Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

01. Ympäristöhallinnon toimintamenotPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa:Ympäristöhallinto rakentaa kestävää elinympäristöä ja tukee vihreää kasvua. Tavoitteena on parempi ympäristö tuleville sukupolville. Ympäristöstä, ympäristön tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä tuotetaan tietoa, arvioidaan vaihtoehtoisia kehityssuuntia ja kehitetään ratkaisuja kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimintaa ja voimavaroja suunnataan strategisten linjausten mukaisesti vastaamaan toimintaympäristön tarpeita. Säädösten ja toimenpiteiden vaikutusten arviointia kehitetään.

Ympäristöhallinnon henkilöstövoimavaroja johdetaan ja osaamista kehitetään suunnitelmallisesti tavoitteena säilyttää ympäristöhallinnon palvelukyky ja turvata henkilöstön motivaatio ja kehittymismahdollisuudet.

Ministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tavoitteet ja voimavarat esitetään tässä luvussa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintatavoitteet ja voimavarat on budjetoitu lukuun 35.20 Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen ja Metsähallituksen luontopalvelujen lukuun 35.10 Ympäristön- ja luonnonsuojelu.

Ympäristöministeriö osallistuu valtion aluehallinnon strategiseen ohjaukseen yhteistyössä sitä ohjaavien muiden ministeriöiden kanssa sekä huolehtii virastojen ympäristötehtävien toiminnallisesta ohjauksesta.

Aluehallintovirastojen ympäristölupatehtävien tulostavoitteet ja toimintamenot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille 28.40.01.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille 32.01.02. Ympäristöministeriö asettaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat alustavat tulostavoitteet tukemaan pääluokkaperusteluissa esitettyjä toimialan vaikuttavuustavoitteita:

Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi
  • — Osallistutaan valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteossa edellytettyjen alueellisten toimenpidestrategioiden valmisteluun ja toimeenpanoon sekä ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian mukaisiin alueellisiin toimiin.
  • — Tuulivoimarakentamista ohjataan ympäristön, kansalaisten ja kokonaistaloudellisuuden kannalta optimaalisille paikoille.
Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimivat kierrätysmarkkinat
  • — Kehitetään alueen jätehuoltoa alueellisen jätesuunnitelman mukaisesti. Tehostetaan toimia jätealan uudistuneen lainsäädännön toimeenpanossa ja sen tavoitteiden toteuttamisessa.
Hyvä ympäristön tila
  • — Huolehditaan uuden ympäristösuojelulain toimeenpanosta ja tehostetaan vesilain, jätelain, kemikaalilain ja nitraattiasetuksen toimeenpanon valvontaa ja raportointia. Tuetaan aluehallintovirastoja lupa-asioiden käsittelyssä sekä osallistutaan ympäristölupamääräysten perustana olevien parhaan käyttökelpoisen tekniikan velvoitteiden valmisteluun. Tehdään riskinarvioinnin perusteella valvontatarkastuksia, joista valvontasuunnitelmien mukaisten määräaikaistarkastusten osuus on vähintään puolet.
  • — Edistetään valtion tuella vesistöjen ja pilaantuneiden alueiden kunnostuksia, käynnissä olevia siirtoviemärihankkeita sekä muita ympäristönsuojeluhankkeita. Laaditaan kansallinen pilaantuneiden alueiden kunnostusstrategia.
  • — Tehostetaan ympäristövahinkojen torjunnan alueellista ja valtakunnallista suunnittelua ja koordinointia.
  • — Valmistellaan ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi vuoteen 2021 sovittaen ne yhteen merenhoitosuunnitelman ja tulvariskien hallintasuunnitelmien kanssa. Vuoteen 2015 ulottuvien vesienhoitosuunnitelmien toteutusta jatketaan.
  • — Lisätään tietoa pohjavesiin kohdistuvista riskeistä ja aloitetaan pohjavesialueiden määritys ja luokittelu. Toimeenpannaan merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaa, osallistutaan merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman laadintaan ja edistetään ravinteiden kierrätystä. Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman maastokartoitukset ohjelmakaudelta 2004—2015 saatetaan loppuun.
  • — Vaikutuksiltaan merkittäviä yleis- ja asemakaavoja ohjataan yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi, liikennetarpeen vähentämiseksi sekä palvelurakenteen kehittämiseksi. Parannetaan kaupunkiseutukokonaisuuksien suunnittelua ja hillitään kaupunkiseuduilla taajamien lievealueiden haja-rakentamista.
  • — Huomioidaan turvallisuus, terveys ja kulttuuriympäristö elinympäristön ja rakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä sekä ihmisten hyvinvoinnin sekä alueen vetovoiman kehittämisessä.
  • — Parannetaan viherrakenteen ja -ympäristön laatua sekä elinympäristön viihtyisyyttä maankäytön suunnittelussa ja täydennysrakentamisen ohjauksessa.
Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut
  • — Vaikutetaan luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseen erityisesti luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suojelun monipuolisella keinovalikoimalla sekä toteuttamalla soidensuojelun täydennysohjelmaa ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSO).
  • — Osallistutaan Natura 2000 -verkoston yleissuunnitelmien päivittämiseen
  • — Edistetään luonnonvarojen ekologisesti kestävää käyttöä. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointien päivitys saatetaan loppuun.

