Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Liikenneverkko
              42. Sanomalehdistön tuki
              44. Median innovaatiotuki
         50. Tutkimus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminenPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa:Viestintäpalvelut ja -verkot ovat olennainen osa tietoyhteiskunnan kehittymistä, koska merkittävä osa yhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluja ja -verkkoja hyödyntäen. Suomen talouskehityksen ja kilpailukyvyn kannalta on keskeistä pystyä muuttamaan vahva viestintäinfrastruktuuri- ja palveluosaaminen vahvuuksiksi digitaalisten palvelujen tuotannossa ja laajassa hyväksikäytössä. Uutta teknologiaa ja uusia viestintäpalveluita kehitetään ja pyritään ottamaan käyttöön kaikilla elämänaloilla siten, että kansalaisten arki helpottuu.

01. Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 894 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Digitaalista tekniikkaa ja palveluita hyödynnetään laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Viestinnän ja tietoyhteiskunnan peruspalvelut ja niiden turvallisuus varmistetaan. Koko maassa on saatavilla monipuolisia, korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia viestintä- ja tietoyhteiskuntapalveluita. Tieto- ja viestintäteknologian ja digitaalisten palveluiden täysimääräinen käyttö edistää yhteiskunnan toimivuutta, kansalaisten hyvinvointia ja yritysten kilpailukykyä.

Viestintäviraston tavoitteena on viestintäpalvelujen tarjonnan monipuolistuminen, viestinnän peruspalveluiden saatavuuden paraneminen sekä viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuuden ja turvallisuuden kehittyminen. Vuoden 2015 toiminnan painopisteiden mukaisesti Viestintävirasto puuttuu viestintämarkkinoiden epäkohtiin, tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille, lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä, edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista ja huolehtii posti-, puhelin-, tv- ja laajakaistapalvelujen vähimmäistasosta. Lisäksi Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa ja terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Viestintävirastolle vuodelle 2015 seuraavat toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa viestinnän toimialalle asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita sekä hallinnonalalle asetettuja yhteisiä tavoitteita.

Tulostavoite 2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
       
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA      
Radiotaajuuksien huutokauppa toteutetaan, ajankohta 1—10/2013 - -
Elinkeinoelämän sekä harrastuskäyttöön osoitettujen luvanvaraisten radiolaitteiden käyttöön osoitetun taajuusmäärän kasvu, %/vuosi 1 (elinkeino), 5 (harrastus) 1 (elinkeino), 4 (harrastus) 1 (elinkeino), 4 (harrastus)
Radioluvista vapautettujen sovellusten määrä, kpl/vuosi 8 3 3
Kyberturvallisuuskeskuksen toiminta käynnistyy ja vakiintuu. Viestintävirasto tuottaa kyberturvallisuuden tilannekuvaa ja tietoturvallisuuspoikkeamien havainnoinnin palveluita. Kyberturvallisuuskeskuksen yhteistyöverkoston arvio kyberturvallisuuden tilannekuvan laadusta. Suoritetaan kysely yhteistyöverkostolle (asteikko 1—5) - 3,7 3,7
Viestintävirasto tuottaa ajantasaista tilannekuvaa viestintäverkoista sekä niiden vika- ja häiriötilanteista Viestintäviraston sivustolla. Karttamuotoinen, ajantasainen helppokäyttöinen informaatio viestintäverkkojen tilanteesta käytössä vaiheittain:      
1. vaihe: lämpötilakartta vakavista häiriöistä toteutuu - -
2. vaihe: tarkennettu häiriökartta ja laatu - toteutuu -
3. vaihe: palvelukartta (häiriöt, laatu, saatavuus ja valvonta) - - toteutuu
Laajakaistapalveluja tarjoaville operaattoreille on tarjolla kohtuuhintaisia valokuidulla toteutettuja tilaajayhteyksiä. Kilpailijoille vuokrattujen kuitutilaajayhteyksien määrän kehitys, %/vuosi 200 5 5
Nopeiden (yli 30 Mb) laajakaistayhteyksien saatavuus paranee. Laajakaistaliittymien saatavuus kasvaa, %/v 9,5 5 5
Laajakaistatukihakemusten joutuisa käsittely. Vireille tulleista hakemuksista käsitelty kolmen kuukauden kuluessa riittävien selvitysten saamisesta, osuus % 100 80 80
Taajuussuunnittelu on laadukasta. Taajuussuunnittelusta johtuvat haitalliset häiriöt enintään, kpl/vuosi 0 8 8
Varmistetaan postin yleispalvelun saatavuus. Kansalaisten tyytyväisyys postin yleispalveluihin, asiakaskysely (asteikko 1—5) 3,9 3,5 3,5
Viestintäverkkojen ja -palvelujen käytettävyys on hyvällä tasolla. Pitkäkestoisten vakavien vikojen määrä enintään, kpl/vuosi 6 6 6
Asiakas- ja sidosryhmäkysely (asteikko 1—5) 3,8 3,5 3,5
Virasto edistää internetpalvelujen käyttöä kehittämällä kansallista tietoturvallisuutta. Asiakas- ja sidosryhmäkysely (asteikko 1—5) 3,8 3,5 3,5
Virasto edistää internetpalvelujen kehittymistä takaamalla toimivan verkkoympäristön. Nimipalvelimien käytettävyys, % 100 100 100
Tehdään lupa- ja taajuuspäätökset noudattaen palveluaikatavoitteita. Palveluaikatavoite 28 päivää, osuus %/vuosi 98 95 95
Tehokas radiohäiriöiden selvittäminen. Hätä- ja turvallisuusliikenteen sekä viranomaisverkkojen radiohäiriöiden selvitykseen enintään kuluva aika, tuntia virka-aikana 16 16 16
Virastossa on toteutettu tietoturvallisuuden vakiointi perustuen yleisesti hyväksyttyyn tietoturvastandardiin. Tietoturvallisuus katselmoidaan vuosittain. - toteutuu toteutuu
Sidosryhmien tyytyväisyys Viestintäviraston toimintaan (asteikko 1—5) 3,6 3,6 3,6
       
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS      
Teletoiminnan ohjauksen ja valvonnan kustannukset ilman kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja, euroa/yleisen televerkon liittymä (sisältää perinteiset liittymät ja laajakaistaliittymät) 0,38 0,40 0,40
Tietoturvallisuuden ohjauksen ja valvonnan kustannukset ilman kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja, euroa/yleisen televerkon liittymä (sisältää perinteiset liittymät ja laajakaistaliittymät) 0,30 0,75 0,90
Postipalvelujen valvonnan kustannukset ilman kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja, euroa/postinsaajatalous 0,50 0,58 0,58
Mediapalvelujen valvonnan kustannukset, euroa/tv-katsojatalous 0,26 0,34 0,34
Taajuushallinnon kustannukset ilman kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja, euroa/voimassa olevien radiolupien ja kelpoisuustodistusten sekä lupa- ja todistushakemusten ja pidettyjen tutkintojen yhteenlaskettu lukumäärä 77 125 125
Työn tuottavuuden kehittyminen, % 4,9 1 1
Kokonaistuottavuuden kehittyminen, % 4,86 2 2
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 102 94 95
Veronluonteisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 108 96 97

Tulot perustuvat valtion maksuperustelain nojalla annettuun liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen taajuusmaksuista ja Viestintäviraston radiohallinnollisista suoritteista perittävistä muista maksuista (1222/2010), liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen Viestintäviraston eräistä maksuista (865/2012) sekä lakiin valtion televisio- ja radiorahastosta (745/1998).

Viestintävirasto perii tietoyhteiskuntamaksua sekä televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksua tietoyhteiskuntakaaressa säädetyin perustein, postitoiminnan valvontamaksua postilaissa (415/2011) säädetyin perustein sekä sähköisen tunnistuspalvelun tarjoajilta maksua laissa vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (617/2009) säädetyin perustein.

Tietoyhteiskuntamaksu 4 180 000 euroa, postitoiminnan valvontamaksu 1 535 000 euroa, televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksu 1 069 000 euroa sekä varmennemaksu 208 000 euroa tuloutetaan momentille 11.19.04. Näistä toiminnoista aiheutuvat menot on otettu huomioon Viestintäviraston toimintamenomomentin määrärahan mitoituksessa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio

2015
esitys
       
Bruttomenot 31 169 31 357 33 050
Bruttotulot 22 614 20 312 21 156
Nettomenot 8 555 11 045 11 894
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 516    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 5 856    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Tuotot      
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet 9 933 10 558 10 668
Verkkotunnusmaksut 3 550 3 600 3 600
Numerointimaksut 2 774 2 780 2 780
Muu maksullinen toiminta 6 294 4 535 4 078
Tuotot yhteensä 22 551 21 473 21 126
       
Kustannukset      
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet 10 753 11 692 11 725
Verkkotunnusmaksut 3 035 3 676 3 568
Numerointimaksut 2 698 2 868 2 772
Muu maksullinen toiminta 5 725 4 623 4 186
Kustannukset yhteensä 22 211 22 859 22 251
       
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-)      
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet -820 -1 134 -1 057
Verkkotunnusmaksut 515 -76 32
Numerointimaksut 76 -88 8
Muu maksullinen toiminta 569 -88 -108
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) yhteensä 340 -1 386 -1 125
       
Kustannusvastaavuus, %      
Taajuusmaksut ja muut radiohallinnolliset suoritteet 92 90 91
Verkkotunnusmaksut 117 98 101
Numerointimaksut 103 97 100
Muu maksullinen toiminta 110 98 97
Kustannusvastaavuus, % yhteensä 102 94 95

Veronluonteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Tuotot      
Eräät viestinnän maksut 6 646 6 633 6 992
Tuotot yhteensä 6 646 6 633 6 992
       
Kustannukset      
Eräät viestinnän maksut 6 143 6 900 7 186
Kustannukset yhteensä 6 143 6 900 7 186
       
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-)      
Eräät viestinnän maksut 503 -267 -194
Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) yhteensä 503 -267 -194
       
Kustannusvastaavuus, %      
Eräät viestinnän maksut 108 96 97
Kustannusvastaavuus, % yhteensä 108 96 97

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kyberturvallisuuskeskus 500
NCSA-tehtävien hoito 100
PRS-viranomaistoiminta 150
Tietoyhteiskuntamaksu 300
Toimintamenojen lisäsäästö -141
Toimintamenojen tuottavuussäästö -60
Vuokramenojen indeksikorotus 17
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -17
Yhteensä 849

2015 talousarvio 11 894 000
2014 talousarvio 11 045 000
2013 tilinpäätös 9 895 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 894 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

20. Uusien teknologioiden ja liiketoimintamallien edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Koillisväylän kautta Euroopan ja Aasian yhdistävän uuden merenalaisen tietoliikennekaapelin esiselvityksiin.

Selvitysosa:Momentti lisätään talousarvioesitykseen.


2015 talousarvio 300 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Koillisväylän kautta Euroopan ja Aasian yhdistävän uuden merenalaisen tietoliikennekaapelin esiselvityksiin.

42. Sanomalehdistön tuki (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtakunnallisilla vähemmistökielillä ruotsin, saamen, romanin tai karjalan kielellä julkaistavien sanomalehtien ja niitä vastaavien sähköisten julkaisujen tukemiseen, viittomakielisten vastaavien sähköisten julkaisujen tukemiseen sekä ruotsinkielisten uutispalvelujen tuottamisen tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös sellaisten saamen- tai karjalankielisten sisältöjen tuottamiseen, jotka liittyvät suomen tai ruotsin kielellä julkaistaviin sanomalehtiin.

Selvitysosa:Määrärahalla on tarkoitus edistää kotimaisen lehdistön ja tiedonvälityksen moniarvoisuutta ja monipuolisuutta.


2015 talousarvio 500 000
2014 talousarvio 500 000
2013 tilinpäätös 500 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Sanomalehdistön tuki on 500 000 euroa, ja sitä käytetään vähemmistökieliseen uutistuotantoon. Valiokunta pitää tukea tärkeänä, mutta pitää perusteltuna arvioida muutenkin, miten painetun sanomalehdistön toimintamahdollisuuksia voitaisiin vahvistaa. Painettujen sanomalehtien jakelumäärät ovat laskeneet tuntuvasti, ja näin suomalaisen sanomalehdistön merkitys moniarvoiselle tiedonvälitykselle sekä kansalliselle kulttuurille ja kielille on heikentynyt.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtakunnallisilla vähemmistökielillä ruotsin, saamen, romanin tai karjalan kielellä julkaistavien sanomalehtien ja niitä vastaavien sähköisten julkaisujen tukemiseen, viittomakielisten vastaavien sähköisten julkaisujen tukemiseen sekä ruotsinkielisten uutispalvelujen tuottamisen tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös sellaisten saamen- tai karjalankielisten sisältöjen tuottamiseen, jotka liittyvät suomen tai ruotsin kielellä julkaistaviin sanomalehtiin.

43. Digitaalisten palveluiden toimintaympäristön kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentille myönnetään 934 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustusten maksamiseen pilvipalveluiden kehitys- ja testausympäristön perustamisinvestointeihin laitehankintoineen

2) valtionavustusten maksamiseen pilvipalveluiden kehitys- ja testausympäristön käynnistysvaiheen ylläpidon ja toiminnan menoihin

3) digitaalisten palveluiden kehittämishankkeisiin

4) pilvipalveluiden kehitys- ja testausympäristön pilvipalveluinfrastruktuurin hankinnan, toteuttamisen ja ylläpidon kattavasta palveluhankinnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Vastaava määräraha on myönnetty vuoden 2012 kolmannessa lisätalousarviossa ja jäänyt osin käyttämättä. Momentin perusteluja on laajennettu vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa. Käyttämättä jäänyttä määrää vastaava määräraha ehdotetaan tässä lisätalousarvioesityksessä budjetoitavaksi samaan käyttötarkoitukseen.


2015 I lisätalousarvio 934 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään 934 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustusten maksamiseen pilvipalveluiden kehitys- ja testausympäristön perustamisinvestointeihin laitehankintoineen

2) valtionavustusten maksamiseen pilvipalveluiden kehitys- ja testausympäristön käynnistysvaiheen ylläpidon ja toiminnan menoihin

3) digitaalisten palveluiden kehittämishankkeisiin

4) pilvipalveluiden kehitys- ja testausympäristön pilvipalveluinfrastruktuurin hankinnan, toteuttamisen ja ylläpidon kattavasta palveluhankinnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

44. Median innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen media-alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Median innovaatiotuen tarkoituksena on edistää media-alan rakennemuutosta ja tukea uusien journalististen sisältöjen, palvelujen ja ratkaisujen luomista ja kehittämistä digitaalisessa toimintaympäristössä.


2015 talousarvio 10 000 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustusten myöntämiseen media-alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin

2) lainojen myöntämiseen media-alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin

3) media-alan innovaatiokilpailun palkintoihin yrityksille ja muille yhteisöille sekä luonnollisille henkilöille

4) innovaatiokilpailun järjestämisestä aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen ja Innovaatiokeskus Tekesin kulutusmenoihin media-alan innovaatioiden edistämis- ja aktivointitoimintaan.

Avustuksia saa myöntää valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille sekä valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden ja korkeakoulujen sekä vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin media-alalla.

Lainoja saa myöntää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston asetuksilla tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin media-alalla. Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltävällä tavalla. Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 31.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Kohdan 4) osalta määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Median innovaatiotuen tarkoituksena on edistää media-alan rakennemuutosta ja tukea uusien, kansainvälisesti kilpailukykyisten journalististen sisältö-, palvelu- ja ratkaisukonseptien luomista ja kehittämistä digitaalisessa toimintaympäristössä.

Median innovaatiotukeen liittyvän innovaatiokilpailun järjestämisen suunnittelu on kesken, eikä esimerkiksi jaettavien palkintojen suuruutta ole toistaiseksi päätetty. Näin ollen tällä hetkellä ei voida täsmällisesti määritellä, mikä palkintojen yhteissumma tulee olemaan. Hankkeen joustavan etenemisen varmistamiseksi on perusteltua, että arvioita summasta ei ehdoteta päätösosassa, vaan se sisällytetään seuraavaan taulukkoon:

Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)

   
Avustukset media-alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin 9 500
Lainat media-alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin 9 500
Media-alan innovaatiokilpailun palkinnot 220
Media-alan innovaatiokilpailun järjestäminen ja muu edistämis- ja aktivointitoiminta 780
Yhteensä 20 000

2015 talousarvio 20 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Kyseessä on uusi momentti, jolle ehdotetaan 20 milj. euron määrärahaa. Taustalla on kehyspäätöksen linjaus, jonka mukaan innovaatiotukeen osoitetaan 30 milj. euroa vuosina 2014—2016. Tuen tarkoituksena on edistää media-alan rakennemuutosta ja tukea uusien journalististen sisältöjen, palvelujen ja ratkaisujen luomista ja kehittämistä digitaalisessa toimintaympäristössä. Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös media-alan innovaatiokilpailun palkintoihin.

Valiokunta toteaa, että media-alan suuri murros muuttaa voimakkaasti alan liiketoimintaympäristöä ja edellyttää alalta vahvaa panostusta toimintansa uudistamiseen. Valiokunta pitää tässä tilanteessa perusteltuna, että media-alan siirtymiseen digiaikakauteen osoitetaan väliaikaista tukea.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustusten myöntämiseen media-alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin

2) lainojen myöntämiseen media-alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin

3) media-alan innovaatiokilpailun palkintoihin yrityksille ja muille yhteisöille sekä luonnollisille henkilöille

4) innovaatiokilpailun järjestämisestä aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen ja Innovaatiokeskus Tekesin kulutusmenoihin media-alan innovaatioiden edistämis- ja aktivointitoimintaan.

Avustuksia saa myöntää valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille sekä valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden ja korkeakoulujen sekä vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin media-alalla.

Lainoja saa myöntää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston asetuksilla tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin media-alalla. Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltävällä tavalla. Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 31.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Kohdan 4) osalta määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 16 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueella annetussa laissa tarkoitetun Viestintäviraston myöntämän valtion tuen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Viestintävirasto oikeutetaan solmimaan maakuntaliittojen ja teleyritysten kanssa sopimuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään 5 500 000 euroa.

Lisäksi Viestintävirasto oikeutetaan solmimaan vuoden 2009 myöntämisvaltuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

Selvitysosa:Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla sekä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain muutos tulivat voimaan 1.1.2010. Tarkoituksena on, että laajakaistarakentamisen tukemiseen käytetään Viestintäviraston päätöksillä tämän momentin määrärahaa sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien päätöksellä maaseudun kehittämiseen myönnettävästä tuesta säädetyssä laissa tarkoitettua momentin 30.10.61 määrärahaa. Valtion tuen edellytyksenä on, että hankekohtaisesti kunnat sitoutuvat rahoittamaan oman osuutensa julkisesta rahoitustuesta. Julkinen rahoitustuki voi olla enintään 2/3 hankkeen kustannuksista. Valtion rahoitusosuus on enintään 33 % laajakaistahankkeen tukikelpoisista kustannuksista ja kunnan rahoitusosuus 33 %. Valtion maksuosuus on kuitenkin enintään 58 % ja kunnan osuus 8 % niissä kunnissa, joissa hankkeen rahoittaminen muuten muodostaisi kohtuuttoman taloudellisen rasitteen. Kuntakohtaisen maksuosuuden määräytymisperusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset maksoivat vuosina 2010—2013 laajakaistahankkeiden valtion osuuden 25,15 milj. euroa momentilta 30.10.61. Näissä hankkeissa kunnan maksuosuus on 22 %. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset pyytävät Viestintäviraston lausunnon ennen valtiontukipäätöstä.

Valtuuden tarkistamisella 64 milj. eurosta 69,5 milj. euroon edistetään haja-asutusalueiden laajakaistahankkeen puitteissa jo käynnistettyjen hankkeiden rahoituksen valtion osuuden riittävyyttä hankkeesta vuoden 2013 aikana tehdyn väliarvioinnin mukaisesti. Rahoituksen kysyntä on ylittänyt hankkeen käynnistysvaiheessa arvioidun. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu myös tarpeesta hankkeen rahoittamiseen, koska hankkeita ei enää vuonna 2015 voida rahoittaa momentilta 30.10.61.

Valtioneuvosto on asettanut 4.12.2008 tehdyllä periaatepäätöksellä tavoitteeksi, että 31.12.2015 mennessä kaikkialla maassa on kysynnän mukaisesti saatavilla 100 megabitin yhteydet mahdollistava valokuitu- tai kaapeliverkko tai muu ominaisuuksiltaan näihin rinnasteinen verkko, johon liitettävällä enintään kahden kilometrin pituisella kiinteällä tai langattomalla tilaajayhteydellä ainakin 99 % vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista voidaan käyttää erittäin suuria yhteysnopeuksia vaativia viestintä- ja muita tietoyhteiskunnan palveluita.

Myöntämisvaltuutta arvioidaan uusittavan noin 20 milj. euroa. Valtuuden uusiminen aiheutuu laajakaistatukimyöntöpäätösten tekemisestä useana varainhoitovuonna.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018— Yhteensä vuodesta 2015 lähtien
           
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 16 000 16 100 11 000 - 43 100
Vuoden 2015 sitoumukset - 2 500 1 500 1 500 5 500
Menot yhteensä 16 000 18 600 12 500 1 500 48 600

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Uudelleenkohdentaminen 5 500
Yhteensä 5 500

2015 talousarvio 16 000 000
2014 I lisätalousarvio 1 409 000
2014 talousarvio 10 500 000
2013 tilinpäätös 18 870 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Laajakaistahankkeen valtuuteen ehdotetaan 5,5 milj. euron korotusta, jolloin valtuus nousee 69,5 milj. euroon. Korotus on tärkeä, sillä saadun selvityksen mukaan nykyisestä 64 milj. euron valtuudesta on myönnetty noin 45,4 milj. euroa, minkä lisäksi tukihakemuksia on vireillä Viestintävirastossa eri puolilla Suomea oleviin laajakaistahankkeisiin noin 22 milj. euron edestä. Lisäksi Euroopan komission linjauksen mukaan EU:n maaseuturahaston varoja ei voida enää jatkossa käyttää Suomessa runkoverkkojen rakentamisen tukemiseen. Kuntien uudet EU:n tuen piirissä aiemmin olleet, ns. 22 prosentin maksuosuuden hankkeet siirretään 1.1.2015 lukien valtion tuen piiriin (HE 145/2014 vp — LiVM 18/2014 vp).

Valtioneuvoston asettaman tavoitteen mukaisesti vuoden 2015 loppuun mennessä ainakin 99 % vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista on enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100 Mbit/s toimivasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Hankkeen käynnistyminen oli kuitenkin varsin verkkaista, ja sen eteneminen on vasta viime aikoina vauhdittunut. Asetetusta tavoitteesta arvioidaan toteutuvan tähän mennessä myönnetyllä tukirahoituksella ja asetetussa aikataulussa vain hieman alle puolet.

Valiokunta pitää tärkeänä, että laajakaistahankkeiden lisärahoitusta tarkastellaan kevään 2015 kehyspäätöksen yhteydessä, jotta hankkeella saavutetaan sille alun perin asetetut tavoitteet.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 16 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueella annetussa laissa tarkoitetun Viestintäviraston myöntämän valtion tuen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Viestintävirasto oikeutetaan solmimaan maakuntaliittojen ja teleyritysten kanssa sopimuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään 5 500 000 euroa.

Lisäksi Viestintävirasto oikeutetaan solmimaan vuoden 2009 myöntämisvaltuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 2 549 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Viestintävirasto oikeutetaan tekemään sitoumuksia 1 045 000 eurolla laajakaistahankkeiden avustamiseen.

Selvitysosa: Laajakaistatukien hakuprosessista ja avustuksen kohteena olevien hankkeiden etenemisestä johtuen määrärahan käyttö painottuu alkuperäisistä arvioista poiketen hankkeen loppuvuosille.

Lisävaltuuden myöntäminen johtuu arvioitua edullisemmin toteutuneista tai peruuntuneista hankkeista. Hankkeelle myönnetty 69,5 milj. euron valtuus ei tämän johdosta muutu.


2015 IV lisätalousarvio 2 549 000
2015 talousarvio 16 000 000
2014 tilinpäätös 11 909 000
2013 tilinpäätös 18 870 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 2 549 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Viestintävirasto oikeutetaan tekemään sitoumuksia 1 045 000 eurolla laajakaistahankkeiden avustamiseen.

60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 507 948 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n nojalla rahastoon tehtävään siirtoon.

Selvitysosa:Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain (745/1998) 3 §:n mukaan rahastolle suoritetaan korvaus valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 §:ssä säädetyn julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi. Määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti, mutta poikkeuksellisesti tarkistuksesta luovutaan vuoden 2015 osalta. Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 5 §:n mukaan rahaston varoista käytetään Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseen vuosittain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu määrä. Varoja voidaan käyttää myös Yleisradio Oy:stä annetun lain 6 a §:ssä tarkoitetun ennakkoarvioinnin laatimisesta aiheutuvien palkkioiden maksamiseen ja rahaston hallinnoimiseen. Rahaston varoja voidaan käyttää muutoinkin televisio- ja radiotoiminnan edistämiseen. Vuonna 2015 edellä mainitut menot käytössä olleen televisiomaksujärjestelmän lakkauttamisesta aiheutuvine menoineen katetaan rahaston televisiomaksuista kertyneistä varoista.

Rahastoon tehtävä siirto Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi rahoitetaan yleisradioverolla.


2015 talousarvio 507 948 000
2014 talousarvio 507 948 000
2013 tilinpäätös 500 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 507 948 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n nojalla rahastoon tehtävään siirtoon.