Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
              02. Tullin toimintamenot
              63. Takaisin maksetut verot
              97. Autoveron vientipalautus
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

10. Verotus ja tulliPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa:

Verohallinto on yhteiskunnan suurin verojen ja maksujen kerääjä ja siten ratkaiseva toimija julkisen talouden rahoitustoiminnan näkökulmasta. Verohallinnon perustehtävä on toimittaa verotus ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisinä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verotus toimitetaan niin, että se aiheuttaa varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaan taloudelliselle toiminnalle.

Tullin tehtävänä on huolehtia tulliselvityksestä, tulli-, valmiste- ja autoverotuksesta, maahantuonnin arvonlisäverotuksesta, maahan tuotavien ja maasta vietävien tavaroiden ja ulkomaanliikenteen tullivalvonnasta, tullirikosten estämisestä ja paljastamisesta sekä muista tullitoimenpiteistä ja sen mukaan kuin erikseen säädetään toimittaa muuta verotusta ja suorittaa tullirikosten esitutkintaa. Lisäksi Tulli huolehtii ulkomaankaupan tilastoinnista, muusta toimialaansa liittyvästä tilastoinnista ja tehtävissään tarvitsemistaan laboratoriotutkimuksista. Tullilla voi olla myös muita sille erikseen säädettäviä tai määrättäviä tehtäviä. Valtiovarainministeriö voi antaa Tullille selvitys-, kokeilu-, seuranta-, suunnittelu- ja muita vastaavia tehtäviä.

Valtiovarainministeriö asettaa Verohallinnolle ja Tullille seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2015:

Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet
   
Verotulojen kertymä turvataan edistämällä veronmaksumyönteisyyttä, antamalla ennakoivaa ohjausta ja hoitamalla verovalvonta uskottavasti.Verotulojen kertymä turvataan helpottamalla asiointia, antamalla ennakoivaa ohjausta ja valvomalla, että verot tulevat maksetuiksi. Verohallinnon verotustoimenpiteet kohdennetaan veronmaksajien tilanteiden ja toiminnan edellyttämällä tavalla. Segmentoinnin avulla tunnistetaan eri asiakasryhmien erilaiset neuvonta-, ohjaus- ja valvontatarpeet. Verotukseen liittyvä neuvonta annetaan kullekin asiakasryhmälle kohdennetusti. Keinoja ovat esim. sähköiset uutiskirjeet, ohjaus- ja valvontakampanjat, verohallintoaloitteinen ohjaus puhelimitse sekä verovälittäjä- ja tilitoimistoyhteistyön kehittäminen. Verohallinto panostaa veroja kerryttävään valvontaan, kuten suurten ja kansainvälisten yhtiöiden valvontaan sekä siirtohinnoittelun valvontaan. Kansainvälistä tietojenvaihtoa kehitetään edelleen. Verovajeen kokonaismäärän ja eri osatekijöiden selvittämistä jatketaan.
Tulli: Kehitetään verotuksen varmistavia menettelyjä ja järjestelmiä. Asiakasohjausta kohdennetaan tarpeiden mukaisesti ja verot kannetaan pienin verojäämin.
Harmaan talouden torjuntaa tehostetaan kehittämällä verotustoimintoja, tehostamalla valvontaa ja parantamalla yhteistyötä viranomaisten välillä. Harmaan talouden toimintaedellytyksiä ennaltaehkäistään tehokkaalla valvonnalla, yleiseen mielipiteeseen vaikuttavalla tiedottamisella ja kehittämällä verojen ilmoittamisen ja maksamisen menettelyjä. Konkreettisia keinoja ovat mm. Verohallinnon ylläpitämän julkisen veronumerorekisterin ylläpito, rakennusalalla käyttöönotettava työntekijä- ja urakkatietojen kuukausittainen ilmoittamisvelvollisuus ja verovelkatietojen julkistaminen verovelkarekisterin avulla. Viranomaistiedon käytettävyyttä lisätään velvoitteidenhoitoselvityksiin liittyvällä viranomaistietopalvelurajapintahankkeella. Myös viranomaisyhteistyötä kehitetään edelleen.
Tulli: Harmaan talouden torjuntaohjelman toimintasuunnitelma toteutetaan.
Asiakasvaikuttavuutta parannetaan ja sähköistä asiointia edistetään. Asiointitarvetta Verohallinnossa vähennetään edelleen mm. joustavia sähköisiä palveluita ja menettelytapoja kehittämällä. Henkilöasiakkaiden tarvetta veroasiointiin vähennetään hankkimalla mahdollisimman suuri osa verotukseen tarvittavista tiedoista heidän puolestaan. Tietoja toimittavien tahojen kustannuksia ja hallinnollista taakkaa kevennetään kehittämällä yhtenäisiä sähköisiä palveluja ja ratkaisuja, joiden avulla tiedot välittyvät Verohallinnon järjestelmiin automaattisesti ja mahdollisimman reaaliaikaisesti. Verotustietojen kerääminen ja käsittely tapahtuu sähköisessä muodossa. Sähköinen käsittely mahdollistaa mm. valtakunnalliset tehokkaat toimintaprosessit, valtakunnalliset työjonot ja valtakunnallisesti tasapuolisen työnjaon.
EU:n laajuisten sähköisten tullitoimintojen käyttöön ottaminen varmistetaan uudistetun tullikoodeksin edellyttämässä aikataulussa. Tulli osallistuu EU-tasoiseen valmisteluun ja kehittää tietojärjestelmiä EU-aikataulujen mukaisesti.
Tullia koskevat sisäiseen turvallisuuteen liittyvät kansalliset ja EU-tason toimintastrategiat ja periaatepäätökset toteutetaan. Tulli osallistuu järjestäytyneen rikollisuuden torjunta-, terrorismintorjunta- ja kyberturvallisuusstrategioiden täytäntöönpanoon.
Kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa tehostetaan. Tullin toimintaedellytyksiä rajat ylittävän tullirikollisuuden torjumiseksi parannetaan. Rikostorjunnassa korostuu kansallinen ja kansainvälinen viranomaisyhteistyö.
Turvataan kasvavan itärajan liikenteen sujuvuus ja tullivarmuus. Kehitetään itärajan rajanylityspaikkojen kapasiteettia ja toimintaprosesseja viranomaisyhteistyössä.