Tunnuslukuja

Indikaattori 2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
         
METSO-alueiden suojelu, ha 7 504 7 611 7 500 5 800
Maatalouden typpitase, kg/ha 49 46 46 46
Maatalouden fosforitase, kg/ha 4 4 4 4
Ympäristönsuojelun valvontatarkastukset, kpl 2 150 2 500 2 200 1 800
Valtion jätehuoltotyönä toteutetut pilaantuneiden alueiden kunnostukset, kpl 15 15 12 8
Väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä, % 63,9 63,9 64,1 64,1

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Ympäristöministeriön hallinnonalan talousarvioesitys on 201,1 milj. euroa. Ympäristötehtävien toimeenpanon edellyttämät toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELYt) osalta ja valtiovarainministeriön hallinnonalalle aluehallintoviranomaisten (AVIt) osalta.

Valiokunta toteaa, että ympäristöministeriön toimialan tavoitteiden, tehtävien ja käytettävissä olevien resurssien välillä on epäsuhtaa ja kokonaisresurssit ovat niukat. Erityisen huolissaan valiokunta on aluehallinnon resursseista. ELY-keskuksissa aloitettiin syyskuussa 2014 yt-neuvottelut, joiden taustalla on 700 henkilötyövuoden vähennystarve. Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen (Y) osuus kaikista 3 150 henkilötyövuodesta on 27 prosenttia. Y-vastuualueella lähivuosina ennakoitu eläköityminen on lisäksi hieman suurempaa kuin tehtävissä keskimäärin.

Myös ympäristölupaviranomaisen eli aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueen voimavarat ovat vähentyneet. Ympäristöluparuuhkan on kuitenkin varsinaisesti muodostanut aluehallinnon uudistus ja lainsäädännön muutokset. Vireille tulevien asioiden määrä on kasvanut, ja muuttunut lainsäädäntö edellyttää aiempaa enemmän erilaisia selvityksiä. Erityisen ruuhkan ovat muodostaneet turvetuotantoa koskevat lupahakemukset ja Talvivaaran kaivoksen päästöistä tehdyt sadat korvaushakemukset (YmVL 19/2014 vp). Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus talousarvioesitystä täydentävässä esityksessään esittää 700 000 euron määrärahalisäystä AVIen ympäristölupavastuualueelle. Tämä on kuitenkin vain noin puolet tarvittavasta ruuhkanpurkuresurssista.

Valiokunta pitää tärkeänä, että ympäristöhallinnon toimintakyky turvataan. Asiakkaiden palvelutason säilyttäminen on hyvin vaikeaa ja edellyttää työ- ja elinkeinoministeriön mukaan valmiutta vanhojen toimintatapojen uudistamiseen, kuten erikoistumisen ja keskittämisen piirissä olevien tehtävien lisäämiseen, päätösten ristiin esittelyyn ja prosessien uudistamiseen. Erityistä huomiota on myös kiinnitettävä osaamisen säilymiseen eläköitymisen yhteydessä.

Valiokunta korostaa, että tehtävien priorisointi ei saa jäädä yksittäisen virkamiehen vastuulle ja voimavaroja kohdistettaessa tulee arvioida päätösten kokonaisvaikutukset. Ympäristöhallinnon voimavarojen vähentäminen heijastuu yrityksiin, kansalaisiin ja alueiden kehitysmahdollisuuksiin. Lupien joutuisa käsittely on sekä toiminnanharjoittajan kannalta tarpeellista että myös haitankärsijöiden intressissä.

01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 34 605 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:

1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, pakkauksissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen ja pakkausten perusvaatimukset, raskasmetallipitoisuudet ja merkinnät

2) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan yhteisöjen asetusten edellyttämä laitteiden huoltajien pätevyyden toteaminen ja rekisteröiminen

3) CE-merkityt rakennustuotteet

4) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää korvauksiin Motiva Services Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta sekä valtionavustusten maksamiseen yliopistoille, korkeakouluille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille tutkimustoimintaan.

Selvitysosa:Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) hoitaa ympäristöministeriön toimeksiannosta vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun lain (387/2013) ja akuista ja paristoista annetun valtioneuvoston asetuksen (422/2008) markkinavalvontaa. Tukes hoitaa myös otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2009 ja tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 842/2006 edellyttämät pätevyystodistukset ja niiden rekisteröinnin valtioneuvoston asetuksen (452/2009) mukaisesti. Pätevyystodistusten käsittelytuotot tuloutetaan momentille 12.35.99. Markkinavalvonta laajenee 1.6.2014 alkaen myös pakkausten perusvaatimuksia, raskasmetallipitoisuuksia ja merkintöjä koskevien Euroopan unionin direktiiviin pohjautuvien tuotevaatimusten valvontaan.

EU:n rakennustuoteasetukseen (EU) N:o 305/2011 perustuvaa rakennustuotteiden markkinavalvontaa hoitaa Tukes maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 181 §:n nojalla. 1.7.2013 voimaan tulleessa rakennustuoteasetuksessa säädetään velvoitteet CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvonnalle. Rakennustuotteiden CE-merkinnän tultua pakolliseksi 1.7.2013 ja harmonisoitujen tuotestandardien määrän lisääntyessä on sekä neuvonta- ja valvontatarve kasvanut merkittävästi. Lämmityskattiloiden hyötysuhdedirektiivin (92/42/ETY), energiamerkintädirektiivin (2010/30/EU) ja Eco-design direktiivin (2009/125/EY) täytäntöönpanosäädösten asianmukaisen soveltamisen markkinavalvonta perustuu lakiin tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista (1005/2008).

EU-ympäristömerkistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (66/2010/EY) 4 artiklan toimeenpanon kansalliseksi toimivaltaiseksi elimeksi on laissa EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä (86/2011) nimetty Motiva Services Oy, jolle korvataan ympäristömerkkiin liittyvistä tehtävistä aiheutuvia menoja.

Ympäristöministeriön keskeiset tavoitteet vuodelle 2015:

Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi
  • — Saadaan aikaan vuonna 2015 riittävän kattava ja sitova kansainvälinen sopimus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä sovitaan EU:ssa riittävän kunnianhimoisesta päästövähennystavoitteesta vuodelle 2030. Jatketaan kansallisen ilmastopolitiikan toimeenpanoa vuosien 2020—2050 ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämiseksi.
  • — Parannetaan uudisrakentamisen sekä olemassa olevan rakennuskannan laatua, sisäilmastoa ja energiatehokkuutta eri ohjausvälineillä.
  • — Tuulivoimarakentamista edistetään kehittämällä ohjauskeinoja ja hyvää suunnittelua.
Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimivat kierrätysmarkkinat
  • — Kehitetään vihreää taloutta muun muassa vaikuttamalla EU:n kiertotalous- ja resurssitehokkuusaloitteisiin ja niiden toimeenpanoon sekä arvioimalla eri politiikkatoimien mahdollisuuksia ja vaikuttavuutta.
  • — Valmistellaan jätelain (646/2011) nojalla annettavat asetukset sekä jatketaan jätelain tuottajavastuusäädösten toimivuuden arviointia ja valtakunnallisen jätesuunnitelman uudistamista.
Hyvä ympäristön tila
  • — Ohjataan uuden ympäristönsuojelulain toimeenpanoa ja varmistetaan EY:n teollisuuspäästödirektiivin täytäntöönpano osana ympäristölupien päätöksentekoa.
  • — Toteutetaan merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaa, vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa, EU:n Itämeren alueen uudistettua strategiaa ja toimintaohjelmaa sekä ravinteiden kierrätystä ja Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantamista edistävää ohjelmaa. Valmistellaan valtioneuvoston päätös merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi vuosille 2016—2021.
  • — Valmistellaan valtioneuvoston päätös vesienhoitosuunnitelmista vuoteen 2021. Haitallisten ja vaarallisten aineiden seurantaa tehostetaan EU-lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
  • — Valmistellaan EU:n YVA-direktiivin muutos osaksi kansallista lainsäädäntöä.
  • — Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ajantasaisuus- ja uudistamistarpeet, kaavajärjestelmän kehittämistarpeet sekä täydennysrakentamisen parantamisen edellytykset arvioidaan.
  • — Valmistellaan kuntien rakennusvalvontayksiköiden määrää ja kokoa koskeva lakiesitys viranomaisohjauksen tehostamiseksi. Sähköinen asiointi otetaan laajasti käyttöön rakentamisen lupamenettelyissä.
  • — Uudistetaan rakentamismääräyskokoelmaa ja edistetään rakentamismääräysten ennakoivaa ja yhtenäistä tulkintaa. Toteutetaan eduskunnan edellyttämiä toimia rakennusten kosteus- ja homeongelmien poistamiseksi.
Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut
  • — Vaikutetaan YK:n luonnon monimuotoisuussopimuksen ja EU:ssa sopimuksen strategisen suunnitelman toteutumiseen ja toimeenpannaan Suomen kansallista strategiaa ja toimintaohjelmaa vuoteen 2020.
  • — Valmistellaan toimivuusarvioinnin perusteella luonnonsuojelulain muutosta ja perustettavien luonnonsuojelualueiden säädöksiä. Ratifioidaan geenivarojen saatavuutta ja niistä saatavan hyödyn jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirja.
  • — Parannetaan lajien ja luontotyyppien suojelun tasoa ja kohdennetaan suojelutoimet uhanalaisimpiin lajeihin ja kohteisiin. Käynnistetään soidensuojelun täydennysohjelman toimeenpano valtakunnallisesti arvokkaan suoluonnon turvaamiseksi.
  • — Edistetään lähiöiden elinvoimaa ja ehkäistään segregaatiota.
Hyvinvointia ja kilpailukykyä tukevat asumisolot
  • — Edistetään vuokra-asuntorakentamista suuriin kaupunkikeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle.
  • — Edistetään ikääntyneiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien ryhmien kotona asumista ja ehkäistään asunnottomuutta.
  • — Maakuntakaavojen ohjauksella sekä kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen suunnitteluyhteistyöllä eheytetään kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennetta ja vähennetään liikennetarpeita ja parannetaan elinympäristön laatua.
  • — Koordinoidaan metropolipolitiikan toteuttamista, tuetaan sen kärkihankkeiden etenemistä sekä valmistellaan metropolikaavoituksen käyttöönottamista.
Tutkimus, ennakointi, arviointi ja suunnittelu

Tuotetaan toiminnan ennakointia, ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön valmistelua, kehittämistä ja toimeenpanoa, kansainvälistä yhteistyötä sekä päätöksentekoa ja päätösten vaikutusten arviointia palvelevaa tietoa. Ympäristöhallinnon substanssiohjausta vahvistetaan.

Vuoden 2015 kehittämistoiminnan rahoituskohteita ovat uudistetun ympäristönsuojelulain ja jätelainsäädännön toimeenpano, luonnonvarojen kestävän käytön ja materiaalitehokkuuden edistäminen, vesien- ja merenhoitosuunnitelmien, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelman ja METSO-ohjelman toimeenpano, maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin jatkotoimenpiteet, rakennetun ympäristön laatu, kestävyys ja energiatehokkuus, kaupunkiseutujen yhdyskunta- ja palvelurakenne, maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla ml. metropolipolitiikka, asuntopolitiikka, kulttuuriympäristö, suunnitelmallinen kiinteistönpito ja korjausrakentaminen.

Työajan jakautuminen tehtäväalueille (htv)

Tehtäväalue 2013
toteutuma
2014
ennakoitu
2015
arvio
       
Ympäristön suojelu 53 56 53
Luontoympäristö 49 51 48
Rakennettu ympäristö 83 90 90
Kansainväliset ja EU-asiat 19 19 19
Viestintä 13 13 13
Johto ja hallinto 57 57 57
Yhteensä 274 286 280

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 34 443 37 808 35 405
Bruttotulot 794 800 800
Nettomenot 33 649 37 008 34 605
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 9 578    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 222    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kosteus- ja hometalkoot -1 400
Siirto momentille 23.01.02 -75
Siirto momentille 35.10.66 -116
Siirto momentilta 35.01.21 100
Tuottavuustoimet (-1 htv) -45
YM Aleksanterikatu 7 muuttoon liittyvän kertaluonteisen lisäyksen poisto -500
YM Aleksanterikatu 7 peruskorjaus (kertaluonteisen siirron palautus) 350
Hallinnon tilatehokkuus (HO) -130
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -48
Palkkaliukumasäästö -42
Palkkausten tarkistukset 104
Toimintamenojen lisäsäästö -408
Toimintamenojen tuottavuussäästö -177
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.20.01) -2
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.50.50) -2
Vuokramenojen indeksikorotus 37
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -49
Yhteensä -2 403

