Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
              22. Eräät ympäristömenot
              60. Siirto öljysuojarahastoon
              70. Alusinvestoinnit
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

10. Ympäristön- ja luonnonsuojeluPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa:Lukuun on budjetoitu ympäristön- ja luonnonsuojelua edistävään toimintaan hallinnonalalla ja ympäristötehtäviä aluehallinnossa hoitavissa virastoissa pääosin käytettävät määrärahat.

Ympäristönsuojelu

Tavoitteena on erityisesti parantaa Itämeren, sisävesien ja pohjavesien tilaa, vähentää pilaantuneesta maaperästä aiheutuvia ympäristöriskejä ja ehkäistä öljy- ja kemikaalivahingoista aiheutuvia ympäristövaurioita. Toimenpiteitä Itämeren sekä sisävesien tilan parantamiseksi ja niihin kohdistuvien ympäristöuhkien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi toteutetaan eri hallinnonaloilla laaja-alaisena yhteistyönä.

Itämeren suojelutoimien tehostamisessa keskeisellä sijalla on ravinteiden kierrätyksen tehostaminen, merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman laatiminen vuosille 2016—2021 ja merenhoidon seurantaohjelman toteuttaminen vuosina 2014—2020. Yhteistyötä jatketaan muiden Itämerivaltioiden kanssa EU:n Itämeren alueen strategian toimeenpanemiseksi samoin kuin yhteistyötä Pietarin ja muun Luoteis-Venäjän kanssa Itämeren kuormituksen vähentämiseksi. Vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointien tietoja käytetään sekä edistämään Itämeren luontotyyppien, lajien ja merialueiden suojelua että tukemaan meren ja sen luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Jätevesien käsittelyä keskitetään nykyistä isompiin, tehokkaampiin ja toimintavarmempiin yksiköihin tukemalla käynnissä olevien yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelua edistävien siirtoviemärihankkeiden loppuunsaattamista. Avustuksilla tuetaan myös haja-asutuksen jätevesihuollon neuvontaa ja pohjavesien suojelusuunnittelua.

Vesien kunnostusta edistetään vesien hyvän tilan saavuttamiseksi, luonnon monimuotoisuuden sekä vesien virkistyskäyttö- ja kalatalousarvon parantamiseksi. Pienvesien suojelua ja ennallistamista edistetään. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostustarvetta selvitetään järjestelmällisesti ja kiireellisimpiä kohteita kunnostetaan valtion jätehuoltotyönä.

Vihreää taloutta edistetään kehittämis- ja kokeiluhankkein, kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja päästövähennysten edellyttämillä selvityksillä ja vaikutusarvioinneilla sekä ilmastopaneelin toiminnalla.

Öljy- ja kemikaalivahinkoja ehkäistään turvaamalla riittävä torjuntavalmius. Öljyjätemaksuilla tuetaan valtakunnallisesti kattavan öljyjätehuoltojärjestelmän ylläpitoa ja öljyn pilaamien alueiden kunnostusta.

Luonnonsuojelu

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian toimintaohjelman toteutusta jatketaan. Luonnonsuojelualueverkostoa täydennetään jatkamalla yksityisomistuksessa olevien luonnonsuojeluun varattujen alueiden hankintaa ja korvausmenettelyjä. Soidensuojelun täydennysohjelman toteuttaminen pyritään aloittamaan, ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutusta jatketaan yhteistyössä metsäviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Luonnonsuojelualueilla jatketaan metsien ja soiden ennallistamista, perinnebiotooppien, lehtojen ja lintuvesien kunnostusta ja hoitoa sekä luontotyyppien inventointia ja lajistokartoituksia. Natura 2000 -tietokanta  ja verkoston yleisuunnitelmat päivitetään sekä verkostoa täydennetään. Valmistellaan EU:n ns. integroitua Life-hanketta, joka keskittyy luonnon monimuotoisuuden ja vesien suojelun sekä hoidon yhteensovittamiseen sisävesillä. Suojelualueverkoston toimivuuden ja edustavuuden kokonaistarkastelu aloitetaan. Luontotyyppien toinen uhanalaisuustarkastelu käynnistetään. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi saatetaan loppuun ja luonnonsuojelulain maisemanhoitoalueiden valmistelua jatketaan. Aloitetaan valtakunnallinen perinnebiotooppien inventointi.

Uhanalaisten lajien suojelun toimintaohjelman valmistelu saatetaan loppuun ja tärkeät lajistokeskittymät kartoitetaan suojelutoimien kustannustehokkaaksi kohdentamiseksi. Kiireellisesti suojeltavien lajien esiintymiä turvataan ja eliötyöryhmätyötä jatketaan.

Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien toiminnalliset tavoitteet on asetettu momentin 35.10.52 perusteluissa.

20. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 5 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) öljy- ja muiden ympäristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, alusten torjuntavalmiuden ylläpidosta, torjuntakaluston hankinnoista ja torjuntatoimenpiteistä sekä ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin menoihin

2) ympäristövahinkojen torjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä, koulutus- ja kehittämistoiminnasta ja oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin, öljyntorjuntavarastojen vuokriin ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioihin

3) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjä kansainvälisiä jätesiirtoja joudutaan palauttamaan, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta.

Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisina.

Selvitysosa:Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansainvälisten jätesiirtojen palauttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, peritään takaisin jätteen viejältä ja tuloutetaan momentille 12.35.99.

Korvaukset öljysuojarahastosta ja vahinkojen aiheuttajilta tuloutetaan momentille 12.35.10. Korotetun öljysuojamaksun perimistä on jatkettu vuosille 2013—2015.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 200
Yhteensä 200

2015 talousarvio 5 400 000
2014 talousarvio 5 200 000
2013 tilinpäätös 4 969 809

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Suomen ympäristövahinkojen torjuntavalmiutta on kehitetty valiokunnan mielestä määrätietoisesti vastaamaan merikuljetusten määrän ja meriliikenteen kasvun tuomia haasteita. Uudet ja rakenteilla olevat monitoimialukset öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan ovat merivoimien Louhi, Rajavartiolaitoksen Turva, Liikenneviraston jäänmurtaja, Kemin satamamurtaja sekä yhteysalukset Stella ja Otava. Lisäksi merivoimien alus Halli on peruskorjattu ja Hylje peruskorjataan. Suomen ympäristökeskuksen johtamaan torjuntalaivastoon kuuluu 19 alusta, ja lisäksi kapasiteetin mitoituksessa otetaan huomioon myös kansainvälinen yhteistyö.