Luvun nimike on muutettu.

01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 410 456 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin

2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen

3) verohallinnon menettelystä asiakkaille aiheutuneiden vahinkojen sopimusperusteisiin korvauksiin.

Valtuus

Mikäli verotusjärjestelmien kokonaisuudistamiseen liittyvään valmisohjelmistohankintaan myönnettyä valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2014, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sopimuksia vuonna 2015 enintään 30 101 000 eurolla.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
Vaikuttavuus      
Asiakkaiden osuus, jotka maksavat mielellään veronsa, % 69 70 70
Asiakkaiden osuus, joiden mielestä pimeän työn teettäminen ja kuitittomat ostokset ovat väärin, % 57 60 60
Asiakkaiden osuus, joiden mielestä valvonta on tehokasta, % 77 78 80
Tuotokset ja laadunhallinta      
Asiakaskohtaisen perinnän kertymä, % 50 49 50
Suurten ja keskisuurten yritysten tarkastuskattavuus, % 21 15 15
Sähköisten alv-ilmoittajien osuus, % 85 85 85
Sähköisten tuloveroilmoitusten osuus, henkilöasiakkaat, % 45 45 50
Sähköisten verokorttimuutosten osuus, % 44 45 45
Toiminnallinen tehokkuus      
Tuottavuusindeksi, parivuosi1) 103,1 99,9 103,1
Taloudellisuusindeksi, parivuosi1) 98,6 104,3 101,4
Siirtohinnoitteluvalvontaan kohdistettava työaika, htv 39 43 52
Harmaan talouden tarkastuksiin kohdistettavan työajan osuus, % 34 30 30
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Henkilötyövuodet yhteensä 5 072 5 135 4 956
Htv:t tehtävittäin      
— Harmaan talouden torjunnan lisätehtävät (HO:n vaatimukset) 36 92 90
— Hallinnon rakenneuudistukset; 87 henkilöstön siirtyminen Valtoriin2) - 73 87
— Uudet tehtävät Verohallinnolle - 29 0
Sairauspoissaolot, pv/htv 10,4 10,0 9
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro 3,47 3,46 3,46

1) Indeksiluvut on laskettu parivuosimenetelmällä, jolloin edellisen vuoden vertailuluku on 100. Indeksikaavat: tuottavuusindeksi = tuotosindeksi/työpanosindeksi ja taloudellisuusindeksi = kustannusindeksi/tuotosindeksi.

