Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. Yleissivistävä koulutus
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
              01. Suomen Akatemian toimintamenot
              02. Arkistolaitoksen toimintamenot
              03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot
              04. Varastokirjaston toimintamenot
              20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot
              22. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus
              (30.) Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin
              50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan
              51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
              52. Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan
              53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen
              54. Strateginen tutkimusrahoitus
              55. (29.40.30) Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan
              66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
              86. Valtion rahoitus ammattikorkeakoulujen pääomaan
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

40. Korkeakouluopetus ja tutkimusPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Valtuus

Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin ja Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2015 hyväksyä sitoumuksia 318 829 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 10 000 000 euroa on tarkoitettu kansallisen, kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ja vähintään 10 000 000 euroa on tarkoitettu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen ja 50 000 000 euroa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen. Lisäksi mikäli vuoden 2014 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2015.

Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Yliopistot ja ammattikorkeakoulut edistävät toiminnallaan suomalaista kilpailukykyä, hyvinvointia ja sivistystä sekä kestävää kehitystä. Toiminta on korkealaatuista, kansainvälistä, vaikuttavaa, eettistä ja tukee monikulttuurisen yhteiskunnan kehitystä.
  • — Suomen tieteen kansainvälinen taso, tieto- ja osaamispohja vahvistuvat sekä kansantalouden innovaatiokapasiteetti kasvaa.
  • — Korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan.
  • — Korkeakoulutuksen ja korkeakoulututkintojen sisältöjä kehitetään määrällisesti ja laadullisesti paremmin yhteiskunnan ja työelämän muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Opintoprosesseja kehitetään siten, että työurat pitenevät.
  • — Edistetään tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta, mukaan lukien kaupallistaminen.
Toiminnallinen tuloksellisuus

Korkeakoulut (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) kehittävät toimintaansa kansainvälisinä ja vetovoimaisina oppimis- ja tutkimusympäristöinä. Korkeakoulut profiloituvat omille vahvuusalueilleen ja niiden rooli eurooppalaisen korkeakoulu- ja tutkimusalueen toimijoina vahvistuu. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään edelleen tutkintojen erilaisten tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta.

Korkeakoulut järjestävät toimintansa taloudellisesti, tuottavasti ja tehokkaasti. Korkeakoulut vahvistavat tarkoituksenmukaista yhteistyötä ja jatkavat toimintarakenteidensa uudistamista. Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa kootaan riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamiskeskittymiksi. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä syvennetään monivuotisessa prosessissa. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan ja luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Yliopistot edistävät tutkijanuraa.

Korkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa ja -rakenteensa siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänotettavista lisätään. Työurien pidentämistavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan korkeakoulujen hakijasuman purku kasvattamalla määräaikaisesti korkeakoulujen sisäänottoa vuosina 2014—2015 tulevaisuuden työvoimatarpeen kannalta oleellisilla aloilla. Korkeakoulupaikkojen käytön tehostamiseksi kehitetään korkeakoulujen yhteistä sähköistä hakujärjestelmää. Tutkinnon jälkeisen koulutuksen kehittämisellä tuetaan osaamisen uusintamista ja työurien pidentämistä.

Korkeakoulut parantavat opetuksen laatua ja hyvän oppimisen edellytyksiä. Korkeakoulut kehittävät toimintaansa siten, että ne ovat kilpailukykyisiä, tasa-arvoisia, esteettömiä ja kiinnostavia työ- ja oppimisympäristöjä.

Tiedepoliittisin instrumentein edistetään vahvojen ja verkottuneiden tutkimuskeskittymien muodostumista, kansainvälistymistä ja kytkeytymistä EU:n ja globaaleihin tutkimus- ja osaamisverkostoihin. Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja tutkimusinfrastruktuureja sekä kansallisia vahvuuksia tukevaa ja synnyttävää tutkimusta. Tutkimuslaitosten ja -rahoituksen kokonaisuudistuksen puitteissa tehostetaan tutkimustoimintaa ja sen vaikuttavuutta sekä suunnataan voimavaroja uudelleen yhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mukaisesti.

Edistetään tutkimuksen media- ja kansalaisnäkyvyyttä, tiedekasvatusta sekä tutkimustulosten hyödyntämistä julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämän kehittämisessä.

Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen turvataan korkeatasoisilla tukipalveluilla ja tutkimuksen tietohuollolla. Tutkimusaineistojen avointa saatavuutta parannetaan. Avointa tieteellistä julkaisutoimintaa sekä aineistojen haettavuutta ja pitkäaikaissäilyttämistä edistetään hallinnonalojen välisenä yhteistyönä.

Tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus

 20092010201120121)2013
arvio
2014
arvio
2015
arvio
        
T&K-menojen BKT-osuus (%)3,943,903,803,553,493,403,30
Tutkimushenkilöstön osuus työllisistä (%)2,462,442,352,352,352,352,35
Tieteelliset julkaisut miljoonaa asukasta kohden (kpl)2)1 9001 9001 9001 9002 0002 0002 000

1) Vuoden 2011 tiedoissa tieteelliset julkaisut arvio.

2) Lähde ISI Web of Knowledge (artikkelit, katsausartikkelit, kommentit, kirjeet ja konferenssijulkaisut).

Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)

 Myöntämisvaltuus Menot 
Vuosi 2014201520162017201820192020
         
2006205,64,4      
2007225,3       
2008245,6       
2009258,517,30,9     
2010369,160,29,60,0    
2011316,1107,234,36,90,0   
2012282,490,070,531,46,60,1  
2013302,682,387,473,230,04,00,0 
2014280,016,268,868,865,950,81,0 
2015318,8 19,870,875,885,857,88,6
Yhteensä 377,6291,3251,1178,3140,758,88,6

Myöntämisvaltuuden muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 50 000 000 euroa siirtona yliopistoilta kilpailtuun rahoitukseen, 17 000 000 euroa vuoden 2014 kertaluonteinen säästöpäätös ja 4 000 euroa työmarkkinaratkaisusta ja vähennyksenä 7 500 000 euroa strategisen tutkimuksen rahoitusvälineeseen, 20 000 000 euroa sopeutussäästönä, 3 000 euroa palkkaliukumasäästönä ja 689 000 euroa 1-vuotisten hankkeiden rahoituksen osuutena, jota ei sisällytetä myöntövaltuuteen.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Tutkimus- ja kehitystoiminta (t&k). Hallitusohjelman mukaan t&k-menoissa tavoitellaan 4 prosentin osuutta bruttokansantuotteesta, mutta toiminnan rahoitus on laskenut viime vuosina. T&k-menojen osuus bkt:sta oli korkeimmillaan vuonna 2009, jolloin se oli 3,75 prosenttia, mutta sen jälkeen taso on alentunut 3,4 prosenttiin, ja lähivuosina se jää alle 3,3 prosentin, jos taloudessa ja yritysten uudistumiskyvyssä ei tapahdu käännettä parempaan.

Tähänastisen hallituskauden (2011—2014) aikana valtion t&k-rahoitus on laskenut reaalisesti 240 milj. euroa (-11,3 %). Valtionrahoituksen bkt-osuuden arvioidaan olevan 0,96 prosenttia vuonna 2014. Suomi on näin ollen jäänyt jälkeen myös siitä EU:ssa sovitusta tavoitteesta, jonka mukaan julkisen t&k-rahoituksen tulisi olla 1 prosentti bkt:sta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hallitusohjelman mukaiseen 4 prosentin tavoitteeseen on vuonna 2014 matkaa arviolta yli 1,2 mrd. euroa.

Valiokunta viittaa myös Suomen Akatemian julkistamaan Tieteen tila 2014 -raporttiin, jonka mukaan Suomi on jäämässä jälkeen muista edistyneistä tiedemaista. Suomen tutkimusjärjestelmän keskeisiä ongelmia ovat mm. pieni yksikkökoko, kansainvälistymistoimien tehottomuus sekä tutkimusjärjestelmän hajanaisuus.

Valiokunta korostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan merkitystä ja toteaa, että niillä edistetään yhteiskunnan uudistumista ja hyvinvointia ja vahvistetaan kestävän kasvun sekä kansainvälisen kilpailukyvyn edellytyksiä. Keskeistä on laadukas koulutus ja tutkimus sekä menestykselliset innovaatiot ja kasvuyrittäjyys. Julkisen rahoituksen on oltava myös pitkäjänteistä ja ennakoivaa, ja sen riittävyys on kyettävä varmistamaan myös taantuman oloissa.

Valiokunta pitää myönteisenä, että julkistalouden vaikeuksista huolimatta hallitus on pyrkinyt vahvistamaan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehittämistoimia mm. kompensoimalla yliopistojen indeksikorotuksen puolituksen kertaluonteisella määrärahalisäyksellä vuonna 2015. On myös perusteltua, että yliopistojen profiloitumista vauhditetaan siirtämällä niiltä Suomen Akatemialle 50 milj. euroa, joka palaa yliopistojen käyttöön vuonna 2015 Suomen Akatemian avaaman kilpailun perusteella. Yliopistojen profiloitumisen lisäksi on myös edistettävä yliopistojen yhteistyötä ja yhteistyöhankkeita.

