympäristöä säästäviin tuotteisiin ja palveluihin ja vastuullisuuteen sitoutuneiden suomalaisten yritysten määrä kasvaa      

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Globaalit kansainvälistymispalvelut, ulkomaisten investointien ja matkailun edistäminen 32 240 000
Kolmevuotinen yritysten kansainvälistymistä ja ulkomaisia investointeja edistävä ohjelma 5 000 000
Team Finland -toiminta kansainvälistymisen ja ulkomaisten investointien edistämiseksi 9 000 000
Yrittäjyyden ja luovien alojen edistäminen 1 772 000
Standardisointitoiminta 1 330 000
Yhteensä 49 342 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arvonlisäveromenot (siirto momentilta 32.01.29) 1 300
EEN-ohjelma (siirto momentilta 32.20.40) 500
Elinkeinotukisäästöjen (HO) uudelleenkohdennus pääluokan sisällä 300
Hallituksen kasvupanostukset 20 000
Keksintötoiminta (siirto momentille 32.30.45) -750
Kertaluonteisten erien poistuminen -2 425
Team Finland -koordinointi (siirto momentille 23.01.01) -1 000
Valtionavustus matkailun edistämiseen (siirto momentilta 32.20.(07)) 10 030
Säästöpäätös -5 000
Uudelleenkohdentaminen -1 000
Tasomuutos 750
Yhteensä 22 705

Momentin nimike on muutettu.


2015 talousarvio 49 342 000
2014 II lisätalousarvio 6 300 000
2014 I lisätalousarvio 29 000 000
2014 talousarvio 26 637 000
2013 tilinpäätös 36 122 000

42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 9 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen, sisältäen kuntien, kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion virastojen ja laitosten toimenpiteet

2) innovaatiokeskittymiä ja paikallista ja alueellista innovaatiotoimintaa tukeviin kehittämistoimenpiteisiin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) tavoitteena on tukea innovaatiopolitiikan kansallisten ja aluelähtöisten toimien synergiaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien luomiseksi. Kansalliset ja alueelliset voimavarat ja toimenpiteet yhdistävänä ja paikallislähtöisinä toimina ohjelma täydentää kaudella 2014—2020 muita innovaatiopolitiikan instrumentteja.

Ohjelma tukee kaupunkiseutujen erikoistumista vahvuuksiinsa ja kansainvälisesti merkittävän osaamisen kasaantumista kannustamalla keskittymiä strategisten painopistevalintojen tekemiseen ja laajapohjaiseen julkisen sektorin ja elinkeinoelämän väliseen yhteistyöhön. Osaamislähtöistä uutta liiketoimintaa edistetään ajanmukaisilla kehitysympäristöillä, edelläkävijämarkkinoilla sekä tehokkaalla kansallisella ja kansainvälisellä verkottumisella. Ohjelman yhtenä tavoitteena on hyödyntää kaupunkiseutujen suuret investoinnit innovaatioiden kokeilu- ja demonstraatioympäristöinä.

Ohjelmaan on valittu viisi temaattista painopistettä: kestävät energiaratkaisut, biotalous, kyberturvallisuus, tulevaisuuden terveys sekä älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Ohjelman toteuttajiksi on hyväksytty 12 suurinta kaupunkiseutua.

Määrärahaa on tarkoitus käyttää Innovatiiviset kaupungit -ohjelman kehittämishankkeiden toteutukseen valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein.

Momentin määrärahaa voidaan käyttää myös innovaatiokeskittymiä ja paikallista ja alueellista innovaatiotoimintaa tukeviin kehittämistoimenpiteisiin.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Innovaatiokeskittymissä syntyy elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden yhteistyöhön perustuen uutta osaamislähtöistä, kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa.
  • — Kaupunkiympäristöistä luodaan vetovoimaisia kokeilu- ja kehitysalustoja innovaatiotoiminnalle.
  • — Innovaatiotoimijoiden kytkennät kansallisiin ja globaaleihin innovaatio- ja arvoverkostoihin vahvistuvat.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
INKA-ohjelma (siirto momentilta 32.20.40) 4 000
INKA-ohjelman kansalliset palvelut (siirto momentille 32.20.06) -500
Start up -talo (kertaluonteisen erän poistuminen) -300
Säästöpäätös -4 000
Yhteensä -800

2015 talousarvio 9 800 000
2014 talousarvio 10 600 000
2013 tilinpäätös 7 600 000

43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 14 518 000 euroa.

Valtuus

Uusia avustuksia saa vuonna 2015 myöntää 9 786 000 euroa.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) mukaisten hankkeiden toteuttamiseen ja maksamiseen.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yllä mainitun asetuksen mukaisten ulkomaankauppaa ja vientiä edistäviin kansainvälistymisen yhteishankkeisiin seuraavasti:

1) yhteisosallistumisiin kansainvälisissä näyttelyissä sekä vientiverkostohankkeisiin ja kumppanuusohjelmiin

2) muihin yhteishankkeisiin, uusien toimialojen ja palvelualojen yhteishankkeisiin, strategisiin kärkihankkeisiin, yrityslähtöisten kulttuurivientihankkeiden tukemiseen sekä matkailualan valtakunnallisiin hankkeisiin.

Avustus pk-yrityksille on enintään 50 %. Avustusta voidaan myöntää edellä mainittua korkeammin prosenttiosuuksin valtakunnallisiin ja alueellisesti merkittäviin hankkeisiin, joihin ei osallistu yrityksiä tai joiden kulut ovat vaikeasti yrityskohtaisesti kohdennettavissa tai jos hankkeen hyödyn katsotaan koituvan laajalle yritysjoukolle tai hanke on luonteeltaan poikkeava ja riskialtis.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Yritysten yhteishankkeita toteuttavat ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävät järjestöt ja Finpro ry, eri toimialojen toimialaliitot sekä yritykset tai niiden yhteenliittymät.

Määrärahalla toteutetaan yritysten yhteishankkeita, joissa osallistujina on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yhteishankkeisiin osallistumisen tavoitteena on yrityksen viennin käynnistäminen uusilla markkina-alueilla, uusien tuotteiden markkinoille vieminen, yritysten viennin kasvattaminen ja nykyisten liikesuhteiden säilyttäminen sekä uusien kumppanuuksien etsiminen uusilta vientimarkkinoilta. Yhteishankkeisiin osallistuminen madaltaa yritysten kansainvälistymisen kynnystä ja nopeuttaa pk-yritysten uusille markkinoille pääsyä. Osallistujina yhteishankkeissa on kasvuyrityksiä, tuotekehitysvaiheen jälkeisessä kaupallistamisvaiheessa olevia yrityksiä, yritysten uusia, innovatiivisia verkostoja ja muita yritysryhmiä. Avustukset kohdennetaan erityisesti ympäristöliiketoiminnan ja puhtaiden teknologioiden toimialojen yhteishankkeisiin, koulutusvientiin ja innovatiivisiin uusiin hankkeisiin korkean teknologian toimialoilla. Lisäksi osallistujat voivat olla luovien alojen toimijoita, bioteknologian alan, terveys- tai hyvinvointiteknologioiden aloilla uusien innovaatioiden tuottajia, monipuolisten palveluiden kehittäjiä ja uudistajia.

Erityisinä kohdemaina hankkeita toteutetaan BRICS-maissa Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa, Brasiliassa ja Etelä-Afrikassa. Yritysten perinteisissä vientimaissa Euroopassa panostetaan pääasiallisesti vain uusiin avauksiin. Erityistä huomiota kiinnitetään toimialoille, joihin kohdistuu merkittäviä rakenteellisia muutoksia.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

  2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
       
Pk-yritysten liiketoimintaosaaminen ja kansainvälistymisen taidot vahvistuvat      
— Ministeriön tukemiin strategisiin kärkihankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä, kpl 190 150 120

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
       
Yhteishankkeisiin osallistuvat yritykset, kpl 1 749 1 200 1 000
Pk-yritysten osuus yhteishankkeiden avustuksista, % 73 85 87
Toteutettujen yksittäisten yhteishankkeiden lukumäärä, kpl 393 330 300

Tuotokset ja laadunhallinta

  2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
       
Hakemusten määrä, kpl 331 340 350
Myönteisten päätösten määrä, kpl 263 220 200
Käsittelyajat, kk 1—2 kk 1—2 kk 1—2 kk
Pk-yrityksille suunnattujen vientiverkostohankkeiden ja kumppanuusohjelmien määrä, kpl 70 40 30
Osallistumiset kv. näyttelyihin 108 90 80

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018 Yhteensä
vuodesta
2015 lähtien
           
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 7 668 3 400 1 580 752 13 400
Vuoden 2015 sitoumukset 6 850 1 467 978 491 9 786
Menot yhteensä 14 518 4 867 2 558 1 243 23 186

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aiempien valtuuslisäysten (LTA4 2010, TA 2011, LTA3 2012, LTA 2013, LTA 3 2013) maksatusten vähentyminen -1 400
Maksatusmäärärahan tarkistukset 107
Säästöpäätös -4 704
Yhteensä -5 997

2015 talousarvio 14 518 000
2014 I lisätalousarvio -1 700 000
2014 talousarvio 20 515 000
2013 tilinpäätös 15 977 000

(44.) Valtionavustus yksittäisten yritysten hankevalmisteluun Venäjällä (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2014 talousarvio 1 400 000
2013 tilinpäätös 700 000

(45.) Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2014 talousarvio 2 000 000
2013 tilinpäätös 4 000 000

(46.) Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2014 talousarvio 3 200 000
2013 tilinpäätös 26 100 000

47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 54 338 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yhtiöiden luotonanto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden korvaamiseen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Selvitysosa:Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää riskilainoja ja -takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömiä. Kasvuyritysten ja alkavien yritysten osalta riskitasoa pidetään keskimääräistä korkeampana.

Valtioneuvosto on antanut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 8 §:n nojalla sitoumuksen siitä, että valtio korvaa Finnvera Oyj:n luottotappioita sitoumuksen ehtojen mukaisesti niistä luotoista ja takauksista, jotka yhtiö myöntää 1.1.1999 alkaen. Tätä ennen myönnetyistä luotoista ja takauksista, jotka Kera Oyj on myöntänyt, korvataan luotto- ja takaustappiot Kera Oyj:stä annetun lain mukaan annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa on on otettu huomioon päätös nostaa Finnvera Oyj:n myöntämien luottojen ja takausten luotto- ja takaustappioista aiheutuvaa valtion korvausosuutta tukialueiden ulkopuolella muualla Suomessa 40 prosentista 55 prosenttiin. Finnvera Oyj:n vuonna 2015 myöntämistä luotoista ja takauksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja ensimmäisen kerran vuonna 2016.

Finnvera Oyj:n ohjelmakaudella 2000—2006 myöntämien investointi- ja käyttöpääomalainoista syntyvien luottotappioiden korvaamiseen on kohdistettu myös Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Tappiokorvaukset (EAKR- ja kansallisen osuus) maksetaan EAKR-sulkutililtä niin kauan kuin tätä kantaa on voimassa.

Vaikuttavuus

  2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
       
Yhtiön rahoitusta saavien aloittavien yritysten määrä, kpl 3 473 3 500 3 500
Myötävaikutetut uudet työpaikat, kpl 8 663 8 000 8 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maksatusmäärärahan tarkistukset 526
Riskinotonlisäys (HO) 800
Tukialueiden ulkopuolisen tappiokorvausprosentin korotus 490
Säästöpäätös -200
Yhteensä 1 616

Momentin nimike on muutettu.


2015 talousarvio 54 338 000
2014 talousarvio 52 722 000
2013 tilinpäätös 60 310 400

48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 11 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen

2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen

3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen

4) julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan alijäämäkorvauksen suorittamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korkotuen tavoitteena on turvata suomalaisille yhtiöille kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä, lisätä Suomen pääomatavaravientiä ja alustoimituksia sekä edistää viejien, kotimaisten telakoiden ja niiden alihankkijoiden työllisyyttä.

Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korkotasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi tehdä korontasaussopimuksia enintään 5 000 milj. euron pääoma-arvosta sekä myöntää OECD-ehtoisia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia luottoja koskevia rahoituspäätöksiä enintään 3 000 milj. euron pääoma-arvosta. Myöntämisvaltuuden käyttöastetta laskettaessa otetaan huomioon luottojen ja korontasaus­sopimusten erääntymätön pääoma täysimääräisenä sekä tarjousten pääoma-arvosta 30 %. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti vienti- ja alusluottojen rahoitus- ja korontasausvaltuuksia korotetaan merkittävästi. Eduskunta on vuonna 2014 hyväksynyt asiaa koskevat lakimuutokset (488/2014).

Alijäämäkorvaus syntyy, kun yhtiön vuosi- tai välintilinpäätökseen perustuva, vienti- ja alusluottojen myöntämisestä johtuva tappio on suurempi kuin yhtiön vapaa oma pääoma.

Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja

  2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
       
Uusia vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia      
— milj. euroa 60 750 1 000
Myönnettyjen luottojen sopimuskanta vuoden lopussa      
— milj. euroa 800 1 200 2 000

Korontasaussopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018 2019 Yhteensä
vuodesta
2015 lähtien
             
Vientiluottojen korkotuki 7 300 16 300 25 100 33 400 39 700 121 800
Suojausmenot 4 500 3 100 1 500 600 200 9 900
Menot yhteensä 11 800 19 400 26 600 34 000 39 900 131 700

Korontasaussopimuksista sekä korko- ja valuuttariskien suojaamisesta aiheutuvien menojen lisäksi tuloutuu valtiolle korkohyvityksiä ja suojaustuloja. Vuonna 2013 valtio sai korkohyvityksiä yhteensä 25,2 milj. euroa, ja korontasaustoiminnan ylijäämä oli 14,8 milj. euroa. Korontasaustoiminnasta valtiolle tulevien korkohyvitysten ja suojaustulojen arvioidaan olevan yhteensä 17,8 milj. euroa vuonna 2014 ja 12,5 milj. euroa vuonna 2015.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maksatusmäärärahan tarkistus 1 800
Yhteensä 1 800

2015 talousarvio 11 800 000
2014 talousarvio 10 000 000
2013 tilinpäätös 10 468 893

49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 105 710 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle yhtiölain mukaisena rahoituksena seuraavasti:

1) 86 710 000 euroa Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan. Tämä käsittää muun muassa yhtiön oma- ja yhteisrahoitteisen tutkimus- ja kehitystyön, osaamisen kehittämisen, innovaatiotoiminnan, teknologian lisensioinnin, uusien yritysten synnyttämisen ja yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden omarahoitusosuutta koskevat menot ja kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisen toteuttamisen, hallinnoinnin ja kehittämisen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksen, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisen sekä mittatekniikan edistämisen.

2) 19 000 000 euroa korvaukseen yhtiölle hankintojen ja toimitilavuokrien arvonlisävero-osuuteen sekä toimitilavuokrien piileviin arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta.

3) Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom -ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen.

4) Metrijärjestön jäsenmaksuun.

Selvitysosa:Arvonlisäkompensaatiota tarkistetaan vuosittain yhtiön viimeksi toteutuneen arvonlisäkertymän perusteella. Korvaus on euromääräinen ja perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin.

VTT:n tehtävä on riippumattomana ja puolueettomana tutkimuslaitoksena edistää tutkimuksen ja teknologian laaja-alaista hyödyntämistä sekä kaupallistamista elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Tehtävään sisältyy kansainvälisen SI-mittayksikköjärjestelmän toteuttaminen Suomessa kansallisena metrologialaitoksena, jonka taso varmistetaan osallistumalla alan kansainväliseen huippututkimukseen. Uusia mittausmenetelmiä ja mittalaitteita kehitetään Suomen teollisuuden tarpeisiin. Yhtiö vastaa tehtäväänsä liittyvästä kansainvälisestä toiminnasta. Yhtiöllä voi tehtävänsä toteuttamiseksi olla tytäryhtiöitä.

Strategisesti erityisen tärkeässä tutkimuksessa valtion tuki on 100 %.

VTT toteuttaa vaikuttavuustavoitteitaan sekä omien ohjelmiensa kautta (kärki- ja innovaatio-ohjelmat, Emerging Technologies-ohjelma) että osallistumalla julkisiin tutkimushankkeisiin (EU, Tekes, SHOK:it ja Suomen Akatemia), joissa kehitetään uutta osaamista. Valtionavustuksesta pääosa käytetään omana rahoitusosuutena näissä julkisissa tutkimushankkeissa. VTT:n uudistumisen pääinstrumentti on Emerging Technologies-ohjelma, jolla luodaan sellaisia uusia ratkaisuja, joilla on huomattavaa teknologista, teollista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta 5—10 vuoden tähtäimellä. VTT:n tutkimustoiminta edesauttaa Suomen teollisuuden elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn tukemista sovelletun teknologiatutkimuksen ja -innovaatioiden luomisen avulla. Valtionavustusta käytetään lisäksi korkealuokkaisten tutkimus- ja pilot-infrastruktuurien rakentamiseen ja ylläpitoon, millä varmistetaan tutkimustulosten korkea laatu ja niiden sovellettavuus teollisiin käyttökohteisiin.

Valtionavustusta kohdennetaan vaikuttavuudeltaan suurempiin kokonaisuuksiin (% valtionavustuksen määrästä)

  2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
       
Kärki- ja innovaatio-ohjelmat 44 48 50—60
Osaamisen kehittäminen 52 49 35—45
Uudistuminen (Emerging technologies-ohjelma) 3 3 5
Vaikuttavuus
  • — VTT:n tieteellinen edelläkävijyys luo kilpailu- ja arvonluontikykyä suomalaiselle elinkeinoelämälle ja VTT suuntaa toimenpiteitä Suomen valittujen strategisten kasvualojen, erityisesti bio- ja luonnonvaratalouden sekä cleantech- ja terveysalojen kehittämis- ja osaamistarpeisiin.
  • — VTT luo edellytyksiä yrittäjyydelle, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kasvulle, ja talouden uudistumiselle yhdistämällä monialaista osaamista sekä suuntaamalla tutkimusta yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen ja käyttäjälähtöiseen tutkimukseen.
  • — Kytkeytymällä kansallisiin ja ylikansallisiin arvoverkostoihin sekä hyödyntämällä kansallista ja kansainvälistä kärkiosaamista, Suomen vetovoimaisuus innovaatioympäristönä ja -kumppanina vahvistuu.
  • — VTT:ssä toimiva MIKES-toiminto toteuttaa SI-mittayksikköjärjestelmän Suomessa ja varmistaa kansainvälisen huippututkimuksen kautta järjestelmän tuen Suomen teollisuudelle. Uusia mittausmenetelmiä ja mittalaitteita kehitetään.

Mittarit

  2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
— Kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödynnetyt tai 3 vuoden aikana hyödynnettävät hanketulokset, % 69 65—70 65—70
— VTT:n rooli teknologian kehittäjänä ja käyttöönoton edistäjänä, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1—5), ka 3,6 4,0 4,0
— VTT:n ulkopuoliset tuotot SHOK-projekteista (milj. euroa) 15,6 11—13 11—13
— VTT:n rooli energian ja raaka-aineiden käytön tehostamisessa, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1—5), ka 3,5 3,6—3,8 3,6—3,9

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Yleisavustus perusrahoitukseen 82 460
Arvonlisäverokompensaatio 19 000
Erityisavustus Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen 160
Erityisavustukset jäsenmaksuihin 90
Yhteensä 105 710

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arvonlisäveromenot (siirto momentilta 32.01.29) 19 000
Fuusio-tutkimuksen kansallinen koordinointi (siirto momentilta 32.20.06) 160
Valtionavustus VTT Oy:n toimintaan (siirto momentilta 32.20.(02)) 82 103
Valtionavustus VTT Oy:n toimintaan (siirto momentilta 32.20.(05)) 5 447
Uudelleenkohdentaminen -1 000
Yhteensä 105 710

2015 talousarvio 105 710 000

(50.) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2014 talousarvio 1 000 000

80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 459 295 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen Vientiluotto Oy:lle viennin jälleenrahoitustoimintaa varten myönnettyjen lainojen maksamiseen

2) Valtiokonttorille jälleenrahoitustoimintaan myönnetyistä lainoista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden aiheuttamien koron yhteydessä tai muuten lainan saajalta perittyjen kustannusten maksamiseen.

Selvitysosa:Viennin jälleenrahoitusmalli oli tilapäisesti käytössä vuosina 2009—2011, jonka jälkeen malli korvattiin Finnvera Oyj:n rahoitukseen perustuvalla vienninrahoitusjärjestelmällä (1543/2011). Tilapäisen jälleenrahoitusmallin voimassaolo­aikana myönnettyjen jälleenrahoitusluottojen maksatus jatkuu vuoteen 2015 asti.

Lainan maksatus tapahtuu samassa aikataulussa Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämän jälleenrahoituksen kanssa. Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitusosuuden enimmäismäärä on OECD-ehtoisen vientiluoton määrä edellyttäen, että Finnvera Oyj antaa Suomen Vientiluotto Oy:lle täyden takuun. Lisäksi edellytetään, että jälleenrahoituksen saava pankki täyttää riittävät vakavaraisuutta ja taloudellista toimintakykyä koskevat vaatimukset.

Jälleenrahoitustoiminnasta valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018 2019 Yhteensä
             
Luottojen nostot 402 200 - - - - 402 200
Suojausmenot 57 095 52 300 50 300 45 100 41 000 245 795
Yhteensä 459 295 52 300 50 300 45 100 41 000 647 995

Jälleenrahoitustoimintaan käytettävät varat ovat takaisinmaksettavia lainoja, joista valtio saa tuloja takaisinmaksettavien pääomien ja korkojen muodossa. Valtio voi myös saada suojaustuloja. Vuonna 2013 tulot jälleenrahoitustoiminnasta olivat 124,5 milj. euroa ja lainan lyhennykset 108,8 milj. euroa. Jälleenrahoituksen arvioidut tulot ja lainan lyhennykset ovat yhteensä 445,2 milj. euroa vuonna 2014 ja 373,3 milj. euroa vuonna 2015. Jälleenrahoitustoiminnan lainojen lyhennykset tuloutuvat momentilla 15.01.04 ja korot momentille 13.01.05.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Luottojen maksatusten kasvu 31 095
Suojausmenojen kasvu 44 400
Tasomuutos -30 700
Yhteensä 44 795

2015 talousarvio 459 295 000
2014 I lisätalousarvio 60 000 000
2014 talousarvio 414 500 000
2013 tilinpäätös 803 255 945

82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 10 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen.

Valtuus

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 200 000 000 euroa. Lainat saadaan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainojen myöntämisen edellytyksenä on se, että rahoitusmarkkinoiden toiminnan häiriötila estää Finnvera Oyj:n valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:ssä tarkoitetun varainhankinnan toteuttamisen. Myönnettävien lainojen takaisinmaksuaika saa olla enintään 12 kuukautta. Myönnettävistä lainoista peritään käypää korkoa.

Selvitysosa:Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi myöntää Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvia vienti- ja alusluottoja. Lain mukaan valtio voi taata Finnvera Oyj:n luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa. Jos rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa häiriötilanteessa, että se estää Finnvera Oyj:tä hankkimasta markkinoilta varainhankintaan tarkoitettuja lainoja ja lainaohjelmia, voidaan yhtiölle myöntää valtion talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa lyhytaikaista enintään 12 kuukauden pituista lainaa käypää korkoa vastaan. Lainat on tarkoitus myöntää vakuutta vaatimatta.


2015 talousarvio 10 000
2014 talousarvio 10 000
2013 tilinpäätös

83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 140 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston asetuksilla tarkemmin säädettävin perustein ja vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen.

Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltävällä tavalla. Suurille yrityksille lainaa voidaan myöntää vain erittäin painavista syistä erityisesti silloin, kun lainan riskiehto on oleellinen hankkeen toteuttamiselle ja se voidaan etukäteen määritellä.

Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2015 uusia lainoja saa myöntää enintään 166 823 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2014 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2015 enintään 50 000 000 eurolla.

Selvitysosa:Momentille myönnettiin vuoden 2014 ensimmäisessä lisätalousarviossa 60 000 000 euron lisävaltuus. Lisävaltuus on tarkoitettu erityisesti laajoihin pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin, jotka ovat usean toimijan yhteishankkeita. Tällaisten hankkeiden valmistelu vaatii yksittäisten yritysten kehityshankkeita pidemmän suunnitteluvaiheen, minkä johdosta lisävaltuudesta ei kokonaisuudessaan ehditä välttämättä tehdä sitoumuksia vuoden 2014 aikana. Tämän johdosta esitetään, että mikäli vuoden 2014 myöntämisvaltuutta jää käyttämättä, siitä voidaan tehdä sitoumuksia enintään 50 000 000 eurolla vuonna 2015.

Lainoilla kannustetaan sekä suuria että pk-yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta.

Rahoitusta myönnetään erityisesti:

— yrityksille ja muille yhteisöille tutkimus- ja kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palvelujen kehittämistä ja parantamista

— riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa

— alkavien innovatiivisten yritysten ja olemassa olevien yritysten uusien liiketoimintojen käynnistämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja tulosten liiketaloudellisen hyödyntämisen edistämiseen

— markkinaläheisiin riskipitoisiin kehitys- ja tuotteistushankkeisiin erityisesti pk-yrityksille

— innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- ja demostraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon

— pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana.

Valtiokonttorin hoidossa olevien Tekesin lainojen lainakanta oli vuoden 2013 tilinpäätöksessä 683,5 milj. euroa.

Lainojen takaisinmaksuista saatavat tulot on merkitty momentille 15.01.04 ja korot momentille 13.01.05.

Tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018 2019— Yhteensä
vuodesta
2015 lähtien
             
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 75 500 27 000 9 000 4 000 1 100 116 600
Vuoden 2015 sitoumukset 65 000 63 000 25 500 7 500 5 823 166 823
Menot yhteensä 140 500 90 000 34 500 11 500 6 923 283 423

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallituksen kasvupanostukset 46 200
Maksatusmäärärahan tarkistukset 4 500
Muu muutos -600
Yhteensä 50 100

2015 talousarvio 140 500 000
2014 I lisätalousarvio 24 600 000
2014 talousarvio 90 400 000
2013 tilinpäätös 101 511 668

87. Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain (624/2006) 12 luvun 1 §:ssä tarkoitetun korottoman ja vakuudettoman pääomalainan myöntämiseen Finnvera Oyj:lle käytettäväksi Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen. Mikäli pääomitettavan yhtiön rahoitustoiminnasta syntyy tappioita, laina voidaan jättää takaisinperimättä.

Selvitysosa:Tarkoituksena on, että pääomalainan takaisinmaksuaika on enintään 15 vuotta. Aloitusrahasto Vera Oy toimii rahoitusmarkkinoita täydentävänä pääomasijoittajana. Rahaston toiminnalla täydennetään rahoitusmarkkinoita tuotekehitystoiminnan rahoittamisen ja yksityisen pääomasijoitustoiminnan välillä erityisesti yritysten siemen- ja käynnistysvaiheessa. Rahasto tekee sijoituksia aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin tai innovatiivisiin palveluyrityksiin.

Kohdeyrityksillä tulee olla potentiaalia kehittyä kasvuyrityksiksi ja kansainvälistyä. Rahaston hallinnoinnista vastaa Finnveran tytäryhtiö Veraventure Oy. Määrärahan tarkoituksena on ehkäistä riskipääomasijoitusmarkkinoiden puutteita, jotka vaikeuttavat erityisesti nopeasti kasvavien, aloittavien ja laajenevien yritysten riskipääoman saamista.

Hallituksen keväällä 2013 linjatun kasvurahoitusohjelman mukaisesti Finnvera Oyj:n pääomasijoitustoiminta päättyy vuoden 2017 lopussa. Siemen- ja käynnistysvaiheen pääomasijoitustoiminta siirtyy vaiheittain Tekesille, joka käynnistää varhaisen vaiheen pääomasijoitustoiminnan vuoden 2014 aikana.


2015 talousarvio 5 000 000
2014 talousarvio 5 000 000
2013 tilinpäätös 10 000 000

88. Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 80 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen Teollisuussijoitus Oy:n osakepääoman korottamiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta 30 000 000 euroa on tarkoitus käyttää Kasvurahastojen Rahasto II (KRR II) toimintaan. Valtion rahoituksella aktivoidaan koti- ja ulkomaista yksityistä pääomaa Suomen riskipääomamarkkinoille. Vuoden 2014 alussa perustettu KRR II -rahasto on kooltaan 130 000 000 euron suuruinen, josta Suomen Teollisuussijoitus Oy:n osuus on 60 000 000 euroa. Tätä tarkoitusta varten Suomen Teollisuussijoitus Oy:n osakepääomaa korotetaan vuosittain 30 000 000 eurolla vuosina 2014—2015. Suomen Teollisuussijoitus Oy hallinnoi KRR II:ta omaan ja siihen sijoittavien instituutioiden lukuun. Rahasto sijoittaa markkinaehtoisesti Suomessa toimiviin venture capital -rahastoihin ja kasvuvaiheen yritysjärjestelyrahastoihin. Sijoitustoiminnan painopiste on suomalaisissa kasvuhakuisissa ja kansainvälistyvissä pk-yrityksissä hallitusohjelman tavoitteiden ja hallituksen kehyspäätöksessä 27.3.2013 linjatun kasvurahoitusohjelman mukaisesti.

Määrärahasta 50 000 000 euroa on tarkoitus käyttää Suomen Teollisuussijoitus Oy:n osakepääoman korottamiseen teollisten yritysten uudistumista, monipuolistamista ja kasvua sekä biotalous-, cleantech- ja terveysalan yritysten kasvua edistävään pääomasijoitustoimintaan. Jo vuoden 2014 ensimmäisessä lisätalousarviossa osoitettiin samansuuruinen määräraha ko. tarkoitukseen. Määrärahalla käynnistetään rahoitusohjelma, jonka kautta sijoitetaan kannattaviksi arvioituihin teollisiin suomalaisiin yhtiöihin. Uusi rahoitusohjelma edistää teollisten ja niitä palvelevien yhtiöiden pohjan laajentamista ja vahvistamista. Elinkeinorakenteen kannalta on tarkoituksenmukaista hajauttaa yksittäisiin toimialoihin ja yhtiöihin liittyviä suhdanneriskejä ja saada monipuolistettua yritysrakennetta. Tavoitteena on edistää kohdeyritysten kilpailukykyä, kasvua ja kykyä työllistää.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallituksen kasvupanostukset 50 000
Yhteensä 50 000

2015 talousarvio 80 000 000
2014 I lisätalousarvio 50 000 000
2014 talousarvio 30 000 000

89. Pääomasijoitus alkavien yritysten pääomasijoitustoimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Innovaatiorahoituskeskus Tekesin hallinnoiman, alkaviin yrityksiin kohdistuvaa pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen. Sijoitukset tehdään valtion ja yksityisten sijoittajien yhteisten rahastojen kautta. Sijoituksissa valtio voi tyytyä yksityisiä sijoittajia pienempiin tuottoihin tai ottaa suurempia riskejä.

Selvitysosa:Innovaatiorahoituskeskus Tekes on käynnistänyt vuoden 2014 aikana pääomasijoitustoiminnan, joka on osa valtioneuvoston vuosien 2014—2017 valtiontalouden kehyspäätöksen sisältämää kasvurahoitusohjelmaa ja valtion pääomasijoitustoiminnan uudelleenjärjestelyä. Sijoitukset tehdään valtion kokonaan omistaman ja Tekesin omistajaohjauksessa olevan Tekes Pääomasijoitus Oy:n toimesta pääomasijoitusrahastoihin yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa. Rahastojen sijoitustoiminnan painopiste on alkuvaiheen suomalaisissa kasvuhakuisissa ja kansainvälistyvissä yhtiöissä. Vuoden 2015 aikana tehtävien sijoitussitoumusten määräksi arvioidaan 15—20 milj. euroa ja sijoitukset voivat sisältää valtiontukea. Tekes Pääomasijoitus Oy:n toiminnasta aiheutuviin kuluihin arvioidaan käytettävän enintään 500 000 euroa.


2015 talousarvio 20 000 000
2014 talousarvio 20 000 000