2) Henkilötyövuositasossa on huomioitu 87 henkilöstön siirtyminen Valtorin palvelukseen 1.3.2014 alkaen.

Verohallinto on valmistellut kokonaisarkkitehtuurinsa uudistusta, joka kattaisi kaikki nykyiset verolait ja niiden käsittelyä hoitavat verotusohjelmistot. Uudistus perustuu tuotepohjaiseen toiminnanohjausjärjestelmään. Tämän ns. valmisohjelmistouudistuksen arvioidaan turvaavan parhaiten verotuksen pidemmän aikavälin häiriöttömän toiminnan. Valtuudesta, kokonaismäärältään 109 000 000 euroa, arvioidaan aiheutuvan menoja vuoden 2014 loppuun mennessä 15 124 000 euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016— Yhteensä
vuodesta 2015
lähtien
       
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 31 329 32 446 78 899
Vuoden 2015 sitoumukset - 30 101 30 101
Menot yhteensä 31 329 62 547 109 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 401 152 436 403 405 956
Bruttotulot 5 984 4 500 4 500
Nettomenot 395 168 431 903 410 456
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 49 378    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 85 588    

Määrärahan mitoituksessa on huomioitu:

1) alle omakustannusarvon hinnoitelluista ennakkopäätöksistä ja julkisoikeudellisista suoritteista aiheutuvien menojen kattaminen

2) Ahvenanmaan ajoneuvoverotuksen kustannukset vuonna 2015

3) tulot yhteistoiminnasta muiden viranomaisten kanssa

4) tietojärjestelmien kokonaisuudistus.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Analytiikkatyökalujen hankinta ja käyttöönotto (investointimenot) (siirto momentilta 28.01.21) 1 250
Asiakirjojen digitalisointi sähköiseen muotoon 2014-2018 (investointimenot) (siirto momentilta 28.01.21) 550
Asiakkaan sähköinen tavoittamisen hallinta (investointimenot) (siirto momentilta 28.01.21) 1 050
Asiakkaiden itsepalvelua ohjaavan ohjelmiston hankinta ja käyttöönotto, ns. sääntökone (investointimenot) (siirto momentilta 28.01.21) 200
Harmaan talouden torjunta (HO), v. 2014 rahoitus -2 200
Harmaan talouden torjunta (HO), v. 2015 rahoitus 2 000
Kv. maksuliikenteen muutokset verojen laskutuksessa v. 2013-2015 mm. RF-viitteen käyttöönotto (investointihanke) 800
Kv. verotustietojen tietojenvaihdon uudet vaatimukset, 2. vaihe 2015-2016, mm. EU:n hallinnollisen yhteistyön direktiivi, FATCA, EU-FATCA ja CRS (investointi- ja IT-ylläpito) 1 380
Perustoiminnan turvaaminen VALMIS-ohjelmistouudistuksen käynnistyessä 2 500
Prosessiohjauksen ja -johtamisen edellyttämien työvälineiden hankinnat ja käyttöönotot, mm. prosessien mallinnus ja -kuvausväline, arkkitehtuurin mallinnusväline, hankesalkku, projektinhallintaohjelmisto (investointimenot) (siirto momentilta 28.01.21) 600
Suoraveloituksen poistumisen korvaavien ratkaisuiden käyttöönotto v. 2013-2016, mm. suoramaksu, e-lasku, verkkolasku ja verkkomaksu (investointihanke) 230
Tietojärjestelmiin liittyvät ylläpitomenot pl. htv-menot (mini one stop shop, kiinteistötietojärj. lähdevero, sijoitustoiminta, verovelkarekisteri) 250
Toiminnan turvaaminen (kertaluonteinen siirto momentilta 28.20.01) 1 000
Turun toimitilajärjestelyihin liittyneen KAKOLA-hankkeen purkautuminen -800
Turun toimitilojen muutto- ja kalustekulut 1 500
Valmisohjelmisto ja ohjelmistouudistushanke (v. 2014 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -26 800
Valmisohjelmisto ja ohjelmistouudistushanke (v. 2015 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 13 900
XBRL-muotoinen taloustietojen raportointi (investointimenot) (siirto momentilta 28.01.21) 500
Yhteinen asiakaspalvelu, perusosa (siirto momentille 28.40.03) -15
Yritystietorajapinta viranomaiskäyttöön (v. 2014 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -500
Yritystietorajapinta viranomaiskäyttöön (v. 2015 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 500
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -5 507
Palkkaliukumasäästö -612
Palkkausten tarkistukset 1 846
Säästöpäätös -1 000
Toimintamenojen lisäsäästö -4 852
Toimintamenojen tuottavuussäästö -2 018
Vuokramenojen indeksikorotus 426
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -564
Tasomuutos -7 061
Yhteensä -21 447