Myös Tekesin lainavaltuuksia korotetaan, joskin samanaikaisesti sen avustusvaltuuksia vähennetään. Tämän on valiokunnan asiantuntijakuulemisessa arvioitu heikentävän tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, sillä lainat sopivat markkinoita jo lähellä olevan kehitystyön rahoitukseen, kun taas avustuksilla voidaan saavuttaa yhtä yritystä laajemmalle ulottuvia vaikutuksia.

Ensi vuonna toimintansa aloittaa strategisen tutkimuksen rahoitusväline (29.40.54), jolla tuetaan mm. korkeatasoista ja vaikuttavaa tutkimusta sekä tuotetaan päätöksentekoa tukevaa tietoa. Tutkimusrahoitukseen liittyvä myöntövaltuus on 55,6 milj. euroa, joka on siirretty Suomen Akatemiasta ja Tekesistä sekä valtion tutkimuslaitosten toimintamenoista.

Valiokunta pitää strategisen tutkimuksen rahoitusta hyvänä, mutta toteaa, että rahoitussiirrot ovat saattaneet kansainvälisesti laadukkaan tutkimuslaitoskentän vaikeaan tilanteeseen. Esim. VTT ja THL ovat korkeatasoista tutkimusta ja asiantuntemusta tuottavia organisaatioita, jotka ovat joutuneet irtisanomaan osaavaa henkilökuntaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että seuraavalla hallituskaudella arvioidaan, miten uudistukset ovat onnistuneet ja mitä uusia ja korjaavia toimenpiteitä mahdollisesti tarvitaan. Valiokunta viittaa myös jäljempänä momentin 33.60.32 kohdalla lausuttuun.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Valtuus

Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin ja Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2015 hyväksyä sitoumuksia 318 829 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 10 000 000 euroa on tarkoitettu kansallisen, kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ja vähintään 10 000 000 euroa on tarkoitettu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen ja 50 000 000 euroa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen. Lisäksi mikäli vuoden 2014 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2015.

Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.

01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 423 000 euroa.

Selvitysosa: Suomen Akatemia on tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja Suomessa ja aktiivinen toimija kansallisessa ja kansainvälisessä tiede- ja innovaatiopolitiikassa. Suomen Akatemian yhteydessä toimii strategisen tutkimuksen neuvosto, jonka hallinnolliset palvelut tuottaa Akatemian hallintovirasto.

Toiminnallinen tuloksellisuus
  • — Suomen Akatemia kohdentaa tutkimusrahoitusta suomalaisen tutkimuksen vahvuusalueisiin huolehtien samalla tieteen monimuotoisuudesta ja uudistumisesta. Akatemia tukee kaikissa rahoitusmuodoissa uusia tieteellisiä avauksia ja läpimurtoja sekä innovaatioiden syntymistä.
  • — Akatemia tukee riittävän ja kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkijakunnan kehittymistä ottaen huomioon Suomen tutkimuksen vahvuusalueet sekä tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän tarpeet.
  • — Akatemia tukee tutkimusyhteistyötä strategisesti valittujen kohdemaitten kanssa. Akatemia edistää tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja verkostoitumista tukemalla tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden osallistumista eurooppalaiseen ja globaaliin tutkimusyhteistyöhön.
  • — Akatemia edistää tieteellisten aineistojen ja julkaisujen avointa saatavuutta.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
  • — Suomen Akatemia kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi. Akatemia kehittää rakenteitaan, toimintatapojaan ja päätöksentekojärjestelmäänsä tehokkaan ja laadukkaan toiminnan turvaamiseksi keskittyen ydintehtäviinsä.
Tunnuslukuja2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
     
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus    
Hankekannan volyymi, strateginen painotus (%)    
Akatemian tutkimusohjelmat68kasvaakasvaa
Huippuyksikköohjelmat88kasvaakasvaa
Tutkimusinfrastruktuurit32kasvaakasvaa
Tuotokset ja laadunhallinta    
Käsiteltyjen hakemusten määrä1)3 7243 8003 8003 800
Tutkimusohjelmat/joissa kv. rahoitusyhteistyötä12/1211/1112/1212/12
Toiminnallinen tehokkuus    
Rahoitustoiminnan kokonaiskustannukset/rahoituspäätökset (%)2,9<3,5<3,5<3,5
Henkisten voimavarojen hallinta    
Sairauspäivien lkm/htv7,9<8<8<8
Henkilötyövuodet2)142,5143135<=151

1) Vuoden 2015 luku ei sisällä syksyllä 2014 toimintansa aloittavan strategisen tutkimuksen neuvoston käsittelemiä hakemuksia.

