Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot
         10. Liikenneverkko
              01. Liikenneviraston toimintamenot
              20. Perusväylänpito
              35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen
              41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon
              50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
              70. Jäänmurtajan hankinta
              76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset
              77. Väyläverkon kehittäminen
              78. Eräät väylähankkeet
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
         20. Liikenteen viranomaispalvelut
         30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
         40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
         50. Tutkimus
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 338 501 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin: Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä):

Uudet väylähankkeet

 Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
  
Vt 3 Tampere—Vaasa Laihian kohta, 1. vaihe27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius15 000 000
Riihimäen kolmioraide10 000 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe150 000 000
Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys4 000 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen40 000 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin:

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot):

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
  
Tiehankkeet 
Vt 6 Lappeenranta—Imatra177 000 000
Vt 4 Kemin kohta ja sillat74 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti80 000 000
Vt 5 Päiväranta—Vuorela90 000 000
Vt 6 Joensuun kohta47 100 000
E18 Haminan ohikulkutie180 000 000
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie55 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie75 500 000
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke33 000 000
Vt 8 Turku—Pori92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta76 000 000
Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla13 000 000
Vt 3 Arolammin eritasoliittymä6 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele13 000 000
  
Ratahankkeet 
Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys24 000 000
Ilmalan ratapiha115 000 000
Keski-Pasila palvelutason parantaminen50 000 000
Kehärata489 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide40 000 000
  
Vesiväylähankkeet 
Pietarsaaren meriväylä11 400 000
Uudenkaupungin meriväylä 11 000 000
Rauman meriväylä20 000 000
  
Yhteiset väylähankkeet 
Vt 14 Savonlinnan keskusta, 1. vaihe20 000 000
Vt 14 Savonlinnan keskusta, 2. vaihe80 000 000

Selvitysosa: Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien väylähankkeiden määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10 silloin, kun Liikennevirasto maksaa ensin ja laskuttaa ulkopuolista tahoa sen jälkeen. Vastaavasti tämän momentin määrärahatarve jää pienemmäksi. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden kustannuksiin.

Hanke-erittely

 HyväksyttyValmis liikenteelleSopimusvaltuus
milj. €
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2015
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
        
Keskeneräiset väylähankkeet       
Tiehankkeet       
E18 Haminan ohikulkutieTA 20112015180,05,2155,311,213,5
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutieTA 2011201455,0 51,04,0-
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutieTA 2011201675,52,841,124,69,8
E18 Koskenkylä—Kotka erillishankeTA 2012201533,016,421,012,0-
Vt 8 Turku—PoriLTA 2013201892,52,533,133,525,9
Länsimetron liityntäyhteydetLTA 2013/LTA 2014201519,96,88,09,92,0
Vt 4 Rovaniemen kohtaTA 2014201625,02,05,014,04,0
Vt 5 Mikkelin kohtaTA 2014201727,03,02,010,012,0
Mt 101 Kehä I parantaminenTA 2014201832,0 6,05,520,5
Vt 6 Taavetti—LappeenrantaLTA 2014201876,0 1,53,071,5
        
Ratahankkeet       
KehärataTA 2009/LTA 2013/ LTA 20142015489,022,5474,714,3-
Pohjanmaan rataTA 2011/LTA III 20112017674,0 414,2166,793,1
Keski-Pasila, länsiraideTA 2014202040,0 5,04,031,0
        
Vesiväylähankkeet       
Pietarsaaren meriväyläTA 2009201511,4 9,32,1-
Rauman meriväyläLTAE II 2014201720,0 1,0 19,0
        
Yhteiset väylähankkeet       
Pisara—radan suunnitteluTA 20122016 6,827,02,011,0
Muu kehittämisen hankesuunnittelu    -8,0-
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä  1 850,368,01 255,2324,8313,3
        
Uudet väylähankkeet       
Vt 3 Tampere—Vaasa Laihian kohta, 1. vaiheTA 2015201727,0 -2,025,0
Vt 22 Oulu—Kajaani—VartiusTA 2015201715,0  2,712,3
Riihimäen kolmioraideTA 2015201610,0 -4,55,5
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaiheTA 20152019150,0 -2,0148,0
Pännäinen—Pietarsaari, sähköistysTA 201520174,0  0,53,5
Savonlinnan syväväylän siirtäminenTA 2015201840,0 -2,038,0
Uudet väylähankkeet yhteensä  246,0 -13,7232,3
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä  2 096,368,01 255,2338,5545,6

Keskeneräisten tässä talousarviossa määrärahaa saavien hankkeiden sopimusvaltuudet ilman hankesuunnittelua ovat yhteensä 1 850,3 milj. euroa, josta ulkopuolisten rahoitusosuus on 68,0 milj. euroa. Vuoden 2014 loppuun mennessä arvioidaan näiden hankkeiden määrärahojen kumulatiiviseksi käytöksi 1 228,2 milj. euroa. Vuonna 2015 momentin mitoituksessa on otettu huomioon määrärahoja 324,8 milj. euroa. Uusista hankkeista aiheutuu valtiolle menoja vuonna 2015 yhteensä 13,7 milj. euroa. Väylähankkeiden suunnittelusta aiheutuu menoja lisäksi yhteensä 10,0 milj. euroa.

Momentin 338,5 milj. euron määrärahasta on valtion rahoitusosuutta 326,8 milj. euroa. Vuodelle 2015 kertyy ulkopuolisia rahoitusosuuksia noin 11,7 milj. euroa, jotka on otettu huomioon momentilla 12.31.10.

Aikaisemmin päätetyn hankkeen valtuuksien tarkistuksina esitetään seuraavaa:

Pohjanmaan rata

Seinäjoki—Oulu palvelutason parantaminen II-vaihe loppuunsaattaminen ja Kokkola—Ylivieska 2. raide on yhdistetty synergiaedun ja liikenteelle aiheutuvien viiveiden minimoimiseksi Pohjanmaan rata -hankkeeksi valtuudeltaan 654 milj. euroa vuoden 2014 talousarviossa. Tässä talousarviossa hankkeelle myönnettyä 654 milj. euron valtuutta tarkistetaan 20 milj. eurolla 674 milj. euroon. Tarkistus aiheutuu huonokuntoisten ratasiltojen ennakoitua suuremmasta korjaustarpeesta sekä siitä, että päällysrakennustöiden hintataso on ollut ennakoitua korkeampi.

Uusien hankkeiden perusteluna esitetään seuraavaa:

Vt 3 Tampere—Vaasa Laihian kohta, 1. vaihe

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan vt 3 ja vt 18 Maunulan eritasoliittymä ja siihen liittyviä tiejärjestelyitä, joilla saadaan valtateiltä poistettua mm. kaksi vaarallista valo-ohjattua risteystä. Lisäksi toteutetaan liittymäjärjestelyt Ratinkylään sekä parannetaan kevyen liikenteen yhteyksiä. Hankkeen H/K-suhde on 1,2.

Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius

Hankkeen tavoitteena on liikenteen sujuvuuden parantaminen lähinnä Oulun kaupunkiseudulla ja lisäksi liikenneturvallisuuden parantaminen koko yhteysvälillä. Hankkeessa on tehty uudelleenarviointi, joka on osoittanut, että kustannustehokkaimmat kohteet ovat Oulun ja Kajaanin päissä. Hanke sisältää Oulun päässä lähinnä valtatie 22 parantamisen välillä Joutsentie—Iinatti. Lisäksi koko yhteysvälillä tehdään pienimuotoisia turvallisuutta parantavia liikennejärjestelyjä useissa kohdissa. Hankkeen kustannusarvio on valtion menojen osalta 15,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Lisäksi hankkeessa on kunnan omien töiden rahoitusosuuksia. Hankkeen hyötykustannussuhde (H/K) on noin 2,8.

Riihimäen kolmioraide

Hankkeen tavoitteena on tavaraliikenteen tehostaminen. Hankkeessa rakennetaan Kouvolan suunnasta Tampereen suuntaan johtava noin 1,2 kilometrin pituinen Riihimäen kolmioraide, joka mahdollistaa tavarajunien suoran ja joustavan liikennöinnin rataverkon vilkkaimpien järjestelyratapihojen välillä. Hanke mahdollistaa myös vaihdottoman henkilöliikenteen. Hankkeen kustannusarvio on 10 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Hankkeen H/K-suhde on 2,8.

Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe

Hankkeen tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä lisäämällä rataosan välityskykyä. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa junaliikenteen toimintavarmuus parantuu ja häiriö- ja poikkeustilanteista aiheutuvat viivytykset vähenevät. Hanke sisältää Kyrölä—Purola -välin lisäraiteiden rakentamisen, raide- ja vaihdejärjestelyjä sekä laitureiden kunnostuksia (mm. Riihimäellä). Junaliikenteen säännöllinen junatarjonta voidaan kasvattaa kahdella junaparilla tunnissa Helsingin ja Riihimäen välillä nykyisen kahden lisäksi. Junatarjonnan merkittävä lisääminen on kuitenkin mahdollista vasta toisessa vaiheessa rakennettavien muiden lisäraiteiden myötä. Hankkeen kustannusarvio on 150,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Hankkeen H/K-suhde on 1,2.

Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys

Hankkeen tavoitteena on parantaa rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta ja vähentää kuljetusten aiheuttamia haitallisia päästöjä. Hankkeessa tehdään rataosan Pännäinen—Pietarsaari—Alholma (11 km) sähköistys ja sähköistyksen edellyttämät ratatyöt. Hankkeen kustannusarvio on 4,0 milj. euroa (MAKU-indeksi 150, 2005=100). Hankkeen H/K-suhde on 3,9.

Savonlinnan syväväylän siirtäminen

Hankkeessa siirretään Saimaan syväväylä kulkemaan Laitaatsalmeen Savonlinnan kohdalla. Laitaatsalmi avarretaan ja oikaistaan syväväyläliikenteen tarpeita vastaavaksi ja vt:lle 14 rakennetaan tarvittavat kiinteät alikulkukorkeudeltaan 24,5 metrin sillat. Hankkeen H/K-suhde on 0,5.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 201520162017 2018— Yhteensä vuodesta 2015 lähtien
      
Keskeneräiset väylähankkeet314 801178 72775 41539 000607 943
Uudet väylähankkeet13 70066 50070 50095 300246 000
Menot yhteensä328 501245 227145 915134 300853 943

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 360 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset (siirto momentille 31.10.20)-5 000
Raakapuuterminaalit (siirto momentille 31.10.20)-7 000
Tie-, meri- ja rataliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen (siirto momentille 31.10.20)-8 000
Ulkopuolisten rahoitusosuuksien muutos-1 139
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos-72 001
Uudelleenkohdentaminen38 000
Yhteensä-55 140

2015 talousarvio338 501 000
2014 II lisätalousarvio48 000 000
2014 I lisätalousarvio16 500 000
2014 talousarvio393 641 000
2013 tilinpäätös369 303 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 340 141 000 euroa.

Valtuus

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

 Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
  
Tiehankkeet 
Vt 6 Lappeenranta—Imatra177 000 000
Vt 4 Kemin kohta ja sillat74 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti80 000 000
Vt 5 Päiväranta—Vuorela90 000 000
Vt 6 Joensuun kohta47 100 000
E18 Haminan ohikulkutie180 000 000
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie55 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie75 500 000
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke37 000 000
Vt 8 Turku—Pori92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta76 000 000
Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla13 000 000
Vt 3 Arolammin eritasoliittymä6 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele13 000 000
  
Ratahankkeet 
Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys24 000 000
Keski—Pasila palvelutason parantaminen50 000 000
Kehärata509 000 000
Pohjanmaan rata674 000 000
Keski—Pasila, länsiraide40 000 000
  
Vesiväylähankkeet 
Pietarsaaren meriväylä11 400 000
Uudenkaupungin meriväylä11 000 000
Rauman meriväylä20 000 000
  
Yhteiset väylähankkeet 
Vt 14 Savonlinnan keskusta, 1. vaihe20 000 000
Vt 14 Savonlinnan keskusta, 2. vaihe80 000 000

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohdan taulukko korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet -taulukon.

Muutos talousarvioesityksen 338 501 000 euroon nähden on 1 640 000 euroa, missä on otettu huomioon vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä ehdotetusta valtuuden tarkistuksesta aiheutuvana lisäyksenä 4 000 000 euroa E18 Koskenkylä—Kotka erillishankkeelle ja 9 500 000 euroa Kehärata-hankkeelle.

Lisäksi on otettu huomioon lisäyksenä Seinäjoen kaupungin osoittaman rahoituksen tarkistuminen 835 000 eurolla Seinäjoen itäinen ohikulkutie -hankkeessa ja vähennyksenä 4 786 000 euroa Kotkan kaupungin rahoituksen kohdentamisesta suoraan ohi valtion urakoitsijoille E18 Koskenkylä—Kotka erillishankkeessa sekä 4 000 000 euroa Espoon kaupungin rahoituksen kohdentamisesta suoraan urakoitsijoille Länsimetron liityntäyhteydet -hankkeessa. Vastaavat muutokset on otettu huomioon momentin 12.31.10 tuloarvion mitoituksessa.

Vähennyksenä on myös otettu huomioon 849 000 euroa hankkeiden tarvitseman määrärahatarvemuutoksen johdosta ja 3 060 000 euroa muun kehittämisen hankesuunnittelun siirtona momentille 31.30.63 suurten kaupunkiseutujen raideliikennehankkeiden suunnittelun avustamiseen.

Edellä mainittujen muutosten johdosta Hanke-erittely ja Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot -taulukko muuttuvat seuraaviksi:

Hanke-erittely

 HyväksyttyValmis liikenteelleSopimusvaltuus milj. €Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta milj. €Arvioitu käyttö milj. €Määräraha v. 2015 milj. €Rahoitustarve myöhemmin milj. €
        
Keskeneräiset väylähankkeet       
Tiehankkeet       
E18 Haminan ohikulkutieTA 20112015180,05,2155,311,213,5
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutieTA 2011201455,0 51,04,0-
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutieTA 2011201675,52,841,124,69,8
E18 Koskenkylä—Kotka erillishankeTA 2012/
LTAE III 2014
201537,018,421,011,2-
Vt 8 Turku—PoriLTA 2013201892,52,530,633,525,9
Länsimetron liityntäyhteydetLTA 2013/
LTA 2014
201519,96,87,25,9-
Vt 4 Rovaniemen kohtaTA 2014201625,02,05,014,04,0
Vt 5 Mikkelin kohtaTA 2014201727,03,02,010,012,0
Mt 101 Kehä I parantaminenTA 2014201832,0 6,05,520,5
Vt 6 Taavetti—LappeenrantaLTA 2014201876,0 1,53,071,5
        
Ratahankkeet       
KehärataTA 2009/
LTA 2013/
LTA 2014/
LTAE III 2014
2015509,022,5485,223,8-
Pohjanmaan rataTA 2011/
LTA III 2011
2017674,0 414,2166,793,1
Keski-Pasila, länsiraideTA 2014202040,0 5,04,031,0
        
Vesiväylähankkeet       
Pietarsaaren meriväyläTA 2009201511,4 9,32,1-
Rauman meriväyläLTA II 2014201720,0 1,0 19,0
        
Yhteiset väylähankkeet       
Pisara—radan suunnitteluTA 2012  6,827,02,011,0
Muu kehittämisen hankesuunnittelu    -4,9-
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä  1 874,370,01 262,4326,4311,3
        
Uudet väylähankkeet       
Vt 3 Tampere—Vaasa Laihian kohta, 1. vaiheTA 2015201727,0 -2,025,0
Vt 22 Oulu—Kajaani—VartiusTA 2015201715,0  2,712,3
Riihimäen kolmioraideTA 2015201610,0 -4,55,5
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaiheTA 20152019150,0 -2,0148,0
Pännäinen—Pietarsaari, sähköistysTA 201520174,0  0,53,5
Savonlinnan syväväylän siirtäminenTA 2015201840,0 -2,038,0
Uudet väylähankkeet yhteensä  246,0 -13,7232,3
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä  2 120,370,01 262,4340,1543,6

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2015201620172018—Yhteensä vuodesta 2015 lähtien
      
Keskeneräiset väylähankkeet319 500176 70075 40072 200643 800
Uudet väylähankkeet13 70066 50070 50095 300246 000
Menot yhteensä333 200243 200145 900167 500889 800

2015 talousarvio340 141 000
2014 III lisätalousarvio14 111 000
2014 II lisätalousarvio48 000 000
2014 I lisätalousarvio16 500 000
2014 talousarvio393 641 000
2013 tilinpäätös369 303 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Momentin määräraha on 340,1 milj. euroa, jota käytetään keskeneräisten hankkeiden ohella kuuden uuden kehittämishankkeen käynnistämiseen. Valtaosa momentin määrärahasta (326,4 milj. euroa) käytetään käynnissä olevien hankkeiden rahoitukseen. Uusien hankkeiden sopimusvaltuudet ovat yhteensä 246 milj. euroa, mutta niiden rahoitustarve ajoittuu pääosin myöhempiin vuosiin. Edellä mainittujen lisäksi käynnissä on myös jälkirahoitus- ja elinkaarihankkeita, joiden rahoitus on momenteilla 31.10.78 ja 31.10.79. Liikenneverkon kehittämiseen (mom. 31.10.77, 31.10.78 ja 31.10.79) on siten osoitettu ensi vuodelle kaiken kaikkiaan lähes 460 milj. euroa.

Valiokunta pitää uusia hankkeita perusteltuina, ja ne vastaavat myös liikennepoliittisen selonteon linjauksia. Merkittävää on myös se, että jo vuoden 2014 toisessa lisätalousarviossa suunnattiin panostuksia työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen ja mm. neljän uuden kehittämishankkeen käynnistämiseen (mm. vt 3 Arolammen eritasoliittymä ja kt 77 Viitasaari—Keitele). Uudet hankkeet vastaavat myös eduskunnan viime vuonna hyväksymään lausumaan, jossa edellytettiin, että keskisuuret liikennehankkeet kootaan erilliseksi teemaohjelmaksi, jolla edistetään teollisuuden tarvitsemien logististen kuljetusketjujen toimivuutta.

Liikennepoliittisen selonteon hankkeet ovat käynnistyneet, lukuun ottamatta rataosuuden Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäki parantamista ja sähköistystä, josta ei ole vielä käynnistyspäätöstä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hankkeen tavoitteisiin ja sisältöön on tullut uusia näkökulmia, sillä on mm. ehdotettu, että Vartiuksen transitoreitti nykyiseltä Kontiomäki—Oulu-reitiltä siirtyisi tälle reitille. Ratasuunnitelmaan ollaan lisäämässä myös liikennepaikkoja ja niiden pidentämisiä, mikä nostaa hankkeen kustannuksia. Uudelleen arvioinnin vuoksi suunnittelu on tässä vaiheessa kesken, joten liikenne- ja viestintäministeriö ei ole voinut ehdottaa hanketta käynnistettäväksi.

Valiokunta kiirehtii hankkeen suunnittelua ja toteaa, että kyseessä on mm. metsä- ja kaivosteollisuuden raaka-ainekuljetusten kannalta tärkeä ratayhteys. Valiokunta on lisännyt 1,5 milj. euroa momentille 31.10.20 Ylivieskan ratapihan muutostöihin, jotka ovat kasvavan tavarajunaliikenteen ja aseman toimivuuden kannalta välttämättömiä.

Valiokunta viittaa myös Hanko—Hyvinkää-radan sähköistystä koskeviin kannanottoihinsa (mm. VaVM 39/2012 vp ja VaVM 34/2013 vp) ja pitää hankkeen käynnistämistä tärkeänä talouden ja työllisyyden edellytysten vahvistamiseksi. Valiokunta osoitti kuluvan vuoden talousarviossa myös rahoitusta hankkeen suunnittelu- ja toteutusvalmiuden nostoon.

Valiokunta toteaa, että ratojen sähköistystä koskevat ratkaisut vaikuttavat VR:n veturihankintoja koskeviin päätöksiin. Mikäli ratojen sähköistys siirtyy huomattavasti, VR:n on varauduttava uusien dieselvetureiden hankintaan.

Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että Fennovoiman tieyhteyksien suunnitteluun ja rakentamiseen on varauduttu siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 7,4 milj. euroa (31.10.78). Hanke rakennetaan jälkirahoitusmallilla, ja valtio maksaa kulut vasta tien rakennusurakan valmistuttua ja edellyttäen, että ydinvoimalan rakennustyöt ovat käynnissä.

Pisararadan hankesuunnittelu käynnistettiin vuonna 2012, josta lähtien talousarviossa on varattu erillinen määräraha hankesuunnittelua varten. Liikennevirasto on arvioinut, että hankkeesta saatavat hyödyt ovat kustannuksia suuremmat (hyöty-/kustannussuhde 1,54), mutta marraskuussa 2014 valmistuneen hankearvioinnin mukaan hankkeen hyöty-/kustannussuhde on 0,5.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kannattavuuslaskelmat on tehty hyvin erilaisista lähtökohdista käsin, joten luvut eivät ole suoraan verrattavissa toisiinsa. Pisararadan on katsottu olevan liikenteellisesti perusteltu, sillä sen arvioidaan mm. vähentävän huomattavasti Helsingin ratapihan ruuhkaisuutta, parantavan kauko- ja lähiliikenteen täsmällisyyttä ja lisäävän rataverkon kapasiteettia. Hankkeella on myös selkeitä yhdyskuntarakenteeseen ulottuvia vaikutuksia, sillä se on hallitusohjelmassa sovittu keskeinen kasvuhanke, joka on sidottu pääkaupunkiseudun kuntien ns. MAL-sopimukseen ja alueen asuntotuotannon lisäämiseen.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että EU:n TEN-rahoitukseen kohdistuvat hakemukset ohjelmakaudelle 2014—2020 on jätettävä vuoden 2015 alkupuolella.

Muita painopisteitä

Valiokunta painottaa toimivan väyläverkon merkitystä elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja koko kansantaloudelle ja kiinnittää huomiota siihen, että Suomessa toimivien yritysten logistiikkakustannukset ovat monia kilpailijamaita korkeammat. Liikenneväylien toimivuus on yrityksille merkittävä sijainti- ja investointipäätösten peruste, joten syrjäisen sijainnin, pitkien välimatkojen ja ilmaston vuoksi on pidettävä huolta siitä, että liikenneinfrastruktuuri ja liikennepalvelut edistävät osaltaan yritysten toimintaedellytyksiä. Liikennepolitiikka on kytkettävä kokonaisvaltaisesti ja poikkihallinnollisesti elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden sekä alueiden kehittämisen kehykseen, mikä edellyttää tiivistä yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Valiokunta korostaa varautumista metsäteollisuuden kaavailemiin investointeihin, jotka toteutuessaan lisäävät kotimaisen puun vuotuista tarvetta noin 15 prosentilla vuoteen 2017 mennessä. Uusien investointien myötä kuljetusvolyymit niin rautateillä kuin maanteillä kasvavat tuntuvasti ja raakapuukuljetusten lisäksi myös tuotekuljetukset lisääntyvät ja edellyttävät toimivia yhteyksiä tuotantolaitosten ja satamien välillä. Esim. Äänekoskelle suunniteltuun biotuotetehtaaseen tulisi raakapuukuljetus rekalla joka viides minuutti, minkä lisäksi puuta kuljetettaisiin 70 junavaunullista päivässä. Häiriötön puuhuolto edellyttää koko logistiikkaketjulta sujuvuutta ja toimintavarmuutta ympäri vuoden.

Valiokunta kiirehtii myös vt:n 4 korjaustarpeita ja nostaa esille erityisesti Oulun kaupungin alueella kulkevan ns. Pohjantien, joka on Perämerenkaaren raskaan teollisuuden ja Lapin matkailun pääväylä, sekä Mikkeli—Juva-osuuden kunnostamisen valtatiellä 5. Molempien hankkeiden pikainen käynnistäminen on välttämätöntä, sillä liikennemäärät ovat kasvaneet ja liikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuus heikentyneet. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että vt 4 kuuluu TEN-T-asetuksen mukaiseen ydinverkkoon ja että vt 5 on toinen tärkeä pohjois-eteläsuuntainen päätie.

Valiokunta korostaa, että väyläverkon kehittämisessä on otettava aiempaa paremmin huomioon ne maakunta- ja ELY-rajat ylittävät kuljetusreitit, jotka ovat elinkeinoelämän kuljetusten kannalta keskeisiä. Valiokunta viittaa myös kuluvan vuoden talousarviomietintöön sisältyvään lausumaan, jossa edellytetään keskisuurten liikennehankkeiden kokoamista erilliseksi teemaohjelmaksi.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi toimii aktiivisesti pohjoisten alueiden liikenneyhteyksiä koskevassa suunnittelutyössä ja että pohjoisten alueiden liikennepolitiikka perustuu selkeään strategiseen, Suomen kansalliset edut ja tulevaisuuden haasteet huomioon ottavaan näkemykseen. Mm. kaivannaisteollisuuden lisääntyminen sekä pohjoisten merireittien avautuminen merkitsevät huomattavia muutoksia kuljetustarpeisiin ja -reitteihin, mihin on varauduttava ajoissa.

Suomi toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana vuosina 2017—2018, joten Suomen tulee määrittää omat arktiset tavoitteensa hyvissä ajoin ennen puheenjohtajakautta.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös Suomen ja Venäjän välisen rajaliikenteen kehittämistarpeisiin. Vaikka rajaliikenne on viime aikoina vähentynyt talouden taantuman ja Venäjän tilanteen vuoksi, arvioidaan tilanteen muuttuvan ja pitkällä aikajänteellä liikenteen lisääntyvän.

Edunvalvonta

Valiokunta korostaa vahvan ja ennakollisen vaikuttamisen merkitystä EU:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla tapahtuvassa liikennepoliittisessa päätöksenteossa. Erityisen tärkeää on varautua ajoissa TEN-T-asetuksen tarkistukseen vuonna 2023. Nykyinen TEN-T-verkko on harva, eikä se kata koko Suomea, sillä yhteydet mm. arktiselle alueelle puuttuvat.

Valiokunta korostaa myös aktiivista toimintaa kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMOssa, jossa sovitaan kansainvälisistä merenkulun säädöksistä. Tehokas edunvalvonta edellyttää, että Suomella on IMO:ssa pysyvä edustaja. On myös tärkeää, että Suomi ottaa tavoitteekseen hakea IMO:n neuvoston jäsenyyttä vuoden 2017 yleiskokouksessa, mihin valmistautuminen edellyttää näkyvää läsnäoloa järjestön toiminnassa.

Lisäksi valiokunta painottaa liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston sekä Liikenteen turvallisuusviraston saumattoman yhteistyön ja hyvän koordinaation merkitystä ennakollisessa vaikuttamisessa ja liikennepoliittisessa päätöksenteossa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 340 141 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin: Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä):

Uudet väylähankkeet

 Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
  
Vt 3 Tampere—Vaasa Laihian kohta, 1. vaihe27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius15 000 000
Riihimäen kolmioraide10 000 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe150 000 000
Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys4 000 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen40 000 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin:

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot):

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

 Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
  
Tiehankkeet 
Vt 6 Lappeenranta—Imatra177 000 000
Vt 4 Kemin kohta ja sillat74 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti80 000 000
Vt 5 Päiväranta—Vuorela90 000 000
Vt 6 Joensuun kohta47 100 000
E18 Haminan ohikulkutie180 000 000
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie55 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie75 500 000
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke37 000 000
Vt 8 Turku—Pori92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta76 000 000
Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla13 000 000
Vt 3 Arolammin eritasoliittymä6 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele13 000 000
  
Ratahankkeet 
Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys24 000 000
Keski—Pasila palvelutason parantaminen50 000 000
Kehärata509 000 000
Pohjanmaan rata674 000 000
Keski—Pasila, länsiraide40 000 000
  
Vesiväylähankkeet 
Pietarsaaren meriväylä11 400 000
Uudenkaupungin meriväylä11 000 000
Rauman meriväylä20 000 000
  
Yhteiset väylähankkeet 
Vt 14 Savonlinnan keskusta, 1. vaihe20 000 000
Vt 14 Savonlinnan keskusta, 2. vaihe80 000 000

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 18 716 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 138 000 000 euroa

2) hankkeeseen vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 22 500 0000 euroa

3) hankkeeseen vt 8 Sepänkylän ohikulkutie liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 57 500 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 13 000 000 euroa hankkeesta Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet aiheutuviin menoihin, 3 000 000 euroa hankkeesta vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit aiheutuviin menoihin ja 2 500 000 euroa hankkeesta vt 8 Sepänkylän ohikulkutie aiheutuviin menoihin. Lisäksi määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 216 000 euroa momentille 12.31.10 vuonna 2014 tuloutetun Lahti—Vainikkala -hankkeelle EU:n myöntämän TEN-tukea vastaavan määrärahan osoittamisesta väyläverkon kehittämiseen. Lisämääräraha on tarkoitus käyttää uusien kehittämishankkeiden suunnitteluun.

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään seuraavaa:

Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet

Äänekosken uusi sellutehdas lisää huomattavasti kuljetuksia lähialueen rata- ja tieverkolla. Paikoin huonokuntoinen ja lisääntyviin kuljetuksiin alimitoitettu liikenneverkko vaatii huomattavat korjaukset. Jyväskylä—Äänekoski -rataosan pituus on noin 47,4 km ja rataosalle rakennetaan sähköistys. Sähköistyksen rakentaminen kestää n. 2,5 vuotta, koska osuudella on useita siltoja, joissa alikulkukorkeus sähköistykselle ei ole riittävä. Äänekoski—Jyväskylä on 1-raiteinen rataosa, jonka akselipaino on 22,5 tonnia. Rataosa vaatii perusparantamista. Rataosalla on tarve tehdä myös pehmeikkökorjauksia. Kangasvuoren tunneli (pituus 2735 m) vaatii korjausta, koska tunneli on huonokuntoinen ja seinien kallio on rikkonaista. Tampere—Jämsänkoski -rataosalla on 25 tonnin akselipaino. Rataosalla on tarve tehdä kiskonvaihtoja ja korjata Sulkusalmen ratasilta. Tampere—Orivesi välille rakennetaan suojastus sekä turvavaihteet rakennetaan kolmelle liikennepaikalle (Taiviainen, Torkkeli ja Länkipohja). Jämsänkoski—Jyväskylä välillä on tarve rautatietunnelien korjaamiselle. Näiden toteuttaminen vaatii merkittäviä liikennejärjestelyjä työn ajaksi. Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla on sekä sujuvuus- että liikenneturvallisuushanke. Valtatietä kehitetään pääosin nykyisellä paikalla 2+2-kaistaisena keskikaiteellisena tienä. Huutomäen liittymä (vt 13) muutetaan eritasoliittymäksi. Niittuniemeen ja Akanniemeen tehdään uudet eritasoliittymät. Äänekosken keskustassa muutetaan kaksi liittymää kiertoliittymiksi ja tehdään lisäksi tiejärjestelyitä. Alemman tieverkon lisääntyvä raskas liikenne edellyttää myös kunnostustoimenpiteitä ja kiertoliittymän rakentamista. Hankkeen määrärahatarve on 13 milj. euroa vuonna 2015, 56 milj. euroa vuonna 2016, 44 milj. euroa vuonna 2017 ja 25 milj. euroa vuonna 2018.

Rakentamistöitä ei aloiteta ennen kuin yhtiö on tehnyt päätöksen tehtaan rakentamisesta.

Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit

Fennovoima Oy:n Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaminen edellyttää parantamistoimenpiteitä valtatie 8:lla välillä Himanka—Liminka. Voimalan rakentaminen käynnistynee vuonna 2018 ja liikennejärjestelyt on tehtävä ennen sitä. Valtatieltä 8 voimala-alueelle rakennetaan uusi tieyhteys ja kevyen liikenteen väylä jälkirahoitushankkeena. Tästä on tehty päätös vuoden 2015 talousarviossa. Valtatie 8:n parantamiseen sisältyy Pyhäjoen pääliittymän sekä Pyhäjoen etelähaaran ja pohjoishaaran vesistösiltojen kunnostus, Raahen kohdan tasoliittymien parantaminen sekä valtatien ja radan ylikulkusillan leventäminen, keskikaiteelliset ohituskaistaparit välille Pattijoki—Revonlahti ja välille Revonlahti—Lapinkangas, Lapinkankaan kohdalla valtatien ja radan ylikulkusillan leventäminen sekä kt 86 liittymän kanavointi. Lisäksi hankkeeseen sisältyy tievalaistusta ja riista-aitoja sekä taajamien kohdalla liittymien parantamista ja kevyen liikenteen järjestelyjä. Valtatie 8 on osa suurten erikoiskuljetusten tieverkkoa ja rannikon teollisuuden ja elinkeinoelämän tärkeä kuljetusreitti ja siksi parannustoimet hyödyttävät myös jo olemassa olevan elinkeinotoiminnan kuljetuksia. Valtatiellä 8 on jo nykyisin paljon varsinkin Raahesta lähteviä raskaita kuljetuksia. Erityisesti sillat tulee korjata ja vahventaa, sillä ne eivät kestä voimalan rakentamisen aiheuttamia lisäkuormituksia. Muutoinkin nämä sillat ovat yli 50 vuoden ikäisiä ja edellyttämässä peruskunnostusta tulevina vuosina. Osa silloista on lisäksi jo nyt leveys- ja/tai painorajoitteisia. Hankkeen määrärahatarve on 3 milj. euroa vuonna 2015, 14,5 milj. euroa vuonna 2016 ja 5 milj. euroa vuonna 2017.

Aikaisemmin päätetyn hankkeen valtuuden tarkistus:

Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie

Valtuuden tarkistus 2,5 milj. eurolla 55,0 milj. eurosta 57,5 milj. euroon aiheutuu kustannusarvion tarkentumisesta. Hankkeen lähtötietojen mukaiset kallionmäärät ja laadut eivät ole pitäneet paikkaansa maastossa, ja näistä yllätyksistä osa on tilaajan vastuun mukaisesti korvattava sidottujen suoritteiden mukaisesti. Hankkeella on myös parannettu alkuperäistä suunnitelmaa laajemmin pintavesien hallintaa. Selvitystyö näiden seikkojen kustannusvaikutuksista on käynnissä ja valmistuu vuoden 2015 keväällä. Ongelmana on urakoitsijan ja suunnittelijoiden määrätietojen vertaaminen ja niiden oikeellisuus. Valtuuden tarkistuksesta aiheutuva lisämäärärahan tarve on 2,5 milj. euroa vuonna 2015.

Aikaisemmin päätettyjen hankkeiden hankekuvausten tarkistus:

Rauman meriväylä

Rauman meriväylähankkeen kuvaus tarkistetaan siten, että mahdollistetaan 12 metrin kulkusyvyys. Vuoden 2014 toisessa lisätalousarviossa kulkusyvyys määriteltiin 11 metriksi. Hankkeen sopimusvaltuus ei tämän johdosta muutu.

Pisara-radan suunnittelu

Vuoden 2012 talousarviossa hyväksytyn Pisara-radan suunnittelun kuvausta muutetaan siten, että hankesuunnitteluun myönnettyä 40 milj. euron määrärahaa voidaan käyttää ennakkoon tehtäviin rakentamisiin erityisesti kohteissa, joissa muiden toimijoiden rakentamisurakoihin joudutaan investoimaan ja näin pitämään kustannukset kohtuullisina tai ylipäänsä mahdollistamaan Pisara-radan toteuttaminen sille varattavissa kustannusraameissa ja aikataulussa. Hankkeen rahoitusta ei ehdoteta muutettavaksi.


2015 I lisätalousarvio18 716 000
2015 talousarvio340 141 000
2014 III lisätalousarvio14 111 000
2014 II lisätalousarvio48 000 000
2014 I lisätalousarvio16 500 000
2014 talousarvio393 641 000
2013 tilinpäätös369 303 000

 

I lisätalousarvioesitys täydentävä HE 367/2014 vp (24.2.2015)

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 158 000 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosan valtuuskohdan kohta 1) korvaa vuoden 2015 lisätalousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdan 1).

Valtuuden 20 000 000 euron lisäys lisätalousarvioesityksen 138 000 000 euron valtuuteen nähden aiheutuu hankkeen lisärahoitustarpeesta.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 I lisätalousarvio18 716 000
2015 talousarvio340 141 000
2014 III lisätalousarvio14 111 000
2014 II lisätalousarvio48 000 000
2014 I lisätalousarvio16 500 000
2014 talousarvio393 641 000
2013 tilinpäätös369 303 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 48/2014 vp (9.3.2015)

Momentin määrärahaan ehdotetaan 18,7 milj. euron lisäystä, minkä lisäksi momentin perusteluihin ehdotetaan lisättäväksi valtuus kahden uuden hankkeen käynnistämiseen.

Näistä toinen liittyy Äänekosken biotuotetehtaan vaatimien liikenneyhteyksien parantamiseen, johon osoitetaan 158 milj. euron valtuus. Äänekosken uusi sellutehdas on mittava teollinen investointi, joka lisää huomattavasti kuljetuksia lähialueen rata- ja tieverkolla ja edellyttää näin liikenneverkon merkittävää korjaamista. Rakentamistyöt käynnistyvät sen jälkeen kun yhtiö on tehnyt päätöksen tehtaan rakentamisesta. Toinen valtuus on 22,5 milj. euroa ja se liittyy Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämiin tieinvestointeihin. Voimalan rakentamisen arvioidaan käynnistyvän vuonna 2018 ja liikennejärjestelyt on tehtävä sitä ennen.

Näiden kahden uuden hankkeen lisäksi hankkeen Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie valtuuteen ehdotetaan 2,5 milj. euron korotusta hankkeen loppuunsaattamiseksi.

Valiokunta on tyytyväinen uusiin hankkeisiin, jotka ovat elinkeinopoliittisesti merkittäviä väyläinvestointeja ja välttämättömiä niin biotuotetehtaan kuin ydinvoimalan rakentamiselle ja toiminnalle.

On myös tärkeää, että esimerkiksi Ääneskoskelle suunnitellun investoinnin vaatimat liikenneverkon kehittämistarpeet on arvioitu ja suunniteltu kokonaisvaltaisesti yhdessä asianomaisen yrityksen kanssa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että liikennejärjestelmän toimivuus suunnitellaan kattavasti elinkeinopolitiikan tarpeiden pohjalta myös niissä muissa vastaavanlaisissa tilanteissa, joissa useat eri toimijat tekevät samalle alueelle yhtä aikaa suuria liikennevirtoja ja muita logistisia vaikutuksia aiheuttavia investointeja. Tällainen tilanne on esimerkiksi Keski-Savossa, jossa toteutetaan parhaillaan useita suuria teollisia investointeja. Valiokunta painottaa Liikenneviraston ja ELY-keskusten aktiivista ja ennakoivaa otetta, jotta kasvaviin liikennemääriin ja niiden tuomiin kehittämistarpeisiin voidaan reagoida kokonaisvaltaisesti ja hyvissä ajoin.

Valiokunta pitää valitettavana, että ratojen sähköistyshankkeet eivät ole edenneet toivotulla tavalla. Liikennepoliittiseen selontekoon (VNS 2/2012 vp) sisältyneen Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäki-ratayhteyden parantaminen on edelleen käynnistämättä ja se on näin ainoa selontekoon sisältyneistä hankkeista, josta ei tehdä tällä vaalikaudella käynnistyspäätöstä. Valiokunta kiirehtii hankkeen toteutusta tarkoituksenmukaisessa laajuudessa ja toteaa, että kyseessä on mm. metsä- ja kaivosteollisuuden raaka-ainekuljetusten kannalta tärkeä ratayhteys.

Valiokunta pitää myös rataosan Hanko—Hyvinkää sähköistämistä välttämättömänä talouden ja työllisyyden edellytysten vahvistamiseksi. Valiokunta osoitti jo vuoden 2014 talousarviossa 2,6 milj. euroa hankkeen suunnittelu- ja toteutusvalmiuden nostoon ja nyt käsiteltävänä olevaan lisätalousarvioesitykseen sisältyy 3 milj. euron määräraha mm. radan turvallisuuden parantamiseen (31.10.20).

Valiokunnan mielestä nykyisessä suhdannetilanteessa olisi myös perusteltua suunnata VR:n mahdollista voitontuloutusta kasvua ja kilpailukykyä tukevien ratahankkeiden sähköistyksen vauhdittamiseen.

Valiokunta toteaa, että ratojen sähköistystä koskevat ratkaisut vaikuttavat merkittävällä tavalla myös VR:n veturihankintoja koskeviin päätöksiin, sillä ratojen sähköistyksen viivästyessä VR:n on varauduttava uusien dieselvetureiden hankintaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sähköistystä koskevien hankkeiden siirtyminen voi johtaa yli 20 uuden dieselveturin hankkimiseen, mistä aiheutuu VR:lle noin 50 milj. euron kustannukset. Tällaisia epätarkoituksenmukaisia investointeja tulisi välttää. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että dieselveturien hankintahinta vastaa suuruusluokaltaan Hanko—Hyvinkää-radan sähköistyksen kustannuksia.

Pisara-rataa koskevaa rakentamispäätöstä ei tehdä tällä vaalikaudella, mutta valiokunta pitää tärkeänä, että Pisara-radan suunnittelutyö jatkuu. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että EU:n TEN-tukea koskevat hakemukset ohjelmakaudelle 2014—2020 on jo jätetty, mutta niitä voidaan täydentää vielä kuluvan vuoden kesäkuun loppupuolelle asti. On siksi tärkeää, että seuraava hallitus arvioi ja tekee sen pohjalta em. ajankohtaan mennessä Pisara-radan toteutusta ja sen kansallista rahoitusta koskevat päätökset. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Pisara-rataa koskeva TEN-tuki on noin 60 prosenttia Suomen hakeman TEN-tuen kokonaismäärästä.

Pisara-radan hankesuunnittelu käynnistettiin vuonna 2012, josta lähtien talousarviossa on varattu erillinen määräraha hankesuunnittelua varten. Liikennevirasto on aiemmin arvioinut, että hankkeesta saatavat hyödyt ovat kustannuksia suuremmat (hyöty-kustannussuhde 1,54), mutta marraskuussa 2014 valmistuneen hankearvioinnin mukaan hankkeen hyöty-kustannussuhde on 0,5. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kannattavuuslaskelmat on kuitenkin tehty täysin erilaisista lähtöoletuksista käsin, joten luvut eivät ole verrattavissa toisiinsa.

Pisara-radan on katsottu olevan liikenteellisesti perusteltu, sillä sen arvioidaan mm. vähentävän huomattavasti Helsingin ratapihan ruuhkaisuutta, parantavan kauko- ja lähiliikenteen täsmällisyyttä ja lisäävän rataverkon kapasiteettia. Hankkeella on myös selkeitä yhdyskuntarakenteeseen ulottuvia vaikutuksia, sillä se on hallitusohjelmassa sovittu kasvuhanke, joka on sidottu pääkaupunkiseudun kuntien ns. MAL-sopimukseen ja alueen asuntotuotannon lisäämiseen.

Valiokunta kiinnittää myös huomiota väylähankkeiden arviointiin käytettävän hyöty-kustannusanalyysin kehittämistarpeisiin. Hyöty-kustannussuhdeanalyysillä pyritään varmistamaan hankkeiden kannattavuus ja se on tärkeä tieto hankkeiden käynnistämistä koskevassa päätöksenteossa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hyöty-kustannussuhde ei kuitenkaan ota huomioon kaikkia hankkeen vaikutuksia. Hanke ei siten ole välttämättä kannattava, vaikka H/K-suhde olisi yli yhden eikä vastaavasti kannattamaton, vaikka se jäisi alle yhden. Joukkoliikenneinvestoinneissa ja erityisesti ratahankkeissa H/K-suhde jää saadun selvityksen mukaan usein alle yhden, sillä hankearviointi ei ota huomioon esim. työvoiman liikkuvuuden parantumista tai yhdyskuntarakenteen tiivistymistä. H/K-suhdetta arvioitaessa ei myöskään arvioida hankkeen vaikutusta toimintavarmuuteen, joka on keskeisin liikenneverkon ominaisuus.

Liikennehankkeet ovat kalliita ja niitä voidaan toteuttaa vain hyvin rajallinen määrä. On siksi tärkeä kehittää hankkeiden arviointimenettelyä siten, että päätöksenteko voi perustua kokonaisvaltaiseen ja hankkeen vaikutukset laajasti huomioon ottavaan arvioon.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 18 716 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 158 000 000 euroa

2) hankkeeseen vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 22 500 000 euroa

3) hankkeeseen vt 8 Sepänkylän ohikulkutie liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 57 500 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään uusia sopimuksia

1) hankkeeseen Kehärata liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 514 000 000 euroa. Liikennevirasto oikeutetaan tekemään uusia sopimuksia mainittuun summaan sisältyvän aiemmin myönnetyn 890 000 euron peruuntuneen valtuuden osalta

2) hankkeeseen Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys liittyen aiemmin myönnetyn 740 000 euron peruuntuneen valtuuden osalta

3) hankkeeseen Rauman meriväylä liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 28 000 000 euroa.

Selvitysosa: Aikaisemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksien tarkistus:

Kehärata

Kehärata -hankkeen valtuutta tarkistetaan 5 milj. eurolla 509 milj. eurosta 514 milj. euroon. Valtuuden tarkistus aiheutuu hankkeen aikataulun venymisestä ja teknisistä ongelmista. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa.

Lisäksi hankkeessa uusitaan aiemmin myönnettyä valtuutta 890 000 euroa. Hankkeessa aiemmin tehdyistä sopimuksista ei tule aiheutumaan valtuuden käyttöä vastaavia menoja. Sen sijaan on tarve tehdä uusia sopimuksia hankkeen eräissä kohteissa, joiden lopullinen menotarve on kasvanut alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna. Valtuuden uusiminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta.

Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys

Hankkeessa uusitaan aiemmin myönnettyä valtuutta 740 000 euroa. Hankkeessa aiemmin tehdyistä sopimuksista ei tule aiheutumaan valtuuden käyttöä vastaavia menoja. Sen sijaan on tarve tehdä uusia sopimuksia hankkeen eräissä kohteissa, joiden lopullinen menotarve on kasvanut alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna. Valtuuden uusiminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta.

Rauman meriväylä

Rauman meriväylä -hankkeen valtuutta tarkistetaan 8 milj. eurolla 20 milj. eurosta 28 milj. euroon. Hankkeen vesilupa sai lainvoiman tammikuussa 2015. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu pääasiassa vesiluvan ehdoissa vaaditusta erittäin kalliista ruoppausmassojen läjitysratkaisusta, jota ei oltu huomioitu yleissuunnitelmavaiheen kustannusarviossa. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa. Hankkeen H/K-suhde 12 metrin kulkusyvyydellä on 1,5.

Aikaisemmin päätetyn hankkeen hankekuvauksen tarkistus:

Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt

Äänekosken uusi biotuotetehdas lisää merkittävästi kuljetuksia lähialueen rata- ja tieverkolla. Paikoin huonokuntoinen ja lisääntyviin kuljetuksiin alimittainen liikenneverkko vaatii huomattavat korjaukset. Rataverkolla hankkeessa Jyväskylä—Äänekoski –rataosalle rakennetaan sähköistys. Lisäksi rataosa perusparannetaan varsinkin päällysrakenteen osalta ja tehdään korjaustoimenpiteitä Kangasvuoren tunnelille. Rataosalle Tampereen ja Jyväskylän välille tehdään korjauksia esimerkiksi tunnelien ja turvalaitteiden osalta. Työn aikaiset liikennejärjestelyt saattavat aiheuttaa pienimuotoisia toimenpiteitä myös rataosalla Orivesi—Haapamäki—Jyväskylä. Valtatien 4 parantaminen Saarijärventien ja Äänekosken välillä on sekä sujuvuus- että liikenneturvallisuushanke. Valtatietä parannetaan Hirvaskankaan ohituskaistaosuuden jatkeena pääosin nykyisellä paikalla keskikaiteellisena tienä. Liittymät toteutetaan eritasoliittymäratkaisuin Huutomäessä ja Äänekoskella. Valtatielle muodostuu siten Hirvaskankaan ja Äänekosken välille yhtenäinen osuus, jossa hidas- ja paikallinen liikenne ohjataan rinnakkaistielle. Äänekosken keskustassa tehdään kiertoliittymä- ja muita tiejärjestelyjä. Alemman tieverkon lisääntyvä raskas liikenne edellyttää myös rakenteen parantamis- ja kunnostustoimenpiteitä sekä liittymientiejärjestelyitä raakapuun tärkeimmillä kuljetusreiteillä.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 IV lisätalousarvio
2015 I lisätalousarvio18 716 000
2015 talousarvio340 141 000
2014 tilinpäätös472 252 000
2013 tilinpäätös369 303 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään uusia sopimuksia

1) hankkeeseen Kehärata liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 514 000 000 euroa. Liikennevirasto oikeutetaan tekemään uusia sopimuksia mainittuun summaan sisältyvän aiemmin myönnetyn 890 000 euron peruuntuneen valtuuden osalta

2) hankkeeseen Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys liittyen aiemmin myönnetyn 740 000 euron peruuntuneen valtuuden osalta

3) hankkeeseen Rauman meriväylä liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 28 000 000 euroa.