2015 talousarvio 410 456 000
2014 II lisätalousarvio 2 500 000
2014 I lisätalousarvio 27 900 000
2014 talousarvio 431 903 000
2013 tilinpäätös 431 378 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 410 566 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 110 000 euroa talousarvioesityksen 410 456 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2015 talousarvio 410 566 000
2014 III lisätalousarvio 820 000
2014 II lisätalousarvio 2 500 000
2014 I lisätalousarvio 27 900 000
2014 talousarvio 431 903 000
2013 tilinpäätös 431 378 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 410 566 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin

2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen

3) verohallinnon menettelystä asiakkaille aiheutuneiden vahinkojen sopimusperusteisiin korvauksiin.

Valtuus

Mikäli verotusjärjestelmien kokonaisuudistamiseen liittyvään valmisohjelmistohankintaan myönnettyä valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2014, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sopimuksia vuonna 2015 enintään 30 101 000 eurolla.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu Verohallinnon toiminnan edellytysten parantamisesta.


2015 I lisätalousarvio 2 500 000
2015 talousarvio 410 566 000
2014 III lisätalousarvio 820 000
2014 II lisätalousarvio 2 500 000
2014 I lisätalousarvio 27 900 000
2014 talousarvio 431 903 000
2013 tilinpäätös 431 378 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että verotusjärjestelmien kokonaisuudistukseen liittyvään valmisohjelmistohankintaan myönnetyn valtuuden vuodelle 2014 käyttämättä jääneestä osasta saa tehdä sopimuksia vuonna 2015 enintään 32 370 000 eurolla.

Selvitysosa:Verohallinto on valmistellut kokonaisarkkitehtuurinsa uudistusta, joka kattaisi kaikki nykyiset verolait ja niiden käsittelyä hoitavat verotusohjelmistot. Uudistus perustuu tuotepohjaiseen toiminnanohjausjärjestelmään. Tämän ns. valmisohjelmistouudistuksen arvioidaan turvaavan parhaiten verotuksen pidemmän aikavälin häiriöttömän toiminnan.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2013—2014 2015 2016— Yhteensä
vuodesta 2013
lähtien
         
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 11 960 14 907 49 755 76 622
Vuoden 2015 sitoumukset - 2 275 30 095 32 370
Menot yhteensä 11 960 17 182 79 850 108 992

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 IV lisätalousarvio
2015 I lisätalousarvio 2 500 000
2015 talousarvio 410 566 000
2014 tilinpäätös 463 123 000
2013 tilinpäätös 431 378 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että verotusjärjestelmien kokonaisuudistukseen liittyvään valmisohjelmistohankintaan myönnetyn valtuuden vuodelle 2014 käyttämättä jääneestä osasta saa tehdä sopimuksia vuonna 2015 enintään 32 370 000 eurolla.

