Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot
         10. Liikenneverkko
              01. Liikenneviraston toimintamenot
              20. Perusväylänpito
              35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen
              41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon
              50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
              70. Jäänmurtajan hankinta
              76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset
              77. Väyläverkon kehittäminen
              78. Eräät väylähankkeet
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
         20. Liikenteen viranomaispalvelut
         30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
         40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
         50. Tutkimus
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 907 159 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä, korjauksista, elinkaaren hallinnasta, omaisuuden hallinnasta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä, suunnittelusta, liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustulot.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan

1) viiden vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia perinteisten jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 135 milj. euroa

2) aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 43,8 milj. euron ratamaksun perusmaksu. Liikennevirasto tulouttaa lisäksi rataverolain perusteella momentille 11.19.03 yhteensä 5,45 milj. euroa rataveroa.

Liikennevirastolla on jäänmurtopalveluja koskeva monivuotinen palvelusopimus Arctia Icebreaking Oy:n kanssa. Sopimus koskee ns. perinteisiä jäänmurtajia. Nykyinen sopimus päättyy 31.10.2015. Liikennevirasto ottaa käyttöön sopimukseen liittyvät molemmat viiden vuoden mittaiset optiot. Kustannukset viiden vuoden sopimuskaudelta ovat enintään 135 milj. euroa. Polttoainekustannukset maksettaisiin todellisen käytön mukaisesti eri sopimuksella. Sopimuksen perusmaksu talvelta 2015—2016 on noin 26 milj. euroa ja arvio polttoainekustannuksista on 7,5 milj. euroa.

Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Maantielain mukaan tienpito käsittää maantien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja liikenteen hallinnan. Maantien rakentamisella tarkoitetaan uuden tien tekemistä ja tien parantamista. Ratalain mukaan radanpidolla tarkoitetaan rautatien ja siihen liittyvän kiinteän omaisuuden suunnittelua, hankintaa, rakentamista, hallintaa ja kunnossapitoa sekä olemassa olevan rautatien parantamista. Rakentamisella tarkoitetaan uuden rautatien rakentamista ja olemassa olevan rautatien parantamista.

Väylänpito jaetaan päivittäiseen kunnossapitoon, ylläpitoon, parantamiseen sekä liikenteen palveluihin. Nämä on jaettu edelleen momentin päätösosassa mainittuihin osiin. Päivittäistä kunnossapitoa ovat hoito ja käyttö ja ylläpitoa ovat korjaukset, elinkaaren sekä omaisuuden hallinta. Parantamista ovat liikenneväylien parantamisinvestoinnit (pienehköt rakennuskohteet), liikenteen hallinnan järjestelmät sekä hankesuunnittelua edeltävä suunnittelu. Liikenteen palvelut käsittävät liikenteen ohjauksen ja informaation, jäänmurron, maantielauttaliikenteen ja merikartoituksen. Perusväylänpidon rahoituksesta noin 60 % on sidottu yli vuoden kestäviin indeksisidonnaisiin sopimuksiin.

Päivittäiseen kunnossapitoon arvioidaan käytettävän 382 milj. euroa. Päivittäinen kunnossapito muodostuu liikenneverkon hoidosta ja käytöstä. Väylien hoidolla (318 milj. euroa) varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys. Käyttömenot (64 milj. euroa) aiheutuvat väylien ja niiden laitteiden toiminnan edellyttämästä energiasta sekä sähkö- ja ict-järjestelmien tarvitsemista tukipalveluista. Rahoitustaso laskee hieman (3 %) vuoden 2014 tasolta.

Ylläpitoon käytetään 341 milj. euroa. Ylläpidolla korjataan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja uusitaan toimivuudeltaan heikkeneviä rakenteita. Ylläpidolla varmistetaan rakenteiden toimivuus niiden elinkaaren ajan. Ylläpito on verkon jaksottaista kunnossapitoa, jota tehdään 5—30 vuoden välein rakenteiden käytön ja keston mukaan. Ylläpito muodostuu korjauksista, elinkaaren hallinnasta ja omaisuuden hallinnasta. Korjaukset (58 milj. euroa) ovat akuutteja toimia, jotka kohdistuvat yksittäisiin kohteisiin. Elinkaaren hallinta (258 milj. euroa) on laajaan väyläverkon osan tai suuren yksittäisen kohteen suunnitelmallista korjausta ja uusimista, ml. hankeohjelma pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksille (5 milj. euroa) ja perusväylänpidon tarvitsemien järjestelmien ylläpito. Näillä toimilla estetään kunnon heikkenemisen haittavaikutuksia liikenteelle ja parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä. Omaisuuden hallinnan määrärahoilla (15 milj. euroa) ylläpidetään väylänpitoon tarvittavia tuotantokiinteistöjä ja uusitaan perustietojärjestelmiä. Rahoitustaso alenee 42 milj. euroa (11 %).

Parantamiseen käytetään 80 milj. euroa ja sillä pidetään väylien palvelutaso lisääntyneen liikenteen tai maankäytön muutosten edellyttämällä tasolla. Liikenneväylien parantamisinvestoinneilla (47 milj. euroa) rahoitetaan pienehköjä rakennuskohteita ja niihin liittyvä hankesuunnittelu. Näihin kuuluvat mm. raakapuuterminaalien hankeohjelma (7 milj. euroa), raskaiden ajoneuvojen mitta- ja painokorotusten hankeohjelma (10 milj. euroa) sekä maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimukset (15 milj. euroa). Liikenteen hallinnan järjestelmät (16 milj. euroa) ovat liikennekeskusten käyttämien järjestelmien pienimuotoista uusimista, ml. v. 2013 aloitettu liikenteen ohjausjärjestelmien uudistaminen (8 milj. euroa). Suunnittelu (12 milj. euroa) on hankesuunnittelua edeltävää esi- ja yleissuunnittelua, liikennejärjestelmäsuunnittelua ja tarveselvityksiä. Rahoitustaso alenee 39 milj. euroa (35 %).

Liikennepalveluihin käytetään 181 milj. euroa. Liikennepalvelut muodostuvat liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta (79 milj. euroa), jäänmurrosta (49 milj. euroa), maantielauttaliikenteestä (48 milj. euroa) ja merikartoituksesta (4,5 milj. euroa). Toimilla edistetään liikenteen, kuljetusten ja liikkumisen turvallisuutta, sujuvuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Liikenteen ohjauksen ja informaation menot muodostuvat pääosin rataliikennekeskuksen, tieliikennekeskusten ja VTS-keskusten palveluiden ostoista. Jäänmurron menot on mitoitettu jäänmurtajien 480 toimintapäivän mukaan ja väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 47,8 % vuonna 2015. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Maantielauttaliikenteen menot muodostuvat lautta-alusten ja lossien liikennöinnistä. Merikartoitus sisältää merenmittauksen ja merikarttojen valmistuksen menot. Rahoitustaso säilyy vuoden 2014 tasolla.

Toiminnalliset tulostavoitteet koskevat palvelukykyä ja laatua, matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta, väylien kuntoa, liikenneturvallisuutta, ympäristön tilaa sekä tuottavuutta ja kokonaistaloudellisuutta. Palvelukykyä ja laatua mitataan kansalaisille, elinkeinoelämälle ja sidosryhmille ja palveluntuottajille tehdyillä tyytyväisyystutkimuksilla vähintään joka toinen vuosi ja tavoitteena on, että tyytyväisyys säilyy vähintään tyydyttävällä tasolla, tosin tyytyväisyys voi laskea tiestön kunnon heikentyessä. Matka- ja kuljetusketjujen toimivuuden turvaamisessa keskitytään junaliikenteen täsmällisyyden parantamiseen ja jäänmurtopalveluiden riittävyyden varmistamiseen.

Väylien kuntoa turvaavat toimet mitoitetaan siten, että keskeisen väylästön kunto pysyy pääosin ennallaan. Muun kuin keskeisen päällystetyn tieverkon ja sorateiden kunto heikkenevät merkittävästi, mikä johtaa lisääntyviin nopeus- ja painorajoituksiin. Huonokuntoisten maantie- ja rautatiesiltojen määrä ja radanpidosta aiheutuvat liikennerajoitukset lisääntyvät, erityisesti vähäliikenteisellä rataverkolla. Tieliikenteen turvallisuutta parannetaan hoidon toimenpiteillä ja taajamajärjestelyillä ja rautatieliikenteen turvallisuutta tasoristeysjärjestelyillä. Kauppamerenkulun turvallisuutta parannetaan kartoittamalla lisää vesiväyliä ja uudistamalla meriliikenteen ohjauspalveluja. Ympäristön tilaa parannetaan pohjavesisuojauksilla ja meluntorjunnalla. Pohjavesialueita suojellaan myös korvaamalla näillä alueilla liukkaudentorjunnassa käytettävää maantiesuolaa kaliumformiaatilla. Väylänpidon toiminnan tuottavuutta ja kokonaistaloudellisuutta parannetaan.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2013—2015 (milj. euroa)

 2013 toteutuma2014 varsinainen talousarvio2015 esitys
 bruttomenotbruttotulotnettomenotbruttomenotbruttotulotnettomenotbruttomenotbruttotulotnettomenot
          
Tienpito584245605781656252111510
Radanpito3926033339356337 36453311
Vesiväylänpito893869319287186
Yhteensä1 065879781 064 7499097265907

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kasvua ja työllisyyttä tukevat toimenpiteet30 000
Mobilian rakentamisavutus (siirto momentille 31.01.40)-350
Pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset (siirto momentilta 31.10.77)5 000
Raakapuuterminaalit (siirto momentilta 31.10.77)7 000
Tie-, meri- ja rataliikenteen ohjausjärjestelmien uusiminen (siirto momentilta 31.10.77)8 000
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO)-360
Säästöpäätös-100 000
Uudelleenkohdentaminen30 000
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.50.50)-35
Tasomuutos-62 580
Yhteensä-83 325

2015 talousarvio907 159 000
2014 II lisätalousarvio500 000
2014 I lisätalousarvio25 954 000
2014 talousarvio990 484 000
2013 tilinpäätös969 235 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 917 159 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 10 000 000 euroa talousarvioesityksen 907 159 000 euroon nähden on kertaluonteinen ja aiheutuu lisäpanostuksen kohdistamisesta seutu- ja kantateiden päällysteiden, kriittisten siltojen ja väylärakenteiden parantamiseen. Lisäyksellä on tarkoitus pienentää syntynyttä korjausvelkaa.


2015 talousarvio917 159 000
2014 II lisätalousarvio500 000
2014 I lisätalousarvio25 954 000
2014 talousarvio990 484 000
2013 tilinpäätös969 235 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Momentin nettomäärärahaksi ehdotetaan 917 milj. euroa, joka on noin 73 milj. euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota vähemmän. Kevään kehyspäätöksen mukainen määrärahataso oli vielä matalampi, mutta syksyn budjettiriihessä momentille lisättiin 30 milj. euroa ja täydentävässä talousarvioesityksessä vielä 10 milj. euroa, joka on tarkoitus kohdentaa seutu- ja kantateiden päällysteiden, kriittisten siltojen ja väylärakenteiden parantamiseen, ja näin hillitsemään syntyneen korjausvelan kasvua.

Perusväylänpidon rahoitus on ollut jo pitkään liian niukka väylänpidon tarpeisiin ja kustannustason nousuun nähden, mistä johtuen korjaustarve on vähitellen kasvanut varsin suureksi. Talousarvioesityksen mukaan maanteiden, rautateiden ja vesiväylien ns. korjausvelka on yhteensä noin 2,3 mrd. euroa. Välttämätön korjaustarve on noin 1 mrd. euroa, joka edellyttää noin 100 milj. euron lisärahoitusta seuraavien 10 vuoden aikana.

Talousarvioesityksen mukaan keskeisen väylästön kunto pysyy pääosin ennallaan. Muun väyläverkon kunto heikkenee sen sijaan selvästi, mikä johtaa lisääntyviin nopeus- ja painorajoituksiin. Erityisiä ongelmia ovat erittäin vähäliikenteiset tiet ja radat sekä ratapihat, joiden kunnon säilyttämiseen rahoitus ei riitä. Etenkin teiden kunto on heikentynyt jo niin laajalla osalla verkkoa, ettei niiden kattava kunnostaminen ole nopealla aikataululla mahdollista.

Määrärahojen niukkuuden vuoksi myös alueelliset, pienehköt rakennuskohteet jäävät suurelta osin toteuttamatta, vaikka niillä voitaisiin parantaa tehokkaasti liikenneturvallisuutta ja myös joukkoliikenteen sujuvuutta. Tarve kevyen liikenteen väylien rakentamiseen on suuri, sillä ne parantavat liikenneturvallisuuden ohella myös kansalaisten mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen.

Valiokunta pitää myönteisenä, että perusväylänpidossa kuitenkin jatketaan vuonna 2014 aloitettuja hankeohjelmia, joita ovat pääratojen routa- ja pehmeikkökorjaukset ja raskaan liikenteen massat ja mitat sekä raakapuuterminaalit. Näiden lisäksi jatketaan vuonna 2013 aloitettua hankeohjelmaa tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusimiseksi.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että suurimmalla kaupunkiseudulla jatkuu maankäytön, liikenteen ja asumisen (MAL) aiesopimusmenettely, johon liittyviä liikennehankkeita valtio on varautunut rahoittamaan 30 milj. eurolla vuosina 2014 ja 2015. On myös merkittävää, että 25.8.2014 tehdyllä valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien välisellä sopimuksella kunnat sitoutettiin lisäämään asuntorakentamistaan liikennehankkeiden vastapainoksi. Valiokunta katsoo, että MAL/MALPE-sopimukset ovat hyvä keino edistää alueiden pitkäjänteistä ja tehokasta liikennesuunnittelua ja asuntorakentamista, ja pitää perusteltuna laajentaa menettelyä myös mm. Lahden kaltaisille suurille kaupunkiseuduille.

Raskaan liikenteen massa- ja mittauudistuksen vaatimiin teiden ja siltojen parannuksiin on osoitettu kaikkiaan 55 milj. euroa, josta ensi vuonna on käytettävissä 10 milj. euroa. Kuten valiokunta on aiemminkin todennut, määräraha ei anna mahdollisuutta riittävien korjausten tekemiseen, jolloin uudistukseen liittyvät hyödyt jäävät osin saavuttamatta. Valiokunta pitää tärkeänä, että Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto määrittelevät tiiviissä yhteistyössä yhdessä elinkeinoelämän ja kuntien kanssa ne reitit, joilla parhaiten voidaan hyödyntää uusien mittojen mukaisia ajoneuvoja. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että asetuksen toimeenpanoa ja vaikutuksia seurataan ja että asetuksen toimeenpano ei heikennä muuta tienpitoa.

Elinkeinoelämän kuljetuksia ja liikenneturvallisuutta parantavat pienehköt hankkeet

Valiokunta kiinnittää huomiota eräisiin teollisuuden käyttämiin kuljetusreitteihin, joiden kunto ei enää vastaa liikennemäärien kasvua ja joiden parantaminen on liikenneturvallisuuden kannalta tärkeää. Näiden kohteiden pienehköillä parannustoimilla voidaan lisätä liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta.

Vt 23 Varkaus—Karvio-osuus on osa aina Viinijärvelle ulottuvaa tieosuutta, joka toimii pääväylänä Pohjois-Karjalan alueen elinkeinoelämän raaka-aine- ja tavarakuljetuksille sekä Varkauden seudun puunjalostustehtaiden puuhuollolle ja muille tehtaita palveleville kuljetuksille. Tie on mutkainen, mäkinen ja kapea, mistä johtuen liikenteen sujuvuus ja liikenneturvallisuus ovat heikentyneet. Tilanne on pahenemassa, sillä metsäteollisuuden kuljetukset Varkauteen kasvavat tehtaiden prosessimuutosten vuoksi, minkä lisäksi Leppävirralle perustetaan Itä-Suomen jätteenpolttolaitos. Kiireellisintä on mm. ohituskaistaparin ja liittymäjärjestelyjen toteuttaminen välillä Varkaus—Karvio.

Valtatie 3 on Helsingin ja Vaasan välinen valtatiereitti, joka on Tampereen ja Vaasan välillä pääosin kaksikaistaista. Tien parantaminen on viivästynyt erityisesti osuudella Ylöjärvi—Parkano, jossa on mm. tien mäkisyyden vuoksi vain vähän turvallisia ohituspaikkoja. Kiireellisimpiä korjausta vaativia kohtia on Kyröskoskella (Osara—Kyröskoski) ja Parkanossa (Alaskylä—Parkano), jossa liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta voidaan edistää ohituskaistoilla sekä risteys- ja turvallisuusjärjestelyillä. Myös yksityisistä teistä johtuvia vaarallisia liittymiä on tarpeen vähentää.

Liikennepoliittisen selonteon hankkeista käynnistämättä on vain rataosuuden Ylivieska—Iisalmi—Kontiomäki-sähköistyshanke. Valiokunta viittaa jäljempänä momentin 31.10.77 kohdalla todettuun ja kiirehtii hankkeen käynnistämistä. Hankkeen liikkeellelähdön vauhdittamiseksi on perusteltua kunnostaa jo tässä vaiheessa Ylivieskan ratapihaa, joka tulee toimimaan solmukohtana Ylivieska—Kokkola-kaksoisraiteelle sekä pohjoiseen ja itään kulkevalle tavaraliikenteelle. Aseman tulee mm. soveltua myös pitkille tavarajunille.

Valiokunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 3 milj. euroa Pietarsaaren satamatien kunnostamiseen. Saadun selvityksen mukaan hankkeen loppuunsaattaminen edellyttää vielä 0,9 milj. euron lisärahoituksen.

Valiokunta lisää momentille 15 700 000 euroa, josta osoitetaan

  • — 7 000 000 euroa tieosuuden vt 23 Varkaus—Viinijärvi parantamiseen
  • — 3 300 000 euroa valtatien 3 parantamiseen Parkanossa
  • — 3 000 000 euroa valtatien 3 parantamiseen Kyröskoskella
  • — 1 500 000 euroa Ylivieskan ratapihan kunnostamiseen sekä
  • — 900 000 euroa Pietarsaaren satamatietä koskevan parannustyön loppuun saattamiseen.
Parlamentaarinen työryhmä

Valiokunta pitää myönteisenä, että liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen työryhmän kartoittamaan ratkaisuvaihtoehtoja liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi. Suomen matalaa rahoitustasoa kuvaa mm. se, että kuljetussuoritteeseen nähden Ruotsin perusväylänpidon rahoitus on n. 30 prosenttia Suomea suurempi. Valiokunta pitää välttämättömänä, että työryhmän ehdotukset ja linjaukset etenevät ja että jatkuvasti kasvanutta korjausvelkaa ryhdytään vähentämään.

Maantielauttaliikenne

Valiokunta viittaa jäljempänä momentin 31.30.64 kohdalla todettuun ja lisää momentille 50 000 euroa maantielauttojen yöliikenteen parantamiseen.

Vesiväylät

Liikennevirastolla on hallinnassaan vesiväyliä yhteensä 16 250 km, joista rannikkoväyliä 8 250 km ja sisävesiväyliä 8 000 km. Rahoituksesta käytetään noin 75 prosenttia kauppamerenkulun väyliin. Alhainen rahoitustaso vaikeuttaa väylästön ja kanavien pitkäjänteistä kunnossapitoa ja kehittämistä, kun pääosa ylläpitoon käytettävissä olevasta rahoituksesta menee akuutteihin korjauksiin.

Valiokunta painottaa sisävesiväylien tehokkaampaa käyttöä, sillä niitä voitaisiin hyödyntää selvästi nykyistä enemmän mm. metsäteollisuuden ja energiatuotannon vaatimissa kuljetuksissa. Myös matkailu voisi hyödyntää aiempaa enemmän sisävesiväyläverkoston mahdollisuuksia. Esim. Kimolan kanavan kunnostamisella on arvioitu olevan merkittävää hyötyä alueen matkailulle ja palvelutyöpaikkojen syntymiselle. Valiokunta katsoo, että liikenne- ja viestintäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön tulee yhdessä selvittää kanavahankkeen kehittämiseen liittyvät mahdollisuudet.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 932 909 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä, korjauksista, elinkaaren hallinnasta, omaisuuden hallinnasta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä, suunnittelusta, liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustulot.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan

1) viiden vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sopimuksia perinteisten jäänmurtopalveluiden hankkimiseksi siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 135 milj. euroa

2) aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 7 793 000 euroa.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarpeesta 3 000 000 euroa aiheutuu Hanko—Hyvinkää -radan kunnostamisesta, mm. tasoristeysten poistamisesta ja muista turvallisuutta lisäävistä toimenpiteistä, 1 293 000 euroa Pihtiputaan liikenneolosuhteiden parantaminen -hankkeesta ja 3 500 000 euroa korjausvelan aiheuttamasta lisäpanostuksesta perusväylänpidon parantamiseen.


2015 I lisätalousarvio7 793 000
2015 talousarvio932 909 000
2014 II lisätalousarvio500 000
2014 I lisätalousarvio25 954 000
2014 talousarvio990 484 000
2013 tilinpäätös969 235 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 7 793 000 euroa.