Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
         10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
              30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin
              31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin
              32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen
              33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
              34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin
              35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin
              36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi
              40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin
              50. Valtionavustus valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavan lastensairaalan perustamiskustannuksiin
              52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin
              63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan
              64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin
         70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuoltoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa: Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtion korvauksesta terveydenhuoltolain mukaisiin lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin ja valtion rahoituksesta yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen, valtionavustuksesta kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin sekä valtion korvauksesta rikosasioiden sovitteluun.

Vuoden 2010 alusta lukien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet ovat sisältyneet valtiovarainministeriön pääluokassa kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentille 28.90.30.

Keskeiset uudistukset

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lasten hoidon tuista. Uudella lailla korvataan nykyinen laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta. Laissa säädetään kotihoidon tuen kohdentamisesta puoliksi molemmille vanhemmille.

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään muun ohella laatimalla kuntien paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, laatimalla määräajoin hyvinvointikertomus, kehittämällä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnan tietopohjaa, rakenteita ja johtamista, parantamalla ehkäiseviä palveluja ja varhaista tukea sekä vakiinnuttamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osaksi hallintokuntien yhteistyötä ja kaikkea päätöksentekoa. Suunnittelussa ja päätöksenteossa hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt seuraavat kehittämis- ja lainsäädäntöhankkeet, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän toiminnan toimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen:

  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, Kaste, jossa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet sekä ohjeet ja suositukset.
  • — Terveys 2015 -kansanterveysohjelma linjaa kansallista terveyspolitiikkaa pitkällä tähtäimellä.
  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva lakiuudistus.
  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen kehittäminen terveydenhuoltolain ja valmisteilla olevan sosiaalihuollon lainsäädännön pohjalta.
  • — Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen potilas- ja asiakastietojen sähköinen tietojärjestelmähanke, joka tukee palveluiden laadukasta ja kustannustehokasta tuottamista sekä kansalaisen toimintamahdollisuuksia.
  • — Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus.
  • — Lastensuojelulain muuttaminen.
  • — Kotihoidon tuen ja lasten hoitojärjestelmän joustavuuden edistäminen.
  • — Vanhuspalvelulain toimeenpano.
  • — Terveydenhuoltolain toimeenpanon jatkaminen ja arvioinnin toteuttaminen.
  • — Alkoholiohjelman jatkaminen.
Järjestelmäkuvaukset

Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta, ehkäisevästä toimeentulotuesta sekä kuntouttavan työtoiminnan toimintarahasta ja matkakorvauksista. Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Perustoimeentulotukeen momentilta 33.60.35 maksettava valtionosuus määräytyy kustannusperusteisesti ja on määrältään 50 % nettokustannuksista. Muun toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta 28.90.30 maksettavaan laskennallisesti määräytyvään kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen.

Terveydenhuollon toimintayksiköille maksetaan terveydenhuoltolain perusteella valtion korvausta niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat yliopistotasoisesta terveyden tutkimuksesta (33.60.32) ja lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta (33.60.33). Terveyden tutkimuksen rahoitus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemien tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen, tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen. Koulutustoiminnan korvaus perustuu yliopistosairaaloiden osalta tutkintojen ja aloittaneiden uusien opiskelijoiden lukumääriin ja tutkinnolle määrättyyn korvaukseen ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden osalta kuukausikorvaukseen. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen suoritettavan korvauksen suuruudesta säädetään vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet vahvistetaan nelivuotiskausittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

Valtionavustuksella kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (33.60.31) tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpanoa sekä edistetään kunta- ja palvelurakennehankkeen toteuttamista.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja

 2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
arvio
2015
arvio
     
Kunnallinen toimeentuloturva    
Toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana239 212250 000250 000250 000
Perustoimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana1)222 451235 000235 000235 000
Täydentävä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana94 81699 00099 00099 000
Toimeentulotuki, saajia vuoden aikana371 898390 000390 000390 000
Perustoimeentulotuki, saajia vuoden aikana1)344 686350 000350 000350 000
Täydentävä toimeentulotuki, saajia vuoden aikana170 416176 000176 000176 000
Ehkäisevä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana24 51127 00027 00027 000
     
Sosiaalipalvelut    
Kodinhoitoapu, kotitalouksia vuoden aikana132 705134 500136 500138 500
Tukipalvelut, saajia vuoden aikana126 457129 000131 500134 000
Vanhainkodit, asukkaiden määrä 31.12.2)13 58712 50012 00011 000
Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana40 59642 50044 50046 500
Vanhusten palveluasuminen, asukkaiden määrä 31.12.38 45542 00046 00051 000
Vammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin3)12 30614 00014 50015 000
Kehitysvammaisten laitoshuolto, asukkaiden määrä 31.12.1 6121 5001 3501 200
Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana101 211104 500107 000110 500
     
Kansanterveystyö4)    
Hoitopäivät (milj.)5,105,004,804,60
Avohoitokäynnit (milj.)     
— Lääkärin luona6,806,506,406,30
— Muun ammattihenkilön luona18,7018,0018,5019,00
— Hammashuollon käynnit4,905,005,005,00
— Kotisairaanhoidon käynnit5,575,675,806,00
     
Somaattinen erikoissairaanhoito    
Hoitopäiviä (milj.)3,273,153,052,95
Päättyneet hoitojaksot (milj.)0,960,960,950,94
Keskimääräinen hoitoaika (päiviä)3,403,293,223,14
Avohoitokäynnit (milj.)6,556,817,017,20
     
Psykiatrinen erikoissairaanhoito    
Hoitopäiviä (milj.)1,361,361,351,35
Päättyneet hoitojaksot0,040,040,040,03
Keskimääräinen hoitoaika (päiviä)34,0034,0034,0034,00
Avohoitokäynnit (milj.)1,801,901,902,00

1) Menojen rahoitus momentilta 33.60.35.