02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 163 354 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon:

1) huumekoiratoimintaan saatavat lahjoitukset

2) EU:lta saatavat tulot pois lukien EU:lle kannettavista kolmansien maiden tulleista saatava kantopalkkio

3) mahdolliset tulot viranomaisyhteistyöstä

4) tullin käsikirjojen ja muiden vastaavien tuotteiden myynnistä saatavat julkaisupalkkiot

5) tullialan ammattitutkinnon valmistavasta koulutuksesta saatavat tulot.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Sähköisten tuonti- ja vienti-ilmoitusten käsittelyaika: alle tunnissa käsiteltyjen osuus, % 95 90 95
Neuvonta-asiakastukipalveluiden odotusaika enintään, minuuttia > 3 3 3
Käteisasiakkaiden autoveroilmoitusten käsittelyajan mediaani, pv 8 7 7
Tullivalvonnan avainsuoritteet, kpl 1 192 000 1 200 000 1 200 000
Paljastetut tullirikokset, kpl 10 725 11 000 11 000
Toiminnallinen tehokkuus      
Tuottavuusindeksi 100 102 104
Verojäämien osuus maksettavaksi määrätyistä veroista, % 0,25 0,1 0,1
Elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan osuus, % 20,7 23 23
Tullirikosten selvittämistaso, % 80,6 82 84
Takaisin saatu rikoshyöty, milj. € 24,9 22 24
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Henkilötyövuodet, yhteensä 2 282 2 240 2 140
Henkilötyövuodet, harmaan talouden torjuntaohjelma 22 21 21
Sairauspoissaolot, pv/htv 11,9 11,5 11
Työtyytyväisyysindeksi, 1—20 Työterveyslaitoksen tutkimus     13,1

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 168 653 166 869 163 864
Bruttotulot 1 477 510 510
Nettomenot 167 176 166 359 163 354
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 10 500    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 799    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Alkoholijuomien laittoman maahantuonnin hillitseminen 300
Auto- ja valmisteverotuksen tason säilyttäminen ja rikostorjunnan turvaaminen 2 500
Pasilan muuttokustannukset (v. 2014 kertaluonteisen lisäyksen poisto) -1 800
Toiminnan/valvonnan turvaaminen itärajan raja-asemilla 750
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -2 068
Palkkaliukumasäästö -273
Palkkausten tarkistukset 891
Säästöpäätös -1 000
Toimintamenojen tuottavuussäästö -810
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.50.50) -2
Vuokramenojen indeksikorotus 188
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -226
Tasomuutos -1 455
Yhteensä -3 005

2015 talousarvio 163 354 000
2014 talousarvio 166 359 000
2013 tilinpäätös 167 475 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 163 403 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 49 000 euroa talousarvioesityksen 163 354 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2015 talousarvio 163 403 000
2014 talousarvio 166 359 000
2013 tilinpäätös 167 475 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Tullin toimintamenoiksi esitetään 163,403 milj. euron määrärahaa, joka on lähes 3 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2014. Muiden tehtävien ohella Tullin vuosittainen veronkanto on yhteensä yli 10 mrd. euroa.

Tullin henkilötyövuosimäärä on laskenut vuosina 2006—2013 yli 300 henkilötyövuodella. Säästöjä on saavutettu etenkin tullaus- ja verotustoimintojen sähköistämisellä ja siirtymällä riskiperusteiseen valvontaan. Vuoden 2013 alussa Tullissa saatettiin loppuun organisaatiomuutos, joka vastasi kyseisiin henkilöstövähennyksiin ja toimintamallien muutoksiin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sähköistämisen keinot on pääosin hyödynnetty ja resurssisiirtojen mahdollisuus muista tehtävistä on rajallinen.

Valiokunta on huolissaan siitä, että Tullin henkilötyövuosimäärän edelleen vähentäminen vaikeuttaa entisestään tehtävien hoitamista. Jo nyt osa valvontatehtävistä jätetään tekemättä henkilöstövajeen vuoksi, ja riittävien vahvuuksien ylläpitäminen vuorotyötehtävissä on hankalaa. Itärajan suurimmilla rajanylityspaikoilla käynnissä olevat yhteiset infrastruktuurihankkeet Rajavartiolaitoksen ja Liikenneviraston kanssa päinvastoin edellyttäisivät Tullin henkilöstömäärän lisäämistä. Myös paljastuneiden rikosten määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina (130 prosenttia vuodesta 2007) johtuen erityisesti internetin kautta tilattavista huumeista, lääkkeistä ja muista laittomista tavaroista.

Vuonna 2015 EU:n tullilainsäädännön muutokset käynnistävät lisäksi tulliselvitys- ja niitä tukevien tietojärjestelmien kokonaisuudistuksen. Hyväksyessään lainsäädäntömuutokset Suomi on samalla sitoutunut niiden vaatimaan tietojärjestelmäkehitykseen. Tullin nykyiset resurssit eivät valiokunnan saaman selvityksen mukaan riitä uudistuksen läpivientiin.

Valiokunta pitää myönteisenä, että Tulli otti käyttöön EU:n määrittelemät oman käytön ohjerajat alkoholin matkustajatuonnissa 1.7.2014, ja lokakuussa matkustajatuontia valvottiin tehostetusti. Näillä toimenpiteillä matkustajatuonti on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosiin. Tullivalvontaa on tarvetta tehostaa myös internetin kautta tapahtuvan alkoholijuomien tilaamisen osalta. Vaikuttavalla valvonnalla ja selkeillä valvonnan kriteereillä alkoholin matkustajatuontia voidaan vähentää ja kerätä myös kattavammin alkoholiverotuloja.

Valiokunta lisää momentille 600 000 euroa alkoholijuomien ja tupakan laittoman maahantuonnin valvonnan tehostamiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 164 003 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon:

1) huumekoiratoimintaan saatavat lahjoitukset

2) EU:lta saatavat tulot pois lukien EU:lle kannettavista kolmansien maiden tulleista saatava kantopalkkio

3) mahdolliset tulot viranomaisyhteistyöstä

4) tullin käsikirjojen ja muiden vastaavien tuotteiden myynnistä saatavat julkaisupalkkiot

5) tullialan ammattitutkinnon valmistavasta koulutuksesta saatavat tulot.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 310 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu autoverotusta koskevan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (KHO 2014:182) vuoksi ennakoitavien oikaisuvaatimusten käsittelyyn tarvittavasta lisäresurssista.


2015 I lisätalousarvio 310 000
2015 talousarvio 164 003 000
2014 talousarvio 166 359 000
2013 tilinpäätös 167 475 000

 

I lisätalousarvioesitys täydentävä HE 367/2014 vp (24.2.2015)

Valtuus

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2015 saa tehdä sopimuksia EU-lähtöisen tullausjärjestelmän valmisohjelmistohankinnasta, johon sisältyvät hankinnasta sekä ohjelmistojen ja laiteympäristöjen käyttöönotosta, siihen liittyvistä konversioista, nykyisten järjestelmien alasajotehtävistä ja muusta käyttöönotosta aiheutuvat menot siten, että niistä saa aiheutua menoja yhteensä enintään 54 200 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa lisätään vuoden 2015 lisätalousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdaksi.

Tulli on valmistellut tullausprosessien ja -järjestelmien uudistusta, osallistumalla aktiivisesti unionin uuden tullikoodeksin (Union Customs Code, UCC) ja sen edellyttämään komission annettavaksi säädetyn lainsäädännön valmistelutyöhön EU:ssa. EU:n tullikoodeksi ja sen toimeenpanoasetus edellyttävät muutoksia tulliselvitysprosessiin ja käytössä oleviin tietojärjestelmiin. Unionin tullikoodeksi toteuttaa EU:n eTullipäätöksen mukaisen sähköistämisen periaatteen, jolloin kaikki kommunikaatio eri osapuolien (asiakkaiden ja tullien, tullien ja tullien sekä tullien ja komission) välillä tapahtuu jatkossa täysin sähköisesti, eikä uudistuksen jälkeen tullimenettelyssä ole enää käytettävissä paperimuotoista tulliselvitystä. Tulliselvitykseen ja sidosprosesseihin liittyvät tietojärjestelmien muutokset on aikataulutettu Unionin työohjelmassa (komission täytäntöönpanopäätös 2014/255/EU VL L134/46). Työohjelman mukaiset aikataulut vahvistetaan IA-lainsäädäntömenettelyssä, jolloin aikatauluista tulee pakottavia. Sähköisten menettelyjen tulee olla kaikilta osin sovellettavissa viimeistään 31.12.2020.

Järjestelmäuudistus perustuu ns. tuotepohjaiseen valmisohjelmistoon, jonka arvioidaan turvaavan parhaiten tullaustoiminnan pidemmän aikavälin häiriöttömän toiminnan ja ylläpitovaiheen kustannushyötyjen toteutumisen. Tuotepohjaisen ratkaisun elinkaarikustannukset vuosille 2016—2032 on arvioitu ostopalveluiden osalta 6 milj. euroa ja kehittämiseen sitoutuvan henkilötyön osalta noin 170 htv:ta pienemmiksi nykyjärjestelmien kehittämiseen verrattuna.

Tulli varmistaa, että tietojärjestelmäuudistuksessa minimoidaan taloudelliset, sopimukselliset, teknologiset ja kaikki muut riskit, jotka liittyvät tuotteistusasteeltaan keskeneräisen ohjelmistotuotteen hankintaan. Tulli hankkii valmiusasteeltaan mahdollisimman valmiin ohjelmistotuotteen, tarvittaessa sopeuttamalla hankkeen aikataulua. Lisäksi Tulli pyrkii mahdollisimman tiiviiseen yhteistyöhön muiden EU-maiden kanssa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018 2019— Yhteensä vuodesta
2015
lähtien
             
Vuoden 2015 sitoumukset - 4 700 10 600 12 100 26 800 54 200
Menot yhteensä - 4 700 10 600 12 100 26 800 54 200

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 I lisätalousarvio 310 000
2015 talousarvio 164 003 000
2014 talousarvio 166 359 000
2013 tilinpäätös 167 475 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 310 000 euroa.

Valtuus

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2015 saa tehdä sopimuksia EU-lähtöisen tullausjärjestelmän valmisohjelmistohankinnasta, johon sisältyvät hankinnasta sekä ohjelmistojen ja laiteympäristöjen käyttöönotosta, siihen liittyvistä konversioista, nykyisten järjestelmien alasajotehtävistä ja muusta käyttöönotosta aiheutuvat menot siten, että niistä saa aiheutua menoja yhteensä enintään 54 200 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 6 463 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä KHO:2015:20, joka koski tullilain 20 §:n mukaan Tullille korvauksetta luovutettavien valvontatilojen kattavuutta, aiheutuviin toimitila- ja korkomenoihin sekä Unionin tullikoodeksin ja sen toimeenpanoasetuksen vaatiman tulliselvityksen tietojärjestelmäuudistuksen rahoittamiseen.

Selvitysosa:Lisäyksestä 3 280 000 euroa aiheutuu Helsingin Satamalle maksettavista takautuvista vuokrista viivästyskorkoineen. Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään KHO:2015:20 antanut ratkaisunsa Tullin ja Helsingin Sataman väliseen erimielisyyteen tullilain 20 §:n mukaisista Vuosaaren satamassa olevista ilmaistiloista, jotka Tullilla on ollut korvauksetta käyttössä liikennepaikan haltijalta. KHO:n ratkaisun mukaan osa Tullin käytössä olleista ilmaistiloista on ollut muita kuin tullilain 20 §:ssa tarkoitettuja valvontatiloja ja siten Helsingin Satama on oikeutettu perimään niistä käyvän vuokran viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun asia on riitautettu Vuosaaren sataman käyttöönoton jälkeen (joulukuusta 2008).

Lisäyksestä 2 600 000 euroa aiheutuu tulliselvityksen tietojärjestelmäuudistuksen toteutuksen aikaistumisesta.

Lisäyksestä 583 000 euroa aiheutuu tullivalvonnan tehostamisesta Tornion tullin alueella.


2015 IV lisätalousarvio 6 463 000
2015 I lisätalousarvio 310 000
2015 talousarvio 164 003 000
2014 tilinpäätös 166 359 000
2013 tilinpäätös 167 475 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 6 463 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä KHO:2015:20, joka koski tullilain 20 §:n mukaan Tullille korvauksetta luovutettavien valvontatilojen kattavuutta, aiheutuviin toimitila- ja korkomenoihin sekä Unionin tullikoodeksin ja sen toimeenpanoasetuksen vaatiman tulliselvityksen tietojärjestelmäuudistuksen rahoittamiseen.