2) Vuoden 2015 tavoiteluku sisältää enintään 16 htv:n lisäyksen strategisen tutkimuksen neuvoston hallinnointiin.

Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.40.22, 29.40.51, 29.40.53, 29.40.54 ja 29.40.66 määrärahoja.

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Suomen Akatemian suoritteista perittävistä maksuista (694/2012).

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Bruttomenot12 35612 73210 623
Bruttotulot428400200
Nettomenot11 92812 332 10 423
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 7 301  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 7 802  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteinen säästö-3 000
Strategisen tutkimuksen neuvoston hallinnointi (siirto momentilta 29.40.54)1 512
Tuottavuustoimet-135
Hallinnon tilatehokkuus (HO)-100
Palkkaliukumasäästö-18
Palkkausten tarkistukset50
Toimintamenojen lisäsäästö -159
Toimintamenojen tuottavuussäästö-61
Vuokramenojen indeksikorotus19
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-17
Yhteensä-1 909

2015 talousarvio10 423 000
2014 talousarvio12 332 000
2013 tilinpäätös12 429 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 423 000 euroa.

02. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 683 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) arkistolaitoksen kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Arkistolaitos on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka toiminnan tavoitteena on, että yhteiskunnan ja yksilön kannalta merkittävä arkistoaines säilyy suppeassa ja käyttökelpoisessa muodossa ja on tehokkaasti käytettävissä. Arkistolaitoksen tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja niiden käytettävyys, tukea tutkimusta ja kehittää arkistotointa.

Toiminnallinen tuloksellisuus
  • — Arkistolaitos kehittää ja ohjaa arkistotointa siten, että julkisen sektorin asiakirjahallintoa ja arkistotointa hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti.
  • — Arkistolaitos säilyttää hallussaan olevat arkistoainekset tehokkaasti ja turvallisesti sekä parantaa niiden käytettävyyttä ja saatavuutta.
  • — Arkistolaitos tarjoaa asiakkailleen monipuolista, luotettavaa ja nopeaa tietopalvelua kehittäen sähköistä tilaus- ja asiakaspalvelua.
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
  • — Arkistolaitos kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi. Arkistolaitos kehittää rakenteitaan, toimintatapojaan ja organisaatiotaan tehokkaan ja laadukkaan toiminnan turvaamiseksi keskittyen ydintehtäviinsä.

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen arkistolaitoksen suoritteiden maksuista (1064/2013).

Tunnuslukuja 2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
     
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus    
Arkistoaineksen kokonaismäärä (hyllymetriä)195 292200 631204 000208 000
Digitoitu aineisto (kuvatiedostojen määrä)16 788 77921 495 53522 100 00023 100 000
Tutkijasalikäynnit (kpl)39 82737 16038 00035 000
Aineiston verkkokäyttö (latauksia kpl)28 470 00033 740 00038 000 00040 000 000
Tuotokset ja laadunhallinta    
Aineistojen kartunta (hm/vuosi)5 2465 3394 0004 000
Digitointi (kuvatiedostoja/vuosi)3 755 6604 706 756800 0001 000 000
Annettu koulutus (luentotunnit/osallistujat)550/1 233266/1 004350/700 
Annetut todistukset ja selvitykset (kpl)22 06823 12025 00022 000
Toiminnallinen tehokkuus    
Arkistoaineksen kokonaismäärä hm/htv829837864946
Henkisten voimavarojen hallinta    
Sairauspäivien lkm/htv7,27,5<9<8
Henkilötyövuodet1)235,7239,5236220

1) Sisältää myös määräaikaisten hankkeiden henkilöstön.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Bruttomenot21 86419 70219 383
Bruttotulot2 796600700
Nettomenot19 06819 10218 683
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 263   
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 749  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hallinnonalan rakenteen uudistaminen-100
Tuottavuustoimet-180
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO)-55
Palkkaliukumasäästö-25
Palkkausten tarkistukset79
Toimintamenojen lisäsäästö -221
Toimintamenojen tuottavuussäästö-95
Vuokramenojen indeksikorotus104
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-26
Tasomuutos100
Yhteensä-419

2015 talousarvio18 683 000
2014 talousarvio19 102 000
2013 tilinpäätös19 554 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 688 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 5 000 euroa talousarvioesityksen 18 683 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2015 talousarvio18 688 000
2014 talousarvio19 102 000
2013 tilinpäätös19 554 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 688 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) arkistolaitoksen kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 820 000 euroa.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu huonokuntoisten aineistokoteloiden uusimiskustannuksista ennen aineiston siirtoa uuteen Mikkeliin rakennettavaan keskusarkistoon. Hankkeen työllisyysvaikutus on 10 henkilötyövuotta.