Merenkulun ohjausjärjestelmät ovat kehittyneet siten, että riski merellisen öljy- tai kemikaalivahingon sattumiselle on pysynyt lähes ennallaan kasvaneesta meriliikenteen volyymistä ja aluskoosta huolimatta. Toisaalta kuitenkin ”läheltä piti” -tapahtumia kirjataan runsaasti. Merkittävin uhka öljypäästölle aiheutuu edelleen Venäjän öljyterminaalin kuljetuksista, tankkereiden vuotuinen kuljetusvolyymi on noin 160 milj. tonnia.

Valiokunta toteaa valtiontalouden tarkastusviraston tavoin, että riittävä harjoittelu on oleellinen osa ympäristövahinkojen torjuntaa. Huomioon on näin ollen otettava, että torjunta-alusten lukumäärän kasvaessa myös valmius-, käyttö- ja ylläpitokulut kasvavat.

Valiokunta kiinnittää huomiota lisäksi Liikenneviraston rakenteilla olevan jäänmurtajan mahdolliseen myyntiin. Kiinteiden torjuntavarusteiden osuus laivan hinnasta on noin 5 milj. euroa. Vuoden 2016 kehykseen sisältyy myös 1,5 milj. euroa siirrettävien, jääolosuhteissa toimivien keräilylaitteiden eli niin sanottujen jääharjojen hankintaan. Valiokunta korostaa, että mahdollista myyntiä harkittaessa tulee ottaa huomioon myös vaikutukset Suomen öljyntorjuntavalmiuteen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 5 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) öljy- ja muiden ympäristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, alusten torjuntavalmiuden ylläpidosta, torjuntakaluston hankinnoista ja torjuntatoimenpiteistä sekä ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin menoihin

2) ympäristövahinkojen torjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä, koulutus- ja kehittämistoiminnasta ja oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin, öljyntorjuntavarastojen vuokriin ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioihin

3) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjä kansainvälisiä jätesiirtoja joudutaan palauttamaan, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta.

Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisina.

21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 2 440 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden sekä maisema-alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon

2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toimenpiteisiin, jotka koskevat erityisesti viestintää, inventointeja, yhteistyötä ja seurantaa

3) uhanalaisten eliölajien seurantaan, suojeluun ja hoitoon, rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen sekä vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten ja EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen

4) luonnonsuojelusuunnitteluun, maa-aineslain soveltamiseen sekä pohjavesien suojeluun liittyvään suunnitteluun ja kunnostamiseen

5) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin, edellä olevien perustelujen mukaisiin tehtäviin.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahalla inventoidaan ja hoidetaan yksityisiä luonnonsuojelualueita erityisesti siltä osin, kuin hoito ei kuulu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaan (METSO). Luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien inventointeja jatketaan. Valmistellaan ja toteutetaan luonnonsuojelulain mukaisia uhanalaisten lajien suojeluohjelmia, hoidetaan uhanalaisten lajien esiintymispaikkoja ja seurataan uhanalaisuuden muutoksia. Luonnon monimuotoisuutta edistäviä hoitosuunnitelmia ja -toimenpiteitä tehdään arvokkailla perinnebiotoopeilla. Näiden suunnitelmien ja toimenpiteiden kohdentamisen tueksi käynnistetään valtakunnallinen perinnebiotooppien inventointi. Luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmistelua edistetään. Maa-ainesten kestävään käyttöön ja pohjavesien suojeluun liittyviä hankkeita jatketaan. Maa-ainesten ottoalueiden kunnostusta ennen maa-aineslain voimaantuloa syntyneillä alueilla tehdään mahdollisuuksien mukaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Soidensuojeluohjelman valmisteleminen (kertaluonteisen siirron palautus momentille 35.10.63) -300
Tasomuutos -100
Yhteensä -400

2015 talousarvio 2 440 000
2014 talousarvio 2 840 000
2013 tilinpäätös 2 440 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 2 440 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden sekä maisema-alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon

2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toimenpiteisiin, jotka koskevat erityisesti viestintää, inventointeja, yhteistyötä ja seurantaa

3) uhanalaisten eliölajien seurantaan, suojeluun ja hoitoon, rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen sekä vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten ja EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen

4) luonnonsuojelusuunnitteluun, maa-aineslain soveltamiseen sekä pohjavesien suojeluun liittyvään suunnitteluun ja kunnostamiseen

5) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin, edellä olevien perustelujen mukaisiin tehtäviin.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää käyttötarkoituskohdassa 3 myös avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Momentin perusteluja on tarpeen laajentaa kattamaan myös avustusten maksaminen käyttötarkoituskohdassa 3.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 IV lisätalousarvio
2015 talousarvio 2 440 000
2014 tilinpäätös 2 840 000
2013 tilinpäätös 2 440 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää käyttötarkoituskohdassa 3 myös avustusten maksamiseen.

22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 12 660 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ympäristön kunnostuksen, vesienhoidon sekä pohjaveden suojelun kulutusmenoluonteisiin menoihin, jotka liittyvät toiminnan kehittämiseen ja hankkeiden valmisteluun sekä valtion hankkeista johtuviin tarkkailu- ja muihin velvoitteisiin

2) vesiseurantaverkoston ylläpitämiseen ja kehittämiseen

3) ympäristötehtävien laboratoriopalveluiden ja muiden ostopalvelujen hankintaan

4) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen

5) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointeihin

6) ravinnekierrätyksen edistämiseen Itämeren kuormituksen vähentämiseksi sekä Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueiden maatalouden vesiensuojelun tehostamiseen

7) merenhoidon suunnittelun yhteensovittamiseen

8) päästövähennystavoitteisiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvityksiin, ilmastopolitiikan kehittämiseen sekä vihreää taloutta edistäviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin

9) enintään 53 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen kohtien 1—4 tehtäviin, enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 4 tehtäviin sekä enintään 17 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohtien 5—8 tehtäviin.

Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Ympäristönsuojelun menot 5 700 000
Ympäristötehtävien ohjaus ja kehittäminen 2 000 000
Itämeren suojelu 3 840 000
Vihreän talouden kehittäminen ja kokeiluhankkeet 1 120 000
Yhteensä 12 660 000

Määrärahasta 2 700 000 euroa on tarkoitus käyttää ympäristön- ja vesienhoitoon, pohjavesien suojeluun liittyvien sekä kunnostushankkeiden valmisteluun ja yhteiseen kehittämistoimintaan, velvoitteiden hoitoon sekä vesiseurantaverkoston ylläpitoon ja hoitoon ja 3 000 000 euroa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten laboratorio- ja muiden ympäristötehtävien ostopalvelujen hankintaan.