63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 3 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, Verohallinnon ja Tullin päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron

2) tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä

3) EU:lle korvattavien perimättä jääneiden tullien ja niistä aiheutuvien korko- ja muiden kulujen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.


2015 talousarvio 3 200 000
2014 I lisätalousarvio 3 700 000
2014 talousarvio 3 200 000
2013 tilinpäätös 4 169 592

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 3 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, Verohallinnon ja Tullin päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron

2) tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä

3) EU:lle korvattavien perimättä jääneiden tullien ja niistä aiheutuvien korko- ja muiden kulujen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 1 200 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu valtiovarainministeriön vuonna 2012 tekemästä arvonlisäveroa koskevasta huojennuspäätöksestä.


2015 IV lisätalousarvio 1 200 000
2015 talousarvio 3 200 000
2014 tilinpäätös 4 603 049
2013 tilinpäätös 4 169 592

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 1 200 000 euroa.

95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 22 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää verotukseen liittyvien korkomenojen maksamiseen.

Korkomenot perustuvat seuraaviin säädöksiin:

1) verontilityslaki (532/1998)

2) veronkantolain 27 b § ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (568/2004)

3) autoverolain 65 § (1482/1994)

4) valmisteverotuslain 49 §:n 1 momentti (182/2010)

5) tullilain 39 §:n 2 momentti (1258/2009)

6) arvonlisäverolain 101 §:n 2 momentti (1486/1994).

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.


2015 talousarvio 22 700 000
2014 talousarvio 22 700 000
2013 tilinpäätös 13 587 751

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 22 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää verotukseen liittyvien korkomenojen maksamiseen.

Korkomenot perustuvat seuraaviin säädöksiin:

1) verontilityslaki (532/1998)

2) veronkantolain 27 b § ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (568/2004)

3) autoverolain 65 § (1482/1994)

4) valmisteverotuslain 49 §:n 1 momentti (182/2010)

5) tullilain 39 §:n 2 momentti (1258/2009)

6) arvonlisäverolain 101 §:n 2 momentti (1486/1994).

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että korkomenot perustuvat veronkantolain 22 §:ään ja siihen liittyvään voimaantulosäännökseen (609/2005).

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että korkomenot perustuvat myös verotililain 31 §:ään ja siihen liittyvään voimaantulosäännökseen (604/2009).

Selvitysosa:Momentin perustelujen säädöksiä koskevaa listausta on muutettu veronkantolain osalta sekä täydennetty verotililailla ja siihen liittyvällä voimaatulosäännöksellä.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio 22 700 000
2014 talousarvio 22 700 000
2013 tilinpäätös 13 587 751

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että korkomenot perustuvat veronkantolain 22 §:ään ja siihen liittyvään voimaantulosäännökseen (609/2005).

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että korkomenot perustuvat myös verotililain 31 §:ään ja siihen liittyvään voimaantulosäännökseen (604/2009).

97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ajoneuvon arvossa jäljellä olevan autoveron palauttamiseen, kun Suomessa käytössä ollut ajoneuvo viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi. Vientipalautusta voidaan myöntää vain niille ajoneuvoille, jotka on ensiverotettu lain 5/2009 voimaantulon jälkeen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha perustuu autoverolakiin (1482/1994).

Autoveroa palautetaan se määrä, joka ajoneuvon arvossa on jäljellä vientiajankohtana. Vientipalautusta ei voida maksaa enempää kuin ajoneuvosta on maksettu autoveroa. Palautuksen edellytyksenä on myös, että ajoneuvon ensimmäisestä käyttöönotosta on kulunut enintään 10 vuotta ja että ajoneuvo on käyttökelpoinen.


2015 talousarvio 3 000 000
2014 talousarvio 3 000 000
2013 tilinpäätös 985 907

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ajoneuvon arvossa jäljellä olevan autoveron palauttamiseen, kun Suomessa käytössä ollut ajoneuvo viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi. Vientipalautusta voidaan myöntää vain niille ajoneuvoille, jotka on ensiverotettu lain 5/2009 voimaantulon jälkeen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.