2015 I lisätalousarvio820 000
2015 talousarvio18 688 000
2014 talousarvio19 102 000
2013 tilinpäätös19 554 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 820 000 euroa.

03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 464 000 euroa.

Selvitysosa: Kotimaisten kielten keskus on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka huoltaa suomea ja ruotsia sekä koordinoi saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen huoltoa. Kotimaisten kielten keskuksen tehtävänä on lisäksi neuvonta, sanakirjatyö sekä kielenhuoltoon ja sanakirjatyöhön liittyvä tutkimus.

Tunnuslukuja2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
     
Julkaisutoiminta, kpl382527300300
Tietopalvelutehtävät, kpl1 4191 3381 2001 000
Sähköiset aineistot1)43 09944 39548 00051 000
Sairauspäivien lkm/htv55,9<8<8
Henkilötyövuodet76,176,1<88,8<88

1) Aineiston määrän ja jalostusasteen kehittyminen kumulatiivisesti.

Kotimaisten kielten keskuksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.40.53 määrärahoja.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Bruttomenot2 3042 5992 064
Bruttotulot559600600
Nettomenot1 7451 9991 464
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 087  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle1 384  

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Kotimaisten kielten keskuksen suoritteiden maksuista (1063/2013).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tuottavuustoimet-495
Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille 29.40.50)-2
Palkkaliukumasäästö-3
Palkkausten tarkistukset7
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54)-15
Toimintamenojen lisäsäästö -17
Toimintamenojen tuottavuussäästö-7
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22)-7
Vuokramenojen indeksikorotus7
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-2
Tasomuutos-1
Yhteensä-535

2015 talousarvio1 464 000
2014 talousarvio1 999 000
2013 tilinpäätös2 042 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 464 000 euroa.

04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 863 000 euroa.

Selvitysosa: Varastokirjaston tehtävänä on vastaanottaa ja säilyttää tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se käyttöön. Varastokirjasto vastaa osaltaan valtakunnallisen kokoelmapolitiikan kehittämisestä. Toiminnan tarkoituksena on vähentää kaikkien Suomen kirjastojen kokoelmatilan tarvetta ottamalla vastaan niiden aineistoa.

Tunnuslukuja2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
     
Vastaanotetun aineiston määrä (hm)7 7186 4595 0005 000
Tilausten määrä79 44880 87182 00081 000
Sairauspäivien lkm/htv12,613,3<8<8
Henkilötyövuodet 18,9522,21919

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Bruttomenot1 6361 874 1 869
Bruttotulot656
Nettomenot1 6301 869 1 863
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta90  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle78  

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen Varastokirjaston suoritteista perittävistä maksuista (1346/2006).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tuottavuustoimet-9
Vuokramenojen indeksikorotus, vuonna 2014 käyttöön otetut lisätilat7
Palkkaliukumasäästö-2
Palkkausten tarkistukset6
Toimintamenojen lisäsäästö -22
Toimintamenojen tuottavuussäästö-9
Vuokramenojen indeksikorotus9
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-3
Tasomuutos17
Yhteensä-6

2015 talousarvio1 863 000
2014 talousarvio1 869 000
2013 tilinpäätös1 618 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 863 000 euroa.

20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 43 160 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen sekä CIMOn kanssa erikseen sovittaviin korkeakoulujen kansainvälistymistä edistäviin apurahoihin

2) korkeakoulujen ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

5) enintään 18 000 000 euroa avustuksina korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikaiseen lisäykseen.

Selvitysosa: Kehittämistoimilla tuetaan erityisesti korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä ja uudistamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia. Opintojen nopeuttamiseksi ja opintojen aloitusiän alentamiseksi kehitetään uutta korkeakoulujen sähköistä hakujärjestelmää. Korkeakouluopintoihin sijoittumisen nopeuttamiseksi tavoitteena on lisätä määräaikaisesti korkeakoulutuksen aloituspaikkoja yhteensä noin 3 000 vuosina 2014—2015. Aloituspaikkalisäykset kohdennetaan ennakointien mukaisesti aloille, joilla on työvoimakysyntää ja aloille, joilla on merkitystä tulevaisuuden kasvupotentiaalin kannalta.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta5 144 000
Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut ja tietoverkko17 016 000
Korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikainen lisäys18 000 000
Tietovarantojen avaaminen ja avoimen tieteen edistäminen3 000 000
Yhteensä43 160 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kasvutoimi (Tietovarantojen avaaminen ja avoimen tieteen edistäminen)3 000
Kertamenon poistuminen-9 000
Korkeakoulujen hakijasuman purkaminen18 000
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-804
Yhteensä11 196

2015 talousarvio43 160 000
2014 I lisätalousarvio9 450 000
2014 talousarvio31 964 000
2013 tilinpäätös35 631 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 45 160 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

6) rakennemuutoksen johdosta käynnistettävien tutkintoon johtavien muuntokoulutusohjelmien rahoittamiseen.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 6) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 6).

Lisäys 2 000 000 euroa talousarvioesityksen 43 160 000 euroon nähden aiheutuu ICT-alan rakennemuutoksen vauhdittamiseksi ja äkillisen rakennemuutoksen haittavaikutusten minimoimiseksi yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa käynnistettävien tutkintoon johtavien muuntokoulutusohjelmien rahoittamisesta.


2015 talousarvio45 160 000
2014 I lisätalousarvio9 450 000
2014 talousarvio31 964 000
2013 tilinpäätös35 631 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Valiokunta pitää hyvänä ja perusteltuna, että momentille lisätään 2 milj. euroa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa käynnistettävien muuntokoulutusohjelmien rahoittamiseen. Kysymys on koulutuksesta, jolla pyritään vauhdittamaan ICT-alan rakennemuutosta ja minimoimaan niitä haittavaikutuksia, joita alan äkillisestä rakennemuutoksesta on aiheutunut.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös koulutusviennin edistämiseen, sillä suomalaiselle koulutusosaamiselle on kasvavaa kysyntää erityisesti nousevissa talouksissa. Koulutusvientiä on kehitetty vuodesta 2010 lähtien, jolloin valtioneuvosto hyväksyi asiaa koskevan periaatepäätöksen. Koulutusviennin vahvistamiseksi tarvitaan kuitenkin vielä lisäpanostuksia, jotta alan suomalaiset asiantuntijat voisivat toimia aiempaa aktiivisemmin tärkeimmissä kohdemaissa ja alueilla.

Lastentarhanopettajakoulutus

Eduskunta on lisännyt yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen vuosille 2012—2014 yhteensä 4,8 milj. euroa, jonka turvin suomen- ja ruotsinkieliseen koulutukseen on otettu yhteensä 360 opiskelijaa. Koulutukset ovat käynnissä kaikissa seitsemässä lastentarhanopettajankoulutusta antavassa yliopistossa.

Yliopistollisen koulutuksen saaneista lastentarhanopettajista on edelleen pulaa ja epäpäteviä lastentarhanopettajia arvioidaan olevan noin 1 500. Eniten epäpäteviä opettajia on ruotsinkielisessä päivähoidossa, pääkaupunkiseudulla ja pääkaupunkiseudun lähikunnissa. Tilannetta pahentaa nopea eläköityminen, sillä lastentarhanopettajista eläköityy 20 prosenttia vuosien 2012—2020 välillä.

Valiokunta pitää yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen lisäämistä välttämättömänä, sillä varhaiskasvatus on aiempaa vahvemmin liittymässä osaksi kasvatus- ja koulutusjärjestelmää, jolloin pedagogisen osaamisen tarve kasvaa. Lastentarhanopettajakoulutuksen tarvetta lisää myös hallituksen linjaus, jonka mukaan varhaiskasvatukseen osallistuvien määrä on 95 prosenttia 4-vuotiaista vuoteen 2020 mennessä, kun vuonna 2011 neljävuotiaista oli päivähoidossa 74,2 prosenttia. Pedagogiikan osaamisen tarve on otettava huomioon myös varhaiskasvatuslain valmistelutyössä.

Valiokunta korostaa, että varhaiskasvatuslaissa on myös otettava huomioon pedagogiikan korostunut merkitys.

Valiokunta lisää momentille 1 500 000 euroa yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen.

Sosiaalityöntekijöiden koulutus

Eduskunta on lisännyt myös sosiaalityöntekijöiden koulutusmäärärahoja, joiden avulla koulutetaan yli 200 uutta sosiaalityöntekijää. Tämäkään ei riitä paikkaamaan sosiaalityöntekijävajetta, joka johtuu sekä pitkään jatkuneesta riittämättömästä koulutuksesta että yhä kiihtyvästä eläköitymisestä. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan eläkepoistuma ja muut vajeet huomioon ottaen vuosina 201— 2016 tarvitaan 1 665 uutta sosiaalityöntekijää. Vuonna 2016 sosiaalihuollon käytössä olisi kuitenkin 794 sosiaalityöntekijää vähemmän kuin vuonna 2012. Ellei koulutusta lisätä, tilanteen arvioidaan vielä vaikeutuvan 2020-luvulla.

Yliopistoihin kohdennettua ns. hakijasuman purkamisen rahoitusta on päätetty käyttää myös sosiaalityöntekijöiden koulutuksen lisäämiseen ja tarkoitus on lisätä 70 aloituspaikkaa vuosina 2014—2015. Valiokunta pitää tätä perusteltuna, mutta vielä riittämättömänä toimena sosiaalityöntekijävajeen poistamiseen.

Valiokunta painottaa, että koulutusta koskevien ratkaisujen tulee perustua riittävän pitkäkestoisiin ratkaisuihin, joiden yhteydessä arvioidaan myös koulutuksen rakenteelliset kehittämistarpeet. Sosiaalityöntekijöiden koulutusmääriä arvioitaessa on otettava huomioon mm. sosiaalityön tarpeen voimakas kasvu ja erityisesti lastensuojelun asiakasmäärien nousu. Myös laadukkaiden ja kustannustehokkaiden kunnallisten palveluiden järjestäminen edellyttää riittävästi pätevää henkilökuntaa, joka pystyy kehittämään uusia ja kustannustehokkaita työtapoja.

Valiokunta lisää momentille 1 300 000 euroa sosiaalityöntekijöiden koulutukseen.

Suomen poliittista kulttuuria ja päättäjiä koskeva tutkimus

Valiokunta viittaa talousarvioaloitteeseen TAA 442/2014 vp ja lisää momentille 80 000 euroa Suomen poliittista kulttuuria ja päättäjiä 1960-luvun kylmän sodan maailmassa koskevan tutkimusprojektin kulujen kattamiseen. Kyseessä on yhdysvaltalaisen Karen Ericksonin vuonna 1960 tekemiin haastatteluihin liittyvä tutkimustyö ja sen julkistaminen. Haastattelujen tuloksena syntynyt aineisto on sekä kansallisesti että kansainvälisesti poikkeuksellisen laaja ja kattava eikä sen julkistamiseen ole tässä vaiheessa enää lainsäädännöllistä estettä. Tutkimusprojektin toteuttaa Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu ja amerikkalaisena yhteistyökumppanina on Washingtonissa sijaitseva Woodrow Wilson International Center. Projektin on arvioitu kestävän kaksi vuotta, ja sen kustannusarvio on noin 650 300 euroa.

Momentin määräraha

Momentille lisätään yhteensä 2 880 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 48 040 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen sekä CIMOn kanssa erikseen sovittaviin korkeakoulujen kansainvälistymistä edistäviin apurahoihin

2) korkeakoulujen ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

5) enintään 18 000 000 euroa avustuksina korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikaiseen lisäykseen

6) rakennemuutoksen johdosta käynnistettävien tutkintoon johtavien muuntokoulutusohjelmien rahoittamiseen

7) enintään 1 500 000 euroa avustuksiin yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen ja enintään 1 300 000 euroa sosiaalityöntekijöiden koulutukseen

8) enintään 80 000 euroa Suomen poliittista kulttuuria ja päättäjiä 1960-luvun kylmän sodan maailmassa koskevaan tutkimukseen.

22. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 8 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää tutkimusinfrastruktuurihankkeista aiheutuvien palkkaus- ym. menojen ja valtionavustusten maksamiseen sekä tutkimusinfrastruktuurihankkeiden kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta ja kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös arvioinneista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisesti.

Selvitysosa: Rahoituksella vahvistetaan tutkimuksen infrastruktuureja ja edistetään kansallista infrastruktuuripolitiikkaa. Rahoituksen suuntaamisessa otetaan huomioon vuonna 2014 julkistettu tutkimusinfrastruktuurien tiekartta, jossa on tunnistettu Suomen kansallisesti ja kansainvälisesti keskeisimmät tutkimusinfrastruktuurit.


2015 talousarvio8 500 000
2014 talousarvio8 500 000
2013 tilinpäätös5 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 8 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää tutkimusinfrastruktuurihankkeista aiheutuvien palkkaus- ym. menojen ja valtionavustusten maksamiseen sekä tutkimusinfrastruktuurihankkeiden kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta ja kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös arvioinneista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisesti.

(30.) Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa: Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 29.40.55.



50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 1 904 269 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena

1) 1 657 264 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen

2) 161 675 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin

3) 58 330 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen

4) 27 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen yliopistolain (558/2009) väliaikaisesta muuttamisesta siten, että mitä lain 49 §:n 2 momentissa säädetään sovelletaan vuonna 2015 vain puolella indeksin vaikutuksesta. Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (182/2012) perusteella. Perusrahoitusta kohdennetaan yliopistoille laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus (75 %) sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella (25 %). Toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvä rahoitusosio jakaantuu koulutuksen osuuteen, joka on 41 prosenttia koko perusrahoituksesta ja tutkimuksen osuuteen, joka on 34 prosenttia koko perusrahoituksesta. Valtion rahoituksella kannustetaan yliopistojen profiloitumisen ja jatkuvan laadun parantamisen ohella tuottavaan ja taloudelliseen toimintaan.