2015 talousarvio 34 605 000
2014 talousarvio 37 008 000
2013 tilinpäätös 34 293 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 102 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-asetuksiin ja EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:

1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, pakkauksissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen ja pakkausten perusvaatimukset, raskasmetallipitoisuudet ja merkinnät

2) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan yhteisöjen asetusten edellyttämä laitteiden huoltajien pätevyyden toteaminen ja rekisteröiminen

3) CE-merkityt rakennustuotteet

4) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää korvauksiin Motiva Services Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta, Tukesille korvauksiin CE-merkitsemättömien tuotteiden markkinavalvonnasta sekä valtionavustusten maksamiseen yliopistoille, korkeakouluille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille tutkimustoimintaan.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Muutos talousarvioesityksen 34 605 000 euroon nähden on 3 503 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 3 850 000 euroa (-13 htv) valtioneuvoston hallintoyksikön perustamisesta aiheutuvana siirtona momentille 23.01.01 sekä lisäyksenä 340 000 euroa käytettäväksi CE-merkitsemättömien rakennustuotteiden markkinavalvontaan ja 7 000 euroa palkkausten tarkistuksista johtuen.

Tarkoituksena on laajentaa markkinavalvonta koskemaan myös muita kuin CE-merkittyjä rakennustuotteita.


2015 talousarvio 31 102 000
2014 III lisätalousarvio
2014 talousarvio 37 008 000
2013 tilinpäätös 34 293 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 102 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-asetuksiin ja EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:

1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, pakkauksissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen ja pakkausten perusvaatimukset, raskasmetallipitoisuudet ja merkinnät

2) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan yhteisöjen asetusten edellyttämä laitteiden huoltajien pätevyyden toteaminen ja rekisteröiminen

3) CE-merkityt rakennustuotteet

4) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää korvauksiin Motiva Services Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta, Tukesille korvauksiin CE-merkitsemättömien tuotteiden markkinavalvonnasta sekä valtionavustusten maksamiseen yliopistoille, korkeakouluille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille tutkimustoimintaan.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 78 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 23.01.01 ja aiheutuu valtioneuvoston hallintoyksikön perustamisen johdosta tehtävistä palkkaus- ja muiden menojen resurssitarkistuksista.


2015 IV lisätalousarvio 78 000
2015 talousarvio 31 102 000
2014 tilinpäätös 37 008 000
2013 tilinpäätös 34 293 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 78 000 euroa.

04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 29 513 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Suomen ympäristökeskus (SYKE) tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi erityisesti valtioneuvoston, muun julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän käyttöön. Asiantuntijapalveluiden sekä tutkimus- ja kehittämistehtävien lisäksi SYKE huolehtii myös useista EY-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä hoitaa eräitä ympäristövalvonnan ja muita viranomaistehtäviä.

SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä, joihin arvioidaan käytettävän toimintamäärärahalla palkattua henkilöstöä näihin tehtäviin noin 25 henkilötyövuotta ja muulla rahoituksella palkatun henkilöstön työpanoksesta noin 16 henkilötyövuotta. Tutkimuslaitosuudistukseen sopeutuminen vaikuttaa käytettävissä oleviin voimavaroihin vuosina 2015—2017.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Suomen ympäristökeskuksen toiminnan vaikuttaaa kestävän kehityksen tietämyksen uudistamisen ja uuden tiedon välittämisen kautta. Tiedon keskeisiä käyttäjiä ovat valtioneuvosto, aluehallinto, kunnat, maakuntien liitot, liike-elämä, tiedotusvälineet, kansalaisjärjestöt sekä yksityiset kansalaiset.

Keskeisiä vaikuttavuustavoitteita ovat:

  • — Ympäristöpolitiikan lainsäädännön valmistelun ja toimeenpanon tukeminen.
  • — Vaikuttaminen EU:n ympäristöpoliittisten linjausten valmisteluun yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa.
  • — Tietämyksen jakamisen ja hyödyntämisen parantaminen tukemaan julkista ja yksityistä ympäristöön liittyvää päätöksentekoa.
  • — Ajantasaisen ympäristötiedon tuottaminen kestävien kulutustottumusten edistämiseen.
  • — Ympäristön kestävällä tavalla huomioonottavan liiketoiminnan, kuten resurssitehokkaiden liiketoimintamallien ja kestävien rakentamis- ja eri toimialueiden ratkaisujen edistäminen.
  • — Ympäristötietoon perustuvan liiketoiminnan, kuten automaattisten ympäristön tilan mittaus- ja tiedon välitysratkaisujen sekä räätälöityjen paikkatietopalvelujen edistäminen.
Toiminnallinen tuloksellisuus
Tuotokset ja laadunhallinta

Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet:

  • — Ilmastonmuutos
    • — ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät ohjausjärjestelmät ja -keinot sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi ja seuranta
  • — Itämeri, vesistöt ja vesivarat
    • — vesistöjen, pohjavesien ja Itämeren kestävän käytön edistäminen, Itämereen ja vesiin kohdistuvien paineiden vaikutukset ja tilan seuranta
    • — Itämereen ja vesiin liittyvien ohjausjärjestelmien ja -keinojen kehittäminen sekä öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta merellä
    • — vuoteen 2021 ulottuvien vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoidon suunnittelun toimenpideohjelmaa koskevien päätösten laadukas valmistelu, raportointi ja toteutus
  • — Kulutus, tuotanto ja luonnonvarat
    • — materiaalien ja energian käytön tehokkuuden, parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja luonnonvarojen kestävän käytön sekä vaikutusten arvioinnin edistäminen sekä uudentyyppisten riskien tunnistaminen (kuluttajakemikaalit ja teolliset nanomateriaalit) ja niiden ratkaisut
  • — Ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus
    • — luonnon monimuotoisuuden tilan seuranta, luonnon kestävän käytön ja ekosysteemien toimintaan perustuvien palveluiden ylläpidon edistäminen ja ratkaisut
  • — Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö
    • — maankäyttöä, rakennettua ympäristöä ja liikennejärjestelmiä koskevan tiedon tuottaminen sekä käyttötarpeiden yhteensovittamista tukevien ohjauskeinojen kehittäminen
  • — SYKE ottaa tutkimustoiminnassaan huomioon myös merkitykseltään kasvavat ympäristökysymykset
    • — ilmastonmuokkauksen ympäristövaikutukset, vihreä talous, arktisen alueen ympäristökysymykset sekä ikääntymisen ja väestörakenteen muutoksen vaikutukset palvelurakenteisiin, asumiseen ja liikkumiseen
  • — ympäristön seurannan tehostaminen yhdistämällä eri tahojen tuottamia tietoja mm. kaukokartoituksen ja mallien avulla tuotettuun tietoon
  • —  luonnonvaroja, ympäristön tilaa, päästöjä sekä muita paineita ja riskejä kuvaavien SYKEn keskeisten tietovarastojen ja -järjestelmien sekä paikkatietopalvelujen kehittäminen ja käytettävyyden parantaminen
  • — SYKE osallistuu aktiivisesti Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) ja Sosiaali- ja terveysalan yhteenliittymän (SOTERKO) kehittämiseen tutkimuslaitosuudistuksen linjausten mukaisesti
  • — SYKE valmistautuu ja osallistuu EU:n Horisontti 2020 -ohjelman, LIFE:n ja muiden EU:n rahoitusinstrumenttien hakuihin
  • — Vesitilannepalvelujen kehittäminen tukemaan monipuolisesti sekä vesivarojen käyttöä että vesiensuojelua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen yhteisen Tulvakeskus-palvelun vakiinnuttaminen varmistamaan ajantasaisen sää- ja vesitilannetiedon ja -varoitusten saatavuus viranomaisille ja kansalaisille.
  • — Tutkimusalusten Aranda ja Muikku kustannustehokas ja laajapohjainen hyödyntäminen yhdessä Ilmatieteen laitoksen ja muiden Itämeritutkimusta ja -seurantaa tekevien tahojen kanssa.
  • — SYKEn laboratorioiden ympäristömittausten laadun ja luotettavuuden kehittäminen ja aktiivinen osallistuminen kansainväliseen metrologiatutkimukseen ja kehitystyöhön sekä laboratorioyhteistyön tiivistäminen muiden LYNET-laitosten sekä muiden yhteistyölaitosten kanssa.
  • — SYKEn toiminnan sopeuttaminen tutkimuslaitosuudistuksen linjausten mukaisesti.
Taloudellisuus

Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan kertyvän 4 milj. euroa, josta vientitoiminnan osuudeksi arvioidaan lähes puolet. Muulta valtionhallinnolta arvioidaan saatavan rahoitusta 13 milj. euroa, josta ELY-keskuksille kohdentuvasta palvelutoiminnasta noin 1 milj. euroa. Talousarvion ulkopuolinen rahoitus arvioidaan 9 milj. euroksi, josta EU:n osuus on noin 5 milj. euroa. Entistä voimakkaampi kansainvälinen verkostoituminen vahvistaa SYKEn kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Tuottavuus

Tuottavuutta parannetaan kehittämällä verkostoyhteistyötä, toimintaprosesseja ja tietojärjestelmiä ja tukitoimintoja sekä laajentamalla sähköisiä verkkopalveluja kansallisesti ja kansainvälisesti. Merentutkimuksessa yhteistyötä jatketaan erityisesti Ilmatieteen laitoksen ja Ruotsin hydrometeorologisen laitoksen (SMHI) kanssa synergia- ja tuottavuushyötyjen saavuttamiseksi. Merentutkimuksen kansallista koordinaatiota ja tutkimusinfrastruktuuria edistetään kansallisten linjausten mukaisesti.

Koko ympäristöhallinnon tuottavuutta parannetaan muun muassa tehostamalla ympäristön seurantaa ja tietojärjestelmiä sekä lisäämällä seurantaan perustuvan raportoinnin automatisointia ja tietovarantoihin liittyvää yhteistyötä.

Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) puitteissa tuottavuutta parannetaan muun muassa yhteisillä tutkimusohjelmilla, toimitilayhteistyöllä sekä jatkamalla yhteenliittymän yhteisiä seurantoja.

Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuosien ja kustannusten arvioitu jakautuminen tehtäväalueittain vuosina 2013—2015

Tehtäväalue 2013
toteutuma
kustannukset
milj. €
htv 2014
arvio
kustannukset
milj. €
htv 2015
tavoite
kustannukset
milj. €
htv
             
Tutkimus-, kehitys- ja kokeilutoiminta 25,1 297 24,4 285 25,0 295
Asiantuntijapalvelut ja viranomaistoiminta 18,4 141 18,2 137 18,1 133
Ympäristönseuranta ja tietovarannot 12,2 92 13,7 87 13,5 84
Hallinnonalan palvelut1) 2,0 24 2,0 21 1,9 19
Hallinto ja tukitehtävät 4,7 72 4,7 72 4,8 72
Johto, toiminnan kehittäminen 4,3 46 4,4 48 4,2 45
Yhteensä 66,7 672 67,4 650 67,5 648
Toimintamenorahoitukseen perustuvan henkilötyön määrä   381   375   367

1) Hallinnonalan palvelutehtävät ovat tietojärjestelmäinfrastruktuurin ylläpito, yhteinen viestintä ja koulutuspalvelut.

SYKEn kokonaishenkilömäärän arvioidaan olevan 648 henkilötyövuotta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 8 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Toimintamenomomentin suoralla budjettirahoituksella palkatun henkilöstön määrä on 367 henkilötyövuotta. Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon tuottavuushankkeiden vaikutukset. Tutkimus- ja asiantuntijatehtävien alueellistamista SYKEn alueellisiin toimipaikkoihin jatketaan.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 56 329 56 655 55 513
Bruttotulot 23 528 26 000 26 000
Nettomenot 32 801 30 655 29 513
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 5 498    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 839    

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 12 782 13 000 13 000
— EU:lta saatava rahoitus 5 260 5 000 5 000
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 2 813 4 000 4 000
Tuotot yhteensä 20 854 22 000 22 000
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 38 009 39 000 39 000
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -17 155 -17 000 -17 000
Omarahoitusosuus, % 45 44 44

Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuus vaihtelee hanketyypeittäin ja määräytyy eri rahoittajatahojen rahoitusehtojen mukaan.

Määrärahasta on tarkoitus käyttää 2 660 000 euroa ympäristöhallinnon keskitettyjen ICT-palveluiden hoitamiseen. Näitä ovat yhteiset työkaluohjelmistot, tietoliikenneverkot, yhteiset tietojärjestelmä- ja paikkatietopalvelut sekä niihin liittyvät käyttöpalvelut. Vuoden 2014 aikana osa sopimuksista ja palveluista siirtyy Valtorin hoidettavaksi, jolloin rahoitusta ja sen jakaantumista ympäristöhallinnon keskitettyjen palvelujen eri käyttäjäorganisaatioille voidaan joutua tarkistamaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tuottavuustoimet (-8 htv) -405
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -45
Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille 29.40.50) -23
Palkkaliukumasäästö -60
Palkkausten tarkistukset 224
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -210
Toimintamenojen lisäsäästö -349
Toimintamenojen tuottavuussäästö -151
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) -117
Vuokramenojen indeksikorotus 36
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -42
Yhteensä -1 142

2015 talousarvio 29 513 000
2014 talousarvio 30 655 000
2013 tilinpäätös 31 142 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 32 061 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 29 513 000 euroon nähden on 2 548 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 118 000 euroa valtioneuvoston hallintoyksikön perustamisesta aiheutuvana keskitetysti hoidettujen ict-menojen siirtona momentille 23.01.01 sekä lisäyksenä 2 610 000 euroa siirtona momentilta 35.01.21 ympäristötiedon hankinnan, varastoinnin ja jakelun Envibase-kehittämishankkeen toteuttamisen vuoden 2015 rahoitusosuutena, 45 000 euroa tuottavuusvähennyksen palautuksena ja 11 000 euroa palkkausten tarkistuksista johtuen.

Ympäristöhallinnon keskitettyyn ict-toimintaan käytetään siirron jälkeen 2 542 000 euroa.


2015 talousarvio 32 061 000
2014 talousarvio 30 655 000
2013 tilinpäätös 31 142 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 32 061 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

21. Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 3 807 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää hallinnonalan tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan samoin kuin tuottavuushankkeiden muuhun valmisteluun ja toimeenpanoon.

Vuoden 2013 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 186 000 euroa.

Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentille 35.01.01 -100
Vuoden 2013 määrärahan uudelleenbudjetointi 1 186
Ympäristötiedon hankinnan, varastoinnin ja jakelun kehittämishanke Envibase (v. 2015 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 2 610
Tasomuutos -1 379
Yhteensä 2 317

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2015 talousarvio 3 807 000
2014 talousarvio 1 490 000
2013 tilinpäätös 1 886 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 1 197 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 2 610 000 euroa talousarvioesityksen 3 807 000 euroon nähden on siirtoa momentille 35.01.04 Envibase-kehittämishankkeen johdosta. Suomen ympäristökeskus toimii hankkeen valmistelijana ja koordinaattorina.


2015 talousarvio 1 197 000
2014 talousarvio 1 490 000
2013 tilinpäätös 1 886 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 1 197 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää hallinnonalan tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan samoin kuin tuottavuushankkeiden muuhun valmisteluun ja toimeenpanoon.

Vuoden 2013 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 186 000 euroa.

29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 7 095 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtori (siirto momentille 28.01.29) -505
Yhteensä -505

2015 talousarvio 7 095 000
2014 talousarvio 7 600 000
2013 tilinpäätös 7 649 756

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 6 473 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Vähennys 622 000 euroa talousarvioesityksen 7 095 000 euroon nähden on siirtoa momentille 23.01.29.


2015 talousarvio 6 473 000
2014 talousarvio 7 600 000
2013 tilinpäätös 7 649 756

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 6 473 000 euroa.

65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille

2) valistus- ja neuvontatoiminnan tukemiseen valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille

3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin

4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen

5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -160
Yhteensä -160

2015 talousarvio 2 000 000
2014 talousarvio 2 160 000
2013 tilinpäätös 2 120 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Momentille esitetään 2 milj. euron määrärahaa. Siitä on vähennetty eduskunnan vuonna 2014 lisäämä 160 000 euroa. Määrärahalla tuetaan lähinnä ympäristöjärjestöjä, asunto- ja rakennusalan järjestöjä, saariston ja tunturialueiden ympäristön hoitoa sekä ympäristökasvatusta.

Valiokunta toteaa, että momentin määräraha on pieni, mutta sillä saadaan aikaan hyvin vaikuttavaa ja koko yhteiskuntaa palvelevaa toimintaa. Vapaaehtoisten henkilöiden työpanoksen hyödyntäminen on erinomainen tapa lisätä suomalaisten ympäristötietoisuutta ja tehdä konkreettisia ympäristön suojelutoimenpiteitä. Järjestöjen rooli on kasvanut myös esimerkiksi asunto-, rakennus- ja ympäristöneuvonnassa viranomaisten resurssien niukentuessa.

Valiokunta pitää hyvänä, että määrärahan jaossa vuonna 2014 huomioitiin pienellä summalla myös Pidä Saaristo Siistinä ry:n jätehuoltokaluston uudistamistarve. Valtion tuella on alushankinnalle suuri merkitys, vaikka rahoitusta yritetään järjestää yhdistyksen jäsenten ja yritystukijoiden avulla. Myös Pidä Lappi Siistinä ry on vakiinnuttanut keskeisen aseman Lapin ympäristötoiminnan kehittämisessä. Valiokunta pitää myös edelleen tarpeellisena painottaa lasten ja nuorten ympäristökasvatusta sekä metsästysjärjestöjen tekemää ympäristön suojelua.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 2 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille

2) valistus- ja neuvontatoiminnan tukemiseen valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille

3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin

4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen

5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen.