Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Maaseudun kehittäminen
         20. Maatalous
              43. Porotalouden edistäminen
              51. Kalatalouden edistäminen
         50. Vesitalous
         60. Metsätalous
         63. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

40. Kala-, riista- ja porotalousPDF-versio

Selvitysosa:Tässä luvussa on budjetoitu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja kala-, riista- ja porotalouden ohjaamiseen tarvittavat menot. Luvussa budjetoitujen määrärahojen määrä on noin 60 milj. euroa, mitä vastaavasti valtiolle arvioidaan kertyvän tuloja noin 30 milj. euroa. Suurimmat tuloerät ovat EU-tulot, hirvieläinten metsästysmaksu- sekä riistanhoitomaksu- ja kalastuksenhoitomaksukertymät.

Toimintaympäristö

Kala- ja riistakantojen arvioidaan säilyvän elinvoimaisina. Porotalouden kannattavuutta parantaa porotaloustuotteiden arvioitu suotuisa hintakehitys. Toisaalta sitä heikentää ja rakenteellista kehitystä rajoittaa tuotantokustannustason nousu. Vuosille 2007—2013 hyväksytty elinkeinokalatalouden toimintaohjelma tukee elinkeinokalatalouden kannattavuuden parantamista. Kalastuksessa ammatinharjoittajien määrän arvioidaan vähenevän, vapaa-ajan kalastajien ja metsästäjien lukumäärät ovat edelleen suhteellisen korkealla tasolla.

Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet

Kalatalous

Elinkeinokalataloutta ohjataan EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti, jonka tavoitteena on kalavarojen kestävä hyödyntäminen. Keinoihin kuuluvat kalastuksen sääntely- ja valvontatoimenpiteet sekä elinkeinokalatalouden toimintaohjelman toteuttaminen. Toimenpiteillä pyritään kalakantojen vakauden lisäksi turvaamaan kalaraaka-aineen ympärivuotinen tarjonta jalostukseen ja kulutukseen. Suomen keskeisten kalakantojen kiintiöt pyritään asettamaan tieteellisen neuvonannon perusteella siten, että kalakantojen kestävä käyttö ja kalastuksen jatkuvuus varmistetaan. Vuosia 2007—2013 koskevaa elinkeinokalatalouden kansallista strategiasuunnitelmaa ja toimintaohjelmaa toteutetaan elinkeinokalatalouden toimintaedellytyksien, alan kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Vesiviljelyä edistetään kansallisen vesiviljelyohjelman mukaisesti. Hylkeiden kalastukselle aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi on tarkoitus tukea hylkeenkestäviä pyydyksiä ja maksaa hyljesietopalkkioita.

Vapaa-ajan kalastus on Suomessa eurooppalaisesta näkökulmasta katsoen laajaa, kuten muissakin Pohjoismaissa. Vapaa-ajan kalastus on säilynyt merkittävänä luontoharrastuksena. Se tuottaa monia yhteiskunnallisia hyötyjä kalastajien terveysvaikutuksista alan yritysten liiketaloudellisiin vaikutuksiin. Kehittämistoimenpiteitä kohdistetaan monipuolisten kalastusmahdollisuuksien ja harrastuspohjan säilyttämiseen. Muun muassa nuorison kalastusharrastuksen edistämiseen ja kalastusmatkailun kehittämismahdollisuuksien tukemiseen.

Kalakantojen hoidossa huolehditaan monimuotoisuuden säilyttämisestä ja heikentyneiden kantojen vahvistamisesta. Kalakantojen tilan seurantaa on kehitetty ja seurantatietojen järjestelmällistä rekisteröintiä ollaan käynnistämässä. Hoitotoiminnassa korostuvat kalastuksen järjestely, kalanistutustoiminnan suunnitelmallisuus sekä kalataloudellisten kunnostusten, kuten poistokalastuksen, merkitys. Tavoitteena on kalojen luontaisen lisääntymisen edistäminen.

Riistatalous

Riistataloudessa panostetaan tasapainon löytämiseen eräiden riistalajien, erityisesti suurpetojen kantojen koon, alueellisen levinneisyyden ja niiden yhteiskunnallisten vaikutusten välillä. Tavoitteena on riistakantojen säilyminen elinvoimaisina samalla kuitenkin vähentäen riistaeläinkantojen aiheuttamia vahinkoja. Keinona on riistaeläinkantojen kehittäminen muun muassa pyyntilupajärjestelmän sekä laji- ja elinympäristökohtaisten hoitosuunnitelmien avulla.

Porotalous

Porotaloudessa keskeisintä on edelleen laidunten kestävyyden turvaaminen sekä porotalouselinkeinon rakenteen ja kannattavuuden kehittäminen. Tavoitteena on mitoittaa eloporomäärät laidunten kestävyys huomioonottaen sekä ylläpitää porotalousyritysten kannattavuutta. Porotalouden rakenteen kehittymistä tuetaan Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista myönnettävillä avustuksilla ja lainoille myönnettävällä korkotuella (mom. 30.20.49) sekä maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen määrärahalla (mom. 30.20.40).

01. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 212 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalanviljelylaitosten ja tutkimusasemien sijoitusmenoiksi luettavien perusparannuksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tehtävänä on tuottaa tutkittua tietoa ja asiantuntijapalveluita kala- ja riistavarojen kestävän käytön hyväksi, luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi sekä kala- ja porotalouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi.

RKTL tukee pääluokkaperustelussa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

  • tuottaa tietoa kala- ja riistavaroista sekä arvioi ja ennustaa kala- ja riistakantojen tilaa niiden kestävän ja monipuolisen hyödyntämisen perustaksi,
  • kehittää kala- ja porotalouden elinkeinoja sekä tuottaa kalatalouden tilastot sekä tietoa kalan, riistan ja poron käytöstä, jalostuksesta ja kaupasta,
  • tuottaa tietoa, asiantuntijapalveluita ja viljelytuotteita, joiden avulla kala- ja riistavarojen hoito on tehokasta, tarpeeseen perustuvaa ja suunnitelmallista,
  • edistää tietotuotannolla hirven, suurpetojen ja hylkeiden aiheuttamien vahinkojen ehkäisemistä,
  • edistää porolaidunten kestävää käyttöä muun muassa tuottamalla tietoa laidunten käytöstä ja tilasta,
  • huolehtii tutkimustiedon siirrosta entistä nopeammin ja tehokkaammin päättäjien, yrittäjien sekä neuvonnan, opetuksen ja kansalaisten sekä riistakanta-arvioiden perusaineiston tuottajien käyttöön ja
  • tuottaa tietoa vapaa-ajankalastuksen ja metsästyksen yhteiskunnallisesta ja sosioekonomisesta vaikuttavuudesta.

Kala- ja riistavarojen runsauden ja hyödyntämisen seurannassa otetaan huomioon maa- ja metsätalousministeriön strategiset tavoitteet sekä erityisesti kalakantojen tilan ja riistaeläinten levinneisyyden, runsauden ja vahinkomäärien aiheuttamat muutostarpeet.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2010 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle seuraavat tulostavoitteet:

Toiminnallinen tuloksellisuus

Toiminnallinen tehokkuus

Vuonna 2010 toteutetaan vuosien 2007—2011 tuottavuusohjelmaa, muun muassa kehittämällä toimipaikkaverkostoa ja tietohallintoa, lisäämällä yhteistyötä muiden sektoritutkimuslaitosten kanssa sekä hankkimalla lisäpalveluja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselta.

Voimavaroja suunnataan elinkeinotutkimukseen, kansainvälistymiseen sekä vesiviljelyn, uusien tuotteiden ja tiedonhallinnan kehittämiseen. Kalakantojen hoitamiseksi käytetään arvokalojen sopimuskasvatukseen ja istutuksiin noin 1,1 milj. euroa.

Tunnuslukutaulukko toiminnallisesta tuloksellisuudesta v. 2008—2010
  Kustannukset, milj. euroa Htv Tulot, milj. euroa
  Tot. Arvio Arvio Tot. Arvio Arvio1) Tot. Arvio Arvio
Päätoiminnot 2008 2009 2010 2008 2009 2010 2008 2009 2010
                   
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 8,84 8,95 8,95 137 136 135 1,44 1,36 1,36
— kalantutkimus 4,75 4,70 4,70 79 78 77 0,88 0,80 0,80
— elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus 1,75 1,80 1,75 25 25 25 0,39 0,35 0,35
— riistantutkimus 2,02 2,10 2,10 28 28 28 0,16 0,16 0,16
— porontutkimus 0,32 0,35 0,40 5 5 5 0,00 0,05 0,05
                   
Muut palvelut ulkoisille asiakkaille 2,68 2,60 2,60 21 21 21 2,03 1,70 1,70
— sopimuskasvatus 1,20 1,10 1,05 1 1 1 0,00 0,00 0,00
— vesiviljelyn maksullinen toiminta 0,79 0,80 0,85 15 15 15 1,30 1,10 1,10
— maksulliset tutkimus- ja asiantuntijasuoritteet ja muu palvelutuotanto 0,69 0,70 0,70 5 5 5 0,73 0,60 0,60
                   
Muiden julkishyödykkeiden tuottaminen ja viranomaistoiminta 13,27 13,20 13,20 146 146 145 1,64 1,28 1,29
— kala- ja riistavarojen arviointi ja tilastointi 5,43 5,40 5,40 62 62 62 1,19 0,80 0,80
— tutkimuksen asiantuntijatoiminta 3,03 3,00 3,00 21 21 21 0,07 0,09 0,10
— kalakantojen hoito 0,64 0,70 0,80 11 11 11 0,10 0,10 0,10
— vesiviljely 4,17 4,10 4,00 52 52 51 0,29 0,29 0,29
Yhteensä 24,79 24,75 24,75 304 303 301 5,11 4,34 4,35

1) Sisältää 20 htv:tä ulkopuolisella rahoituksella.

Tutkimuslaitoksen ulkopuolisen rahoituksen määrä arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla. Menoista katetaan 30 % ulkopuolisella rahoituksella, joka hankitaan yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Maksullisen toiminnan ja yhteistyörahoituksen tuloja pyritään lisäämään. Vesiviljelyn maksullisen toiminnan kannattavuutta parannetaan suunnitelluilla ja aloitetuilla toimenpiteillä.

  Työntuottavuus Yksikkökustannukset
  kpl/htv, mätilitra/htv tai
poikasyksikkö/htv
€/kpl, €/mätilitra tai
€/poikasyksikkö
  2008 2009 2010 2008 2009 2010
             
Kokonaistuottavuus (3 vuoden ka.) 100 100 100      
Työntuottavuus (3 vuoden ka.) 110 110 110      
Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset/tutkijahtv, 1 000 € 152 150 150      
Julkaisut (3 vuoden liukuva ka.)            
— asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit/tutkijahtv, kpl 0,8 0,8 0,8      
— muut julkaisut/tutkijahtv, kpl 3,4 3,5 3,5      
Kanta-arviot, kpl 0,40 0,40 0,39 270 405 270 000 260 000
Tilastot, kpl 1,20 1,20 1,21 94 750 94 750 94 500
Mäti, litraa 407 400 400 345 330 330
Laitospoikaset,
1 000 py1) á 50 g/kpl
146 860 140 000 140 000 0,96 1,00 1,00
Luonnonravintopoikaset,
1 000 py á 5 g/kpl
1 095 000 1 100 000 1 100 000 0,11 0,11 0,11

1) py = poikasyksikkö

Tuotokset ja laadunhallinta

Tutkimuksen palvelukykyä päätöksenteolle parannetaan lisäämällä ongelmien monitieteellistä käsittelyä. Tuotetaan tieteellisien kriteerien mukaista korkeatasoista tietoa ja pidetään tieteellisen julkaisutoiminnan määrä saavutetulla tasolla. Tutkimuslaitos verkottuu Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa yliopistojen kanssa muodostaen tutkimusyhteisöjä ja toimii osana Luonnonvarat ja ympäristö -tutkimusyhteenliittymää sekä yhteistyössä kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa. Projektityöskentelyä evaluointijärjestelmineen vahvistetaan edelleen. Lisäksi kehitetään seurantamenetelmiä ja analyyseja. Tutkimuslaitoksessa tehdään kansainvälinen evaluointi.

Tuotannon tunnusluvut
  2008
toteutuma
2009
arvio
2010
tavoite
       
Annetut lausunnot 111 110 110
Työryhmäjäsenyydet 336 300 300
Tieteelliset julkaisut (3 vuoden ka.) 71 85 85
Kanta-arvioinnit ja tilastot 17 17 18
Mäti, litraa 4 426 4 200 4 200
Laitospoikaset, 1 000 py á 50 g/kpl 1 882 1 500 1 500
Luonnonravintopoikaset, 1 000 py á 5 g/kpl 1 398 1 400 1 400

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
  2008
toteutuma
2009
varsinainen
talousarvio
2010
esitys
       
Bruttomenot 23 053 21 605 20 572
Bruttotulot 5 113 4 360 4 360
Nettomenot 17 940 17 245 16 212
       
Siirtyvät erät1)      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 909    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 799    

1) Sisältää sopimuskasvatuksen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
   
Palkkojen tarkistukset ja työnantajan kela-maksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä 64 000 euroa) -35
VaEL-maksun muutokset 2005—2010 -21
Muutosten tukeminen vuodelta 2009 -225
Tuottavuustoimet (-8 htv) -550
Maksullisen toiminnan menot -60
Uudelleenkohdentaminen -200
Muu muutos yhteensä -2
Maksullisen toiminnan tulot 60
Yhteensä -1 033


2010 talousarvio 16 212 000
2009 talousarvio 17 245 000
2008 tilinpäätös 16 830 000

20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 2 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesilain (264/1961) 2 luvun 22 ja 22 b §:n sekä ympäristönsuojelulain (86/2000) 44 §:n nojalla annettujen lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja

2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään vesistön rakentamisen, säännöstelyn, perkausten, jäteveden päästöjen ym. toimenpiteiden kalakannoille aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ja estämiseen sekä kalataloudellisen tarkkailun menoihin. Momentille 12.30.40 on merkitty tuloina 2 300 000 euroa.


2010 talousarvio 2 300 000
2009 talousarvio 2 300 000
2008 tilinpäätös 2 300 000

41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistavahinkolain (105/2009) mukaisten hirvieläinvahinkokorvausten

2) riistavahinkolain mukaisten vahinkojen ehkäisemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen ja

3) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja pääosin vuonna 2009 aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta sekä hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuviin menoihin.

Määrärahan arvioitu käyttö
   
Vahinkojen korvaukset 3 500 000
Vahinkojen estämistoimenpiteet 300 000
Hirvikannan seuranta ja tutkimus 500 000
Metsäpeurakannan seuranta ja tutkimus 100 000
Yhteensä 4 400 000

Vastaava tulo on merkitty momentille 12.30.42.


2010 talousarvio 4 400 000
2009 talousarvio 4 250 000
2008 tilinpäätös 3 485 431

42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 2 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten, riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen ja

3) suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen enintään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö
   
Suurpetojen vahinkojen korvaaminen 2 300 000
Vahinkojen estäminen, eläinkantojen seuranta ja suojeleminen (enintään) 500 000
Yhteensä 2 800 000


2010 talousarvio 2 800 000
2009 talousarvio 2 750 000
2008 tilinpäätös 3 050 000

43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 695 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) porotalouden edistämiseen myönnettävien valtionapujen ja valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevista tehtävistä aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen ja

2) porotalouden kannattavuuden edistämiseen tähtäävän neuvontatyön tukemiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtakunnan rajoilla olevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevat velvoitteet perustuvat valtioiden välillä solmittuihin poroaitasopimuksiin ja koskevat Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän rajoilla olevien poroaitojen rakennus- ja kunnossapitotoimenpiteitä sekä eräitä muita tehtäviä.

Määrärahan arvioitu käyttö
   
Porotalouden koetoiminta 50 500
Paliskuntain yhdistyksen tukeminen 830 000
Poroaitasopimusten mukaisten valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroaitojen rakentaminen ja kunnossapito 814 500
Yhteensä 1 695 000

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä vuoden 2009 kertamenolisäykset, 60 000 euroa porotalouden koetoimintaan liittyvän huoltokaluston hankintaan sekä 100 000 euroa poroaitasopimusten mukaisten poroaitojen rakentamiseen ja kunnossapitoon.


2010 talousarvio 1 695 000
2009 talousarvio 1 845 000
2008 tilinpäätös 1 867 000

50. Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 8 582 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon riistanhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä, joka oli 306 500 vuosina 2006—2008. Riistanhoitomaksun suuruus on edelleen 28 euroa. Vuonna 2010 kertyväksi arvioidut riistanhoitomaksut on merkitty momentille 12.30.45.


2010 talousarvio 8 582 000
2009 I lisätalousarvio
2009 talousarvio 8 538 000
2008 tilinpäätös 8 456 000

51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 6 138 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kalastuslain (286/1982) 91 ja 91 a §:n perusteella vesialueiden omistajille kalavesien käytöstä maksettaviin korvauksiin, kalastusaluetoiminnasta, kalastusalan järjestöjen toiminnasta, kalatalouden edistämisestä sekä valtiolle maksun kannosta ja kalastuksenhoitomaksurekisterin pidosta aiheutuvien menojen maksamiseen ja

2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kalastuslain 90 §:n mukaan valtion talousarvioon on vuosittain otettava kalatalouden edistämiseen määräraha, joka vastaa ainakin sitä määrää, mikä kolmen edellisen vuoden aikana kalastuksenhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen lukumäärän perusteella kalastuksenhoitomaksuina kertyisi, mutta kuitenkin vähintään se määrä, mikä kalastuksenhoitomaksuina on kertynyt budjetointivuotta edeltävänä vuonna. Vuonna 2008 kalastuksenhoitomaksuina kertyi yhteensä 5 566 062 euroa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kalastuslain 88 §:n muuttamisesta siten, että seitsemän vuorokauden maksu nousee kuudesta eurosta seitsemään euroon ja vuosimaksu 20 eurosta 22 euroon. Kun vuosina 2006—2008 kalastuksenhoitomaksun vuosimaksujen suorittaneiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä oli 269 287 kpl ja seitsemää vuorokautta koskevia maksuja suorittaneita keskimäärin 28 054 kpl, on kalastuslain 90 §:n mukainen kalastuksenhoitomaksuvarojen vähimmäismäärä 6 120 692 euroa. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 17 000 euroa kalastuksenhoitomaksurekisterin osoite- ja nimitietojen myyntituloja vastaavina menoina. Vuonna 2010 kertyviksi arvioidut kalastuksenhoitomaksut ja kalastuksenhoitomaksurekisterin myyntituotot on merkitty momentille 12.30.44.


2010 talousarvio 6 138 000
2009 talousarvio 5 666 000
2008 tilinpäätös 5 764 000

52. Tenojoen kalastuslupamaksut ja viehekalastusmaksut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 210 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen sekä kalastuslain (286/1982) 89 a §:n mukaisesti viehekalastusmaksujen palautuksina vesialueiden omistajille ja vuonna 2010 kerättävien viehekalastusmaksujen kannosta aiheutuvien kulutus- ja muiden menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna 2009 kertyväksi arvioidusta Tenojoen kalastuslupatulosta, 560 000 eurosta, yksityisille vesialueen omistajille vesialueomistuksen mukaisessa suhteessa palautettavana osuutena noin 72 % eli noin 400 000 euroa. Tenojoen kalastusluvista vuonna 2010 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41.

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon viehekalastusmaksuista vesialueiden omistajille vuonna 2010 jaettavana määränä 2 659 400 euroa, mikä saadaan, kun vuoden 2009 talousarviossa kertyväksi arvioidusta 2 810 000 euron viehekalastusmaksutuotosta vähennetään viehekalastusmaksujen kannosta valtiolle vuonna 2009 aiheutuvaksi arvioidut kulut, joiden määräksi on arvioitu vuoden 2009 talousarviossa 150 600 euroa. Valtiolle arvioidaan vuonna 2010 aiheutuvan kuluja viehekalastusmaksujen kannosta 150 600 euroa. Vuonna 2010 kertyviksi arvioidut viehekalastusmaksut on merkitty momentille 12.30.43.

Määrärahan arvioitu käyttö
   
Tenojoen yksityisten vesialueiden omistajille palautettava osuus lupatuloista 400 000
Viehekalastusmaksuista vesialueen omistajille palautettava osuus 2 659 400
Viehekalastusmaksujen kannosta valtiolle aiheutuva meno 150 600
Yhteensä 3 210 000


2010 talousarvio 3 210 000
2009 talousarvio 2 760 000
2008 tilinpäätös 2 759 700

62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 17 316 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen ja

2) Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) varoista rahoitettavien elinkeinokalataloutta koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 40 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 8 815 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.

Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) mukaisesti momentin määrärahasta kohdistuu Kainuun maakuntaan 165 000 euroa, mistä 70 000 euroa on EU:n rahoitusosuutta ja 95 000 euroa kansallista rahoitusosuutta.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisina menoina 15 816 000 euroa, joka on vuosille 2007—2013 Euroopan kalatalousrahastosta osaksi rahoitettavien ohjelmien rahoitusosuutta, jonka EU:n ja kansalliset rahoitusosuudet vahvistetaan komission hyväksymässä toimintaohjelmassa. Määrärahan EU-osuudessa on otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus. Ahvenanmaa osoittaa tarvittavan kansallisen julkisen rahoitusosuuden omassa talousarviossaan. Momentille 12.30.03 on arvioitu kertyvän yhteensä 6 870 000 euroa lähinnä ohjelmakauden 2007—2013 Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) rahoitusosuutena. Määrärahasta on varattu 165 000 euroa Kainuun maakuntaan kohdistuviin ohjelmakauden 2007—2013 hankkeisiin.

Kokonaan kansallisesti rahoitettavia elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteitä ovat kalastusvakuutusyhdistyksistä annetun lain (331/1958) mukaiset sekä maa- ja metsätalousministeriön määräämin perustein myönnetyt avustukset kalan kuljetukseen. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää kehittämishankkeisiin elinkeinokalatalouden edellytysten parantamiseksi sekä elinkeinokalatalouden logistiikan ja infrastruktuurin kehittämisinvestointeihin. Vuonna 2010 näihin tarkoituksiin arvioidaan tarvittavan 1 500 000 euroa. Vuonna 2010 määrärahaa ei tarvita enää kalastajalainojen korkotukeen, lainojen myöntäminen lopetettiin vuoden 1995 alusta lukien.

Määrärahan arvioitu käyttö, milj. euroa
  Kansallinen
osuus
EU:n osuus
(EKTR)
Yhteensä
       
Elinkeinokalatalouden toimintaohjelma 8,815 7,001 15,816
— josta Kainuu 0,095 0,070 0,165
Kansalliset toimenpiteet 1,500 - 1,500
Yhteensä 10,315 7,001 17,316

Määräraha on Kainuun hallintokokeilun osalta alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.


2010 talousarvio 17 316 000
2009 I lisätalousarvio 800 000
2009 talousarvio 13 878 000
2008 tilinpäätös 13 635 000

77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 757 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) luonnonravintolammikoiden kunnostus- ja entistämishankkeiden, vaelluskalakantojen turvaamiseen ja elvyttämiseen tähtäävien kalataloudellisten kunnostushankkeiden sekä muiden kalataloutta edistävien rakennushankkeiden suunnittelu- ja toteuttamismenojen maksamiseen

2) hankkeita koskevissa lupapäätöksissä määrättyjen velvoitteiden toteuttamiseen ja

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahalla on tarkoitus toteuttaa hankkeita, joilla edistetään kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa. Hankkeilla vähennetään samalla kalanistutuksina toteutettavan kalavesien hoidon tarvetta.


2010 talousarvio 757 000
2009 talousarvio 757 000
2008 tilinpäätös 757 000