Itämeren kuormituksen vähentämiseksi ja Saaristomeren tilan parantamiseksi määrärahaa kohdennetaan erityisesti Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueille ravinnekierrätysohjelman kehittämishankkeisiin ja suojelutoimenpiteisiin. Itämeren suojelun määrärahaa käytetään myös vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointeihin, joilla on tavoitteena saada vuoden 2015 loppuun mennessä yleiskuva Suomen merialueella esiintyvien tärkeiden luontotyyppien ja lajien levinneisyydestä niin, että merialueen käyttö ja suojelu voidaan suunnitella ekosysteemilähestymistavan edellyttämällä tavalla. Merenhoidon suunnittelulla toteutetaan osaltaan Suomen Itämeren suojeluohjelmaa, HELCOM:n ravinnekuormituksen vähennystavoitteita ja muita Itämeren suojelun tavoitteita.

Määrärahaa käytetään myös vihreää taloutta edistäviin kehitys- ja kokeiluhankkeisiin, kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja päästövähennysten sekä ilmastopolitiikan kehittämisen edellyttämiin selvityksiin, ilmastopaneelin toimintaan.

Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös ympäristötehtävien ohjauksen ja hoidon vahvistamiseen sekä ympäristöhallinnon yhteisiin kehittämishankkeisiin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Säästöpäätös -2 000
Tasomuutos -2 500
Yhteensä -4 500

2015 talousarvio 12 660 000
2014 talousarvio 17 160 000
2013 tilinpäätös 14 460 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Itämeren suojelu

Itämeren suojeluun esitetään 3,84 milj. euron määrärahaa. Määrärahaa on tarkoitus kohdentaa erityisesti Saaristomeren tilan parantamiseen, vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointityöhön ja merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman suunnitteluun. Tarkoitus on edelleen toteuttaa mm. ravinnekierrätysohjelman kehittämishankkeita ja suojelutoimenpiteitä.

Valiokunta toteaa, että konkreettisten hankkeiden tulee tuottaa käytännössä hyödynnettäviä ja monistettavia menettelytapoja, teknologioita ja innovaatioita sekä vesien kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuonna 2015 resursseja tarvitaan mm. valtakunnalliseen lantahankkeeseen ja Kohti ravinneneutraalia kuntaa -hankkeeseen. Veneilyn jätevesiasiaa ei ole saatu edistettyä toivotusti ja maatalouden vesiensuojelun tehostamishankkeita tarvitaan lisää. Lisätoimia vaatii myös kierrätysravinteiden tuotteistaminen ja kehitys kannattavaksi liiketoiminnaksi.

Valiokunta korostaa, että Itämeren tilaan vaikuttavat kaikki sen rantavaltiot. Vaikuttavinta toimintaa saadaan siten aikaan kansainvälisellä yhteistyöllä. Suomi koordinoi yhdessä Puolan kanssa ravinteiden vähentämiseen tähtäävää Itämeren alueen strategian toimintaohjelmaa (NUTRI). Valiokunta pitää tarpeellisena, että Suomi voi jatkaa koordinointitehtävää myös vuonna 2015.

Hyviä tuloksia on saatu aikaan myös Venäjän, Viron ja Suomen välisellä yhteistyöllä Suomenlahti 2014 -teemavuoden aikana. Suomenlahden tilasta ja tilan kehityksestä on tuotettu merkittävää uutta tietoa. Valiokunta pitää tärkeänä, että näiden kolmen rantavaltion yhteisesti laatiman toimenpidesuunnitelman konkreettiset toimet saadaan myös käynnistettyä.

Valiokunta painottaa lisäksi, että kokonaisrahoituksen lisäämiseksi myös Suomen edustajien EU-parlamentissa tulisi lisätä painetta EU:n Itämereen kohdistuvien määrärahojen nostamiseksi. Samoin on syytä huomioida, että Itämeren suojelutavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaa oleellisesti myös vesienhoitosuunnitelmien täysimääräinen toteuttaminen ja siirtoviemäreiden rakentaminen (mom. 35.10.61).

Valiokunta lisää momentille 1 100 000 euroa, josta osoitetaan 800 000 euroa Itämeren suojeluun, 200 000 euroa Suomenlahden rantavaltioiden ympäristönsuojeluyhteistyöhön ja 100 000 euroa NUTRI-hankkeeseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 13 760 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ympäristön kunnostuksen, vesienhoidon sekä pohjaveden suojelun kulutusmenoluonteisiin menoihin, jotka liittyvät toiminnan kehittämiseen ja hankkeiden valmisteluun sekä valtion hankkeista johtuviin tarkkailu- ja muihin velvoitteisiin

2) vesiseurantaverkoston ylläpitämiseen ja kehittämiseen

3) ympäristötehtävien laboratoriopalveluiden ja muiden ostopalvelujen hankintaan

4) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen

5) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointeihin

6) ravinnekierrätyksen edistämiseen Itämeren kuormituksen vähentämiseksi sekä Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueiden maatalouden vesiensuojelun tehostamiseen

7) merenhoidon suunnittelun yhteensovittamiseen

8) päästövähennystavoitteisiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvityksiin, ilmastopolitiikan kehittämiseen sekä vihreää taloutta edistäviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin

9) enintään 53 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen kohtien 1—4 tehtäviin, enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 4 tehtäviin sekä enintään 17 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohtien 5—8 tehtäviin.

Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 53 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen kohtien 1—4 tehtäviin, enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 4 tehtäviin sekä enintään 23 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohtien 5—8 tehtäviin sekä Itämeren suojeluun, Suomenlahden rantavaltioiden ympäristönsuojeluyhteistyöhön sekä ravinteiden vähentämiseen tähtäävään Itämeren alueen strategian toimintaohjelmaan (NUTRI).

Selvitysosa:Momentin perustelujen muutos mahdollistaa määräaikaisen henkilöstön palkkaamisen myös tehtäviin liittyen Itämeren suojeluun, Suomenlahden rantavaltioiden ympäristönsuojeluyhteistyöhön sekä NUTRI-hankkeeseen.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio 13 760 000
2014 talousarvio 17 160 000
2013 tilinpäätös 14 460 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 53 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen kohtien 1—4 tehtäviin, enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 4 tehtäviin sekä enintään 23 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohtien 5—8 tehtäviin sekä Itämeren suojeluun, Suomenlahden rantavaltioiden ympäristönsuojeluyhteistyöhön sekä ravinteiden vähentämiseen tähtäävään Itämeren alueen strategian toimintaohjelmaan (NUTRI).