2) Mukana myös alle 65-vuotiaat asiakkaat.

3) Lukuun on laskettu mukaan vammaisten ryhmämuotoiset asumispalvelut sekä vammaisten palvelu- ja tukiasunnot.

4) Vuonna 2012 on otettu käyttöön uusi tilastointitapa ja AvoHILMO perusterveydenhuollossa.

Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus ja terveystieteellinen tutkimustoiminta

 2012
toteutunut
2013
arvio
2014
arvio
2015
arvio
     
Lääkäri- ja hammaslääkäritutkinnot ja uudet opiskelijat (3 v. keskiarvo)1 129,51 165,71 196,21 229,6
Tutkintokorvaus, euroa64 60062 70062 70057 500
Koulutuksen kuukausikorvaus, euroa1 3801 3801 3801 280

Mielentilatutkimustoiminta

 2012
toteutunut
2013
toteutunut
2014
arvio
2015
arvio
     
Mielentilatutkimusten lukumäärät yhteensä112101140150
— valtion yksiköt7779100110
— kunnalliset sairaalat24183030
— vankeinhoitolaitoksen sairaalat1141020

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Kuntatalouden tilan arvioidaan heikkenevän ensi vuonna selvästi, ja myös kuntien peruspalveluihin osoitetut valtionosuudet vähenevät. Kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyy samalla monia uudistuksia, joilla tavoitellaan parempaa palvelujen laatua, mutta myös kustannussäästöjen aikaansaamista. Myös rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteet kohdistuvat monilta osin kuntien vastuulla olevien tehtävien järjestämiseen, sillä tavoitteena on mm. vuoteen 2017 mennessä purkaa kuntien tehtäviä ja velvoitteita 1 miljardin euron kustannuksia vastaavasti.

Valiokunta pitää hyvänä, että kuntien valtionosuuksia korotetaan 126 milj. eurolla sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi. Lisärahoitus on tarkoitettu mm. sosiaalihuoltolain uudistukseen (16 milj. euroa), vanhuspalvelulain toimeenpanoon (82 milj. euroa), oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen (13,1 milj. euroa), omaishoidon tukipalvelujen kehittämiseen (10 milj. euroa) ja lastensuojelun kehittämiseen (3,4 milj. euroa).

Valiokunta painottaa, että palvelun parantamiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi kaikessa sosiaali- ja terveydenhuollossa on edelleen lisättävä ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palvelujen tarjontaa. Ehkäisevien terveyspalvelujen järjestäminen on kunnille edullista, kun taas korjaavien palveluiden kustannukset ovat moninkertaiset ehkäisevien palvelujen kustannuksiin verrattuna, vaikka ne kohdistuvat usein melko pieneen ryhmään. Parhaita käytäntöjä ja kuntien kehittämiä hyviä toimintamalleja on myös hyödynnettävä entistä tehokkaammin. Terveydenhuollon kustannuksia voidaan hillitä myös ottamalla painokkaammin huomioon liikunta kaikessa terveysneuvonnassa sekä lisäämällä oikea-aikaisen kuntoutuksen määrää hoitoketjussa.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut. Valiokunta on useita vuosia seurannut erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden riittävyyttä. Saadun selvityksen mukaan palvelujen saatavuus on viime vuosina parantunut merkittävästi. Palvelutarjonta on monipuolistunut ja matalan kynnyksen palvelut selvästi lisääntyneet. Hoidettujen potilaiden ja lähetteiden määrään suhteutettuna hoidon tarpeen arviointia ja hoitoon pääsyä koskevat aikarajat ovat lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa toteutuneet joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta hyvin.

Valiokunta on tyytyväinen tapahtuneeseen kehitykseen, mutta toteaa, että lasten ja nuorten mielenterveystyön palvelujärjestelmä on edelleen varsin pirstaleinen. Saadun selvityksen mukaan palvelujen saatavuudessa on myös alueellista epätasaisuutta ja myös lastensuojelun asiakkaiden mahdollisuudet mielenterveyspalveluiden saamiseen ovat useissa kunnissa heikot tai niitä ei ole ollenkaan saatavilla. Sote-uudistuksen yhteydessä onkin huolehdittava siitä, että palvelut integroidaan kustannustehokkaasti siten, että palvelujen laatu ja saavutettavuus paranevat. Ennaltaehkäisevän sekä perustason työn kehittämiseksi tarvitaan myös aiempaa enemmän tutkimusnäyttöön perustuvia malleja ja hoitomenetelmiä.

Lastensuojelu. Myös lastensuojelun kehittämiseen on kiinnitetty paljon huomiota viime vuosina, ja sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt useita kehittämistoimia. Tärkeänä pohjana on vuonna 2013 valmistunut raportti (STM:n raportteja ja muistioita 2013:19), joka sisältää 54 lastensuojelun kehittämistä koskevaa ehdotusta. Raportin valmistuttua on julkaistu mm. ensimmäinen lastensuojelun laatusuositus, ja lastensuojelun kehittäminen on keskeinen painopiste myös uudessa sosiaalihuoltolaissa. Lain tavoitteena on mm. lisätä matalan kynnyksen palveluja lapsille, perheille ja nuorille. Lasten kanssa toimivien viranomaisten ja ammattilaisten välisen tietojenvaihdon ja yhteistyön edistämiseksi laaditaan myös opas ja verkkokoulutus.

Valiokunta korostaa, että ennaltaehkäisevillä ja riittävän varhaisessa vaiheessa annetuilla tukitoimilla pystytään usein välttämään raskaat ja kustannuksiltaan merkittävästi kalliimmat erityispalvelut, mikä on myös lasten ja perheiden kannalta toivottavaa. Lastensuojelua on edistettävä poikkihallinnollisesti lasten ja perheiden tavallisessa arjessa, kuten varhaiskasvatuksessa, päivähoidossa, koulussa, neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että uuden sosiaalihuoltolain tavoitteena on lisätä erityisesti lapsiperheiden kotiin annettavia palveluja, joilla voidaan vähentää erityispalvelujen ja lastensuojelun tarvetta. Uuden lain myötä myös osa lastensuojelun avohuollon tukitoimista siirtyy sosiaalihuoltolain mukaisiksi palveluiksi, jolloin lastensuojelun ennalta ehkäiseviä tukitoimia on mahdollista saada ilman lastensuojelun asiakkuutta. On myös tärkeää, että henkilökunnan osaamista vahvistetaan varhaisen puuttumisen edistämiseksi, minkä lisäksi tarvitaan vahvaa sosiaalityön johtamista uusien lastensuojelun toimintatapojen juurruttamiseksi.

Neuvola- sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat parantuneet selvästi neuvolatoimintaa ym. koskevan asetuksen tultua voimaan vuonna 2009 (380/2009, 338/2011). Valiokunnan saaman selvityksen mukaan määräaikaiset terveystarkastukset ovat toteutuneet aiempaa paremmin ja tarkastusten sisällöt ovat kehittyneet asetuksen suuntaisiksi. Myös henkilöstövoimavarat ovat parantuneet, mutta niissä on edelleen suuria puutteita. Vuodelta 2012 olevien tietojen mukaan pulaa on etenkin lääkäreistä; opiskelijaterveydenhuollossa lääkäreitä oli suositusten mukaisesti 17 prosentissa ja kouluterveydenhuollossa vain seitsemässä prosentissa terveyskeskuksista. Pulaa on myös terveydenhoitajista, joita oli lastenneuvoloissa riittävästi vain 42 prosentissa terveyskeskuksista.

Valiokunta pitää tärkeänä, että henkilöstömitoituksia seurataan ja että epäkohtiin puututaan. Valiokunta kiinnittää huomiota myös opiskeluterveydenhuoltoon, jonka suurimmat ongelmat ovat toisen asteen opiskelijoiden terveys- ja hyvinvointierot lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä. Lisäksi opiskeluterveydenhuollossa on kaksi eri järjestelmää (kunnallinen ja YTHS), mikä asettaa yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat eriarvoiseen asemaan.

Valiokunta pitää tärkeänä, että opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat tasapuolisia kaikille nuorille, sillä laadukas, kattava ja toimiva opiskeluterveydenhuolto on tärkeä niin opiskelijoiden hyvinvoinnin, opiskelukyvyn kuin myös opintojen sujuvan etenemisen kannalta.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon osalta valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan laatimaan ammattikorkeakoululakia ym. koskevaan mietintöön SiVM 10/2014 vp ja sen yhteydessä hyväksyttyyn lausumaan. Siinä eduskunta edellyttää hallituksen laativan viivytyksettä ehdotuksen, joka perustuslain vaatimukset täyttäen mahdollistaa pakollisen terveydenhoitomaksun keräämisen opiskeluterveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi.

Päihdepalvelut. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan päihdepalveluiden tarve on kasvanut ja monitahoistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vaikka alkoholin kokonaiskulutuksessa on nähtävissä pientä laskua, alkoholin kulutus on pysynyt kuitenkin varsin korkealla tasolla veronkorotuksista huolimatta. Alkoholisairauksista on tullut myös työikäisten naisten yleisin kuolemansyy, ja erityisen haitallisten huumeiden ongelmakäyttäjiä on huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin on arvioitu. Asiakkaat ovat kaiken kaikkiaan aikaisempaa sairaampia, monipäihteisempiä ja sosiaalisesti huono-osaisempia, mutta tästä huolimatta vain vähemmistö päihdepalvelujen tarpeessa olevista on palvelujen piirissä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan alkoholi aiheuttaa julkiselle sektorille erittäin suuria kustannuksia, vuonna 2011 jopa noin miljardin (888—1 094 milj.) euron haittakustannukset. Päihdeongelmaisten palveluja on kuitenkin monissa kunnissa vähennetty, eivätkä kunnat panosta niiden kehittämiseen vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi.

Valiokunta pitää tärkeänä, että jo osittain vanhentuneen päihdehuoltolain uudistamishanke käynnistetään seuraavalla vaalikaudella ja että päihdetyöhön ja päihdehaittojen vähentämiseen panostetaan muutoinkin aiempaa enemmän.

Vanhuspalvelut ja omaishoito. Vanhuspalvelulaki tuli voimaan pääosin 1.7.2013 lukien, ja se on kaikilta osin voimassa 1.1.2015 lukien, jolloin astuvat voimaan mm. vastuutyöntekijää koskevat säädökset. Lain toimeenpanosta aiheutuvia lisäkuluja kompensoidaan kunnille normaalia korkeammalla, 54,3 prosentin mukaisella, valtionosuudella. Arvioiden mukaan kunnille aiheutuu lain toimeenpanosta 151 milj. euron kustannukset vuonna 2015, jolloin laki on kaikilta osin voimassa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lain toimeenpano kunnissa on edennyt melko hyvin ja useissa kunnissa laitoshoitopainotteinen hoito on jo vähentynyt ja kotihoito hieman lisääntynyt. Laitoshoitoa on kuitenkin edelleen vähennettävä merkittävästi, sillä hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan vanhusten ympärivuorokautista hoitoa vähentämällä tulisi säästää 300 milj. euroa vuoteen 2017 mennessä. Vanhuspalvelulakia on siksi 1.1.2015 lukien muutettu siten, että iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisen hoidon kriteereitä kiristetään (HE 240/2014 vp — StVM 32/2014 vp).

Laitoshoidon vähentämiseksi tarvitaan vielä paljon monipuolisia toimia, joilla kehitetään ja lisätään kotiin vietäviä palveluja, parannetaan tehostettua palveluasumista sekä lisätään palveluasumisen tarjontaa ja laatua.

Valiokunta pitää tärkeänä, että vanhuspalvelulain toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti ja että seurantatulokset ovat nähtävillä THL:n verkkosivuilla. Näin voidaan parantaa erityisesti ikäihmisten kotiin vietävien palveluiden sekä palveluasumisen kehittymistä ja edistää ikäihmisten hyvää ja turvallista arkea.

Valiokunta korostaa, että laitoshoidon vähentäminen edellyttää myös omaishoidon kehittämistä, mitä on käsitelty mm. viime keväänä valmistuneessa omaishoidon kehittämisohjelmassa (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:2.). Kyseessä on ensimmäinen omaishoitoa koskeva kansallinen kehittämisohjelma, jossa linjataan omaishoidon kehittämisen strategiset tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet aina vuoteen 2020 asti. Ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota omaishoitajien aseman vahvistamiseen, yhdenvertaisuuteen ja jaksamisen tukemiseen.

Omaishoidon edullisuus on tunnettu tosiasia, mutta kunnat eivät useinkaan pidä sitä sellaisena vaihtoehtona, jolla voidaan vähentää kalliin laitoshoidon tarvetta. Em. kehittämisohjelmassa todetaan, että omaishoidon tuella tehdyn hoitotyön laskennallinen arvo on nykyisin noin 1,7 mrd. euroa ja omaishoidon tuen kustannukset ovat noin 450 milj. euroa vuodessa. Omaishoidon tuki vähentää julkisia palvelumenoja arviolta 1,3 mrd. euroa vuodessa. Taloudellisen näkökulman lisäksi on merkittävää, että omaishoito tarjoaa usein parasta inhimillistä hoivaa monelle vanhukselle, vammaiselle ja muutoin hoidon tarpeessa olevalle ihmiselle.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä osoitetaan kuntien valtionosuuksiin 4,8 milj. euron korotus, joka osoitetaan omaishoidon tuen kehittämiseen. Määrärahalla on tarkoitus käynnistää omaishoitajien terveystarkastukset sekä kehittää sijaisapua.

Valiokunta toteaa, että omaishoidon kehittämisen tulee olla selvä painopiste seuraavassa hallitusohjelmassa ja erityisesti omaishoitajien jaksamista on tuettava nykyistä paremmin. Omaishoidon tarve kasvaa joka tapauksessa väestön ikääntyessä, minkä lisäksi sen tarvetta lisää hallituksen tekemä periaatepäätös vammaispalvelujen uudistamisesta ja vammaisten laitoshoidon asteittaisesta lakkauttamisesta vuoteen 2020 mennessä.

Valiokunta kiinnittää muutoinkin huomiota vammaispalveluihin, joiden saatavuudessa, riittävyydessä ja sisällössä on saadun selvityksen mukaan suuria kuntakohtaisia eroja. Kuntien heikentynyt taloustilanne on johtanut harkinnanvaraisten etuuksien karsimiseen ja vaikeuttanut myös subjektiivisiin oikeuksiin perustuvien palvelujen saamista.

Valiokunta korostaa vammaisten palvelutarpeiden selvittämistä sekä yksilöllisiä ja asiakasta aktivoivia vammaispalveluratkaisuja. On myös tärkeää arvioida mahdollisuudet virtaviivaistaa ja keventää palveluihin liittyviä hallinnollisia menettelyjä. Valiokunta viittaa myös uuteen sosiaalihuoltolakiin, jonka tavoitteena on parantaa myös vammaispalveluja, vähentää palvelujen sirpaleisuutta sekä lisätä monialaista yhteistyötä.

Valiokunta korostaa, että laitoshoidon lakkauttamiseen on varauduttava ajoissa huolehtimalla mm. uusien asuntojen rakentamisesta ja lähipalvelujen kehittämisestä. On myös tärkeää, että sote-uudistuksen yhteydessä luodaan kestävä pohja yleisille ja niitä täydentäville sosiaali- ja terveyspalveluille, jotka parantavat myös vammaispalvelujen saatavuutta, yhdenvertaisuutta ja laatua.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että hallitus on antanut eduskunnalle 4.12.2014 esityksen vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ym. voimaansaattamisesta (HE 284/2014 vp). Yleissopimus on tehty joulukuussa 2006, ja sen tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, edistää ja suojella näitä oikeuksia ja vapauksia sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista.

30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen

2) valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta Suomessa tai ulkomailla aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen

3) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämälle ja valtuuttamalle valtakunnalliselle toimijalle vakavien myrkytystilanteiden hoitamisesta ja niihin varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.

Selvitysosa: Suuremmissa onnettomuus- ja erityistilanteissa yksittäisen kunnan tai alueen voimavarat ja osaaminen eivät riitä tilanteen hallintaan eikä johtamiseen. Viime vuosina vakavissa onnettomuuksissa ja tapahtumissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Vantaan kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystys ovat osallistuneet merkittävillä resursseilla toimintaan, jotka ylittävät niiden omien toiminta-alueiden rajat. Määrärahasta on tarkoitus korvata erityisesti sellaisia kustannuksia, joita ei ole otettu toimijoiden perusrahoituksen mitoituksessa huomioon.


2015 talousarvio500 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio500 000
2013 tilinpäätös500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen

2) valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta Suomessa tai ulkomailla aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen

3) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämälle ja valtuuttamalle valtakunnalliselle toimijalle vakavien myrkytystilanteiden hoitamisesta ja niihin varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.

31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen

2) pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen

3) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

4) kehittämishankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavan korvauksen maksamiseen

5) sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpanoon.

Selvitysosa: Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste II).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Sopeutustoimi-5 000
Sektoritutkimussäästö (HO)-1 500
Uudelleenkohdentaminen-2 000
Tasomuutos-1 000
Yhteensä-9 500

2015 talousarvio2 000 000
2014 talousarvio11 500 000
2013 tilinpäätös17 900 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

6) enintään 5 000 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Määrärahaa saa käyttää enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toisen kappaleen kohta 6) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 6) ja päätösosan kolmas kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmanneksi kappaleeksi.

Lisäys 5 000 000 euroa talousarvioesityksen 2 000 000 euroon nähden aiheutuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toteuttamisesta aiheutuvista kustannuksista. Uudistus edellyttää laajoja tehtävien ja toimintojen uudelleen järjestelyjä, jotka on toteutettava kaksi vuotta kestävän siirtymäkauden aikana vuosina 2015—2017.

Määrärahaa saa käyttää enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen uudistuksen toteuttamista varten vuosina 2015—2017. Tarvittava henkilöstö palkataan määräaikaisesti pääasiassa alueille mutta tarvittaessa myös sosiaali- ja terveysministeriöön.


2015 talousarvio7 000 000
2014 talousarvio11 500 000
2013 tilinpäätös17 900 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen

2) pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen

3) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen

4) kehittämishankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavan korvauksen maksamiseen

5) sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpanoon

6) enintään 5 000 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Määrärahaa saa käyttää enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentilta vähennetään 4 700 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 300 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelusta ja toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Vähennys aiheutuu siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen jatkovalmistelu perustuu kunnallisen palvelujärjestelmän sijasta alueellisten itsehallintoalueiden järjestämisvastuuseen, jolloin uudistuksen luonne sekä hankkeisiin aiemmin tarkoitetun määrärahan tarve, ajoitus ja käyttötarkoitus muuttuvat olennaisesti.

Momentin perustelujen muutos johtuu siitä, että momentin määrärahaa tulee voida käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmisteluun ja tarvittaviin menoihin jo ennen varsinaista toteuttamisvaihetta. Perustelujen tarkistaminen johtuu edellä mainitusta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen jatkovalmistelun olennaisesta muutoksesta.


2015 IV lisätalousarvio-4 700 000
2015 talousarvio7 000 000
2014 tilinpäätös11 500 000
2013 tilinpäätös17 900 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentilta vähennetään 4 700 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 300 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelusta ja toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.

Selvitysosa: Määräraha on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille erityisvastuualueellaan hakemusten perusteella.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen lisäyksen poisto-1 300
Sopeutustoimi-5 000
Sektoritutkimussäästö (HO)-5 000
Yhteensä-11 300

2015 talousarvio20 000 000
2014 talousarvio31 300 000
2013 tilinpäätös31 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Valtion korvaus lääketieteelliseen tutkimukseen on vähentynyt viime vuosina tuntuvasti, ja määrärahaan esitetään edelleen tuntuvaa alennusta. Vielä vuonna 2010 määräraha oli 40 milj. euroa, vuosina 2013 ja 2014 noin 30 milj. euroa, ja ensi vuodelle ehdotetaan enää 20 milj. euroa.

Saadun selvityksen mukaan Suomen kliinisen lääketieteen taso on ollut viime vuosina kansainvälistä huipputasoa. Esimerkiksi tutkijoiden tekemien viittausten perusteella suomalainen kliinisen lääketieteen tutkimus oli vaikuttavinta koko maailmassa vuosina 1998—2010. Suomi on myös syöpähoidossa aivan maailman kärkeä, mikä perustuu nimenomaan korkealaatuiseen syöpätutkimukseen. Kliinisen lääketieteen tutkimuksen taso on kuitenkin alkanut hiipua, mihin yhtenä syynä on tutkimusrahoituksen väheneminen.

Tutkimustyöllä on suuri vaikutus käytännön hoitotyöhön mm. tutkimusinnovaatioiden sekä tutkimustyön synnyttämän asiantuntemuksen kautta. Yliopistosairaaloista uudet menettelytavat leviävät nopeasti muihin sairaanhoitolaitoksiin ja koko suomalaiseen terveydenhuoltoon hyödyttämään koko maan potilaita ja väestöä. Tämän päivän tutkimus merkitsee hyvää hoitoa tulevaisuudessa.

Valiokunta toteaa, että muutos uhkaa vakavasti terveydenhuoltojärjestelmämme kykyä uudistaa ja kehittää potilaiden saamia hoitoja. Käytännössä rahoitusvastuu on siirtynyt kunnille, jotka maksavat tutkimuksen ja opetuksen kuluja osana yliopistollisten sairaaloiden tuottamien hoitopalveluiden laskutusta. Kilpailutuksen lisääntyessä terveydenhuollossa tämä on vakava uhka tutkimusta ja opetusta harjoittavalle sairaalalle, joka joutuu sisällyttämään näiden toimintojen kulut palveluhintoihinsa.

Valiokunta toteaa, että lääketieteellisellä tutkimuksella on ollut merkittäviä vaikutuksia myös Suomen talouteen, sillä viime vuonna terveysteknologia nousi Suomen suurimmaksi korkean teknologian vientialaksi. Ministeriöt (TEM, STM ja OKM) ovat myös valmistelleet yhteistyössä Terveysalan tutkimus- ja kasvustrategian (TEM raportteja 12/2014), jonka keskiössä ovat yliopistollisten sairaaloiden ja niiden ympärille syntyneiden osaamiskeskittymien kehittäminen mm. tutkimuksen näkökulmasta.

Valiokunnan mielestä uusi strateginen tutkimusrahoitus ei korvaa lääketieteellisen tutkimuksen perusrahoitusta, koska rahoituksen on oltava pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että lääketieteellistä tutkimusrahoitusta vahvistetaan ja että asia nostetaan esille seuraavassa hallitusohjelmassa ja vaalien jälkeen tehtävässä kehyspäätöksessä.

Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota myös sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan sektoritutkimuksen (THL, TTL, STUK, KELA) rahoitukseen. Keväällä 2013 tehdyn linjauksen mukaisesti tutkimusmäärärahoja vähennetään noin 30 milj. eurolla, minkä lisäksi rahoitukseen kohdistetaan myös muita säästöpäätöksiä. Määrärahojen vähentäminen on merkinnyt tutkimuslaitoksissa laajoja irtisanomisia ja toiminnan supistamista, mistä johtuen kansainvälisesti laadukas tutkimuslaitoskenttä on saatettu erittäin vaikeaan tilanteeseen. Mahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen ovat heikentyneet, ja mm. terveys- ja sosiaalipolitiikan, väestötutkimuksen, tartuntatautien ja ympäristöterveyden tutkimusta joudutaan supistamaan. Saadun selvityksen mukaan mm. säteilyturvallisuuden tutkimus- ja kehitystyö loppuu Suomessa kokonaan. Leikkaukset heikentävät myös mahdollisuuksia hakea ulkoista rahoitusta ja sitoutua yhteisrahoitteisiin hankkeisiin.

Valiokunta korostaa vahvan tutkimuspohjan merkitystä päätöksenteon perustana ja katsoo, että laitosten toimintaedellytykset on turvattava, jotta tulevien sosiaali- ja terveyspoliittisten ratkaisujen vaikuttavuutta voidaan asianmukaisesti seurata ja arvioida. Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että seuraavalla hallituskaudella arvioidaan, miten toteutetut uudistukset ovat onnistuneet ja mitä uusia ja korjaavia toimenpiteitä mahdollisesti tarvitaan.

Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 9

Eduskunta edellyttää, että yliopistotasoisen terveydenhuollon tutkimuksen sekä sektoritutkimuksen rahoitus ja toimintamahdollisuudet turvataan ja että seuraavalla hallituskaudella arvioidaan laaja-alaisesti tutkimusrahoitusuudistuksen vaikutukset mm. tutkimuksen laatuun. Samalla on arvioitava, minkälaisia korjaavia toimenpiteitä mahdollisesti tarvitaan korkeatasoisen tutkimuksen turvaamiseksi ja kestävän rahoitustason saavuttamiseksi.

Valiokunta lisää momentille 1 700 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 21 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.

33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 97 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59 ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen

2) enintään 1 100 000 euron lisäkorvauksen maksamiseen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärin peruskoulutuksesta aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa: Määrärahasta on tarkoitus käyttää 71 000 000 euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille, 31 170 000 euroa muille terveydenhuollon toimintayksiköille, 85 000 euroa Pirkanmaan sairaanhoitopiirille ja 1 185 000 euroa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Sopeutustoimi-5 000
Sektoritutkimussäästö (HO)-5 440
Uudelleenkohdentaminen-3 000
Yhteensä-13 440

2015 talousarvio97 000 000
2014 talousarvio110 440 000
2013 tilinpäätös109 614 055

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 97 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59 ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen

2) enintään 1 100 000 euron lisäkorvauksen maksamiseen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärin peruskoulutuksesta aiheutuviin menoihin.

34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 14 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen

2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen

3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen

4) kohdissa 1—3 tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen

5) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen

6) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluonteisena 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina ja hoitoseuraamukseen tuomittujen tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannuksina otettu huomioon 5 560 000 euroa, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista maksettavina korvauksina 8 400 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 140 000 euroa, josta 59 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos900
Yhteensä900

2015 talousarvio14 100 000
2014 talousarvio13 200 000
2013 tilinpäätös7 889 421

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 14 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen

2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen

3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen

4) kohdissa 1—3 tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen

5) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen

6) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluonteisena 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille.

35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 314 165 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisen valtionosuuden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin.

Selvitysosa: Perustoimeentulotukea saavia kotitalouksia arvioidaan vuonna 2015 olevan noin 235 000.

Toimeentulotuen perusosan suuruus määritellään toimeentulotukilain (1412/1997) 9 §:ssä, jonka mukaan perusosan määriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Perusosan suuruus vuonna 2014 on yksinasuvan aikuisen osalta 480,20 euroa kuukaudessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Sopeutustoimi; lapsilisän leikkauksesta aiheutuva toimeentulotukimenojen kasvu3 000
Tarvearvion muutos-14 385
Työtulojen suojaosuuden käyttöönotto-1 800
Rakennepoliittinen ohjelma-3 000
Yhteensä-16 185

2015 talousarvio314 165 000
2014 talousarvio330 350 000
2013 tilinpäätös318 653 737

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 314 165 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisen valtionosuuden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin.

36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 480 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.

Selvitysosa: Toiminnan tavoitteena on turvata saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus.


2015 talousarvio480 000
2014 talousarvio480 000
2013 tilinpäätös480 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 480 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.

40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 29 071 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menojen maksamiseen. FinnHEMS Oy:n lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan kustannukset voivat sisältää kustannuksia, jotka aiheutuvat lentotoiminnan hankinnasta ja hankintasopimuksen voimassaoloajan kestävästä lentotoiminnan valvonnasta, helikopterin ohjaamomiehistöstä mukaan luettuna lentoavustaja, helikopteritoiminnan tukikohdista ja niiden ylläpidosta mukaan luettuna lentotoimintaan kiinteästi liittyvät maayksiköt, sekä muista helikopteritoiminnan edellyttämistä asioista, jotka eivät kuulu yliopistollisten sairaanhoitopiirien vastuulle.

Selvitysosa: Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnoinnista vastaa yliopistollisten sairaaloiden yhdessä perustama FinnHEMS Oy. FinnHEMS Oy on verotusasemaltaan yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon, yliopistosairaaloiden taustalla olevien kuntayhtymien omistama osakeyhtiö, joka vastaa suomalaisen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan tuottamisesta. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat alueellaan tarvittavan lääkäri- tai lääkintähelikopterin lääkinnällisestä toiminnasta.

Suurin menoerä toiminnassa on varsinainen lentotoiminta, joka tapahtuu kilpailutetun lentotoiminnan ostopalvelun ja siitä solmittujen sopimusten perusteella. Lentotoiminta sisältää helikopterin ja ohjaamomiehistön. Lisäksi ylläpidettävään palveluun kuuluvat lähialuetehtävissä käytettävät ja lentotoiminnan tilapäisesti sääolosuhteista tai teknisistä syistä korvaavat maayksiköt eli ambulanssit, helikoptereiden tarvitsemat tukikohdat ja niiden ylläpito sekä toiminnan hallinnointiin kuuluvat kulut.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteiset tukikohtainvestoinnit ja irtaimistohankinnat, vähennys-5 840
Sopimusten hinnantarkistukset ja polttoaineen hinnan muutos2 081
Tasomuutos19
Yhteensä-3 740

2015 talousarvio29 071 000
2014 talousarvio32 811 000
2013 tilinpäätös25 970 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 29 071 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menojen maksamiseen. FinnHEMS Oy:n lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan kustannukset voivat sisältää kustannuksia, jotka aiheutuvat lentotoiminnan hankinnasta ja hankintasopimuksen voimassaoloajan kestävästä lentotoiminnan valvonnasta, helikopterin ohjaamomiehistöstä mukaan luettuna lentoavustaja, helikopteritoiminnan tukikohdista ja niiden ylläpidosta mukaan luettuna lentotoimintaan kiinteästi liittyvät maayksiköt, sekä muista helikopteritoiminnan edellyttämistä asioista, jotka eivät kuulu yliopistollisten sairaanhoitopiirien vastuulle.

50. Valtionavustus valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavan lastensairaalan perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavaa lastensairaalaa rakennuttavalle säätiölle.

Selvitysosa: Määrärahaa voidaan käyttää uuden lastensairaalan rakennuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Lastensairaalan rakentamisesta vastaa Stiftelsen Nya Barnsjukhusets Stöd -niminen säätiö Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) laatiman hankesuunnitelman pohjalta. Säätiö on verotusasemaltaan yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon toimija. Se kilpailuttaa lastensairaalan rakentamisen hankintalainsäädännön mukaisesti. Valmistuessaan lastensairaalassa toimii yksi vuokralainen, joka on julkista terveydenhuoltoa harjoittava toimija, nykyisin HUS.

Lastensairaala palvelee valmistuessaan lainsäädännössä säädetyn, julkisen terveydenhuollon palveluvelvoitteen toteuttamista. Rakennuksen on määrä palvella oman alueensa lisäksi lasten ja nuorten valtakunnallisen erikoissairaanhoidon tarpeita.

Sosiaali- ja terveysministeriö tekee valtionavustuspäätöksen säätiölle annettavaa valtionavustusta koskien. Myönnettävään valtionavustukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001).

Uuden lastensairaalan rakentamisen kokonaiskustannusarvio on yhteensä 160 000 000 euroa, josta 40 000 000 euroa rahoitetaan valtionavustuksella, 40 000 000 euroa HUS:n avustuksella, 30 000 000 euroa kansalaiskeräyksellä ja 50 000 000 euroa vieraalla pääomalla.


2015 talousarvio15 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että valtio osallistuu lastensairaalan rakentamiskustannuksiin ja että tarvittava määräraha on otettu huomioon kehyspäätöksessä, kuten eduskunta on valtiovarainvaliokunnan mietinnön (VaVM 39/2012 vp) pohjalta edellyttänyt. Hankkeen kustannusarvio on 160 milj. euroa, josta valtionavustuksen osuus on 40 milj. euroa. Ensi vuonna valtionavustuksen tarve on 15 milj. euroa, joka sisältyy talousarvioesitykseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavaa lastensairaalaa rakennuttavalle säätiölle.

52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää turvakotitoiminnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.

Selvitysosa: Turvakotitoiminnan valtakunnallinen järjestämisvastuu keskitetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, joka valitsee palveluntuottajat ja huolehtii valtionavustuksen maksatuksesta sekä käytön valvonnasta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kuntien rahoitusosuus (siirto momentilta 28.90.30)4 000
Tasomuutos4 000
Yhteensä8 000

2015 talousarvio8 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Talousarvioesitykseen sisältyy uusi momentti, jolle ehdotetaan 8 milj. euron määrärahaa turvakotitoiminnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Vastaava määräraha sisältyy määrärahakehykseen koko kehyskaudella 2015—2018. Taustalla on rakennepoliittisen ministeriryhmän marraskuussa 2013 tekemä päätös, jonka mukaan turvakodit siirretään valtion vastuulle. Turvakotitoiminnan valtakunnallinen järjestämisvastuu keskitetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, mutta palvelun tuottajina toimisivat mm. kunnat ja järjestöt, kuten nykyisinkin.

On tärkeää, että turvakotien rahoitus siirtyy valtion vastuulle ja että asiaa koskeva laki (Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle) tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Turvakotitoiminnan kehittäminen liittyy läheisesti Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (ns. Istanbulin sopimus), jonka voimaansaattamista koskevan esityksen (HE 155/2014 vp) hallitus on antanut eduskunnalle.

Suomessa on 20 turvakotia, joissa on yhteensä noin 120 perhepaikkaa, mutta paikkamäärä ei vastaa vielä Euroopan neuvoston suosituksia, joiden mukaan Suomessa tulisi olla noin 500 perhepaikkaa. Istanbulin sopimuksen voimaan saattamista koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että Suomen tavoitteena on kehittää turvakotijärjestelmä Euroopan neuvoston suositusten edellyttämälle tasolle asteittain vuoden 2017 loppuun mennessä. Tämä edellyttää kuitenkin lisäresursseja, sillä valiokunnan saaman selvityksen mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että turvakotien määrän lisääminen Euroopan neuvoston suosituksia vastaavalle tasolle eli runsaaseen 500 paikkaan vaatisi noin 40 milj. euron vuosittaisen määrärahan.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nyt esitetty 8 milj. euron vuosittainen määräraha ei riitä kattamaan edes nykyistä palvelutarjontaa, minkä vuoksi valtion kustantama turvakotitoiminta rajoitetaan akuuttiin kriisiapuun turvakodissa. Kuntien vastuulla olisi huolehtia normaalina sosiaalipalveluna avohuoltona annettavasta avusta ja tuesta.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että ensi vuoden talousarvioon sisältyy määräraha, joka riittää ainakin olemassa olevien turvakotipaikkojen aiheuttamiin menoihin. On myös huolehdittava siitä, että turvakotipaikkojen määrää lisätään vähitellen Euroopan neuvoston suosituksia vastaavalle tasolle, mikä on otettava huomioon määrärahakehyksessä.

Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 10

Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa turvakotien resurssitarpeet huomioon vuoden 2015 ensimmäisessä lisätalousarviossa ja huolehtii siitä, että määrärahakehykseen sisältyvät myös riittävät resurssit Istanbulin sopimuksen mukaisten velvoitteiden toimeenpanoon ja erityisesti turvakotipaikkojen asteittaiseen lisäämiseen Euroopan neuvoston suositusten mukaiselle tasolle.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää turvakotitoiminnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 3 550 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa turvakotitoiminnan ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis- ja hallinnointitehtäviin.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarpeesta 3 300 000 euroa aiheutuu turvakotipaikkojen nykyisen määrän (121 perhepaikkaa noin 20 turvakodissa) turvaamisesta ja 250 000 euroa THL:n uuden tehtävän edellyttämistä lisäresursseista.


2015 I lisätalousarvio3 550 000
2015 talousarvio8 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 3 550 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa turvakotitoiminnan ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis- ja hallinnointitehtäviin.

63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.

Selvitysosa: Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä-Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001).

Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminen alueellisesti yhteistyössä kuntien sekä järjestetyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan kanssa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Sopeutustoimi-1 000
Yhteensä-1 000

2015 talousarvio2 000 000
2014 talousarvio3 000 000
2013 tilinpäätös3 500 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Momentin määrärahaksi ehdotetaan 2 milj. euroa, mikä merkitsee yli 30 prosentin leikkausta kuluvan vuoden määrärahaan. Sosiaalialan osaamis- ja kehittämiskeskusten valtionavustusta leikattiin jo kuluvan vuoden talousarviossa 14 prosenttia.

Valiokunta toteaa, että osaamiskeskusten rahoituksen huomattava supistaminen heikentää niiden mahdollisuuksia selviytyä lakisääteisistä tehtävistään. Se vaikeuttaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon laajan integraation toteutumista, sillä sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää vahvaa kehittämistä, missä osaamiskeskuksilla on keskeinen rooli yhdessä sote-alueiden kanssa.

Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 2 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.

64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 6 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi.

Selvitysosa: Valtion korvauksen arvioidaan kattavan sovittelutoimintaan osallistuvan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvat sekä muut toiminnan kannalta tarpeelliset menot. Korvaus maksetaan aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palvelun tuottajalle ja sen maksatuksesta huolehtii aluehallintovirasto. Korvauksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (267/2006).

Toiminnan tavoitteena on erityisesti nuorten rikosketjun varhainen katkaiseminen.


2015 talousarvio6 300 000
2014 talousarvio6 300 000
2013 tilinpäätös6 300 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 6 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi.