Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       70. Opintotuki
       80. Taide ja kulttuuri
            50. Eräät avustukset
       90. Liikuntatoimi
       91. Nuorisotyö

Talousarvioesitys 2015

80. Taide ja kulttuuriPDF-versio

Selvitysosa:Edistetään opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025 mukaisia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamista edistetään erityisesti taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalisen politiikan keinoilla.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet
  • — Luova työ ja tuotanto: Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuvat
  • — Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin: Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat
  • — Kulttuurin perusta ja elinvoimaisuus: Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen

Luova työ ja tuotanto: Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuvat

Luovan työn ja taiteellisen ilmaisun muodot ovat monipuolistuneet ja toimintaympäristö muuttunut. Taiteen alat, niiden toimintamuodot ja rakenteet poikkeavat toisistaan. Taiteilijoiden ja muiden luovan työn tekijöiden asema työmarkkinoilla vaihtelee riippuen siitä, tehdäänkö työtä ammatinharjoittajina, työntekijöinä, yrittäjinä tai itsensä työllistäjinä. Taiteilijoiden toimeentulo on jäänyt jälkeen muun väestön tulotason kehityksestä. Taiteilija-apurahojen määrä ja koko on pysynyt pitkään entisellä tasolla tai heikentynyt ottaen huomioon yleinen kustannustason nousu. Tarvitaan toimia, joilla vahvistetaan taiteilijan toimeentuloa ja asemaa työmarkkinoilla.

Luovan alan yritysten tarpeet eivät tule riittävästi huomioiduiksi julkisen toiminnan rahoitus- ja tukijärjestelmissä. Luovan osaamisen laajempi hyödyntäminen lisäisi osaltaan taiteilijoiden ja luovan työn tekijöiden toimeentulomahdollisuuksia.

Globalisaatio lisää kilpailua mutta myös uudenlaisia mahdollisuuksia taide- ja kulttuurituotteiden markkinoilla. Tarvitaan toimenpiteitä, jotka vahvistavat suomalaisten toimijoiden edellytyksiä pärjätä globaaleilla markkinoilla.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
  • — Taiteellisen ja luovan työn edellytykset parantuvat toteuttamalla taiteilijan toimeentuloa ja työmarkkina-asemaa parantavia toimenpiteitä.

Mittari: Päätetään taide- ja taiteilijapolitiikan kehittämisen suuntaviivat, keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet v. 2018 valmistuvien työryhmäehdotusten pohjalta.

  • — Kulttuurisisältöjen tuotekehityksen, viennin ja kansainvälistymisen sekä kulttuurimatkailun edellytykset parantuvat toimeenpanemalla hallituksen päätöstä luovien alojen vahvistamisesta.

Mittari: Toteutetut toimenpiteet, tuettujen hankkeiden ja demojen lukumäärä.

Tavoitteeseen liittyvät tunnusluvut 2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
arvio
2019
arvio
         
Taiteilijat        
— vuosiapurahan saajien/hakemusten määrä 305/2 559 271/2 268 300/2 500 300/2 500
— pääkaupunkiseudulla asuvien osuus Taiteen edistämiskeskuksen valtakunnallisten apurahojen hakijoista/saajista (sis. yhteisöt), %
51/59
52/57 52/57 52/57
— pääkaupunkiseudulla asuvien osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen apurahojen hakijoista/saajista (sis. yhteisöt), %
46/51
46/48 46/48 46/48
— taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) 1 071 1 076 1 070 1 070
— uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, % 11,71 11,80 11,50 11,50
— taidealan ammattien työttömät työnhakijat 8 412 - 8 300 8 300
Kulttuurin toimiala        
— kulttuuriammateissa päätyössään toimivat (työvoimatutkimus) 126 300 - 126 000 126 000
— kulttuurialan yritysten toimipaikat 21 282 - 21 000 21 000
— kulttuurialan yritysten henkilöstö 55 213 - 55 000 55 000
— kulttuurialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa) 13,7 - 13,9 14,0
— pelialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa) 2,5 2,6 2,7 2,8

Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin: Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat

Taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen on tärkeää yhteiskunnan monimuotoistuessa ja alueiden erilaistuessa. Osallisuus kulttuuriin edellyttää kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet takaavia taide- ja kulttuuripalveluja. Kulttuuripalvelujen tuottamiseen ja levittämiseen tarvitaan uudenlaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä uusia malleja erityisesti vähän kulttuuripalveluja käyttävien tavoittamiseksi. Myös digitaalisia palveluja sekä digitaalisuuden hyödyntämistä kulttuurialan toimijoiden yleisötyössä on tarpeen kehittää.

Kuntien välillä on eroja kulttuuripalveluissa ja taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalveluiden tarjonnassa. Uudistettaessa kuntien kulttuuritoimintaa koskevaa lakia tarkoituksena on vahvistaa kulttuurin asemaa kuntien toiminnassa ja palveluissa. Yleisten kirjastojen toimintoja ja palveluja kehitetään vuonna 2017 voimaan astuneen yleisiä kirjastoja koskevan lain pohjalta. Alueellisesti kattavaa ja monimuotoista taide- ja kulttuurifestivaalitoimintaa edistetään vuoteen 2025 ulottuvan toimintaohjelman mukaisesti.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
  • — Taide-, kulttuuri- ja kirjastopalveluja on saatavilla eri väestöryhmien tarpeisiin ja palvelujen käyttö pysyy vähintään vakiintuneella tasolla
Tavoitteeseen liittyvät mittarit 2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
         
Kansalliset taidelaitokset        
— Suomen kansallisoopperan ja -baletin esitysten määrä 643 587 662 647
— Suomen kansallisoopperan ja -baletin maksavat kävijät, 1 000 henk. 229 229 230 230
— Suomen kansallisoopperan ja -baletin yleisökontaktit, 1 000 henk. 317 297 320 320
— Suomen Kansallisteatterin esitysten määrä 1 203 1 274 1 200 1 220
— Suomen Kansallisteatterin maksavat kävijät, 1 000 henk. 167 197 170 175
— Suomen Kansallisteatterin yleisökontaktit, 1 000 henk. 175 213 190 195
— Kansallisgallerian kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä 20 17 20 19
— Kansallisgallerian maksavat kävijät, 1 000 henk. 773 794 720 760
— Kansallisgallerian yleisökontaktit, 1 000 henk. 2 422 2 754 2 800 2 900
Valtionosuutta saavat teatterit, orkesterit ja museot        
— teattereiden esitysten määrä 12 409 12 600 12 600 12 600
— teattereiden kävijät, 1 000 henk. 2 113 2 230 2 230 2 200
— orkestereiden konserttien määrä 2 579 2 492 2 450 2 450
— orkestereiden konserttien kuulijat, 1 000 henk. 906 940 930 930
— museoiden kävijät (VOS-museot ja muut päätoimisesti hoidetut museot), 1 000 henk. 6 655 6 700 6 800 6 800
Elokuva        
— Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat 34 40 30 40
— kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk. 2 475 2 398 2 200 2 000
Yleiset kirjastot        
— pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl 720 719 717 715
— yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl 87 417 85 215 88 000 88 000
— fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl 49 048 50 076 50 000 50 000
— kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl 41 980 36 978 42 100 43 000
— kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1  000 henk. 952 963 965 970
  • — Koulupäivän yhteydessä tapahtuva harrastaminen vakiintuu kunnissa ja varhaiskasvatusikäisten lasten taide- ja kulttuuriosallistuminen vahvistuu kärkihankkeen tulosten pohjalta.

Mittari: Valmistellaan esitys siitä, miten koulupäivän yhteydessä tapahtuva harrastaminen saataisiin koskemaan kaikkia peruskoululaisia ja miten varhaiskasvatus voisi nykyistä enemmän tukea lasten kulttuurikompetenssin vahvistamista kärkihankekauden päättymisen jälkeen.

  • — Hyvinvointia ja terveyttä edistävä taide- ja kulttuuripalvelutoiminta vakiintuu osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa

Mittari: Taiteen prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihankkeen asiantuntijatyöryhmän esittämien jatkotoimenpiteiden toteutuminen

Kulttuurin perusta ja elinvoimaisuus: Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen

Puolet toimialan valtion rahoituksesta rahoitetaan rahapelitoiminnan voittovaroin, minkä vuoksi on tärkeää turvata nykyisten tuotto-osuuksien mukaiset osuudet kulttuurin toimialan edunsaajille myös jatkossa.

Kulttuurin toimialan rahoitusjärjestelmien kehittämisessä on tärkeää pitää yllä tasapaino rahoituksen ennakoitavuuden ja joustavuuden välillä. Teattereita, orkestereita ja museoita koskevasta valtionosuusjärjestelmästä valmistui työryhmän muutosesitys vuonna 2018 em. lähtökohta huomioiden. Uudistusesitys koskee myös vapaita ryhmiä. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuspolitiikkaa kehitetään edelleen aiempaa strategisemmiksi.

Kulttuuriperintöalalla muinaismuistolaki on vuodelta 1963, ja se edellyttää ajantasaistamista. Uudistus on moniulotteinen, ja siinä on otettava huomioon mm. erilaisten ja eri aikakausia edustavien arkeologisten kulttuuriperintökohteiden suojelutarve, ihmisten perusoikeudet, maankäytön tarpeet ja prosessit sekä ympäristölainsäädännön periaatteet. Kulttuuriperinnön hyödyntämisen mahdollistaminen digitaalisessa muodossa edellyttää, että kulttuuriaineistojen digitointia jatketaan edelleen ja aineistot saatetaan laajasti käytettäviksi sekä niiden pitkäaikaissäilytys turvataan.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
  • — Museoiden rahoitusjärjestelmä uudistuu vuonna 2018 valmistuneen työryhmäesityksen pohjalta. Uudistus sisältää museolain kokonaisuudistamisen ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain muuttamisen. Myös Taiteen edistämiskeskuksen esittävän taiteen valtionavustusjärjestelmää uudistetaan.

Mittari: Hallituksen esitys annetaan vuonna 2018 ja uudistus tulee voimaan vuonna 2020

  • — Käynnistetään muinaismuistolain kokonaisuudistus

Mittari: Esitys valmistuu vuonna 2021.

  • — Kulttuuriperintöalan organisaatiot kartuttavat aineistojaan ja lisäävät niiden käyttöä toimien vuorovaikutuksessa eri yhteisöjen ja yksilöiden kanssa. Kulttuuriperintöaineistojen digitaalinen saatavuus, käyttö ja pitkäaikaissäilytys lisääntyvät

Mittari: Digitaalisen kulttuuriperinnön Finna-palvelun karttuminen ja käyttö.

Finna -palvelu 2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
tavoite
2019
tavoite
           
Aineistoja tarjoavien organisaatioiden määrä 106 207 230 340 310
Haettavissa oleva aineistomäärä 10,2 milj. 12,2 milj. 13,6 milj. 16 milj. 17 milj.
Verkossa saatavilla olevat aineistot 1,2 milj. 1,6 milj. 1,9 milj. 2,5 milj. 2,5 milj.
Verkkokäynnit 2,7 milj. 7,4 milj. 23,6 milj. 15 milj. 40 milj

01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 100 000 euroa.

Selvitysosa:Taiteen edistämiskeskus edistää suomalaisen taiteen laatua, monimuotoisuutta, kansainvälistä tasoa ja uusiutumista sekä lisää taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta. Viraston tehtävänä on taiteen ja kulttuurin edistäminen siltä osin kuin se ei kuulu muun viranomaisen tehtävään.

Taiteen edistämistä varten viraston yhteydessä toimii vertaisarviointia tekeviä luottamuselimiä, joita ovat valtion taidetoimikunnat sekä niiden yhteydessä toimivat jaostot, alueelliset taidetoimikunnat sekä Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta ja Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta. Niiden tehtävänä on myöntää apurahoja, toimia oman toimialansa asiantuntijana ja osallistua viraston strategian laadintaan. Apurahojen jaossa laadullisten kriteerien lisäksi kiinnitetään huomiota hakijakunnan sukupuoli-, ikä-, kieli- ja alueelliseen jakaumaan sekä erityisesti nuorten taiteilijoiden asemaan apurahan hakijoina ja saajina.

Viraston yhteydessä toimivan taideneuvoston tehtävänä on päättää valtion taidetoimikuntien määrästä, niiden tarkemmista nimistä ja toimialoista. Taideneuvosto myös nimeää jäsenet valtion taidetoimikuntiin ja alueellisiin taidetoimikuntiin ja esittää taiteen akateemikon arvonimeä. Taideneuvosto voi tukea kokeilu- ja kehittämishankkeita.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Taiteen edistämiskeskukselle seuraavat tavoitteet:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Edistetään taiteilijoiden toimeentuloa ja työllisyyttä
  • — Lisätään lasten ja nuorten osallistumista taiteeseen ja kulttuuriin
  • — Lisätään taiteen ja kulttuurin moninaisuuden painoarvoa.
Toiminnallinen tuloksellisuus
  2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
tavoite/arvio
2019
tavoite/arvio
         
Valtionavustus- ja apurahahakemukset 13 500 14 000 14 600 14 500
Myönteiset valtionavustus- ja apurahapäätökset 3 595 3 369 2 800 3 500
Apuraha-/avustushakemuksen käsittelyaika (keskimäärin viikkoa) 17 15 15 15
Tukimuotojen lukumäärä 20 24 20 23
Lausunnot valtionavustushakemuksista 350 0 100 0
Toimielinten lukumäärä 37 24 24 24
Henkisten voimavarojen hallinta        
Henkilötyövuodet 83 87 92 90
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,48 3,52 3,55 Asetetaan vuonna 2018

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 4 326 3 976 4 110
Bruttotulot 129 10 10
Nettomenot 4 197 3 966 4 100
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 821    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 676    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos viraston lisääntyneiden tehtävien perusteella (1 htv) 65
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -9
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -5
Palkkausten tarkistukset 98
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -1
Toimintamenojen tuottavuussäästö -21
Toimintamenosäästö (HO 2015) -10
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -9
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 27
Vuokramenojen indeksikorotus 2
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -3
Yhteensä 134

2019 talousarvio 4 100 000
2018 I lisätalousarvio 29 000
2018 talousarvio 3 966 000
2017 tilinpäätös 4 052 000

03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 106 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen

2) kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:Suomenlinnan hoitokunta vastaa Unescon maailmanperintöluetteloon otetun ja kansainvälisesti merkittävän Suomenlinnan rakennuskulttuurimuistomerkin restauroinnista, ylläpidosta ja kehittämisestä sekä kohteen perusinformaation tuottamisesta ja jakamisesta yleisölle.

Suomenlinnan hoitokunnan tehtävänä on kulttuuriperintökokonaisuuden säilyttäminen kansallisten suojelutavoitteiden ja maailmanperintösopimuksen velvoittamalla tavalla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Suomenlinnan hoitokunnalle seuraavat tavoitteet:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Tavoitteena on Suomenlinnan maailmanperintökohteen esimerkillinen hoito, ylläpito ja esittely siten, että linnoitusalue säilyy elinvoimaisena ja vetovoimaisena. Rakenteet ja rakennukset säilyvät edustavina, suunnittelun ja rakentamisen taso on hyvä ja asukkaiden sekä kävijöiden tyytyväisyys pysyy korkealla tasolla.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Vahvistetaan Suomenlinnan elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta sekä tehostetaan hoitokunnan vuokratilojen kunnossapitoa. Maailmanperintökohteen rakennuksia ja ympäristöä hoidetaan kestävästi.

Tavoitteena on Suomenlinnan kunnostusohjelman (2019—2022) mukaisesti vajaakäytössä olevien tai korjauksen takia tyhjillään olevien huoneistojen käyttökuntoon saattaminen. Tavoitteena on vuokratuottojen kasvu sekä 95 prosentin käyttöaste vuokra-asunnoissa. Huoneistojen vuokria korotetaan Suomenlinnan hoitokunnan johtokunnan tekemien linjausten mukaisesti siten, että vuokrien jälkeenjääneisyys suhteessa yleiseen vuokratasoon kurotaan asteittain umpeen. Tarkoitus on, että perittävät vuokrat tulevat osaltaan kattamaan kiinteistöjen ylläpidon ja kiinteistökustannusten nousun aiheuttamat kustannukset.

Maailmanperintökohteen tunnetuksi tekemisessä noudatetaan Unescon edellyttämän hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisia toimia.

  2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
tavoite/arvio
2019
tavoite/arvio
         
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus        
Suomenlinnan paikallistaloudellinen vaikutus (milj. euroa) 40 40 50 50
Toiminnallinen tehokkuus        
Vuokra-asuntojen käyttöaste, % 95 94 97 95
Vuokratuotot, kasvu % 0,8 -1,0 asuinhuoneistojen vuokria korotetaan enintään 15 asetetaan vuonna 2018
Henkisten voimavarojen hallinta        
Henkilötyövuodet 76,1 76,8 79 79
Työtyytyväisyysindeksi (VMbaro) 3,5 3,7 3,7 3,8

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 8 219 8 762 8 591
Bruttotulot 6 418 6 485 6 485
Nettomenot 1 801 2 277 2 106
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 61    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 381    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 6 353 6 450 6 450
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 6 462 6 650 6 650
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -109 -200 -200
Kustannusvastaavuus, % 98 97 97

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertamenon poistuminen -200
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -7
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -3
Palkkausten tarkistukset 42
Toimintamenosäästö (HO 2015) -10
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -4
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 13
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -2
Yhteensä -171

2019 talousarvio 2 106 000
2018 I lisätalousarvio 13 000
2018 talousarvio 2 277 000
2017 tilinpäätös 2 121 000

04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 980 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:Museovirasto on kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön viranomainen, asiantuntija ja tiedontuottaja. Museovirasto vastaa kulttuuriperintötiedon keräämisestä ja säilyttämisestä, kulttuuriympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelusta, museoalan ohjaamisesta ja kehittämisestä sekä kulttuuriperintöalan kansainvälisten sopimusten asiantuntijuudesta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Museovirastoon kuuluu Kansallismuseo, joka vastaa kulttuurihistoriallisesta kansalliskokoelmasta ja järjestää kohteissaan näyttely- ja yleisöpalveluja.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Museovirastolle seuraavat tavoitteet:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Tavoitteena on huolehtia monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä tarjoamalla tietoa ja osaamista kulttuuriperinnön ja -ympäristön kehittämiseksi ja suojelemiseksi sekä osallistumalla aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön kulttuuriperinnön merkityksen ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi.

Tavoitteena on myös kehittää palveluita asiakaslähtöisesti eri väestöryhmien ja tutkimuksen tarpeisiin sekä lisätä toiminnan avoimuutta ja vuorovaikutusta. Kulttuuriperinnön fyysistä, tiedollista ja kulttuurista saavutettavuutta parannetaan ja arkisto-, kirjasto- ja kokoelmapalveluiden sekä aineistojen sähköistä saatavuutta ja käyttöä kehitetään.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnassa toteutetaan kulttuuriympäristöstrategian, maailmanperintöstrategian ja museopoliittisen ohjelman linjauksia.

Kulttuuriympäristötyössä painotetaan valtakunnallisia ja maakunnallisia tehtäviä, ennakoivaa ja vuorovaikutteista toimintaa ja ohjelmallista suojelupolitiikkaa. Vahvistetaan toimintaa kansainvälisten sopimusten toimeenpanossa ja osallistumisessa eurooppalaiseen, pohjoismaiseen ja Itämeren alueen kulttuuriperintöyhteistyöhön.

Kansallismuseon uudistaminen ja toimintaedellytysten vahvistaminen jatkuu vuoden 2019 aikana.

Museoviraston aineistoja ja prosesseja muutetaan digitaaliseen muotoon tavoitteena helpottaa ja lisätä palvelujen käyttöä.

Tuloksellisuuden tunnusluvut 2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
tavoite/arvio
2019
tavoite/arvio
         
Tuotokset ja laadunhallinta        
Verkkopalveluiden käyttöaika, tuntia 72 580 83 316 73 000 85 000
Sähköisesti luetteloitujen kuvien saatavuus internetissä 140 272 156 633 145 000 165 000
         
Museoiden ja linnojen kokonaiskävijämäärä 613 533 681 209 625 000 685 000
Toiminnallinen tehokkuus        
Museo- ja linnassakäynnin keskihinta, euroa 2,12 2,04 2,12 2,12
Museo- ja linnassakäynnin keskitulo, euroa 3,86 3,48 3,86 3,86
Henkisten voimavarojen hallinta        
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,63 3,69 3,6 3,6
Henkilötyövuodet 254 242 250 250

Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 28 910 22 616 23 280
Bruttotulot 4 283 3 300 3 300
Nettomenot 24 627 19 316 19 980
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 341    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 807    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansallismuseon perusnäyttely -200
Kokoelmien siirto kokoelmakeskukseen 500
Seurasaaren huolto- ja toimistorakennusten vuokravaikutus 200
Tasomuutos uusia tehtäviä varten 100
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -15
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -8
Palkkausten tarkistukset 449
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -4
Toimintamenojen tuottavuussäästö -87
Toimintamenosäästö (HO 2015) -100
Toimitilamenosäästö (HO 2015) -305
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -38
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 138
Vuokramenojen indeksikorotus 48
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -14
Yhteensä 664

2019 talousarvio 19 980 000
2018 I lisätalousarvio 636 000
2018 talousarvio 19 316 000
2017 tilinpäätös 23 093 000

05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 194 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.

Selvitysosa:Näkövammaisten kirjasto (Celia) on saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa, esim. äänikirjoina ja pistekirjoina yhteistyössä kirjastojen ja kustantajien kanssa. Celian toiminnan tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä yhdenvertaisuutta lukemisessa ja oppimisessa.

Celia tuottaa uusia kauno-, tieto- ja oppikirjanimekkeitä noin 1 300. Celia tuottaa lukemisesteisten koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalia sekä tutkintoa suorittavien korkea-asteen opiskelijoiden tutkintovaatimuksissa olevia kirjoja tuotantopolitiikan mukaisesti.

Kirjasto välittää kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön noin miljoona kertaa vuodessa yhteistyössä yleisten kirjastojen ja korkeakoulukirjastojen sekä muiden yhteisöjen kanssa.

Asiantuntija- ja konsulttitoiminnan painopisteenä on yhteistyön vakiinnuttaminen yleisten kirjastojen ja oppilaitosten kanssa sekä saavutettavan julkaisemisen edistäminen.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Uusia asiakkaita tuodaan palveluiden piiriin Celian, yleisten kirjastojen ja oppilaitosten yhteistyömallin käyttöönotolla pyrkien laajentamaan erityisesti lasten ja nuorten ja verkkopalveluja käyttävien osuutta asiakaskunnassa.
  • — Saavutettavan julkaisemisen edistämistoimenpiteiden tuloksena saavutettavassa muodossa olevien julkaisujen saatavuus lukemisesteisten käyttöön kasvaa.
Tuloksellisuuden tunnusluvut 2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
tavoite/arvio
2019
tavoite/arvio
         
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus        
Lukemisesteisten henkilöiden kirjallinen tieto- ja kulttuurivaranto lisääntyy        
— Celian kirjatuotanto, uusien nimekkeiden määrä 1 518 1 390 1 300 1 300
— Saavutettavan julkaisemisen suositukset, saavutettavuusneuvonta ja -koulutukset, lkm 26 34 25 34
Kirjastopalvelujen saatavuutta lukemisesteisille henkilöille lisätään        
— Yhteistyökirjastojen lukumäärä: kunnat/toimipisteet 200/374 220/441 280/500 280/500
— Yhteistyökirjastojen lukumäärä: korkeakoulukirjastot 24 30 38 38
— Celian palveluita säännöllisesti käyttävät lapset ja nuoret 1 778 1 747 2 370 2 700
Toiminnallinen tehokkuus        
— Asiakkaita palveluiden piirissä 35 300 39 000 42 700 46 700
— Oppikirjatoimitusten määrä 14 500 13 885 15 000 16 000
Sähköisten palveluiden käyttö lisääntyy        
— Sähköisiä palveluja käyttävien määrä 11 586 13 895 14 000 16 000
— Verkkolainojen osuus kokonaislainauksesta, % 39 48 45 50
Henkisten voimavarojen hallinta        
— Henkilötyövuodet 52 42,6 44 43
— Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,21 3,12 3,5 3,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 5 153 4 976 5 304
Bruttotulot 203 110 110
Nettomenot 4 950 4 866 5 194
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 107    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 094    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Cd-jakeluun tarvittavien polttorobottien hankinta 175
Näkövammaisten verkkojakelun uudistaminen 130
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -3
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -1
Palkkausten tarkistukset 76
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -1
Toimintamenojen tuottavuussäästö -25
Toimintamenosäästö (HO 2015) -40
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -8
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 26
Vuokramenojen indeksikorotus 3
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -4
Yhteensä 328

2019 talousarvio 5 194 000
2018 I lisätalousarvio 23 000
2018 talousarvio 4 866 000
2017 tilinpäätös 4 937 000

06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 663 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kaluste- ja laitehankintoihin

2) avustusten maksamiseen

3) enintään 190 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.

Selvitysosa:Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) tallettaa ja säilyttää elokuvia, televisio- ja radio-ohjelmia, edistää audiovisuaalista kulttuuriperintöä sekä turvaa lasten kehitystä ja hyvinvointia mediaympäristössä.

KAVI hankkii kokoelmiinsa lakisääteisen talletusvelvollisuuden alaisia filmi- ja videotuotannon esityskopioita ja oheismateriaaleja, tallentaa digitaalisesti radion ja television ohjelmavirtaa opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti, ottaa vastaan kotimaisten radio- ja tv-ohjelmien alkuperäislaatuisia tallenteita lakisääteisinä talletuksina sekä valvoo kuvaohjelmien tarjoamista ja kuvaohjelmaluokittelijoiden työtä julkisen valvontasuunnitelman mukaisesti. KAVI ylläpitää rekisteriä kuvaohjelmien tarjoajista ja kuvaohjelmaluokittelijoista sekä julkista kuvaohjelmaluetteloa. KAVI tarjoaa koulutusta, ohjausta ja tukipalveluita kuvaohjelmaluokittelijoille ja kuvaohjelmien tarjoajille sekä ylläpitää ja kehittää luokitteluohjelmistoa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa KAVI:lle seuraavat tavoitteet:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Kotimaisen kulttuuriperinnön saavutettavuutta ja käytettävyyttä lisätään digitoimalla aineistoja ja kokoelmia sekä tarjoamalla digitoituja kokoelmia yleisön saataville Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä FINNAn sekä KAVIn radio- ja tv-arkiston katselu- ja kuuntelupisteiden kautta
  • — Elokuvakulttuurin ja -kasvatuksen yleisöpohjaa monipuolistetaan ja elokuvakulttuurin saavutettavuutta lisätään erityisesti kouluille, lapsille ja nuorille mm. siirtämällä pääkaupunkiseudun esitystoiminta Keskustakirjastoon
  • — Kriittistä medialukutaitoa ja mediakasvatusta edistetään ja lapsille turvallista mediaympäristöä tuetaan valvomalla kuvaohjelmien tarjontaa.
Tuloksellisuuden tunnusluvut 2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
tavoite/arvio
2019
tavoite/arvio
         
Tuotokset ja laadunhallinta        
— Kokoelmien hoito/arkistoidut elokuvat, lkm 132 094 136 183 134 700 142 500
— Maksulliset palvelut/esitystoiminnan katsojamäärät 51 033 53 674 50 000 53 000
— Digitaalisesti talletettu ohjelmavirta teratavuina (rtva)1) 451 501 551 601
— Mediakasvatuksen tiedotuskampanjat 10 10 27 10
— Kuvaohjelmien tarjontaan kohdistuvien valvontatapahtumien määrä 43 42 50 40
         
Toiminnallinen tehokkuus        
— Kokoelma- ja arkistotyö yht., euroa/elokuva 24,8 24,4 23,6 23,6
— Radio- ja tv-arkisto yht. euroa/talletettu ohjelmavirta teratavua 3 285 2 937 3 084 2 450
— Kuvaohjelmien luokittelun kustannukset, euroa/ohjelma2) 171 105 108 108
— Luokittelijoiden valvonnan kustannukset, euroa/ohjelma3) 193 245 150 200
         
Henkisten voimavarojen hallinta        
— Henkilötyövuodet 85 84 82 78
— Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,25 3,28 305 3,5

1) Kumulatiivinen kertymä. Luvussa huomioitu Ylen vanha digitoitu, omatuotantoinen aineisto, jota toimitetaan KAVIin vuodesta 2014 eteenpäin.

2) Tilauksesta luokitellut

3) Uudelleenluokitellut

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
       
Bruttomenot 7 388 6 719 7 463
Bruttotulot 1 071 750 800
Nettomenot 6 316 5 969 6 663
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 078    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 841    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Digitaalisten asiakaspalveluiden kehittäminen ja viraston toimintaedellytysten turvaaminen 430
Elokuvateatteritoiminnan siirto (siirto momentilta 29.80.31) 180
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -3
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -1
Palkkausten tarkistukset 140
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -1
Toimintamenojen tuottavuussäästö -32
Toimintamenosäästö (HO 2015) -50
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -13
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen 40
Vuokramenojen indeksikorotus 9
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -5
Yhteensä 694

2019 talousarvio 6 663 000
2018 I lisätalousarvio 42 000
2018 talousarvio 5 969 000
2017 tilinpäätös 6 080 000

16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 19 225 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä (194/2016) annetun lain mukaisten taiteilijaeläkkeiden maksamiseen

2) aiemmin myönnettyjen sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen

3) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Kohdan 3 määrärahaan sisältyy enintään kaksi täydeksi eläkkeeksi korotettavaa osaeläkettä.

Selvitysosa:Ylimääräinen taiteilijaeläke vuonna 2018 on 1 343,98 euroa kuukaudessa. Osaeläke on puolet täyden eläkkeen määrästä. Ylimääräistä taiteilijaeläkettä tarkistetaan kalenterivuosittain siten kuin työntekijän eläkelain (395/2006) 98 §:ssä säädetään. Määräraha on laskettu vuoden 2019 arvioidussa TyEL-indeksitasossa (2584).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eläkkeiden indeksitarkistus 265
Yhteensä 265

2019 talousarvio 19 225 000
2018 talousarvio 18 960 000
2017 tilinpäätös 17 971 049

20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 15 804 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Vuokramenojen indeksikorotus 118
Yhteensä 118

2019 talousarvio 15 804 000
2018 talousarvio 15 686 000
2017 tilinpäätös 15 400 000

30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 3 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen

2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen

3) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Avustukset valtakunnalliseen ja alueellisiin kehittämistehtäviin 2 580 000
Avustukset kirjastojen sisältötuotantoon, yleisten kirjastojen erityisiin tehtäviin sekä yleisten kirjastojen tietokanta- ja aineistopalvelujen tuottamiseen 900 000
Avustus viittomakielisen kirjaston toimintaan 220 000
Yhteensä 3 700 000

Yleisten kirjastojen toiminnalla edistetään väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimisen ja osaamisen kehittämiseen sekä aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.

Valtionavustuksilla tuetaan yleisten kirjastojen yhdenvertaista toimintaa ja toiminnan alueellista kehittämistä. Tavoitteena on turvata yleisten kirjastojen verkon toimivuus, toiminnan laatu sekä tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus koko väestölle.

Kirjastotoimen vaikuttavuutta arvioidaan kirjastojen käytön, aineistohankintojen, henkilöstövoimavarojen ja saatavuuden indikaattoreilla.

Eräitä kirjastotoimen tunnuslukuja 2016
toteutuma
2017
toteutuma
2018
arvio
2019
arvio
         
Kirjahankinta, kpl/1 000 asukasta 281 288 283 281
Muu aineistohankinta, kpl/1 000 asukasta 47 43 48 47
Henkilötyövuodet/1 000 asukasta 0,7 0,7 0,7 0,7
Aukiolotunnit, 1 000 tuntia 1 542 1 647 1 550 1 560
Fyysiset käynnit, kpl/asukas 9,0 9,1 9,0 9,0
Verkkokäynnit, kpl/asukas 7,7 6,7 8,0 8,2
Lainaukset, kpl/asukas 16 15,6 16,2 16,2
Toimintakustannukset, euroa/asukas 58 57 58 58

2019 talousarvio 3 700 000
2018 talousarvio 3 700 000
2017 tilinpäätös 3 700 000

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 46 482 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksien maksamiseen.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 469, orkestereilla enintään 1 033 ja museoilla enintään 1 183.

Selvitysosa:Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on teattereilla 52 226 euroa, orkestereilla 49 183 euroa ja museoilla 67 543 euroa henkilötyövuotta kohden.

Lakisääteisiin valtionosuuksiin on lisäksi myönnetty yhteensä 58 695 000 euroa momentilla 29.80.52.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  Valtionosuudet
budjettivaroista
(mom. 29.80.31)
Valtionosuudet
rahapelitoiminnan voittovaroista
(mom. 29.80.52)
Yhteensä
       
Teattereiden valtionosuus 25 162 000 26 069 000 51 231 000
Orkestereiden valtionosuus 8 579 000 10 137 000 18 716 000
Museoiden valtionosuus 12 741 000 22 489 000 35 230 000
Yhteensä 46 482 000 58 695 000 105 177 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentille 32.20.40) -750
Elokuvateatteritoiminnan siirto (siirto momentille 29.80.06) -180
Kertamenon poistuminen -1 950
Kustannustason tarkistus (museot) 1 574
Kustannustason tarkistus (orkesterit) -138
Kustannustason tarkistus (teatterit) -1 356
Tilakustannusavustusten muuttaminen toiminta-avustuksiksi (siirto momentilta 29.80.53, LTA 2018) 717
Yhteensä -2 083

2019 talousarvio 46 482 000
2018 I lisätalousarvio 717 000
2018 talousarvio 48 565 000
2017 tilinpäätös 48 387 827

(35.) Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2018 talousarvio 8 000 000
2017 tilinpäätös 8 000 000

40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 252 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.

Selvitysosa:Valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio ja kaupunki yhdessä vastaavat Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappiosta.


2019 talousarvio 252 000
2018 talousarvio 252 000
2017 tilinpäätös

41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 24 648 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) enintään 9 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 15 648 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahasta maksetaan tekijänoikeudella suojattujen teosten tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille hyvitystä teoksen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön sekä tekijänoikeuslakiin perustuvia korvauksia kirjastoissa tapahtuvasta teosten lainaamisesta sekä julkisen rahoituksen piirissä olevissa kulttuuriperintölaitoksissa tapahtuvasta suojatun aineiston käytöstä tekijänoikeuksien haltijoita edustavien järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Yksityisen kopioinnin väheneminen -2 000
Yhteensä -2 000

2019 talousarvio 24 648 000
2018 talousarvio 26 648 000
2017 tilinpäätös 26 648 000

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 840 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rauhantyön järjestöjen ja Ihmisoikeusliiton avustusten maksamiseen

2) kulttuurin ja luovien alojen sisältöihin perustuvan matkailun kehittämiseen liittyvien menojen ja avustusten maksamiseen

3) taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden edistämisen ja prosenttitaiteen periaatteen laajentamisen toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

4) avustuksiin Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n toimintaan

5) kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja kehittämishankkeisiin liittyvien avustusten maksamiseen

6) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Rauhantyön valtakunnallisten järjestöjen toimintaan  
Ihmisoikeusliitto ry:n toimintaan  
Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantamiseen lapsille ja nuorille  
Bulevardin teatteriyhdistys ry:n toimintaan  
Yhteensä 840 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertamenon poistuminen -240
Svenska Teaternin peruskorjauksen rahoituksen päättyminen -4 200
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) -2 600
Yhteensä -7 040

2019 talousarvio 840 000
2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio 7 880 000
2017 tilinpäätös 8 293 000

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 14 853 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen

2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.

Yksittäisten apurahakausien keskeyttämiset ja jatkamiset keskeyttämisen jälkeen voivat aiheuttaa muutoksia määrärahan maksuerien kohdentumisessa eri vuosille.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtion taiteilija-apurahat (545 kpl) 11 297 000
Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat ja avustukset 3 100 000
Taiteilijaprofessoriapurahat (22 kpl) 456 000
Yhteensä 14 853 000

Taiteilija-apurahan suuruus ajalla 1.1.2019—31.3.2019 on 1 709,37 euroa/kk ja ajalla 1.4.2019—31.12.2019 on 1 733,37 euroa/kk. Taiteilija-apurahoja tarkistetaan valtion virkamiesten palkkatarkistuksia vastaavasti Taiteen edistämiskeskuksen päätöksellä. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Palkkausten tarkistukset 238
Yhteensä 238

2019 talousarvio 14 853 000
2018 talousarvio 14 615 000
2017 tilinpäätös 14 058 620

52. Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 246 260 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin, enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin sekä enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin

3) taideteosten hankkimiseen valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) mukaisesti

4) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin

5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä teatteri- ja orkesterilain (730/1992) 6 a §:n mukaisen avustusten maksamiseen teattereille ja orkestereille

6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) 18 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen

7) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä museolain (729/1992) 4 a §:n mukaisten avustusten maksamiseen museoille sekä muuhun museo- ja kulttuuriperintöalan tukemiseen

8) Suomen elokuvasäätiölle elokuvien käsikirjoittamiseen, tuotantoon, jakeluun ja muun elokuvakulttuuriin tukemiseen elokuvataiteen edistämisestä annetun lain (28/2000) nojalla sekä enintään 2 845 000 euroa Suomen elokuvasäätiön tukitoiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen

9) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen

10) Unescon kulttuuriperintöä koskevien yleissopimusten toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

11) valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen Kansallisoopperalle ja -baletille enintään 37 997 000 euroa, Suomen Kansallisteatterille enintään 11 391 000 euroa ja Kansallisgallerialle enintään 13 195 000 euroa

12) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion virastojen kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin sekä Luova Eurooppa -ohjelman hallinnointiin ja kansalliseen vastinrahoitukseen.

Kohdasta 2 myönnettävät eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaiset apurahat sekä kohdan 3 määräraha budjetoidaan maksuperusteisina. Kohdassa 2 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
1) Luova työ ja tuotanto 103 208 500
Elokuva 20 700 000
Esittävä taide (musiikki, tanssi, teatteri ja sirkus) 49 884 000
Kirjallisuus 882 500
Visuaalinen ja rakennustaide sekä muotoilu 5 492 000
Kulttuurin tuotanto ja levitys 26 250 000
2) Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin 31 219 500
Kirjastot ja tiedon saatavuus 7 269 000
Kulttuuripalvelut ja kulttuuritoiminta 23 950 500
3) Kulttuurin perusta ja jatkuvuus 111 832 000
Museot ja kulttuuriperintö 33 897 000
Kulttuuritilat 6 580 000
Kansalliset kulttuurilaitokset 63 627 000
Kulttuurikasvatus sekä kulttuuripolitiikan tutkimus ja kehittäminen 7 728 000
Yhteensä 246 260 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto rahapelitoiminnan jakamattomista voittovaroista 750
Musiikkitalon urkuhankinta rahapelitoiminnan jakamattomista voittovaroista 500
Palautuneet käyttämättömät veikkausvoittovarat 4 364
Tilakustannusavustusten muuttaminen toiminta-avustuksiksi (LTA 2018) 717
Valtionosuuksien siirto budjettivaroista maksettavaksi (LTA 2018) -717
Tasomuutos 2 352
Yhteensä 7 966

Momentin nimike on muutettu.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2019 talousarvio 246 260 000
2018 I lisätalousarvio 600 000
2018 talousarvio 238 294 000
2017 tilinpäätös 233 369 046

53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 26 867 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tilakustannusavustusten muuttaminen toiminta-avustuksiksi (siirto momentille 29.80.31, LTA 2018) -717
Vuokramenojen indeksikorotus 203
Yhteensä -514

2019 talousarvio 26 867 000
2018 I lisätalousarvio -717 000
2018 talousarvio 27 381 000
2017 tilinpäätös 26 847 335

55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 950 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansallinen digitaalinen kulttuuriperintö -kokonaisuuden toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin

2) keskeisten priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin

3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen

4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen

5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin

6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin

7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.


2019 talousarvio 1 950 000
2018 talousarvio 1 950 000
2017 tilinpäätös 1 950 000

72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 739 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.


2019 talousarvio 739 000
2018 talousarvio 739 000
2017 tilinpäätös 739 000

75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 899 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin kustannuksiin.

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
1. Museovirasto 799 000
2. Suomenlinnan hoitokunta 3 100 000
Yhteensä 3 899 000

Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Valtuus

Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2019 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertamenon poistuminen -789
Suomenlinnan asuinrakennusten peruskorjauskustannukset 1 000
Yhteensä 211

2019 talousarvio 3 899 000
2018 talousarvio 3 688 000
2017 tilinpäätös 5 159 000

95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen.


2019 talousarvio 50 000
2018 talousarvio 50 000
2017 tilinpäätös

(96.) Lahjoitus Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön pääomaan (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2018 I lisätalousarvio 1 000 000
2018 talousarvio 6 000 000