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös avustusten maksamiseen käyttötarkoituskohtien 1—8 osalta.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Momentin perusteluja on tarpeen laajentaa kattamaan myös avustusten maksaminen käyttötarkoituskohdissa 1—8.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 IV lisätalousarvio
2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio 13 760 000
2014 tilinpäätös 17 160 000
2013 tilinpäätös 14 460 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös avustusten maksamiseen käyttötarkoituskohtien 1—8 osalta.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 34 098 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:

1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä arvokkaiden kulttuurikohteiden hoidon ja opastustoiminnan menoihin

2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla niiden suojelutarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen

3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden hankintahinta on yli 10 000 euroa ja taloudellinen käyttöaika yli kolme vuotta.

Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin edellä mainittuihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Toiminnan tavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat:

  • — Metsähallitus osallistuu Natura 2000 -alueiden suojelutavoitteiden toteuttamiseen ja alueiden tilan säännölliseen arviointiin sekä vastaa koko suojelualueverkoston hoidon ja kunnossapidon vaikuttavuuden arvioinnista.
  • — Metsähallitus parantaa uhanalaisten ja luontodirektiivin lajien ja luontotyyppien sekä lintudirektiivin lajien suojelutasoa täydentämällä niitä koskevaa tietopohjaa ja kohdentamalla sen perusteella suojelutoimet mahdollisimman tehokkaasti.
  • — Metsähallitus edistää ekosysteemien kytkeytyneisyyttä, ennallistaa heikentyneitä ekosysteemejä sekä ylläpitää ja parantaa ekosysteemipalvelujen toimintaa hallinnassaan olevilla suojelualueilla.
  • — Metsähallitus luo edellytyksiä luontomatkailulle ja luonnon virkistyskäytölle parantamalla käytön kannalta keskeisten luonnonsuojelualueiden palveluvarustusta, opastusta ja kulutuskestävyyttä sekä kehittää Örön saaren ja Vallisaaren-Kuninkaansaaren sekä uusien kansallispuistojen Teijon ja Etelä-Konneveden kansallispuistojen palveluita
  • — Metsähallitus viestii tehokkaasti luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja käyttömahdollisuuksista edistäen luonnossa virkistäytymisestä koituvia myönteisiä vaikutuksia.

Selvitysosa:Ympäristöministeriö asettaa Metsähallituksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet:

Määrälliset tavoitteet

  2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
         
NATA-arvioitujen Natura-alueiden lukumäärä 21 37 25 40
Ennallistaminen ja hoito (ha) 5 617 6 647 6 300 6 350
Kiireellisesti suojeltavien, erityisesti suojeltavien ja direktiivilajien esiintymätarkistukset (kpl) - - 200 250
Käyntimäärät: kansallispuistot, valtion retkeilyalueet, luontokeskukset 3 337 800 3 642 600 3 645 000 3 745 000
Luontokeskusten, maastopalveluiden ja lupa-asiakkaiden asiakastyytyväisyys 4,04 4,08 4,05 4,05

Metsähallitus

  • — vastaa yksityisten luonnonsuojelualueiden hoidon käytännön toimenpiteistä ja osallistuu näiden alueiden suojelualuetietojärjestelmän tietojen täydentämiseen
  • — osallistuu suojelualueiden perustamissäädösten valmisteluun
  • — osallistuu merenhoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon, toteuttaa Itämeren luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kehittää sisävesien monimuotoisuuden suojelua
  • — osallistuu soidensuojelun täydennysohjelman toimeenpanoon sekä suojeltujen soiden vesitalouden turvaamisen toimenpiteiden toteuttamiseen
  • — osallistuu Natura 2000 -verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelmien päivittämiseen yhteistyössä ELY-keskusten kanssa
  • — vastaa luonnonsuojelualueiden tietojärjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta
  • — varmistaa, että asiakastyytyväisyys pysyy hyvänä
  • — kunnostaa ja hoitaa kulttuurihistoriallista kiinteistövarallisuutta valtion kiinteistöstrategian periaatteiden mukaisesti.

Metsähallituksen ympäristöministeriön toimialaan kuuluvista julkisista hallintotehtävistä arvioidaan Metsähallitukselle kertyvän tuloja arviolta 3 230 000 euroa, josta noin 150 000 euroa on tarpeettomien kiinteistöjen myyntituottoja.

Muut tunnusluvut

  2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
arvio
2015
esitys
         
Kansallispuistojen hoito (kpl) 37 37 39 39
Muiden luonnonsuojelualueiden hoito (kpl) 515 536 665 735
Kansallispuistojen hoito (ha) 980 000 981 000 986 000 986 000
Muiden luonnonsuojelualueiden hoito (ha) 702 000 703 000 763 000 993 000
Muiden luonnonsuojelukohteiden hoito (ha) 1 040 000 1 050 000 993 000 772 000
Erämaa-alueiden (12 kpl) hoito (ha) 1 490 000 1 490 000 1 490 000 1 490 000
Erityisesti suojeltavien lajien esiintymien suojelu (kpl) 4 371 4 211 4 200 4 250
Muiden uhanalaisten ja luontodirektiivilajien esiintymien suojelu (kpl) 27 012 - 28 500 30 000
Muinaisjäännösten lkm (kpl, Museoviraston rekisteri) 2 380 2 380 2 450 2 550
Suojeltujen rakennusten lukumäärä (kpl) 267 312 312 312
Luontokeskusten ja muiden asiakaspisteiden määrä (kpl) 30 30 30 30

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kertaluonteisena lisäyksenä 5 000 000 euroa kansallispuistojen sekä luonto- ja kulttuurikohteiden rakennusten, rakenteiden ja palvelujen parantamiseen. Lisäksi momentilta 30.63.50 on siirretty 151 000 euroa Teijon retkeilyalueen ylläpitoa vastaavien kustannusten maksamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallituksen menosäästöpäätös -400
Kasvutoimi; Metsähallituksen luonto- ja kulttuurikohteiden infrastruktuuri (kertaluonteinen lisäys) 5 000
Kertalisäyksen poisto -800
Teijon kansallispuiston perustaminen (siirto momentilta 30.63.50) 151
Tuottavuustoimet (-1 htv) -45
Metsähallituksen luontopalvelut (HO) 500
Palkkausten tarkistukset 137
Yhteensä 4 543

2015 talousarvio 34 098 000
2014 I lisätalousarvio 5 067 000
2014 talousarvio 29 555 000
2013 tilinpäätös 32 484 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Toiminnan tavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat:

  • — Metsähallitus toteuttaa Natura 2000- ja muilla suojelualueilla hoito-, ennallistamis- ja muita suojelutoimia tavoitteena alueiden tilan ja kytkeytyneisyyden sekä ekosysteemipalveluiden toiminnan parantaminen. Metsähallitus myös seuraa tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä vastaa koko suojelualueverkon tilan seurannasta.
  • — Metsähallitus parantaa uhanalaisten ja luontodirektiivin lajien ja luontotyyppien sekä lintudirektiivin lajien suojelutasoa täydentämällä niitä koskevaa tietopohjaa ja kohdentamalla sen perusteella suojelutoimet mahdollisimman tehokkaasti.
  • — Metsähallitus luo edellytyksiä luontomatkailulle ja luonnon virkistyskäytölle parantamalla käytön kannalta keskeisten luonnonsuojelualueiden palveluita kohdentamalla kehittämistoimia mm. Örön saaren, Vallisaaren-Kuninkaansaaren ja uusien Teijon ja Etelä-Konneveden kansallispuistojen palveluihin.
  • — Metsähallitus viestii luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja käyttömahdollisuuksista edistäen luonnossa virkistäytymisestä koituvia myönteisiä vaikutuksia.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan viidennen kappaleen. Muutos selkeyttää tavoitteita ja helpottaa niiden saavuttamisen raportointia.


2015 talousarvio 34 098 000
2014 I lisätalousarvio 5 067 000
2014 talousarvio 29 555 000
2013 tilinpäätös 32 484 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Momentille esitetään 34,098 milj. euron määrärahaa, joka on 4,543 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2014. Valiokunta pitää myönteisenä, että määräraha sisältää kehyspäätöksen mukaisesti 5 milj. euron määrärahan kansallispuistojen perustamiseen (Etelä-Konnevesi ja Teijo), palveluiden ja palveluvarustuksen parantamiseen sekä luonto- ja kulttuurikohteiden perustamiseen (mm. Örön saari ja Vallisaari-Kuninkaansaari).

Luontopalvelut vastaavat Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä. Se hoitaa Suomen arvokkaimpia luontokohteita, kuten kansallispuistoja, ja on maamme merkittävin retkeilypalveluiden ja valtion maiden erä- ja kalastuspalveluiden tuottaja. Sen hoidossa on yli 7 milj. hehtaaria valtion maa- ja vesialueita. Luontopalveluiden kokonaisrahoitus on 61,8 milj. euroa, josta ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön osuus on yhteensä noin 65 prosenttia.

Metsähallituksen erityisalueille tehtiin noin 5,4 milj. käyntiä vuonna 2013. Kansallispuistojen kävijöiden arvioitiin lisäävän paikallistalouden kokonaistuloa 115,5 milj. euroa ja työllisyyttä 1 484 henkilötyövuotta. Lisäksi luonnossa liikkumisen terveysvaikutukset ovat merkittävät. Alueiden vetovoima syntyy hyvin hoidetuista ja varustelluista alueista.

Valiokunta pitää hyvänä, että kansallispuistoista on tehty kansainvälistä brändiä, mm. venäjänkielisten matkailijoiden palveluita on parannettu ja kiinankielisille matkailijoille suunnattuja palveluja pilotoidaan. Erittäin tärkeää on myös palveluiden aktiivinen markkinointi. Suomen kansallispuistoja on mahdollista tuotteistaa ja markkinoida nykyistä laajemminkin eurooppalaisille ja aasialaisille matkailijoille.

Valiokunta toteaa, että Luontopalvelut on merkittävä työllistäjä koko maassa, yksikössä tehtiin noin 580 henkilötyövuotta vuonna 2013. Erillismäärärahoilla se on työllistänyt noin 400 nuorta viimeisten neljän vuoden aikana. Nuorten työllistäminen on koettu erittäin hyödylliseksi, ja se on tarjonnut työttömille nuorille mahdollisuuden saada arvokasta työkokemusta erityisesti harvaan asutulla maaseudulla.

Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa nuorten työllistämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 34 598 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:

1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä arvokkaiden kulttuurikohteiden hoidon ja opastustoiminnan menoihin

2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla niiden suojelutarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen

3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden hankintahinta on yli 10 000 euroa ja taloudellinen käyttöaika yli kolme vuotta.

Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin edellä mainittuihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Toiminnan tavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat:

  • — Metsähallitus toteuttaa Natura 2000- ja muilla suojelualueilla hoito-, ennallistamis- ja muita suojelutoimia tavoitteena alueiden tilan ja kytkeytyneisyyden sekä ekosysteemipalveluiden toiminnan parantaminen. Metsähallitus myös seuraa tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä vastaa koko suojelualueverkon tilan seurannasta.
  • — Metsähallitus parantaa uhanalaisten ja luontodirektiivin lajien ja luontotyyppien sekä lintudirektiivin lajien suojelutasoa täydentämällä niitä koskevaa tietopohjaa ja kohdentamalla sen perusteella suojelutoimet mahdollisimman tehokkaasti.
  • — Metsähallitus luo edellytyksiä luontomatkailulle ja luonnon virkistyskäytölle parantamalla käytön kannalta keskeisten luonnonsuojelualueiden palveluita kohdentamalla kehittämistoimia mm. Örön saaren, Vallisaaren-Kuninkaansaaren ja uusien Teijon ja Etelä-Konneveden kansallispuistojen palveluihin.
  • — Metsähallitus viestii luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja käyttömahdollisuuksista edistäen luonnossa virkistäytymisestä koituvia myönteisiä vaikutuksia.

60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain (894/1986) 7 §:n nojalla öljysuojarahastoon tehtävän siirron maksamiseen.

Selvitysosa:Öljyjätemaksuina kertyvistä varoista voidaan valtion talousarviossa siirtää osa öljysuojarahastoon käytettäväksi öljyn pilaamien maa-alueiden puhdistuskustannusten korvaamiseen. Korvausperusteista on säädetty tarkemmin öljysuojarahastosta annetun lain (1406/2004) 15 §:ssä.

Määräraha yhdessä momentin 35.10.65 määrärahan kanssa vastaa öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08.


2015 talousarvio 3 000 000
2014 talousarvio 3 000 000
2013 tilinpäätös 3 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain (894/1986) 7 §:n nojalla öljysuojarahastoon tehtävän siirron maksamiseen.

61. Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 7 542 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesien- ja merenhoidon järjestämisestä annettuun lakiin (1299/2004) perustuvien vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisen tukemiseen vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi

2) valtion töinä tai avustuksina toteutettavien vesienhoitosuunnitelmiin sisältyvien ympäristötöiden suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauksista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien menojen sekä jätelaissa (646/2011) säädettyjen valtion jätehuoltotöiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaisiin tukiin, joilla toteutetaan vesienhoitosuunnitelmiin perustuen yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelua

4) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) toimeenpanoa edistävään neuvontaan.

Määrärahaa saa käyttää myös hankkeista aiheutuvien enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. Momentin määrärahasta rahoitettu, valtion työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava.

Selvitysosa:Määrärahasta käytetään 6 390 000 euroa vesienhoitosuunnitelmien toteuttamiseen pinta- ja pohjavesien tilan parantamiseksi ja hyvän tilan turvaamiseksi. Erityisesti heikentyneiden rannikkovesien ja jokien tilaa parannetaan. Julkisen sektorin kumppanuuksia vahvistetaan yksityisen sektorin ja vapaaehtoisjärjestöjen kesken. Samalla tuetaan vesiteknologian vientimahdollisuuksia ja yritysten kilpailukykyä lisäämällä suomalaista vesiosaamista, uusien teknologioiden käyttöönottoa ja hyviä käytäntöjä. Määrärahasta käytetään 4 400 000 euroa aiemmin tukirahoitusta saaneiden vesienhoitosuunnitelmiin sisältyneiden vesihuoltohankkeiden saattamiseksi loppuun. Valtion tukea uusiin kuntien vesihuolto- ja ympäristötyöhankkeisiin ei enää myönnetä.

Vesienhoitosuunnitelmien mukaiseen haja-asutuksen jätevesineuvonnan tukeen käytetään 700 000 euroa. Vuodesta 2011 alkaneella jätevesineuvonnalla tuetaan kiinteistöjen jätevesien tarkoituksenmukaisten käsittelyratkaisujen toteuttamista säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi.

Määrärahasta käytetään 650 000 euroa pilaantuneiden alueiden kunnostamiseen joko avustuksina tai valtion jätehuoltotöinä ympäristö- tai terveysriskien kannalta merkittävissä kohteissa, jotka ELY-keskukset ovat priorisoineet.

Momentin määrärahoista maksettavaan arvonlisäveroon on varattu 502 000 euroa. Arvonlisäveron käyttöä seurataan ja tarvittaessa tehdään muutokset määrärahan mitoitukseen.

Vesihuolto- ja ympäristönkunnostushankkeita rahoitetaan vähäisessä määrin lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan budjetoidusta momentin 32.01.02 määrärahoista lähinnä työmaiden työnjohdon palkkaus- ja muina kulutusmenoina.

Määrärahan arvioitu käyttö

    Kokonaiskustannusarvio
1 000 €
Valtion osuus
edellisestä
1 000 €
Myönnetty
aikaisemmin
1 000 €
Myönnetään
           
           
1. Keskeneräiset ympäristötyöhankkeet 31 600 9 670 5 270 4 400 000
2. Pinta- ja pohjavesien tilan parantaminen       1 290 000
3. Hajajätevesineuvonta       700 000
4. Pilaantuneiden alueiden kunnostus       650 000
5. Arvonlisävero       502 000
  Yhteensä 31 600 9 670   7 542 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttaminen 500
Säästöpäätös -3 000
Tasomuutos -2 300
Yhteensä -4 800

Momentin nimike on muutettu.


2015 talousarvio 7 542 000
2014 talousarvio 12 342 000
2013 tilinpäätös 14 942 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 9 142 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös teollisuuskemikaalijätteiden käsittelyä harjoittaneen yrityksen käytössä olleiden tilojen ja kiinteistölle varastoitujen vaarallisten jätteiden varastointiin, poiskuljettamiseen, hävittämiseen sekä jätteiden muuhun vaarattomaksi tekemiseen liittyvien kustannusten maksamiseen Green Tech Center Oy GCT:n julkisselvityksessä olevalle konkurssipesälle.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmanneksi kappaleeksi, jolloin talousarvioesityksen momentin päätösosan nykyinen kolmas kappale muuttuu neljänneksi kappaleeksi.

Lisäys talousarvioesityksen 7 542 000 euroon nähden on 1 600 000 euroa.

Lisäyksestä 300 000 euroa aiheutuu ympäristövahingon vaaran torjumisesta Green Tech Center Oy GCT:n konkurssipesän kiinteistöllä. Samaan tarkoitukseen myönnettiin vuoden 2013 neljännessä lisätalousarviossa 2 000 000 euroa. Lisäys katsotaan välttämättömäksi, jotta jätteiden tyhjentäminen ja vaarattomaksi tekeminen voidaan hoitaa asianmukaisesti päätökseen. Jätteiden määrä, noin 1 670 tonnia, on tarkentunut hieman arvioitua suuremmaksi. Lisäksi jätteiden analysointi, hävittämisen järjestäminen ja muun muassa työturvallisuuden varmistaminen ovat osoittautuneet arvioitua työläämmäksi.

Lisäyksestä 1 300 000 euroa aiheutuu Teuva—Närpiö—Kaskinen siirtoviemäri ja yhdysvesijohto -hankkeen II-vaiheen valtion rahoitusosuudesta. Hankkeella toteutetaan valtakunnallista viemäröintiohjelmaa, tehostetaan alueen yhdyskuntajätevesien ja jätevesien käsittelyä sekä parannetaan vedenjakelun toimintavarmuutta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on yhteensä 10,2 milj. euroa, josta valtion rahoitusosuus on yhteensä 3,1 milj. euroa ja tämän II-vaiheen 1 300 000 euroa.


2015 talousarvio 9 142 000
2014 talousarvio 12 342 000
2013 tilinpäätös 14 942 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Ympäristöministeriö on yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa toteuttanut valtakunnallista viemäröintiohjelmaa. Vuonna 2014 laaditun väliraportin mukaan ohjelman perustavoite 20 000 haja-asutusalueen talouden liittämisestä viemäriverkoston piiriin on toteutumassa. Siirtoviemäreiden lukumäärällä tarkasteltuna toteutumisaste on kuitenkin vain noin 40 prosenttia.

Siirtoviemärihankkeet ovat keskeisiä toimenpiteitä vesienhoitosuunnitelmissa. Niiden avulla jätevedet voidaan johtaa tehokkaasti toimiville keskuspuhdistamoille. Siirtoviemäreihin liitetään niiden varrella olevaa haja-asutusta, jolloin jätevesistä aiheutuva kokonaiskuormitus pienenee ja vesialueita vapautuu kokonaan yhdyskuntajätevesikuormituksesta.

Kevään 2014 kehyspäätöksessä päätettiin lopettaa siirtoviemäreihin kohdistuva tuki vuonna 2016, jolloin haja-asutuksen jätevesiasetuksen (209/2011) toimeenpanon siirtymäkausi päättyy. Vuodelle 2015 hallitus esittää ympäristötyöhankkeisiin 5,7 milj. euron määrärahaa, joka riittää keskeneräisten sopimuksella sidottujen hankkeiden loppuun saattamiseen. Kolmen suurimman hankkeen osalta tukea on sidottu ainoastaan rakennustöiden ensimmäiselle vaiheelle.

Valiokunta toteaa, että momentin määrärahoilla on edistetty siirtoviemäreiden rakentamiseen liittyvää päätöksentekoa ja se on parantanut hankkeiden ennakoitavuutta myös asukkaiden kannalta. Lisäksi hankkeilla on ollut suuri työllistävä vaikutus. Myös hajajätevesineuvonta on osoittautunut tulokselliseksi, ja siitä saatu palaute on ollut myönteistä. Valiokunta toteaa, että neuvonnalle on erityinen tarve haja-asutuksen jätevesiasetuksen toimeenpanon siirtymäkauden päättymiseen vuoteen 2016 saakka.

Valiokunta lisää momentille 1 100 000 euroa, josta osoitetaan 400 000 euroa Sastamalan—Huittisten ja 400 000 euroa Ylivieskan—Kalajoen siirtoviemärin rakentamiseen sekä 300 000 euroa haja-asutuksen jätevesineuvontaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 10 242 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesien- ja merenhoidon järjestämisestä annettuun lakiin (1299/2004) perustuvien vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisen tukemiseen vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi

2) valtion töinä tai avustuksina toteutettavien vesienhoitosuunnitelmiin sisältyvien ympäristötöiden suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauksista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien menojen sekä jätelaissa (646/2011) säädettyjen valtion jätehuoltotöiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaisiin tukiin, joilla toteutetaan vesienhoitosuunnitelmiin perustuen yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelua

4) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) toimeenpanoa edistävään neuvontaan.

Määrärahaa saa käyttää myös teollisuuskemikaalijätteiden käsittelyä harjoittaneen yrityksen käytössä olleiden tilojen ja kiinteistölle varastoitujen vaarallisten jätteiden varastointiin, poiskuljettamiseen, hävittämiseen sekä jätteiden muuhun vaarattomaksi tekemiseen liittyvien kustannusten maksamiseen Green Tech Center Oy GCT:n julkisselvityksessä olevalle konkurssipesälle.

Määrärahaa saa käyttää myös hankkeista aiheutuvien enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. Momentin määrärahasta rahoitettu, valtion työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksupäätösperusteisena.

Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 IV lisätalousarvio
2015 talousarvio 10 242 000
2014 tilinpäätös 12 342 000
2013 tilinpäätös 14 942 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksupäätösperusteisena.

63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 48 830 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen

2) korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja 47 §:n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä

3) Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 53 §:n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n sekä yksityistielain 7 a §:n mukaan valtiolle määrättyihin korvauksiin

4) maa-aineslain 8 ja 26 §:n mukaisesti suojelusta aiheutuviin korvauksiin

5) luonnonsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin

6) valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden tai yksityisiksi suojelualueiksi perustettavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä sekä yksityisten suojelualueiden merkinnästä aiheutuviin menoihin ja lisäksi ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon menoihin ja mahdollisiin korvaustoimitusten kuluihin

7) enintään 160 000 euroa erikseen tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten tarjousten käsittelyä

8) koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan ja korvausten maksuerille, jolloin koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 §:n 1 momentin mukainen

9) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten maksamiin korvauksiin rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamista vahingoista

10) kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen valtionavustuslain nojalla. Hankintojen tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua.

11) metsätuhojen torjunnasta annetun lain perusteella luonnonsuojelualueelta tai luonnonsuojelutarkoitukseen hankitulta valtion alueelta levinneiden metsätuhojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja vahinkojen arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Valtuus

Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien, Natura 2000 -verkoston ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2015 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 10 000 000 euroa.

Selvitysosa:Hankkimalla maata valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin sekä korvausmenettelyllä toimeenpannaan pääasiassa valtioneuvoston vahvistamia luonnonsuojeluohjelmia, Natura 2000 -verkostoa, erityisesti suojeltavien lajien suojelua ja kaavojen suojelualuevarauksia. Lisäksi toteutetaan METSO-ohjelmaa. Määrärahaa käytetään myös vuonna 2015 käynnistyvän soidensuojeluntäydennysohjelman toimeenpanoon. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohella Metsähallitus jatkaa suojelualuehankintoja. Vuosina 1971—2013 on valtion omistukseen hankittu alueita luonnonsuojelutarkoituksiin yhteensä noin 400 300 hehtaaria ja perustettu yksityisiä suojelualueita korvausta vastaan kaikkiaan 173 000 hehtaaria.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman mukaisten metsäalueiden hankintaan ja korvauksiin käytetään 26 830 000 euroa. Virkistysalueiden hankinnan tukemiseen varataan 100 000 euroa. Määrärahasta 2 000 000 euroa voidaan tarvittaessa osoittaa Metsähallituksen käyttöön.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018 Yhteensä
vuodesta
2015 lähtien
           
Vuoden 2015 sitoumukset - 5 000 3 000 2 000 10 000
Menot yhteensä - 5 000 3 000 2 000 10 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Soidensuojeluohjelman valmisteleminen (kertaluonteisen siirron palautus momentilta 35.10.21) 300
Säästöpäätös -5 000
Yhteensä -4 700

2015 talousarvio 48 830 000
2014 talousarvio 53 530 000
2013 tilinpäätös 53 830 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 48 830 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen

2) korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja 47 §:n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä

3) Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 53 §:n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n sekä yksityistielain 7 a §:n mukaan valtiolle määrättyihin korvauksiin

4) maa-aineslain 8 ja 26 §:n mukaisesti suojelusta aiheutuviin korvauksiin

5) luonnonsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin

6) valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden tai yksityisiksi suojelualueiksi perustettavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä sekä yksityisten suojelualueiden merkinnästä aiheutuviin menoihin ja lisäksi ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon menoihin ja mahdollisiin korvaustoimitusten kuluihin

7) enintään 160 000 euroa erikseen tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten tarjousten käsittelyä

8) koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan ja korvausten maksuerille, jolloin koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 §:n 1 momentin mukainen

9) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten maksamiin korvauksiin rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamista vahingoista

10) kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen valtionavustuslain nojalla. Hankintojen tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua.

11) metsätuhojen torjunnasta annetun lain perusteella luonnonsuojelualueelta tai luonnonsuojelutarkoitukseen hankitulta valtion alueelta levinneiden metsätuhojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja vahinkojen arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Valtuus

Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien, Natura 2000 -verkoston ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2015 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 10 000 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksupäätösperusteisena.

Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 IV lisätalousarvio
2015 talousarvio 48 830 000
2014 tilinpäätös 53 530 000
2013 tilinpäätös 53 830 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksupäätösperusteisena.

64. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää EU:n komission hyväksymien LIFE-ympäristörahastosta rahoituskauden 2007—2013 ja uuden kauden 2014—2020 osarahoitettavien hankkeiden sekä muiden pilottihankkeiden EU-rahoitusosuuksien maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää noin 60 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen projektitehtäviin. Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään valtionhallinnon organisaatioiden toteuttamiin LIFE+-ohjelman 2007—2013 ja uuden 2014—2020 ohjelmakauden hankkeiden EU-osarahoitukseen.

EU:n suorittama rahoitusosuus LIFE-hankkeisiin ja pilottihankkeisiin tuloutetaan momentille 12.35.99.


2015 talousarvio 3 000 000
2014 talousarvio 3 000 000
2013 tilinpäätös 4 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää EU:n komission hyväksymien LIFE-ympäristörahastosta rahoituskauden 2007—2013 ja uuden kauden 2014—2020 osarahoitettavien hankkeiden sekä muiden pilottihankkeiden EU-rahoitusosuuksien maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää noin 60 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen projektitehtäviin. Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain 7 §:n nojalla öljyjätteistä ja niiden keräilystä, kuljetuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvien korvausten maksamiseen öljyjätemaksuina kertyvien varojen käytöstä öljyjätehuoltoon annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1191/1997) tarkemmin säädetyin perustein.

Selvitysosa:Määräraha yhdessä momentin 35.10.60 määrärahan kanssa vastaa öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08.


2015 talousarvio 1 000 000
2014 talousarvio 1 000 000
2013 tilinpäätös 1 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain 7 §:n nojalla öljyjätteistä ja niiden keräilystä, kuljetuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvien korvausten maksamiseen öljyjätemaksuina kertyvien varojen käytöstä öljyjätehuoltoon annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1191/1997) tarkemmin säädetyin perustein.

66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 1 440 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön toimialaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen ja sopimusten jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin maksuihin ulkomaille.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Ilmasto ja ilmakehä 280 000
Kemikaalit ja jätteet 100 000
Kasviston, eläimistön ja niiden elinympäristön suojelu 480 000
Meri- ja muu vesiympäristö 490 000
Muut maksut ulkomaille 90 000
Yhteensä 1 440 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentilta 35.01.01 116
Yhteensä 116

2015 talousarvio 1 440 000
2014 talousarvio 1 324 000
2013 tilinpäätös 1 324 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 1 440 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön toimialaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen ja sopimusten jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin maksuihin ulkomaille.

70. Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 1 450 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää merentutkimusalusten Aranda ja Muikku pakollisten määräaikaistelakointien yhteydessä tehtävistä peruskunnostustöistä, kunnossapidosta, huolloista ja tutkimuslaitehankinnoista aiheutuviin menoihin sekä Arandan peruskorjauksen suunnitteluun.

Valtuus

Merentutkimusalus Arandan peruskorjauksen toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2015 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 11 000 000 eurolla.

Selvitysosa:Merentutkimusalusten Aranda ja Muikku määräaikaistelakoinnit on toteutettava vuonna 2015 alusten merikelpoisuuden ja toimintavarmuuden takaamiseksi. Arandan purjehduspäivien määrän noustua merkittävästi (200—250 päivää/v) aluksen propulsiojärjestelmät, runko, tutkimusvinssit ja tietyt laboratoriolaitteistot vaativat peruskorjauksia ja -parannuksia, jotta alus pysyisi luotettavasti toimintakuntoisena ainakin vuodelle 2016 suunniteltuun peruskorjaukseen asti. Muikku-alukseen tehdään vain pieniä, työturvallisuuden varmistamiseen ja näytteenottovarusteisiin liittyviä korjauksia.

Merentutkimusalus Arandan peruskorjauksen suunnittelu alkaa vuonna 2015. Peruskorjaus on tarkoitus toteuttaa vuosina 2016—2018 ja sen kokonaiskustannusarvio on 11 600 000 euroa. Peruskorjaustelakointi kattaa myös vuositelakoinnin tarpeen. Korjaus- ja muutostöissä pyritään käyttökustannuksien pienentämiseen muun muassa energian tehokkaammalla tuottamisella sekä pienemmällä kulutuksella. Peruskorjauksessa huomioidaan myös aluksella työskentelevien tutkijoiden työturvallisuuden sekä itse tutkimustyön laadun varmistaminen. Korvauksia merivoimien öljyntorjunta-alus Hylkeen peruskorjauksesta aiheutuneista menoista arvioidaan öljysuojarahastosta saatavan 4 000 000 euroa. Korvaukset tuloutetaan momentille 12.35.10.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018 Yhteensä
vuodesta
2015 lähtien
           
Vuoden 2015 sitoumukset - 4 000 4 000 3 000 11 000
Menot yhteensä - 4 000 4 000 3 000 11 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Merentutkimusalus Arandan peruskorjauksen suunnittelu 600
Tasomuutos -12 650
Yhteensä -12 050

2015 talousarvio 1 450 000
2014 talousarvio 13 500 000
2013 tilinpäätös 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 1 450 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää merentutkimusalusten Aranda ja Muikku pakollisten määräaikaistelakointien yhteydessä tehtävistä peruskunnostustöistä, kunnossapidosta, huolloista ja tutkimuslaitehankinnoista aiheutuviin menoihin sekä Arandan peruskorjauksen suunnitteluun.

Valtuus

Merentutkimusalus Arandan peruskorjauksen toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2015 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 11 000 000 eurolla.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Vuoden 2013 talousarviossa myönnetyn määrärahan perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös öljyntorjunta-alus Hylkeen peruskorjauksen yhteydessä havaittujen välttämättömien lisäkorjaustarpeiden aiheuttamiin menoihin.

Selvitysosa:Momentin perustelujen täydennys mahdollistaa määrärahan käytön öljyntorjunta-alus Hylkeen peruskorjauksen suunnittelun lisäksi myös peruskorjauksen yhteydessä havaittujen välttämättömien lisäkorjaustarpeiden aiheuttamiin menoihin.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio 1 450 000
2014 talousarvio 13 500 000
2013 tilinpäätös 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Vuoden 2013 talousarviossa myönnetyn määrärahan perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös öljyntorjunta-alus Hylkeen peruskorjauksen yhteydessä havaittujen välttämättömien lisäkorjaustarpeiden aiheuttamiin menoihin.