Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
         01. (30.01, osa) Hallinto ja tutkimus
         10. (30.10, 20, osa ja 40, osa) Maaseudun kehittäminen
         20. (30.20, osa, 01, osa ja 30) Maa- ja elintarviketalous
              (01.) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot
              02. (30.30.01) Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot
              03. (30.01.03) Maaseutuviraston toimintamenot
              20. (30.30.20, osa ja 41, osa) Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta
              40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki
              41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki
              42. (30.20.42 ja 30.41, osa) Eräät korvaukset
              43. (30.20.43, osa) Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit
              44. Luonnonhaittakorvaukset
              46. EU:n osarahoittama ruokaketjun kehittäminen
              47. Kansallinen ruokaketjun kehittäminen
              60. Siirto interventiorahastoon
              61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon
              62. (30.30.20, osa ja 41, osa) Eräät valtionavut
            (30.) Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu
         40. (30.40, osa, 20, osa, 50 ja 60) Luonnonvaratalous
            (50.) Vesitalous
         (60.) Metsätalous
         63. Metsähallitus
         70. Maanmittaus ja tietovarannot
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

20. (30.20, osa, 01, osa ja 30) Maa- ja elintarviketalousPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Maatalouden taloudellinen toimintaympäristö on muuttunut vaikeammin ennakoitavaksi tuotteiden ja tuotantopanosten hintojen aikaisempaa suuremman vaihtelun vuoksi. Viime vuosina tuotantopanosten hinnat ovat nousseet tuotteiden hintoja nopeammin, mikä on heikentänyt tuotannon kannattavuutta erityisesti kotieläintaloudessa. Kilpailutilanteesta johtuen maatilojen mahdollisuudet parantaa kannattavuutta markkinaehtoisesti ovat rajalliset. Maataloustuotteiden myyntitulojen ja tuotantopanosten hintojen kehitykseen valtiovallan toimin ei voida juurikaan vaikuttaa. Maataloustuotannon kannattavuuteen vaikuttaa myyntitulojen ja kustannusten ohella keskeisesti maatalouden EU- ja kansalliset tuet. Niiden osuus maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotosta on noin 37 %. Kaikki merkittävät tukijärjestelmät uudistuvat vuonna 2015. Tukikokonaisuus on rakennettu siten, että se on eri tuotantosuuntien ja alueiden kannalta mahdollisimman tasapainoinen. Tukijärjestelmien sisältö on nyt pääosin tiedossa lähivuosiksi, mikä helpottaa viljelijöiden tuotannon suunnittelua.

Tilatasolla tarkasteltuna maatalouden kannattavuuden arvioidaan paranevan vuonna 2013 hieman edellisvuosiin verrattuna. Asetetusta kannattavuustavoitteesta saavutettiin kirjanpitotiloilla keskimäärin 50 % (46—48 % vuosina 2010—2012). Tuotannon kannattavuus vaihtelee tuotantosuunnittain ja tilakohtaisesti. Pääsääntöisesti kannattavuus paranee tilakoon kasvun myötä. Myös sääolojen vaihtelu heijastuu suoraan maatalouden taloudellisiin tuloksiin ja tuotantomääriin. Koko sektorin tasolla tarkasteltuna maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskennan mukainen vuoden 2013 ennakollinen yrittäjätulo jäi hieman vuotta 2012 pienemmäksi.

Maataloustuotannon määrä säilyi vuonna 2013 likimain aiempien vuosien tasolla, vaikka tilamäärä jatkoi laskua. Maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitystä on tarkasteltu luvussa 30.10. Maatalouskäytössä oleva peltoala on yhteensä 2,26 milj. ha, mistä elintarvikkeita, energiaa ja rehuja tuotetaan 1,98 milj. ha:n alalla. Kesannolla ja viherlannoitusnurmella oli 0,28 milj. ha. Keskeisten tuotteiden tuotantomäärät vastasivat likimain kotimaista kulutusta lukuun ottamatta naudanlihan ja lampaanlihan sekä rukiin ja valkuaiskasvien tuotantoa.

Maatalouden ravinnepäästöt maaperään, vesistöihin ja ilmaan vähenevät ympäristötietoisuuden ja -osaamisen lisääntymisen, kulutustottumusten muutosten, sekä uusien, tarkennettujen tuotantomenetelmien seurauksena. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päästörajoitusten mukaisesti maatalousperäisten energialähteiden tuotanto ja käyttö lisääntyvät lähivuosina.

Keskeiset toimenpiteet ja keinot yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi

Pääluokkaperusteluissa esitettyjen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi maa- ja puutarhataloutta tuetaan Suomessa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten tukimuotojen lisäksi kansallisilla tukijärjestelmillä.

Viljelijätukien menot ja niiden EU-osuus vuosina 2013—2015 (milj. euroa)

 2013
maksettu tuki
2014
budjetoitu
2015
esitys
    
Eläinten hyvinvointikorvaukset (vuonna 2015 mom. 30.10.43, aik. 30.20.43)42,952,364,9
— valtion osuus30,930,337,6
— EU:n osuus12,022,027,3
Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (mom. 30.20.40)504,9498,8322,9
EU-tulotuki (mom. 30.20.41)1)519,3524,0525,0
Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit yhteensä (mom. 30.20.43 osa)279,8315,9338,3
— valtion osuus194,3200,0196,0
— EU:n osuus85,5115,9142,3
Luonnonhaittakorvaukset yhteensä (mom. 30.20.44)420,2422,7551,9
— valtion osuus302,5265,3454,8
— EU:n osuus117,7157,497,1
Yhteensä viljelijätuet1 767,11 813,71 803,0
— valtion osuus1 032,6994,41 011,3
— EU:n osuus734,5819,3791,7
— EU:n osuus, %41,645,243,9

1) Ei sisällä EU-markkinatukea, joka ei ole viljelijätuki.

Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa myös entistä enemmän kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden vahvaan osaamiseen ja uusien innovaatioiden (kuten uudet tuotteet sisältäen bioenergian, uudet tuotantoteknologiat, uudet ympäristöystävällisemmät tuotantotavat) kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on kaksi talousarvion ulkopuolista rahastoa: Maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera) ja Maatalouden interventiorahasto (Mira). Makeraa on tarkasteltu luvussa 30.10. Momentilta 30.20.60 (Siirto interventiorahastoon) tehtävällä siirrolla katetaan lähinnä interventiovarastoinnista valtion vastattavaksi jääviä menoja.

Valtioneuvoston ruokapoliittisen selonteon mukaan koko suomalaisen ruokaketjun kannattavuus ja kilpailukyky tulee turvata ilmastonmuutoksen ja globaalin kilpailun tuomassa uudessa toimintaympäristössä. Momentin 30.20.46 varoista myönnetään tukea EU-rahoitteisiin ruokaketjun kehittämistoimenpiteisiin, kuten hedelmä- ja vihannesorganisaatioiden toimenpideohjelmiin. Momentin 30.20.47 varoista myönnetään kokonaan kansallisesti rahoitettavaa tukea toimenpiteisiin, joiden tavoitteina ovat muun muassa kuluttajan luottamuksen vahvistaminen, ruuan ja ruokakulttuurin arvostuksen nostaminen, ruuantekijöiden osaamisen varmistaminen, terveellisten ruokatottumusten edistäminen sekä varmistetun jäljitettävyys- ja vastuullisuusjärjestelmän kehittäminen suomalaiseen ruokaketjuun. Samoin tuetaan hallituksen luomualan ja lähiruuan kehittämisohjelmien mukaisia toimenpiteitä sekä luomu- ja lähiruokasektoreille valtioneuvoston periaatepäätöksenä vuoteen 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Tunnusluvut

 201120122013
arvio
2014—2015
tavoite
     
1. Maatalouden kannattavuuden turvaaminen    
— Maatalouden yrittäjätulo (kokonaistasolla), milj. euroa1)813755733nousee
— Kirjanpitotilojen yrittäjätulo euroa/tila1)20 80021 90022 000nousee
— Kannattavuuskerroin2)    
    — hyvät tilat3)0,840,830,88nousee
    — keskiarvo tilat0,480,460,50nousee
    — heikot tilat3)-0,05-0,06-0,17nousee
     
2. Maataloustuotanto    
— Omavaraisuus-%    
    — maito, neste969394kysyntää vastaavasti
    — naudanliha837982ennallaan
    — sianliha10399100kysyntää vastaavasti
    — siipikarjanliha103105105kysyntää vastaavasti
    — kananmunat116111115kysyntää vastaavasti
— Rukiin viljelyala, ha27 10021 40012 300kasvaa
— Rehuviljan (rehuohra/kaura/sekavilja) viljelyala, ha728 000781 000831 000ennallaan
— Valkuaiskasvien viljelyala, ha23 60019 60023 100kasvaa
     
3. Luomu- ja lähiruoka    
— Luomuviljelty peltoala, %8,18,79,0kasvaa
— Luomukotieläintilojen lukumäärä (kpl)643759814nousee
— Luomuelintarvikevalmistajien lukumäärä (kpl)487624> 624nousee
— Elintarvikealan mikro- ja pienyritysten    
    — lukumäärä (lkm)2 7642 722> 2 797nousee
    — tuotannon jalostusarvo (milj. euroa)4)655,3> 655,3> 655,3kasvaa
     
4. Ympäristökuormituksen vähentäminen    
— Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha5)49,846,744,4laskee
— Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha5)3,83,73,7laskee
— Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv6)5,85,75,7alenee
— Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv7)6,86,86,8alenee

1) Maatalouden yrittäjätulo kokonaistasolla kuvaa kaikkien tilojen (vuonna 2012 noin 57 000 tilan) taloudellista asemaa ja muut kohdan 1 tunnusluvut kirjanpitotilojen (n. 39 000 suurimman tilan) taloudellista asemaa. Vuoden 2013 yrittäjätulo on ennakkotieto.

2) Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa oman työn palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta yrittäjätulo kattaa. Esim. MTT:n kannattavuustietojen perusteella tavoitteeksi asetettu oman työn palkkavaatimus oli 14,1 euroa vuonna 2011, 14,5 euroa vuonna 2012 ja 14,9 euroa vuonna 2013. Oman pääoman korkovaatimus oli 5,3 % vuonna 2011, 5,7 % vuonna 2012 ja 4,7 % vuonna 2013. Vuoden 2013 kannattavuuskerroin on ennakkotieto.

3) Kannattavuuskertoimen hyvät-ryhmä on muodostettu vuosittain kannattavuudeltaan parhaimmista tiloista siten, että paras 10 prosenttia painotetusta tila-aineistosta on jätetty pois ja seuraavaksi parhailta 20 prosentilta tiloista on laskettu keskimääräinen kannattavuuskerroin. Heikot-ryhmä on muodostettu samalla periaatteella heikoimmin kannattavista tiloista.

4) Tiedot Tilastokeskuksen toimipaikkatilastoista. Vuodesta 2012 lähtien luvut ovat arvioita.

5) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta (lukutiedot MTT).

6) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä sekä dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta, lukutiedot MTT. Vuoden 2013 luvut ovat arvioita.

7) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat maatalousmaasta, viljelemättömästä maatalousmaasta ja kalkituksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt, lukutiedot MTT. Vuoden 2013 luvut ovat arvioita.

Turvallisuusriskien hallinnassa painottuvat eläinten ja ihmisten välillä tarttuvien tautien (zoonoosit) leviämisen estäminen sekä kriisinhallinnan kehittäminen. Keskeisintä kriisinhallinnassa on ihmisten terveyttä uhkaavien vakavien tautien vastustaminen. Tavoitteena on varmistaa elintarvikkeiden hyvä ravitsemuksellinen laatu. Varmistetaan, että maatalouden tuotantopanokset ja markkinoilla olevat elintarvikkeet ovat turvallisia eivätkä niistä annetut tiedot johda kuluttajia harhaan.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä suomalaiseen elintarvikeketjuun luodaan sellaiset turvallisuus-, laatu- ja jäljitettävyysjärjestelmät, joilla varmistetaan elintarviketurvallisuusriskien sekä toimijoiden ja kuluttajien taloudellisten riskien hallinta. Eläinten hyvinvointia edistetään lainsäädäntöä uudistamalla ja tehostamalla valvontaa. Estetään ennakoivasti ja valvonnan keinoin uusien vakavien eläintautien ja vaarallisten kasvintuhoojien leviäminen Suomeen. Tehostetaan väärennösten, petosten ja harmaan talouden vastaisia toimia elintarvikeketjussa.

Koko elintarvikeketjun kattavaa elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun liittyvää valvontaa kehitetään EU:n säädösten edellyttämällä tavalla. Valvontaa ja tutkimusta suunnataan siten, että ne tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita.

Viranomaisvalvonnan kehittämisessä tavoitteena on samantasoisten ja yhdenmukaisten palveluiden turvaaminen koko maassa sekä vaikuttavuuden ja kattavuuden parantaminen riskinarvioinnin perusteella ja omavalvonnan avulla. Elintarvikevalvontatietojen julkistamista kehitetään. Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira, mom. 30.20.02) vastaa valvonnasta sekä riskien arvioinnista ja hallinnasta koko elintarvikeketjussa yhtenäisellä tavalla.

Elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen liittyviä tunnuslukuja

 2011
toteutuma
2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014—2015
arvio
     
1. Eläintaudit ja kasvintuhoojat    
Vaarallisia tai helposti leviäviä eläintauteja, kplei lainkaan22ei lainkaan
Vaarallisia kasvintuhoojia (uusia pysyvästi), kplei lainkaan1ei lainkaanei lainkaan
     
2. Zoonoosit    
Todetut elintarvikevälitteiset tautitapaukset ihmisillä    
— yleisimmät tartunnanaiheuttajat, kotimaiset1 831 kpl2 220 kpl1 839 kpl-3 %
— vakavimmat tartunnanaiheuttajat72 kpl92 kpl161 kpl-3 %
Salmonellan esiintyvyys    
— elintarviketuotantoeläimissä ja elintarvikkeissa, %alle 1alle 1alle 1alle 1
— elintarviketuotantoeläinten rehuissa, %ei lainkaanei lainkaanalle 0,5ei lainkaan
     
3. Valvonnan vaikuttavuus     
Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvonnassa havaitut ongelmat, %alle 0,5alle 0,5alle 0,5alle 0,5
OIVA-huoneistotarkastuksissa parhaimman tason saavuttaneet kohteet, %--82,485
Vaatimukset täyttävien tarkastuskohteiden osuus, %    
— elintarvikkeiden pakkausmerkintätarkastukset9595-1)yli 97
— tuotantoeläinten EU-tarkastukset: merkintä615254yli 63
— tuotantoeläinten EU-tarkastukset: hyvinvointi737570yli 80
— siemenkauppa96yli 9597yli 95
— lannoitevalmisteet949898yli 94
— kasvinsuojeluaineet94yli 95yli 95yli 95
— luonnonmukainen elintarvikeketju95yli 9596yli 95
— muuntogeeniset rehut9898100yli 85
— rehut99999999
     
4. Eläinlääkintähuolto    
Eläinlääkärin avun saanti kiireellisissä sairaustapauksissaalle 12 halle 12 halle 12 halle 12 h

1) Tiedonkeruun muutoksen vuoksi lukua ei ole saatavissa.

Luvun nimike on muutettu.

(01.) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) lakkautetaan 1.1.2015 lukien ja sen tutkimus- ja kehittämistehtävät siirretään perustettavaan Luonnonvarakeskukseen. Kun vuoden 2014 talousarvion nettomäärärahasta 32 268 000 eurosta vähennetään eduskunnan kertaluonteisen lisäyksen poisto 80 000 euroa, jää muille momenteille siirrettäväksi 32 188 000 euroa. MTT on toteuttanut vuosien 2005—2015 tuottavuusohjelmissa sovitut henkilötyövuosivähennykset, yhteensä 189 henkilötyövuotta, vuoden 2014 loppuun mennessä. Täten MTT:sta Luonnonvarakeskukseen siirtyvien henkilötyövuosien kokonaismäärä on 725.

Vuodelta 2014 käyttämättä jäänyttä siirtomäärärahaa on tarkoitus käyttää vastaaviin tehtäviin Luonnonvarakeskuksessa.

Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan ja henkilötyövuosien siirrot

 1 000 euroaHtv
   
Luonnonvarakeskukseen siirtyvät (siirto momentille 30.01.05)-31 333-725
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54)-513 
Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille 29.40.50)-57 
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22)-285 
Yhteensä-32 188-725

2014 talousarvio32 268 000
2013 tilinpäätös31 754 000

02. (30.30.01) Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 41 740 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n parlamentin ja neuvoston asetuksen nojalla saatavalla tuella toteutettavien eläin- ja kasvitautien torjuntaohjelmien menojen maksamiseen

3) enintään 75 000 euroa valtionavun maksamiseen eläinten hyvinvointikeskusverkoston menoihin.

Määräraha budjetoidaan eläinten hyvinvointikeskusverkostolle maksettavan valtionavun osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) tehtävänä on elintarvikkeiden ja maa- ja metsätalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden valvonta ja tutkimus. Evira varmistaa elintarvikkeiden ja alkutuotannon tuotteiden sekä niiden tuotantoketjun turvallisuutta ja laatua.

Eviran strategiset päämäärät ovat:

  • — elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja kasvinterveyden korkea taso säilyy
  • — eläinten hyvinvointi paranee
  • — korkealaatuisen ruoan tuottamisen edellytykset turvataan ja maa- ja elintarviketalouden tuotantokyky kasvaa
  • — maa-, metsä- ja elintarviketalous sopeutuvat kestävästi ilmastonmuutokseen
  • — elintarvikeketjun toiminnan vastuullisuus voidaan todentaa
  • — turvallisella ravitsemuksella edistetään hyvinvointia.

Evira tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

  • — johtaa, kehittää ja valvoo elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden viranomaisten vastuulla olevaa riskinhallintaa alue- ja paikallistasoilla ja suorittaa valvontaa omalla toimialallaan
  • — rakentaa elintarviketurvallisuutta varmistavia järjestelmiä yhdessä tuottajien ja elintarviketeollisuuden ja elintarvikekaupan kanssa
  • — tekee eläintauteihin ja kasvintuhoojiin sekä elintarviketurvallisuuteen liittyvää diagnostiikkaa ja analytiikkaa tautien osoittamiseksi ja vastustamiseksi sekä elintarviketurvallisuuden lisäämiseksi
  • — toimii oman alansa vertailulaboratoriona
  • — suorittaa tieteellistä tutkimusta ja riskinarviointeja sekä tekee seurantatutkimuksia
  • — vastaa riskiviestinnästä viranomaisten ja kuluttajien sekä elintarvikealan toimijoiden välillä.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2015 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Eviralle seuraavat alustavat tulostavoitteet:

Toiminnallinen tuloksellisuus
Toiminnallinen tehokkuus

Tuottavuuden parantamiseksi toteutetaan ydintoiminta-analyysissä sovittuja hankkeita, jatketaan kuntien elintarvikevalvonnan tiedonkeruujärjestelmän (KUTI), eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontatietojärjestelmän (ELVI) ja laboratorio- ja valvontatietojärjestelmän (ELMO), eläinrekisterin sekä sähköisen asioinnin kehittämistä. Lisäksi jatketaan zoonoosistrategian ja elintarviketurvallisuusselonteon toimeenpanoa. Evira osallistuu maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen yhteisen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) toimintaan. Evira osallistuu aluehallinnon kehittämiseen tehtäväalueellaan.

Seuraavassa taulukossa on esitettynä Eviran koko toiminnan kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet.

Elintarviketurvallisuusviraston päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet

 2013 toteutuma2014 arvio2015 arvio
 Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
HtvKust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
HtvKust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv
          
Elintarviketurvallisuus25 72311 48431324 13311 34031023 97812 506310
— tieteellinen tutkimus1 315462196691901166521011
— riskiarviointi1 069119141 190167161 18218416
— laboratoriopalvelut4 879309574 623239574 59326457
— valvonnan ohjaus6 28290735 692100685 65611068
— valvonnan toimeenpano12 17810 50415011 95910 64415811 88211 738158
Eläinten terveys ja hyvinvointi23 3943 74022923 0593 65722624 4614 033226
— tieteellinen tutkimus925228136501081064611910
— riskiarviointi486536427566424626
— laboratoriopalvelut11 53471513611 01967913710 948749137
— valvonnan ohjaus7 53639657 10937638 6144163
— valvonnan toimeenpano2 9132 70593 8542 777103 8293 06210
Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys16 9865 90119116 1835 39518416 0795 949184
— tieteellinen tutkimus33--222-222-
— riskiarviointi2631151474214642
— laboratoriopalvelut6 128909765 568774715 53285471
— valvonnan ohjaus4 99850604 86157604 8306360
— valvonnan toimeenpano5 5644 931505 5854 558515 5495 02651
Yhteensä1)66 10321 12573363 37520 39272064 51822 488720

1) Momentin 30.20.02 henkilötyövuosikiintiöt: 710 htv TA 2013, 750 htv (josta 210 htv maksulliseen toimintaan) TA 2014 ja 742 htv TAE 2015.

Eviran tunnusluvut

 2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
    
Toiminnallinen tehokkuus   
— Taloudellisuusindeksi103--
— Tuottavuusindeksi 99102101

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Bruttomenot65 53362 41364 228
Bruttotulot21 12520 89222 488
Nettomenot44 40841 52141 740
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta6 075  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle3 357  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Julkisoikeudelliset suoritteet   
Maksullisen toiminnan tuotot    
— suoritteiden myyntituotot17 36218 19218 839
— muut tuotot17--
Tuotot yhteensä17 37918 19218 839
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset14 62214 79214 639
— osuus yhteiskustannuksista4 0124 0004 200
Kustannukset yhteensä18 63418 79218 839
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-1 255-600-
Kustannusvastaavuus, %9397100
    
Muut suoritteet   
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot2 4922 2002 649
— muut tuotot---
Tuotot yhteensä2 4922 2002 649
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset1 7391 5301 929
— osuus yhteiskustannuksista663670720
Kustannukset yhteensä2 4022 2002 649
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)90--
Kustannusvastaavuus, %104100100

EU:n parlamentin ja neuvoston asetuksen nojalla eläin- ja kasvintautien torjuntaohjelmien toteutuksesta maksettavat tuet on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04.

Määrärahasta käytetään 1 480 000 euroa Maanmittauslaitokselta hankittaviin IT-palveluihin.

Henkilötyövuosien määrä vähenee 8 henkilötyövuodella, missä on otettu huomioon vähennyksenä 10 henkilötyövuotta tuottavuustoimien johdosta ja lisäyksenä 2 henkilötyövuotta siirtona Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta 30.01.(02). Henkilötyövuosissa ei ole otettu huomioon vähennyksenä TORI-hankkeen yhteydessä tapahtuvaa ICT-henkilöstön mahdollista siirtymistä valtion yhteiseen palvelukeskukseen. Siirrolla ei ole toteutuessaan vaikutusta määrärahoihin.

Tuottavuussäästöjen tilapäiseen käyttöön tarkoitettua määrärahaa käytetään eläinten hyvinvoinnin ja terveyden valvontajärjestelmän toteuttamiseen, eläinpitäjärekisterin sähköistämiseen sekä nautarekisterin uudistamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Siirto momentilta 30.01.(04)40
Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poisto-800
Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö1 550
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-530
Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille 29.40.50)-2
Palkkaliukumasäästö-93
Palkkausten tarkistukset270
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54)-12
Toimintamenojen tuottavuussäästö-202
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22)-6
Vuokramenojen indeksikorotus61
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-57
Yhteensä219

2015 talousarvio41 740 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio41 521 000
2013 tilinpäätös41 690 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 41 757 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 17 000 euroa talousarvioesityksen 41 740 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2015 talousarvio41 757 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio41 521 000
2013 tilinpäätös41 690 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 41 757 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n parlamentin ja neuvoston asetuksen nojalla saatavalla tuella toteutettavien eläin- ja kasvitautien torjuntaohjelmien menojen maksamiseen

3) enintään 75 000 euroa valtionavun maksamiseen eläinten hyvinvointikeskusverkoston menoihin.

Määräraha budjetoidaan eläinten hyvinvointikeskusverkostolle maksettavan valtionavun osalta maksatuspäätösperusteisena.

03. (30.01.03) Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 687 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille

2) vähävaraisimmille suunnattuun eurooppalaiseen apuun liittyvien siirtomenojen maksamiseen.

Selvitysosa: Maaseutuviraston (Mavi) tehtävänä on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, yhteisön osaksi rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden hallinto- ja toimeenpanotehtävät. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Maaseutuvirastosta annetun lain muuttamisesta. Mavi hoitaa sen perusteella vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston hallintoviranomaistehtävät.

Mavi tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

  • — Suorittamalla tukijärjestelmien ja muiden toimenpiteiden suunnittelu-, ohjaus- ja toimeenpanotehtäviä.
  • — Toimeenpanemalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman täysimääräisesti.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2015 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Maville seuraavat alustavat tulostavoitteet:

  • — Aloitetaan uudistetun EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, ohjelmakauden 2014—2020 sekä niitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimeenpano.
  • — Toteutetaan ohjelmakauden 2007—2013 sulkemisen toimenpiteitä aikataulusuunnitelman mukaisesti.
  • — Sähköistetään edelleen hallinnon prosesseja ja palveluja.
Toiminnallinen tuloksellisuus
Toiminnallinen tehokkuus

Seuraavassa taulukossa on esitettynä Mavin koko toiminnan kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet (myös muut kuin momentti 30.20.03).

Maaseutuviraston päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet

 2013 toteutuma2014 arvio2015 arvio1)
 Kust.
1 000 €
Tuotot 1 000 €Htv2)Kust.
1 000 €
Tuotot 1 000 €Htv2)Kust.
1 000 €
Tuotot 1 000 €Htv2)
          
Tukijärjestelmien suunnittelu ja hallinnointi6 238211706 300230705 49736672
Hakemusten käsittely86210109301211752109
Tukimaksujen käsittely1 74237181 69430181 3692417
Tukien valvonta ja tarkastukset2 534195273 170170362 73213830
Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta741109750129606109
Yhteistyö ja kehittäminen 1 58275183 4401 943252 8371 57625
Sisäinen tarkastus ja valvonta4549545011536495
Tietotekniikka ja -hallinto16 4385184918 1544104715 81033249
Yhteensä3)30 5911 06520634 8882 81822129 9672 465216

1) Vuoden 2015 arvio sisältää vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun hallinnointiin arvioidun henkilötyön (2,5 htv) ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (vähävaraisten rahasto) teknisen avun hallinnoinnista aiheutuvien kustannusten kattamisen. Kustannukset ja tuotot eivät tässä taulukossa kuitenkaan sisällä itse toimeenpantavaa apua (n. 3,5 milj. euroa), sillä sen kirjaaminen tietylle, tämän hetkisessä seurannassa olevalle toiminnolle, vääristäisi kyseisen toiminnon kustannuksia ja tuottoja merkittävästi verrattuna muihin ydintoimintoihin.

2) Htv- ja kulujakaumat on laadittu työajanseurantajärjestelmän tietojen perusteella. Htv-määrät sisältävät myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisellä avulla palkatut ja harjoittelijat. Ohjelman teknisellä avulla palkattujen htv-kertymä oli vuonna 2013 noin 7,5 htv. Vuonna 2014 ohjelman teknisellä avulla palkattujen htv-kertymä nousee arviolta 15 htv:een johtuen maaseutuverkostoyksikön tehtävien ja resurssien siirrosta maa- ja metsätalousministeriöstä Maviin. Siirtoon liittyvät lisäykset on otettu huomioon kokonaisuudessaan yhteistyön ja kehittämisen toiminnolla. Vuoden 2015 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisellä avulla palkattujen htv-kertymän arvioidaan olevan n. 17 htv. Tämän lisäksi vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun hallinnointiin tarvitaan 2,5 htv, jotka katetaan TEM:n vastuulla olevan vähävaraisten rahaston teknisellä tuella.

3) Momentin 30.20.03 henkilötyövuosikiintiöt: 202 htv TA 2013, 198 htv (+8 todentamisviranomaisen resursseja) TA 2014 ja 196 htv (ei sisällä todentamisviranomaisen htv resursseja) TAE 2015. Henkilötyövuosikiintiöt eivät sisällä teknisellä avulla palkattuja.

Viraston tunnusluvut

 2013
toteutuma
2014
tavoite1)
2015
tavoite
    
Toiminnallinen tehokkuus   
Taloudellisuusindeksi (2011=100)103-100
Tuottavuusindeksi (2011=100)111-110

1) Talousarviossa 2014 ei asetettu tavoitetta vuodelle 2014.

Tuotokset ja laadunhallinta

Mavi laajentaa sähköisiä palveluitaan mm. sähköistämällä hallinnon prosesseja. Mavi tukee, ohjeistaa, kouluttaa, neuvoo ja ohjaa ELY-keskuksia, kuntien yhteistoiminta-alueita ja toimintaryhmiä. Asiakas- ja kumppanityytyväisyyskyselyjen tulokset ja muu palaute otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä ja laadunhallinnassa. Virasto kehittää tukijärjestelmien toimeenpanossa käytettäviä tietojärjestelmiä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Bruttomenot27 85629 60130 652
Bruttotulot1 0652 5805 965
Nettomenot26 79127 02124 687
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta4 092  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle4 751  

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 1 950 000 euroa sekä menoissa että tuloissa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisen avun määränä.

Määrärahasta käytetään 3 600 000 euroa Maanmittauslaitokselta hankittaviin IT-palveluihin.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Ahvenanmaan maakunnan kunnille suoritettavat korvaukset maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta. Korvaus määräytyy tukihakemusten lukumäärän perusteella ja sen suuruudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon lisäyksenä sekä menoissa että tuloissa 3 680 000 vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun hallinnoinnin ja toimeenpanon vaikutukset. Mavi toimii työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevan vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (vähävaraisten rahasto) hallintoviranomaisena. Rahastosta rahoitettavan toimenpideohjelman toimeenpanoon henkilötyön osalta käytetään vähävaraisten rahaston teknistä apua ja varsinaiseen ruoan hankintaan, jakeluun ja varastointiin itse ohjelman rahoitusta.

Henkilötyövuosissa ei ole otettu huomioon vähennyksenä TORI-hankkeen yhteydessä tapahtuvaa ICT-henkilöstön mahdollista siirtymistä valtion yhteiseen palvelukeskukseen. Siirrolla ei ole toteutuessaan vaikutusta määrärahoihin.

Henkilötyövuosien määrä vähenee 5 henkilötyövuodella, missä on otettu huomioon vähennyksenä 10 henkilötyövuotta tuottavuustoimien johdosta ja lisäyksenä 5 henkilötyövuotta siirtona Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta 30.01.(02).

Tuottavuussäästöjen tilapäiseen käyttöön tarkoitettua määrärahaa on tarkoitus käyttää menoihin, jotka aiheutuvat tukisovelluksen ja tukioikeusrekisterin uudistamisesta sekä Hyrrä-projektista (11 htv).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Maaseutuviraston sähköinen hallinto (v. 2014 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20)-700
Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poisto (-8 htv)-2 500
Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö (11 htv)1 600
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-349
Palkkaliukumasäästö-27
Palkkausten tarkistukset72
Toimintamenojen lisäsäästö -292
Toimintamenojen tuottavuussäästö-118
Vuokramenojen indeksikorotus13
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-33
Yhteensä-2 334

2015 talousarvio24 687 000
2014 talousarvio27 021 000
2013 tilinpäätös27 449 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 307 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 24 687 000 euroon nähden on 620 000 euroa, mistä 600 000 euroa aiheutuu viljelijätukien hallinnointijärjestelmän uudistamisesta, jossa lisärahoitus on tarpeen hankkeen uudistamisen etenemiseksi siten, että vuoden 2015 viljelijätukien hakeminen, käsittely ja maksatus voidaan varmistaa uuden ohjelmakauden vaatimusten mukaisesti. Lisäyksestä 5 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista ja 15 000 euroa siirrosta momentilta 32.01.01, joka vastaa EU:n vähävaraisille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) toimeenpanoon liittyvien tehtävien menoja, jotka on rahoitettava kansallisesti.


2015 talousarvio25 307 000
2014 talousarvio27 021 000
2013 tilinpäätös27 449 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 307 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille

2) vähävaraisimmille suunnattuun eurooppalaiseen apuun liittyvien siirtomenojen maksamiseen.

20. (30.30.20, osa ja 41, osa) Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 6 278 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla kunnilta ostettavista palveluista aiheutuviin menoihin

2) eläintautien vastustamisesta ja ennalta ehkäisemisestä, eläinsuojelusta sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien menojen sekä eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen

3) kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) mukaisten korvausten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Eläinlääkintähuoltolain 23 §:n nojalla kunnille maksetaan korvauksia kunnaneläinlääkärien eläintautilain (441/2013), eläinsuojelulain (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetutun lain (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetun lain (617/1997), elintarvikelain (23/2006) sekä maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) perusteella suorittamista tehtävistä. Lisäksi korvauksia maksetaan kunnaneläinlääkärien tekemästä sivutuotevalvonnasta vanhan eläintautilain (55/1980) nojalla.

Toimijoiden maksut eläintautilain (441/2013) nojalla tehdyistä maksullisista kunnaneläinlääkärien suoritteista tuloutuvat momentille 12.30.99.

Kasvintuhoojien hävittämiskustannuksista voidaan maksaa korvauksia, jos kasvintuotannolle aiheutuneet vahingot ovat poikkeuksellisen suuret ja korvaaminen on toimijan elinkeinon jatkamisen kannalta tarpeellista. Korvauksia kasvintuhoojan hävittämiskustannuksista voidaan maksaa myös metsässä kasvavien puiden osalta.

Määrärahasta on valtion osuutta 6 068 000 euroa ja EU-osuutta 210 000 euroa. Euroopan unionin rahoitusosuus eläintautien torjuntaohjelmista tuloutuu momentille 12.30.04.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Ostopalvelut kunnilta 4 340 000
Eläintautitorjunnan ja eläinsuojelun menot1 000 000
Kasvintuhoojien torjunta938 000
Yhteensä6 278 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
EU:n osuus eläintautien torjuntaohjelmista210
Tasomuutos (vastaava vähennys momentilla 30.20.40)750
Yhteensä960

2015 talousarvio6 278 000
2014 talousarvio5 318 000
2013 tilinpäätös5 364 973

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 6 278 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla kunnilta ostettavista palveluista aiheutuviin menoihin

2) eläintautien vastustamisesta ja ennalta ehkäisemisestä, eläinsuojelusta sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien menojen sekä eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen

3) kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) mukaisten korvausten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 322 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) ja Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) mukaiseen kansalliseen tukeen

2) vuonna 2014 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2015 tehdyistä tukipäätöksistä saa aiheutua vuoden 2016 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 30 000 000 euroa.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi Euroopan unionin suorista tuista annetun lain, maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain ja maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta. Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaukset, ympäristökorvaus ja eläinten hyvinvointikorvaukset) sekä osaltaan turvata maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä.

Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhataloudelle komission vuonna 2013 hyväksymän tukiohjelman perusteella. Vuoteen 2014 asti Etelä-Suomen kansallista tukea maksettiin myös märehtijät-sektorille, mutta vuodesta 2015 alkaen märehtijät-ryhmän tuotantoon sidotut tuet tukialueella A ja B rahoitetaan kokonaan EU:n varoista ja budjetoidaan momentille 30.20.41.

Pohjoista tukea maksetaan Keski- ja Pohjois-Suomessa (C-tukialueella) kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle, kasvinviljelylle ja eräille muille kohteille komission vuonna 2009 hyväksymän pitkäaikaisen pohjoisen tuen tukijärjestelmän perusteella. Vuoteen 2014 asti momentilta maksettiin luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa, mutta vuodesta 2015 alkaen vastaavanlainen tuki maksetaan momentilta 30.20.44.

Lisäksi määrärahasta maksetaan eräitä muita kansallisia tukia.

Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina 2013—2015 sekä arvio menojen siirtymisestä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavaksi (milj. euroa)

 2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
    
Tuki yhteensä ao. vuoden tuotannolle504,9499,4322,9
   Etelä-Suomen kansallinen tuki62,562,928,9
   Pohjoinen tuki317,4310,9288,5
   Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa119,3119,7-
   Muu kansallinen tuki5,75,95,5
Edellisiin vuosiin kohdistuvia tukimenoja maksetaan ao. vuoden määrärahasta6,1--
Valtuus budjetissa30,030,030,0

Valtuuksien käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

 20152016201720182019Yhteensä vuodesta 2015 lähtien
       
Vuoden 2015 sitoumukset-30,0---30,0
Menot yhteensä-30,0---30,0

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hallituksen menosäästöpäätös-31 000
HO-säästön vähennys1 200
Kertaluonteisen lisäyksen poisto-15 000
Siirto momentille 30.20.44-120 000
Tasomuutos (vastaava lisäys momentilla 30.20.20)-750
Tasomuutos (vastaava lisäys momentilla 30.20.62)-50
Säästöpäätös-10 300
Yhteensä-175 900

2015 talousarvio322 900 000
2014 talousarvio498 800 000
2013 tilinpäätös511 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Maatalouden kokonaistulosta kaksi kolmasosaa on tuotteista saatavia myyntituloja ja noin kolmasosa tulee maataloudelle maksettavista tuista. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (1.10.2014) julkaiseman maa- ja elintarviketalouden ennusteen mukaan maatalouden yrittäjätulo laskee vuonna 2014 noin 8 prosenttia. Vuonna 2015 sen arvioidaan laskevan edelleen noin 5 prosenttia. Väheneminen johtuu pääosin tuottajahintojen alenemisesta.

Erityisen voimakkaasti laskevat viljatilojen tulot. Viljojen hinnat ovat laskeneet maailmalla runsaan tuotannon ja kasvavien varastojen takia. Maitotilojen tulot alenevat vuonna 2014 maltillisesti. Maitokiintiöiden poistumisen ja Venäjän tuontirajoitusten ennustetaan kuitenkin laskevan maidon tuottajahintaa selvästi vuonna 2015. Sianlihan tuottajahinta on alentunut vuoden 2013 alusta lähtien. Sen hintaan ei ole odotettavissa merkittävää nousua myöskään ensi vuonna. Broilerinlihan hinta seuraa sianlihan hintaa, ja naudanlihan hinnan arvioidaan hieman laskevan vuonna 2015.

Valiokunta toteaa, että maatalouden tuet ovat toimineet tähän saakka turvaverkkona tuotannon jatkumiselle vaikeina aikoina. Vuonna 2015 maataloustuet laskevat kuitenkin kokonaisuudessaan noin 22 milj. euroa eli noin 1 prosentin verrattuna vuoteen 2014. Kansalliseen tukeen kohdistuu 55 milj. euron säästö kehyspäätösten mukaisesti, mistä noin 33 milj. euron osuus voidaan kompensoida EU:n tuotantosidonnaisten suorien tukien kautta. EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen seurauksena tukien määrä pienenee edelleen myös vuodesta 2015 eteenpäin. Viljelijöiden epävarmuutta lisää se, että kaikki merkittävät maataloutta koskevat EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät uudistuvat vuonna 2015. Osa näistä uudistuksista on edelleen valmistelussa, joten kaikki viljelijöille asetettavat vaatimukset eivät ole vielä tiedossa.

Venäjän asettama elintarvikkeiden tuontikielto on lisäksi nopeasti vaikeuttanut markkinoita entisestään. Valiokunta painottaa, että EU:ssa ja Suomessa on varauduttava pakotteista aiheutuvien maatalouden markkinahäiriöiden jatkumiseen vuonna 2015. On myös välttämätöntä, että Suomi saa Venäjän tuontikielloista kärsiville maidontuottajille EU:n tukipaketin, jonka suuruus vastaa muille tuotannonaloille aiemmin maksettuja tukia. Lisäksi on huomioitava (kuten VaVM 12/2014 vp), että Venäjän pakotteista kärsivät myös Suomessa muutkin sektorit, kuten sianlihan tuottajat.

Valiokunta pitää tilannetta erittäin vakavana. Kannattavuuden ylläpitäminen on hyvin vaikeaa tilanteessa, jossa sekä markkinahinnat että tuet laskevat. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ennusteen mukaan 28 prosentille tiloista ei jää lainkaan yrittäjätuloa vuonna 2014. Valiokunta pitää välttämättömänä, että valtio luo mahdollisuudet maatalouden toimintaedellytysten säilymiseen tässä erittäin poikkeuksellisessa ja vaikeassa markkinatilanteessa. Koska myös valtion resurssit ovat rajalliset, tulisi löytää keinoja, joilla on toimintaan suuri vipuvaikutus. Maatilojen lukumäärän väheneminen ei saa kiihtyä siten, että elintarvikkeiden tuotanto Suomessa vähenee.

Valiokunta korostaa, että investointihalukkuutta tulee ylläpitää ja huolehtia investointituen saatavuudesta. Ruuan tuotannon tason ja omavaraisuuden säilyttämisen arvioidaan valiokunnan saaman selvityksen mukaan edellyttävän yli miljardin euron rakennusinvestointeja vuoteen 2020 mennessä. Nykyisellä kannattavuudella investointeihin tarvitaan yhteiskunnan apua. Maatalouden rakennekehityksellä parannetaan työn tuottavuutta, mutta kannattavuus paranee vasta viiveellä. Valiokunta korostaa, että rakennetukien jatkuvuus on ratkaistava ennen kuin määrärahojen puute estää niiden käyttöä. Tärkeää on myös etsiä investointihalukkuutta lisääviä uusia keinoja.

Viljelijän talouden suunnittelua vaikeuttaa myös kohtuuttomasti maataloushallinnon viesti vuoden 2015 tukimaksujen myöhentymisestä. Sen lisäksi, että maksatukset viivästyisivät tukivuoden aikana, vuodelle 2016 siirtyvien maksujen määrä olisi viimeisimmän arvion mukaan 200 milj. euroa eli noin 11 prosenttia viljelijätukien kokonaissummasta. Muutos maksujen aikataulussa johtuu tukikokonaisuuden rakenteen muuttumisesta. EU-tukien maksamisen perusehtona on, että valvonnat on saatava valmiiksi ennen kuin tukea voidaan maksaa.

Valiokunta edellyttää, että maa- ja metsätalousministeriö etsii edelleen yhdessä Maaseutuviraston kanssa keinoja maksujen aikaistamiseksi, ja pitää erittäin hyvänä, että hallitus täydensi esitystään lisäämällä Maaseutuvirastolle ja ELY-keskuksille resursseja viljelijätukien maksatusaikataulun turvaamiseen. Muutenkin vaikeassa markkinatilanteessa tulojen myöhentäminen voi vaikeuttaa kohtalokkaasti viljelijöiden taloudenpitoa. Toimialan houkuttelevuuden ja jatkuvuuden sekä viljelijöiden jaksamisen kannalta olisi päinvastoin tärkeää, että kansallisessa maatalouspolitiikassa löydettäisiin toimintaa helpottavia ja hallinnollista taakkaa pienentäviä toimia. EU:n maatalouspolitiikassa tämä tavoite ei ole toteutunut asetetuista tavoitteista huolimatta.

Valiokunta painottaa lisäksi, että tilakoon kasvaessa maataloushallintoa tulisi pystyä pienentämään. Nykyinen kehitys kuitenkin monilta osin päinvastoin lisää hallintoa. Tukijärjestelmien monimutkaistuminen vaatii myös entistä enemmän esimerkiksi neuvontajärjestöjen työpanosta, vaikka tältäkin osin tilojen lukumäärän vähentymisen pitäisi vaikuttaa työmäärää vähentävästi.

Valiokunta lisää momentille 2 500 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 325 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) ja Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) mukaiseen kansalliseen tukeen

2) vuonna 2014 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2015 tehdyistä tukipäätöksistä saa aiheutua vuoden 2016 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 30 000 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentilta vähennetään 650 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennyksestä 400 000 euroa aiheutuu siirrosta momentille 30.20.47 käytettäväksi peruna-alan kehittämis- ja menekinedistämistoimenpiteisiin ja 250 000 euroa siirrosta momentille 30.20.61 hevostalouden kehittämishankkeiden rahoittamiseen.


2015 I lisätalousarvio-650 000
2015 talousarvio325 400 000
2014 talousarvio498 800 000
2013 tilinpäätös511 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentilta vähennetään 650 000 euroa.

41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 531 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1307/2013 mukaisten suorien tukien maksamiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1308/2013 mukaisten maataloustuotteiden vientituen, yksityisen varastoinnin tuen ja eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi Euroopan unionin suorista tuista annetun lain, maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain ja maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna 2015 uudistuvan yhteisen maatalouspolitiikan perusteella maksettavat EU-tulotuet ja EU-markkinatuet, jotka rahoitetaan kokonaan EU:n varoista. EU-tulotuet turvaavat omalta osaltaan maataloustuotannon kannattavuutta ja muiden EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden toteutumista. Tukien ehtona on muun muassa ympäristöön sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvien vaatimusten eli ns. täydentävien ehtojen noudattaminen. Uusina jäsenmaille pakollisina tukijärjestelminä otetaan käyttöön viherryttämistuki (30 % EU-tulotuesta) ja nuorten viljelijöiden tuki (enintään 2 % EU-tulotuesta).

Pääosa EU-tulotuista maksetaan tuotannosta irrotettuna perustukena (aiemmin tilatuki). Lisäksi maksetaan tuotantosidonnaisia tukia noin 20 % EU-tulotuen määrästä (aiemmin 10 %). Osa tuotantosidonnaisesta tuesta on aiemmin maksettu Etelä-Suomen kansallisena tukena.

EU-markkinatukia (vienti- ja sisämarkkinatukia) arvioidaan maksettavan 6 000 000 euroa.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

EU-tulotuki ja EU-markkinatuet vuonna 2015 käyttökohteittain (euroa)

  
EU-tulotuki yhteensä525 000 000
— Perustuki253 000 000
— Viherryttämistuki157 000 000
— Nuorten viljelijöiden tuki10 000 000
— Tuotantosidonnaiset tuet105 000 000
  
EU-markkinatuet yhteensä6 000 000
— Vientituki1 000 000
— Sisämarkkinatuet5 000 000
Yhteensä531 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos1 000
Yhteensä1 000

2015 talousarvio531 000 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio530 000 000
2013 tilinpäätös523 245 713

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Määrärahaa saa käyttää:

3) maataloudelle kohdennetun EU:n kokonaan rahoittaman kriisituen maksamiseen.

Selvitysosa: Päätösosan kohta 3) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 3).

Muutos tekee mahdolliseksi maksaa maataloudelle kohdennettua EU:n kokonaan rahoittamaa kriisitukea myöhemmin EU:ssa tehtävän päätöksen mukaisesti. Koska tuen muodosta ja määrästä ei ole vielä yksityiskohtaisia päätöksiä, ei tässä vaiheessa ehdoteta määrärahan lisäystä.


2015 talousarvio531 000 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio530 000 000
2013 tilinpäätös523 245 713

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 531 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1307/2013 mukaisten suorien tukien maksamiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1308/2013 mukaisten maataloustuotteiden vientituen, yksityisen varastoinnin tuen ja eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden menojen maksamiseen

3) maataloudelle kohdennetun EU:n kokonaan rahoittaman kriisituen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentilta vähennetään 19 000 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 10 700 000 euroa EU:n maidon kriisitukena ja vähennyksenä 29 700 000 euroa, joka siirtyy tarkentuneen maksatusaikataulun vuoksi maksettavaksi vuoden 2016 puolelle.


2015 I lisätalousarvio-19 000 000
2015 talousarvio531 000 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio530 000 000
2013 tilinpäätös523 245 713

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentilta vähennetään 19 000 000 euroa.

42. (30.20.42 ja 30.41, osa) Eräät korvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 230 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000) mukaisten korvausten maksamiseen

2) hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimiseen

3) avustusten maksamiseen kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain (896/1977) mukaisesti kasvinjalostajille jalostukseen ja kotimaisen kasvinjalostustoiminnan edistämiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan valtionapujen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Satovahinkojen korvaamisesta annetun lain perusteella korvauksia voidaan maksaa vielä vuoden 2015 satovahingoille. Momentille ei ehdoteta vuodelle 2015 satovahinkokorvausmäärärahaa. Aikaisemmilta vuosilta siirtyneen määrärahan arvioidaan riittävän vuoden 2015 aikana maksettaviin korvauksiin. Päätösosan kohta 1 tekee mahdolliseksi määrärahan käyttämisen edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin.

Kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain 6 §:n mukaiseksi määrärahan vähimmäismääräksi on arvioitu 200 000 euroa, mitä vastaavat tulot on merkitty momentille 12.30.32. Kasvinjalostajille maksetaan kasvinjalostustukea jalostajan kehittämien lajikkeiden osalta. Hukkakauralain (185/2002) mukaisesti korvataan hukkakauran torjuntasuunnitelmista aiheutuneita kuluja. Hukkakauran torjuntasuunnitelmat tehdään pahiten saastuneille alueille, joilla myös hukkakauran aiheuttamat taloudelliset tuhot ovat suurimpia.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Hukkakauran torjuntasuunnitelmat30 000
Kasvinjalostustoiminnan edistäminen200 000
Yhteensä230 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
HO-säästö-3 400
Tasomuutos-100
Yhteensä-3 500

Momentin nimike on muutettu.


2015 talousarvio230 000
2014 talousarvio3 730 000
2013 tilinpäätös6 890 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 230 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000) mukaisten korvausten maksamiseen

2) hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimiseen

3) avustusten maksamiseen kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain (896/1977) mukaisesti kasvinjalostajille jalostukseen ja kotimaisen kasvinjalostustoiminnan edistämiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan valtionapujen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 3 400 000 euroa.

Vuoden 2013 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 3 400 000 euroa.

Selvitysosa: Lisämääräraha on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia ja tarkoitus käyttää vuoden 2015 satovahinkojen korvaamiseen.

Sääolosuhteiden vuoksi kylvöt myöhästyivät koko maassa eikä osalle alasta saatu perustettua viljelykasvustoa. Liiallinen märkyys tuhosi kasvustoja. Kasvustojen kehitys viivästyi myös alhaisen keskilämpötilan vuoksi. Korjuu siirtyy tavanomaisesta korjuun kannalta epäedullisen myöhäiseen, sääolosuhteiden kannalta riskialttiiseen ajankohtaan. Satovahinkojen korvausjärjestelmä päättyy vuoden 2015 lopussa. Kun vuoden 2015 satovahinkojen korvaamiseen on käytettävissä vuodelta 2014 siirtynyttä määrärahaa 3 400 000 euroa, lisäyksen jälkeen käytettävissä olevien varojen määrä on 6 800 000 euroa. Lisämäärärahalla varmistetaan, että kaikkiin korvausjärjestelmän aikana aiheutuneiden vahinkojen korvauksiin olisi käytettävissä riittävä määräraha. Lopulliset tiedot vuoden 2015 satovahinkojen määristä on käytettävissä helmi—maaliskuussa 2016.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2015 IV lisätalousarvio3 400 000
2015 talousarvio230 000
2014 tilinpäätös3 722 400
2013 tilinpäätös6 890 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 3 400 000 euroa.

Vuoden 2013 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 3 400 000 euroa.

43. (30.20.43, osa) Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 338 334 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettavien Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien, eläinten hyvinvointia edistävien tukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

1) Vuonna 2015 saa tehdä EU:n ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2016 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia ympäristökorvausten menoja enintään 844 000 000 euroa.

2) Vuonna 2015 saa tehdä EU:n ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2016 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia luonnonmukaisen tuotannon menoja enintään 195 000 000 euroa.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi ohjelmaperusteisista viljelijätuista. Määrärahatarpeeksi arvioidaan yhteensä 338 334 000 euroa.

Ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon tuen ja ei-tuotannollisten investointien tuen tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi siten, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, luonnon monimuotoisuus ja maatalouden kulttuurimaisemien säilyminen turvataan ja tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Neuvonnan tavoitteena on vastata viljelijöiden kokemaan neuvontatarpeeseen unionin yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden edistämiseksi ja maaseudun kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Neuvonnan avulla voidaan kasvattaa viljelijän osaamista maatilan hoitamisessa niin ympäristökysymyksissä kuin eläinten hyvinvointi- ja terveysasioissa, vähentää maatilojen ilmastovaikutuksia, lisätä energiatehokkuutta sekä ehkäistä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.

Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Ympäristökorvauksilla, luonnonmukaisella tuotannolla, neuvonnalla ja ei-tuotannollisilla investoinneilla edistetään ensisijaisesti prioriteettia 4 (Maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen). Neuvonnalla edistetään ensisijaisesti lisäksi prioriteetteja 3 (Elintarvikeketjun organisoitumisen edistäminen mukaan lukien maataloustuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen, eläinten hyvinvointi ja maatalouden riskienhallinta) ja 5 (Voimavarojen tehokkaan käytön sekä vähähiiliseen ja ilmastoa säästävään talouteen siirtymisen edistäminen maatalous-, elintarvike- ja metsäsektoreilla).

Ympäristökorvauksia ja ei-tuotannollista investointitukea voidaan myöntää myös yhdistyksille kosteikkojen ja perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja hoitoon sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen. Ympäristökorvauksilla, luonnonmukaisella tuotannolla ja ei-tuotannollisten investointien tuella tuetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen ”Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015” tavoitteita. Valtioneuvosto hyväksyi vesienhoitosuunnitelmat vuonna 2009 ja niiden toteuttamiseksi laaditun vesienhoidon toteutusohjelman alkuvuodesta 2011.

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen (CAP2020) viivästymisestä johtuen vuonna 2014 jatkettiin vuodella vuoden 2013 lopussa voimassa olleita kauden 2007—2013 mukaisia sitoumuksia ja sopimuksia. Sääntöjen muuttuessa ohjelmakaudella 2014—2020 on vuoden 2010 jälkeen tehdyt ympäristötuen sitoumukset ja sopimukset uusittava vuonna 2015.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös vuosina 1995—1999, 2000—2006 ja 2007—2013 tehdyt ympäristötuen erityistukisopimukset. Ympäristötukijärjestelmän piirissä oli ohjelmakauden 2007—2013 lopussa 94 % käytettävissä olevasta maatalousmaasta ja 90 % kaikista maataloustukia saaneista viljelijöistä.

EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %.

Ympäristötukijärjestelmän ja muiden järjestelmien vuoden 2015 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)

  
Yhteensä, josta338 334 000
— EU-osuus142 301 000
— valtion osuus196 033 000

Momentilta aiemmin maksettuihin eläinten hyvinvointikorvauksiin on varattu määrärahaa momentilla 30.10.43 ja kokonaan kansallisesti rahoitettuihin toimenpiteisiin (usein tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimeenpiteiden hankekohtainen suunnittelu, yhteisön vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoon liittyvän maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seuranta) on varattu määrärahaa momentilla 30.40.21 sekä määrärahaan liittyvät 16 henkilötyövuotta. Momentilta aiemmin maksettuja kokonaan kansallisesti rahoitettuja tukia suojavyöhykkeiden, luonnon monimuotoisuutta ja kosteikkoja koskevien yleissuunnitelmien laatimiseen ei enää sisällytetä talousarvioon.

EU:n ohjelmakausien 2000—2006, 2007—2013 ja 2014—2020 ohjelmien tältä momentilta tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien maksujen maksaminen kokonaan kansallisista varoista on mahdollista, jos tuensaajalla on lakiin perustuva oikeus tukeen.

Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö momentilla 30.20.43 (milj. euroa)

 Ohjelmakauden 2014—2020
rahoituskehys
Määräraha
ToimenpideEUvaltioJulkinen
yhteensä
budjetoitu
2014
esitys
2015
      
Ympäristökorvaukset1)666,259 920,072 1 586,331 315,245278,318
Luonnonmukainen tuotanto136,920 189,080 326,000 -48,683
Neuvonta14,280 19,72034,000-10,333
Ei-tuotannolliset investoinnit2,520 3,480 6,0001,0001,000
Yhteensä819,9791 132,352 1 952,331 316,245338,334

1) Vuoden 2015 esitys sisältää ohjelmakauden 2007—2013 sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvia maksuja 67,318 milj. euroa. Vuodelle 2014 budjetoidun määrärahan osalta luonnonmukainen tuotanto sisältyy ympäristökorvauksiin.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Ympäristökorvausten ja luonnonmukaisen tuotannon valtuudesta aiheutuvat menot, valtion ja EU:n osuudet yhteensä (milj. euroa) 

 20152016201720182019—Yhteensä
vuodesta
2015
lähtien
Valtuus vuodesta 2016
lähtien
        
Vuosia 2014—2020 koskevat toimenpiteet, josta259,683259,683259,683259,683259,9511 298,6831 039,000
— ympäristökorvaukset211,000211,000211,000211,000211,0001 055,000844,000
— luonnonmukainen tuotanto48,68348,68348,68348,68348,951243,683195,000
Vuosia 2007—2013 ja siirtymävuotta 2014 koskevat toimenpiteet64,418----64,418 
Vuosia 2000—2006 koskevat toimenpiteet2,2002,0000,500--4,700 
Vuosia 1995—1999 koskevat toimenpiteet0,7000,6000,5000,4000,3002,500 
Menot yhteensä327,001262,283260,683260,083260,2511 370,301 

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
HO-säästö-260
Tasomuutos22 349
Yhteensä22 089

Momentin nimike on muutettu ja määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2015 talousarvio338 334 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio316 245 000
2013 tilinpäätös322 323 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 338 334 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettavien Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien, eläinten hyvinvointia edistävien tukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

1) Vuonna 2015 saa tehdä EU:n ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2016 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia ympäristökorvausten menoja enintään 844 000 000 euroa.

2) Vuonna 2015 saa tehdä EU:n ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2016 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia luonnonmukaisen tuotannon menoja enintään 195 000 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 9/2015 vp (17.6.2015)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2015 saa tehdä EU:n ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia siten, että niistä aiheutuu vuoden 2016 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia ympäristökorvausten menoja enintään 960 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vuoden 2015 talousarviossa on valtuus tehdä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu vuoden 2016 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia ympäristökorvausten menoja yhteensä enintään 844 000 000 euroa. Momentin valtuutta korotetaan 116 000 000 eurolla, koska ohjelmakauden 2014—2020 ensimmäisen uusien sääntöjen mukaisen haun tukimenekin arvio vuosille 2015—2019 ylittää ohjelmavalmistelussa arvioidun ympäristökorvausten tukimenekin. Valtuuden lisääminen toteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 rahoituskehyksen puitteissa.

Ympäristökorvausten ja luonnonmukaisen tuotannon valtuudesta aiheutuvat menot, valtion ja EU:n osuudet yhteensä (milj. euroa)

 20152016201720182019—Yhteensä
vuodesta
2015
lähtien
Valtuus
vuodesta
2016
lähtien
        
Vuosia 2014—2020 koskevat toimenpiteet, josta253,001288,683288,683288,683288,9511 408,0011 155,000
— ympäristökorvaukset204,318240,000240,000240,000240,0001 164,318960,000
— luonnonmukainen tuotanto48,68348,68348,68348,68348,951243,683195,000
Vuosia 2007—2013 ja siirtymävuotta 2014 koskevat toimenpiteet71,100    71,100 
Vuosia 2000—2006 koskevat toimenpiteet2,2002,0000,500  4,700 
Vuosia 1995—1999 koskevat toimenpiteet0,7000,6000,5000,4000,3002,500 
Menot yhteensä327,001291,283289,683289,083289,2511 486,301 

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 II lisätalousarvio
2015 talousarvio338 334 000
2014 tilinpäätös310 236 360
2013 tilinpäätös322 323 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 4/2015 vp (30.6.2015)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2015 saa tehdä EU:n ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia siten, että niistä aiheutuu vuoden 2016 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia ympäristökorvausten menoja enintään 960 000 000 euroa.

44. Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 551 888 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen

2) EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuonna 2014 yhdellä vuodella jatkuneen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi ohjelmaperusteisista viljelijätuista. Luonnonhaittakorvauksilla korvataan maatalousyrittäjille pysyvien epäsuotuisten luonnonolojen maataloustuotannolle aiheuttamaa luonnonhaittaa. Luonnonhaittakorvausten tavoitteena on turvata maatalouden toimintaedellytykset ja jatkuvuus sekä säilyttää maatalousmaa maatalouskäytössä. Toimenpide vaikuttaa tilalukumäärän hallittuun kehittymiseen sekä taloudellisesti elinvoimaisten maatilayksiköiden säilyttämiseen ja tätä kautta maaseudun työllisyyden ylläpitämiseen ja maaseutualueiden taloudellisen kehityksen edistämiseen.

Luonnonhaittakorvaukset sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan. Maaseutuohjelman toimenpiteillä edistetään horisontaalisesti innovointia, ympäristöä sekä ilmastonmuutoksen lieventämistä ja siihen sopeutumista koskevia tavoitteita sekä niiden lisäksi kaikkia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1305/2013 maaseudun kehittämiselle asetettuja prioriteetteja. Luonnonhaittakorvauksilla edistetään ensisijaisesti prioriteettia 4 (Maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen).

EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %. Lisäksi määrärahasta maksetaan kokonaan valtion rahoittamia luonnonhaittakorvauksia.

Luonnonhaittakorvausjärjestelmän vuoden 2015 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)

  
Yhteensä, josta551 888 000
— EU-osuus97 113 000
— valtion osuus134 108 000
— kokonaan kansallisesti rahoitettava luonnonhaittakorvaus320 667 000

Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan käyttö momentilla 30.20.44 (milj. euroa)

 Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehysMääräraha
ToimenpideEUvaltiokokonaan kansallinenJulkinen
yhteensä
budjetoitu
2014
esitys
2015
       
Luonnonhaittakorvaukset760,200 1 049,8001 924,0003 734,000422,673 551,888

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen (CAP2020) viivästymisestä johtuen vuonna 2014 jatkettiin vuodella vuoden 2013 lopussa voimassa olleita kauden 2007—2013 mukaisia sitoumuksia.

Vuodesta 2015 lukien kaikki voimassa olevat sitoumukset päättyvät ja tukijärjestelmä sopeutetaan ohjelmakauden 2014—2020 sääntöihin. Luonnonhaittakorvaukset ovat yksivuotisia.

EU:n ohjelmakausien 2000—2006, 2007—2013 ja 2014—2020 ohjelmien tältä momentilta tehtyjen sitoumusten maksaminen on mahdollista kokonaan kansallisista varoista, jos tuensaajalla on lakiin perustuva oikeus tukeen.

Ahvenanmaan maakunnan luonnonhaittakorvauksia ei makseta valtion talousarvioon varatuista varoista.

Momentille on siirretty määrärahaa momentilta 30.20.40 yhteensä 120 000 000 euroa kokonaan kansallisesti rahoitettavaa luonnonhaittakorvausta varten.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Siirto momentilta 30.20.40120 000
Tasomuutos9 215
Yhteensä129 215

Momentin nimike on muutettu ja määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2015 talousarvio551 888 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio422 673 000
2013 tilinpäätös411 673 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 551 888 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen

2) EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuonna 2014 yhdellä vuodella jatkuneen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

46. EU:n osarahoittama ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 3 605 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) neuvoston asetuksen (EY 3/2008) mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen

2) neuvoston asetuksen (EY 1308/2013) mukaisesti hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin

3) neuvoston asetuksen (EY 1308/2013) mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Momentilta rahoitetaan EU:n maataloustuotteiden menekinedistämisen ohjelmien menoja 1 200 000 euroa, mistä EU:n osuus on 700 000 euroa ja valtion osuus 500 000 euroa. EU-osarahoitteisen hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistämiseen arvioidaan tarvittavan 205 000 euroa, mistä EU:n rahoitusosuus on 50 %.

Tuottajien muodostamille markkinointiyhteenliittymille eli tuottajaorganisaatioille maksetaan tukea toimintaohjelman toteuttamiseen. Tuottajaorganisaatioille maksettavat tuet rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n maataloustukirahastosta.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

 Yhteensä,mistä EU:n osuus
   
Menekinedistäminen sisämarkkinoilla ja yhteisön ulkopuolella (EY 3/2008)1 200 000700 000
Hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistäminen (EY 1308/2013)205 000102 500
Tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmat (EY 1308/2013)2 200 0002 200 000
Yhteensä3 605 0003 002 500

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
HO-säästö-1 000
Tasomuutos-2 000
Yhteensä-3 000

2015 talousarvio3 605 000
2014 talousarvio6 605 000
2013 tilinpäätös4 861 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 3 605 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) neuvoston asetuksen (EY 3/2008) mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen

2) neuvoston asetuksen (EY 1308/2013) mukaisesti hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin

3) neuvoston asetuksen (EY 1308/2013) mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

47. Kansallinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 3 509 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ruokaketjun kehittämisestä annettavan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti ruokaketjun toimenpideohjelman toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin sekä muihin erityisavustuksiin, jotka toteuttavat ruokapoliittisen selonteon tavoitteita

2) enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Ruokaketjun kansallisesti rahoitettaviin kehittämistoimenpiteisiin tarkoitetuilla varoilla tuetaan laajoja valtakunnallisia hankkeita. Määrärahaa voidaan käyttää muun muassa maataloustuotteista tiedottamiseen ja mainostamiseen sekä ruokaketjun toimenpideohjelman täytäntöönpanoon. Määrärahaa käytetään myös ruokapoliittisen selonteon tavoitteita tukevien toimenpiteiden rahoittamiseen.

Määrärahasta 1 580 000 euroa on tarkoitettu luomualan ja lähiruuan kehittämisohjelmien valmisteluun ja ohjelmatoimien toteuttamiseen (HO-lisäys: Vihreä talous).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
HO-säästö-1 740
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK)-100
Yhteensä-1 840

2015 talousarvio3 509 000
2014 talousarvio5 349 000
2013 tilinpäätös3 293 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Valiokunta pitää edelleen tarpeellisina käynnissä olevia luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmia. Luomu- ja lähiruoka ovat lisänneet suosiotaan, mutta julkisten palveluiden ympäristövastuullisten ja paikallisten elintarvikkeiden hankinnat ovat edistyneet Suomessa hitaasti. Julkista hankintaosaamista tuleekin edelleen lisätä ja hankintamenettelyjä helpottaa käynnissä olevan hankintalainsäädännön uudistamisessa.

Tärkeää on myös kotimaisten luomuelintarvikkeiden tarjonnan monipuolistaminen. Vähittäiskaupan luomuvalikoiman tuotemerkeistä noin 40 prosenttia on tuontia. Pienimuotoisen jalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia tulee lisätä lainsäädännön ja neuvonnan keinoin. Ajantasainen tieto tehdyistä muutoksista tulee olla myös helposti saatavilla.

Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä huolehtia kuluttajien tietoisuudesta ruuan alkuperään liittyvissä kysymyksissä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan osa kuluttajista on irtautunut ruokaketjusta. Valiokunta pitää hyvänä, että maa- ja metsätalousministeriö on käynyt keskusteluja Opetushallituksen kanssa siitä, miten ruokakasvatusta saadaan vahvistettua opetuksessa. Yksittäisissä kunnissa ruokateemaa on viety eteenpäin esimerkiksi Ympäristökoulu-konseptissa.

Valiokunta toteaa, että maa- ja elintarviketalouden kehittäminen ja vahvistaminen kokonaisuudessaan ovat avainasemassa lähi- ja kotimaisen luomuruokatuotannon, ruokaturvan sekä viennin vahvistamisessa. Perusmaatalouden kannattavuus ja uusien yrittäjien alalle tuleminen on turvattava tästäkin näkökulmasta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 3 509 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ruokaketjun kehittämisestä annettavan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti ruokaketjun toimenpideohjelman toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin sekä muihin erityisavustuksiin, jotka toteuttavat ruokapoliittisen selonteon tavoitteita

2) enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 400 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys on siirtoa momentilta 30.20.40 käytettäväksi peruna-alan kehittämis- ja menekinedistämistoimenpiteisiin.


2015 I lisätalousarvio400 000
2015 talousarvio3 509 000
2014 III lisätalousarvio3 175 000
2014 talousarvio5 349 000
2013 tilinpäätös3 293 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 400 000 euroa.

60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.

Selvitysosa: Budjettisiirrolla katetaan niitä Maatalouden interventiorahaston menoja, jotka jäävät valtion vastattavaksi. Valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän lähinnä interventiovarastoinnista aiheutuvia menoja, joiden määrää ei voida tarkkaan arvioida. Valtion vastattaviksi menoiksi arvioidaan 565 000 euroa, mistä 400 000 euroa katetaan budjettisiirrolla ja 165 000 euroa rahaston omasta pääomasta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos46
Yhteensä46

2015 talousarvio400 000
2014 talousarvio354 000
2013 tilinpäätös1 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.

61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 3 v)

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentille myönnetään 250 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/1966) 2 §:ssä tarkoitetun siirron maksamiseen.

Selvitysosa: Määräraha on siirtoa momentilta 30.20.40 käytettäväksi hevostalouden kehittämishankkeiden rahoittamiseen.


2015 I lisätalousarvio250 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään 250 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/1966) 2 §:ssä tarkoitetun siirron maksamiseen.

62. (30.30.20, osa ja 41, osa) Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 5 580 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) enintään 4 880 000 euroa tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittämisestä aiheutuneiden valtionapujen maksamiseen (VNA 96/2010)

2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin enintään 100 000 euroa

3) valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun ja eläinten hyvinvointikeskusverkoston menoihin

4) valtionapujen myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeita korvaavien vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Tavoitteena on varmistaa, että tiloilla kuolleet tuotantoeläimet hävitetään sivutuoteasetuksen (EU:n asetus 1069/2009) vaatimusten mukaisesti.

Valtionapuja on tarkoitus myöntää eläinsuojelujärjestöille ja Helsingin yliopistolle eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun sekä eläinten hyvinvointikeskusverkostosta aiheutuviin menoihin.

Lisäksi valtionapua myönnetään Tampereen yliopistolle (FICAM, vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille) eläinkokeettomien menetelmien edistämiseen ja siihen liittyvään tutkimukseen sekä hallitusohjelman tavoitetta edistävään eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittäminen (enintään)4 880 000
Valtionavut valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille (enintään)100 000
Valtionapu Helsingin yliopistolle500 000
Valtionapu Tampereen yliopistolle, FICAM 100 000
Yhteensä5 580 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos (vastaava vähennys momentilla 30.20.40)50
Yhteensä50

2015 talousarvio5 580 000
2014 talousarvio5 530 000
2013 tilinpäätös5 424 217

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 5 580 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) enintään 4 880 000 euroa tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittämisestä aiheutuneiden valtionapujen maksamiseen (VNA 96/2010)

2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin enintään 100 000 euroa

3) valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun ja eläinten hyvinvointikeskusverkoston menoihin

4) valtionapujen myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeita korvaavien vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 320 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 5 200 000 euroa tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja hävittämisestä aiheutuneiden valtionapujen maksamiseen (VNA 96/2010).

Selvitysosa: Tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja hävittämisestä aiheutuviin välttämättömiin menoihin arvioidaan tarvittavan 320 000 euroa enemmän kuin talousarviossa on osoitettu. Kuolleista tuotantoeläimistä saadaan mm. tilakoon kasvusta johtuen aikaisempaa suurempi osa lainsäädännön vaatimusten mukaisesti keräilyn piirin, jonka johdosta valtionavun tarve on kasvanut.


2015 IV lisätalousarvio320 000
2015 talousarvio5 580 000
2014 tilinpäätös5 523 703
2013 tilinpäätös5 424 217

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 320 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 5 200 000 euroa tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja hävittämisestä aiheutuneiden valtionapujen maksamiseen (VNA 96/2010).