Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
   Tuloarviot
       10. Liikenneverkko
            20. Perusväylänpito

Talousarvioesitys 2015

10. LiikenneverkkoPDF-versio

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään lisäystä 7 793 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarpeesta 3 000 000 euroa aiheutuu Hanko—Hyvinkää -radan kunnostamisesta, mm. tasoristeysten poistamisesta ja muista turvallisuutta lisäävistä toimenpiteistä, 1 293 000 euroa Pihtiputaan liikenneolosuhteiden parantaminen -hankkeesta ja 3 500 000 euroa korjausvelan aiheuttamasta lisäpanostuksesta perusväylänpidon parantamiseen.


2015 I lisätalousarvio 7 793 000
2015 talousarvio 932 909 000
2014 II lisätalousarvio 500 000
2014 I lisätalousarvio 25 954 000
2014 talousarvio 990 484 000
2013 tilinpäätös 969 235 000

41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään lisäystä 1 340 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös valtionavustuksen maksamiseen Vaasan lentoaseman lentorahtiasematason rakentamiseen lentorahtiasematason omistavalle yhtiölle Kiinteistö Oy Cargo Apron Vaasa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu Vaasan lentorahtiasematason rakentamisen loppuun saattamisesta. Hankkeen toteuttaminen on viivästynyt, minkä vuoksi hankkeelle myönnetty avustus on jäänyt käyttämättä.


2015 I lisätalousarvio 1 340 000
2015 talousarvio 1 000 000
2014 talousarvio 1 000 000
2013 tilinpäätös 1 000 000

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään lisäystä 18 716 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 138 000 000 euroa

2) hankkeeseen vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 22 500 0000 euroa

3) hankkeeseen vt 8 Sepänkylän ohikulkutie liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 57 500 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 13 000 000 euroa hankkeesta Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet aiheutuviin menoihin, 3 000 000 euroa hankkeesta vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit aiheutuviin menoihin ja 2 500 000 euroa hankkeesta vt 8 Sepänkylän ohikulkutie aiheutuviin menoihin. Lisäksi määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 216 000 euroa momentille 12.31.10 vuonna 2014 tuloutetun Lahti—Vainikkala -hankkeelle EU:n myöntämän TEN-tukea vastaavan määrärahan osoittamisesta väyläverkon kehittämiseen. Lisämääräraha on tarkoitus käyttää uusien kehittämishankkeiden suunnitteluun.

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään seuraavaa:

Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet

Äänekosken uusi sellutehdas lisää huomattavasti kuljetuksia lähialueen rata- ja tieverkolla. Paikoin huonokuntoinen ja lisääntyviin kuljetuksiin alimitoitettu liikenneverkko vaatii huomattavat korjaukset. Jyväskylä—Äänekoski -rataosan pituus on noin 47,4 km ja rataosalle rakennetaan sähköistys. Sähköistyksen rakentaminen kestää n. 2,5 vuotta, koska osuudella on useita siltoja, joissa alikulkukorkeus sähköistykselle ei ole riittävä. Äänekoski—Jyväskylä on 1-raiteinen rataosa, jonka akselipaino on 22,5 tonnia. Rataosa vaatii perusparantamista. Rataosalla on tarve tehdä myös pehmeikkökorjauksia. Kangasvuoren tunneli (pituus 2735 m) vaatii korjausta, koska tunneli on huonokuntoinen ja seinien kallio on rikkonaista. Tampere—Jämsänkoski -rataosalla on 25 tonnin akselipaino. Rataosalla on tarve tehdä kiskonvaihtoja ja korjata Sulkusalmen ratasilta. Tampere—Orivesi välille rakennetaan suojastus sekä turvavaihteet rakennetaan kolmelle liikennepaikalle (Taiviainen, Torkkeli ja Länkipohja). Jämsänkoski—Jyväskylä välillä on tarve rautatietunnelien korjaamiselle. Näiden toteuttaminen vaatii merkittäviä liikennejärjestelyjä työn ajaksi. Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla on sekä sujuvuus- että liikenneturvallisuushanke. Valtatietä kehitetään pääosin nykyisellä paikalla 2+2-kaistaisena keskikaiteellisena tienä. Huutomäen liittymä (vt 13) muutetaan eritasoliittymäksi. Niittuniemeen ja Akanniemeen tehdään uudet eritasoliittymät. Äänekosken keskustassa muutetaan kaksi liittymää kiertoliittymiksi ja tehdään lisäksi tiejärjestelyitä. Alemman tieverkon lisääntyvä raskas liikenne edellyttää myös kunnostustoimenpiteitä ja kiertoliittymän rakentamista. Hankkeen määrärahatarve on 13 milj. euroa vuonna 2015, 56 milj. euroa vuonna 2016, 44 milj. euroa vuonna 2017 ja 25 milj. euroa vuonna 2018.

