Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
   Tuloarviot

Talousarvioesitys 2015

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 2015 lisätalousarvioksi.

Talouden näkymät

Kansainvälisen talouden kehitysnäkymät ovat kaksijakoiset. Maailmantalouden kasvun kiihtymisestä vastaavat lähinnä Yhdysvallat ja Iso-Britannia. Sen sijaan monissa kehittyvissä talouksissa kasvu on merkittävästi totuttua hitaampaa. Venäjän on vaikea välttää taantuma tänä vuonna. Euroalueen tilanteen ennustetaan jatkuvan vaisuna.

Suomen talous kääntyi hienoiseen kasvuun vuoden 2014 puolivälissä ja kasvun ennakoidaan jatkuvan vaimeana kuluvana vuonna. Talouden toipumista tukee viennin asteittainen elpyminen ja investointien käynnistyminen. Kokonaiskysyntä riittää vain vajaan prosentin talouskasvuun Suomessa tänä vuonna.

Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,8 prosenttiin vaikka työllisyys lisääntyy edellisestä vuodesta 0,1 prosenttia. Hintapaineet hiipuvat edelleen ja inflaatio jää 0,8 prosenttiin, josta välillisen verotuksen kiristyksen vaikutus on lähes ½ prosenttiyksikköä.

Julkinen talous on vuonna 2015 alijäämäinen jo seitsemättä vuotta peräkkäin. Julkisen talouden tila kohenee hieman tänä vuonna sopeutustoimien ja talouden hienoisen elpymisen ansiosta. Alijäämä on kuitenkin edelleen tuntuva ja julkisyhteisöjen velka on ylittämässä 60 prosentin rajan.

Tuloarviot

Varsinaisten tulojen arviota ehdotetaan alennettavaksi yhteensä 36 milj. euroa.

Verotuloarvioita tarkistetaan talousarvioesityksen antamisen jälkeen linjattujen veroperustemuutosten mukaisesti. Verotuloja koskevaa arviota alennetaan yhteensä 2,4 milj. euroa. Sähkön pientuotannon veromuutokset vähentävät energiaveron tuottoa noin 2 milj. euroa. Lisäksi pienpanimoiden veromuutos pienentää alkoholiveron tuottoa noin 0,4 milj. euroa vuositasolla.

Arviota sekalaisista tuloista ehdotetaan alennettavan nettomääräisesti noin 34 milj. euroa. Arviota EU:n maataloustukirahastosta saatavista tuloista alennetaan 19 milj. euroa. Suomen Venäjän edustustoista saatavien viisumien käsittelymaksutulojen alenemisen arvioidaan heikentävän tuloarviota noin 15 milj. euroa.

Tasapaino ja valtionvelka

Varsinaisten tulojen 36 milj. euron vähennys ja määrärahojen 312 milj. euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2015 lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 348 milj. eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2015 arvioidaan noin 5,1 mrd. euroa. Valtionvelan määrän vuoden 2015 lopussa arvioidaan olevan noin 100 mrd. euroa, mikä on noin 48 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa

  2013
Tilinpäätös
2014
Hyväksytty
talousarvio (TA+LTA:t)
2015
Hyväksytty
talousarvio
2015
Hallituksen
esitys
2015
Yhteensä
           
Määrärahat yhteensä
(pl. valtionvelan vähentäminen)
54 587 54 846 53 864 312 54 177
— Valtionvelan korot (pääluokka 36) 1 737 1 738 1 766 - 1 766
           
Tuloarviot yhteensä
(pl. nettolainanotto ja velanhallinta)
46 172 47 847 49 143 -36 49 107
— Verotulot 38 740 39 559 39 911 -2 39 909
— Muut tulot 7 432 8 288 9 232 -34 9 198
Nettolainanotto ja velanhallinta
(mom. 15.03.01)
6 420 6 999 4 721 348 5 069
— Nettolainanotto 6 424 7 049 4 771 348 5 119
— Velanhallinta -4 -50 -50 - -50

Vaalikauden kehys

Kehykseen luettavia menoja ehdotetaan lisättäväksi noin 214 milj. eurolla. Vuoden 2015 kehysmenojen taso olisi 42 182 milj. euroa.

Menokehys vuodelle 2015 oli varsinaisen talousarvion jälkeen 42 167 milj. euroa. Kertaluonteisia lisäpanostuksia voidaan kattaa vuodelta 2014 käyttämättä jääneestä kehyksen ns. jakamattomasta varauksesta. Lisätalousarvioesityksen kertaluonteisiin menoihin käytetään edellisen vuoden jäljelle jäänyttä jakamatonta varausta 33,8 milj. euroa. Vuoden 2015 kehystasoa korotetaan teknisesti tällä summalla.

Kehyksen hinta- ja rakennekorjaukset huomioon ottaen vuoden 2015 kehystaso on 42 212 milj. euroa. Jakamattomaksi varaukseksi jää 30,3 milj. euroa.

Kehyksen hinta- ja rakennemuutokset, milj. euroa

Momentti Asia 2015
     
27.10.01, 27.10.18, 27.30.20 Puolustusvoimien menojen indeksikorjauksen tarkistus vuoden 2014 toteutuneen hintakehityksen mukaiseksi -11,0
24.30.66 Päästöoikeuksien huutokaupoista ajalla 29.8.—31.12.2014 kertyneiden tulojen ohjaaminen kertaluonteisiin kehitysyhteistyön ja ilmastorahoituksen hankkeisiin 19,1
26.20.70 Rajavartiolaitoksen konseptiveneen hankinnan viivästyksestä johtuen LTAE3 2013 myönnetty 2,5 milj. euron määräraha peruutetaan ja budjetoidaan uudelleen 2,5
useita Kertaluonteisten menojen rahoittaminen vuonna 2014 käyttämättä jääneestä kehysvarauksesta 33,8
Yhteensä   44,4

Kasvua ja työllisyyttä tukevat toimenpiteet

Työllisyyttä ja kasvua tukevia valtuus- ja määrärahalisäyksiä ehdotetaan kaikkiaan noin 280 milj. eurolla, josta määrärahavaikutus vuodelle 2015 on noin 80 milj. euroa.

Pansio-luokan miinantorjuntalauttojen peruskorjaukseen ehdotetaan kotimaisen teollisuuden työllisyyttä tukeva 10 milj. euron valtuus ja 2 milj. euron määrärahalisäys.

Arkistolaitoksen huonokuntoisten aineistokoteloiden vaihtamiseen ehdotetaan noin 0,8 milj. euroa.

Elintarvikkeiden uusien vientimahdollisuuksien edistämiseen ehdotetaan 0,8 milj. euron määrärahaa. Sähköisen järjestelmän luomiseen vientitodistusten välittämiseksi Suomen ja Kiinan välillä ehdotetaan 0,8 milj. euron määrärahaa.

Liikennevirastolle ehdotetaan 22,5 milj. euron valtuutta vt 8 korjaamiseen, jotta Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaminen voidaan käynnistää. Ydinvoimalan vaatimien liikenneinvestointien valtion osuus nousee näin ollen aikaisempi voimalaitosalueelle johtavan tien 7,4 milj. euron valtuus huomioiden yhteensä 30 milj. euroon. Äänekosken biotuotetehtaan vaatimien kuljetusten turvaamiseksi ehdotetaan 138 milj. euron valtuutta sekä 13 milj. euron määrärahaa. Paikallista rata- ja tieverkkoa korjataan vastaamaan lisääntyvien kuljetusten määrää sekä alueen liikenneturvallisuutta. Lisäksi vt 8 Sepänkylän ohikulkutie valtuutta ehdotetaan korotettavaksi 2,5 milj. eurolla kallioiden louhinnan kustannusarvion nousun johdosta.

Perusväylänpidon momentille ehdotetaan noin 7,8 milj. euron lisäystä, josta 3 milj. euroa käytettäisiin Hanko—Hyvinkää radan kunnostukseen. Tavoitteena on parantaa mm. rataosan turvallisuutta poistamalla tasoristeyksiä. Pihtiputaan liikenneolosuhteiden kehittämiseen liittyen vt 4:llä sijaitsevan risteysalueen liikennejärjestelyihin ehdotetaan noin 1,3 milj. euroa tavoitteena parantaa paikallisten matkailu ja teollisuusalueella sijaitsevien yritysten liikennöintiä ja kuljetuksia. Loput 3,5 milj. euroa lisäyksestä kohdennettaisiin perusväylänpitoon kertyneen korjausvelan vähentämiseen.

Yritysrahoituksen turvaamiseksi käynnistetään uusi sijoitusohjelma, minkä vuoksi Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomasijoitustoimintaan lisätään 25 milj. euroa. Lisäksi Finnvera Oyj:n varainhankintaan tarkoitettujen lainojen myöntämisvaltuutta ehdotetaan korotettavaksi 200 milj. eurosta 500 milj. euroon. Lisäyksellä turvataan Finnveran varainhankinta silloin, kun yhtiö ei voi saada markkinoilta kohtuuhintaisesti varoja.

Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen ehdotetaan 20 milj. euron lisäystä myöntämisvaltuuteen ja 3,2 milj. euron lisäystä määrärahaan. Lisäys on tarkoitus käyttää taloudellista kasvua ja työpaikkoja tuoviin hankkeisiin äkillisen rakennemuutoksen alueilla sekä ennakoivasti muilla työpaikkamenetysten uhkaamilla alueilla.

Laivanrakennuksen innovaatiotukeen ehdotetaan 20 milj. euron määrärahaa. Tukea saa myöntää Suomessa rekisteröidylle laivanrakennusyritykselle, laivankorjausyritykselle ja laivankonversioyritykselle sekä kelluvia ja liikkuvia offshore -rakenteita valmistaville yritykselle. Energiatukeen ehdotetaan 30 milj. euron myöntämisvaltuutta ja 3 milj. euron määrärahaa mm. biotalouden tukemiseen.

Muita tarkistuksia

Sotilaallisen kriisinhallinnan menoja ehdotetaan lisättäväksi noin 15 milj. eurolla mahdolliseen uuteen operaatioon varautumiseksi. Lisäyksestä ulkoasiainministeriön hallinnonalan osuus on 5,9 milj. euroa ja puolustusministeriön hallinnonalan osuus 9,2 milj. euroa

Poliisin todistajansuojeluohjelman kehittämiseksi ehdotetaan poliisin toimintamenoihin kertaluonteista 0,4 milj. euron lisäystä. Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 1,9 milj. euron lisämäärärahaa itärajan valvonnan tehostamiseen.

Valtiovarainministeriön toiminnan turvaamiseen ehdotetaan 2,4 milj. euroa, josta 0,4 milj. euroa on siirtoa hallinnonalan sisällä. Verohallinnon toiminnan edellytysten parantamiseen ehdotetaan lisäyksenä 2,5 milj. euroa.

Yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen vuonna 2015 myönnettäviin avustuksiin kohdistetaan noin 6 milj. euron lisäys, jolla avustukset palautetaan talousarvioesityksen mukaiselle tasolle.

Osaamisen kehittämisen määrärahaan ehdotetaan 25 milj. euron lisäystä koulutuksen korvaamisesta annetussa laissa (1140/2013) tarkoitetun korvauksen maksamiseen valtionhallinnon virastojen ja laitosten lisäksi myös työttömyysvakuutusrahastolle.

Petokorvauksiin ehdotetaan lisättäväksi 3,7 milj. euroa, jotta korvaukset voidaan maksaa täysimääräisesti.

Kestävän metsätalouden rahoittamisen Kemera-tuen valtuutta lisätään 35 milj. eurosta 45 milj. euroon.

Etelä-Suomen soidensuojeluohjelman toteuttamiseksi valtion mailla Metsähallituksen peruspääomaa ehdotetaan voitavan alentaa 1,85 milj. eurolla. Peruspääoman muutoksella ei ole vaikutusta tuloutustavoitteeseen.

Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenoihin ehdotetaan 0,5 milj. euron lisäystä julkisen työvoima- ja yrityspalvelun toimintamalliuudistuksen käynnistämiseksi.

Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheuttamien ympäristövahinkojen estämiseen ehdotetaan 100 milj. euroa ja Finnvera Oyj:n tappiokorvauksiin kaivostoiminnan tappiokirjauksista johtuen ehdotetaan 44 milj. euroa.

Teknologiakeskus VTT Oy:n avustuksiin ehdotetaan 19,2 milj. euron lisäystä johtuen VTT:n yhtiöittämiseen liittyvästä lisäeläkevakuutuksesta.

Kiintiöpakolaisten määrä nostetaan 750 henkilöstä 1 050 henkilöön, minkä vuoksi valtion kotouttamiskorvauksiin kunnille ehdotetaan noin 1,5 milj. euron lisäystä ja kiintiöpakolaisten maahantulomatkojen järjestämiseen 146 000 euron lisäystä.

Vankiterveydenhuollon hallintoa ollaan siirtämässä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle vuodesta 2016 lukien. Siirron valmistelemiseksi ehdotetaan 421 000 euron määrärahaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaiselle vankiterveydenhuollon yksikölle. Vankien ja puolustusvoimien terveydenhuollon valvonta aiheuttaisi uusia tehtäviä Aluehallintovirastoille ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Uuden henkilöstön rahoitus toteutettaisiin määrärahasiirroin puolustusministeriön, oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta. Vankiterveydenhuollon siirto aiheuttaa vuodesta 2016 alkaen pysyvän lisäkustannuksen, johon on tarkoitus ehdottaa lisämäärärahaa 250 000 euroa.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus ovat muuttamassa samoihin tiloihin vuoden 2015 aikana. Muuttojen aiheuttamiin lisäkuluihin ehdotetaan yhteensä 200 000 euron kertaluonteista määrärahaa.

Valtion rahoitusta turvakotitoimintaan ehdotetaan lisättäväksi 3,55 milj. eurolla turvakotipaikkojen nykyisen määrän turvaamiseksi.

Etuusmenoarvioiden tarkentumisen seurauksena työttömyysturvan määrärahatarve kasvaa ansiopäivärahan osalta 43 milj. eurolla ja peruspäivärahan osalta 46 milj. eurolla.

Määrärahalisäysten rahoittamiseksi sekä varmistaakseen kehyksessä pysymisen eräiden määräraha-arvioiden tasoa on tarkistettu. Osin määräraha-arviot ovat pienentyneet ajoitusmuutosten sekä korkotason alenemisen seurauksena. Lisäksi eräitä määrärahatasoja on leikattu niissä olevien suurten siirtyvien erien takia. Kehitysyhteistyömenoja alennetaan 15 milj. eurolla ja ulkoasiainministeriön hallinnonalan jäsenmaksumomenttia 5 milj. eurolla. Kejo-hankkeen toimintamenoja on menojen lykääntymisen takia alennettu 4 milj. eurolla. Suomen Akatemian myöntövaltuuden käytöstä aiheutuvaa määrärahatarvetta alennetaan 12 milj. eurolla tutkimusmäärärahojen maksuaikataulun muutosten johdosta. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotukeen osoitettua määrärahaa vähennetään 14,8 milj. eurolla ennakoitua matalammaksi arvioitavan korkotason johdosta. Energiatuen maksatusarviota tarkistetaan alaspäin 8,4 milj. eurolla. Arvio maksuista Euroopan unionille on alentunut 10 milj. eurolla.

Eduskunnan vuodelle 2015 hyväksymät määrärahat ja nyt ehdotettavat määrärahojen muutokset pääluokittain, euroa

  Pääluokka Hyväksytty
talousarvio
Hallituksen
esitys
Yhteensä
         
21. Eduskunta 164 169 000 - 164 169 000
22. Tasavallan presidentti 19 150 000 - 19 150 000
23. Valtioneuvoston kanslia 186 460 000 - 186 460 000
24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 1 211 586 000 5 332 000 1 216 918 000
25. Oikeusministeriön hallinnonala 899 771 000 91 000 899 862 000
26. Sisäministeriön hallinnonala 1 226 036 000 1 785 000 1 227 821 000
27. Puolustusministeriön hallinnonala 2 658 789 000 1 482 000 2 660 271 000
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 16 955 504 000 11 593 000 16 967 097 000
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 6 772 549 000 -4 860 000 6 767 689 000
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 660 593 000 -33 900 000 2 626 693 000
31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 2 897 502 000 28 540 000 2 926 042 000
32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 3 522 975 000 208 682 000 3 731 657 000
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 12 719 008 000 93 694 000 12 812 702 000
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 203 886 000 - 203 886 000
36. Valtionvelan korot 1 766 100 000 - 1 766 100 000
Yhteensä 53 864 078 000 312 439 000 54 176 517 000

Eduskunnan vuodelle 2015 hyväksymät tuloarviot ja nyt ehdotettavat tuloarvioiden muutokset osastoittain, euroa

  Osasto Hyväksytty
talousarvio
Hallituksen
esitys
Yhteensä
         
11. Verot ja veronluonteiset tulot 39 911 310 000 -2 400 000 39 908 910 000
12. Sekalaiset tulot 6 049 829 000 -33 630 000 6 016 199 000
13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 2 767 600 000 - 2 767 600 000
15. Lainat (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 414 500 000 - 414 500 000
Yhteensä (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 49 143 239 000 -36 030 000 49 107 209 000
       
15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta 4 720 839 000 348 469 000 5 069 308 000
Yhteensä 53 864 078 000 312 439 000 54 176 517 000