Rakentamistöitä ei aloiteta ennen kuin yhtiö on tehnyt päätöksen tehtaan rakentamisesta.

Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit

Fennovoima Oy:n Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaminen edellyttää parantamistoimenpiteitä valtatie 8:lla välillä Himanka—Liminka. Voimalan rakentaminen käynnistynee vuonna 2018 ja liikennejärjestelyt on tehtävä ennen sitä. Valtatieltä 8 voimala-alueelle rakennetaan uusi tieyhteys ja kevyen liikenteen väylä jälkirahoitushankkeena. Tästä on tehty päätös vuoden 2015 talousarviossa. Valtatie 8:n parantamiseen sisältyy Pyhäjoen pääliittymän sekä Pyhäjoen etelähaaran ja pohjoishaaran vesistösiltojen kunnostus, Raahen kohdan tasoliittymien parantaminen sekä valtatien ja radan ylikulkusillan leventäminen, keskikaiteelliset ohituskaistaparit välille Pattijoki—Revonlahti ja välille Revonlahti—Lapinkangas, Lapinkankaan kohdalla valtatien ja radan ylikulkusillan leventäminen sekä kt 86 liittymän kanavointi. Lisäksi hankkeeseen sisältyy tievalaistusta ja riista-aitoja sekä taajamien kohdalla liittymien parantamista ja kevyen liikenteen järjestelyjä. Valtatie 8 on osa suurten erikoiskuljetusten tieverkkoa ja rannikon teollisuuden ja elinkeinoelämän tärkeä kuljetusreitti ja siksi parannustoimet hyödyttävät myös jo olemassa olevan elinkeinotoiminnan kuljetuksia. Valtatiellä 8 on jo nykyisin paljon varsinkin Raahesta lähteviä raskaita kuljetuksia. Erityisesti sillat tulee korjata ja vahventaa, sillä ne eivät kestä voimalan rakentamisen aiheuttamia lisäkuormituksia. Muutoinkin nämä sillat ovat yli 50 vuoden ikäisiä ja edellyttämässä peruskunnostusta tulevina vuosina. Osa silloista on lisäksi jo nyt leveys- ja/tai painorajoitteisia. Hankkeen määrärahatarve on 3 milj. euroa vuonna 2015, 14,5 milj. euroa vuonna 2016 ja 5 milj. euroa vuonna 2017.

Aikaisemmin päätetyn hankkeen valtuuden tarkistus:

Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie

Valtuuden tarkistus 2,5 milj. eurolla 55,0 milj. eurosta 57,5 milj. euroon aiheutuu kustannusarvion tarkentumisesta. Hankkeen lähtötietojen mukaiset kallionmäärät ja laadut eivät ole pitäneet paikkaansa maastossa, ja näistä yllätyksistä osa on tilaajan vastuun mukaisesti korvattava sidottujen suoritteiden mukaisesti. Hankkeella on myös parannettu alkuperäistä suunnitelmaa laajemmin pintavesien hallintaa. Selvitystyö näiden seikkojen kustannusvaikutuksista on käynnissä ja valmistuu vuoden 2015 keväällä. Ongelmana on urakoitsijan ja suunnittelijoiden määrätietojen vertaaminen ja niiden oikeellisuus. Valtuuden tarkistuksesta aiheutuva lisämäärärahan tarve on 2,5 milj. euroa vuonna 2015.

Aikaisemmin päätettyjen hankkeiden hankekuvausten tarkistus:

Rauman meriväylä

Rauman meriväylähankkeen kuvaus tarkistetaan siten, että mahdollistetaan 12 metrin kulkusyvyys. Vuoden 2014 toisessa lisätalousarviossa kulkusyvyys määriteltiin 11 metriksi. Hankkeen sopimusvaltuus ei tämän johdosta muutu.

Pisara-radan suunnittelu

Vuoden 2012 talousarviossa hyväksytyn Pisara-radan suunnittelun kuvausta muutetaan siten, että hankesuunnitteluun myönnettyä 40 milj. euron määrärahaa voidaan käyttää ennakkoon tehtäviin rakentamisiin erityisesti kohteissa, joissa muiden toimijoiden rakentamisurakoihin joudutaan investoimaan ja näin pitämään kustannukset kohtuullisina tai ylipäänsä mahdollistamaan Pisara-radan toteuttaminen sille varattavissa kustannusraameissa ja aikataulussa. Hankkeen rahoitusta ei ehdoteta muutettavaksi.


2015 I lisätalousarvio 18 716 000
2015 talousarvio 340 141 000
2014 III lisätalousarvio 14 111 000
2014 II lisätalousarvio 48 000 000
2014 I lisätalousarvio 16 500 000
2014 talousarvio 393 641 000
2013 tilinpäätös 369 303 000