Yliopistojen rahoitusmalli korostaa laatua, vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja kansainvälistymistä. Valtion rahoitusta kohdennetaan erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden sekä tieteellisten julkaisujen ja kilpaillun tutkimusrahoituksen perusteella. Kansainvälistyminen otetaan huomioon useamman kriteerin kautta. Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet ottavat huomioon yliopistojen valtakunnalliset tehtävät, alakohtaisuuden, harjoittelukoulut ja Kansalliskirjaston toiminnan. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös strategiaperusteinen rahoitus, joka perustuu yliopistojen strategiatyöhön ja sen keskeisiin painopisteisiin sekä yliopistojen profiloitumiseen.

Vuodesta 2015 alkaen yliopistojen rahoitusmallissa vahvistetaan laadullisia tekijöitä ottaen huomioon opiskelijapalaute ja julkaisujen tasoluokitus. Lisäksi opiskelijoiden nopeampaa valmistumista tukevan lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden painoarvoa rahoituksen kohdentamisessa nostetaan.

Valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseen liittyen yhdistetään Kuluttajatutkimuskeskus ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Helsingin yliopistoon vuoden 2015 alusta lukien. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvät esitykset laiksi kuluttajatutkimuskeskuksen toiminnan siirtämisestä Helsingin yliopistolle ja kuluttajatutkimuskeskuksen lakkauttamisesta sekä laeiksi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta annetun lain (1139/2007) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n muuttamisesta.

Yliopistojen perusrahoitusta korotetaan kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta yliopistoindeksin mukaista vuotuista kustannustason nousua vastaavasti.

Kohdan 2 korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistokohtaisen euromääräisen arvonlisäverokertymän perusteella.

Kohdassa 4 tarkoitettu rahoitus kohdennetaan yliopistojen kesken yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 ja 6 §:n mukaisten rahoitusperusteiden mukaisessa suhteessa.

Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallentamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.

Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 7 900.

Valtio on varautunut pääomittamaan yliopistoja kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, kuitenkin enintään 150 milj. eurolla. Valtion vastinrahoitukseen oikeuttava varainkeruu toteutetaan tarkemmin määriteltävällä tavalla vuosien 2014—2016 aikana siten, että vastinrahoituspäätökset tehdään yhdellä kertaa vuonna 2016.

Yliopistojen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet

 2009
toteutuma
2011
toteutuma
2013
toteutuma
20151)
tavoite
     
Alemmat korkeakoulututkinnot10 75513 27513 01714 200
Ylemmät korkeakoulututkinnot10 5352)12 51514 44415 023
Tohtorintutkinnot1 6421 6531 7241 635
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat6 9848 7529 6283)8 950
Vaihto-opiskelijat (lähteneet ja saapuneet, yli 3 kk)10 32710 25710 71311 950
Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilökunta1,511,68..1,75
Tohtorintutkinnot/tutkijanuravaihe IV, htv0,560,61..0,72
Opettaja- ja tutkijavierailut/opetus- ja tutkimushenkilökunta0,360,36..0,42
Ylemmät kk-tutkinnot/opetus- ja tutkimushenkilökunta4)0,690,70..0,88
Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus25,2 %25,6 %27,9 %31,7 %

1) Määrällisissä tavoitteissa vuoden 2015 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2013—2016.

2) Ylempien korkeakoulututkintojen määrän merkittävä väheneminen selittyy vuoden 2008 tutkintorakenneuudistuksella.

3) Vuoden 2012 toteutuma.

4) Vuoden 2010 tiedoista lähtien vierailujen minimipituus 1 vko, tätä aiemmin 2 vko.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus 1 657 264 000
— mistä kertaluonteisesti11 189 000
— Kansalliskirjasto17 043 000
— Harjoittelukoulut49 467 000
— Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus1 590 754 000
Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus58 330 000
Muiden yliopistojen kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus27 000 000
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista161 675 000
— Arvio vuoden 2015 ALV-kompensaatioksi148 826 000
— Vuoden 2013 korvauksiin kohdennetun ALV-kompensaation ja toteutuman välisen eron mukainen tarkistus 12 849 000
Yhteensä1 904 270 000

Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 9 572 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
ALV-kompensaation tarkentuminen-1 469
Hallitusohjelman mukainen kertaluonteinen lisäys11 189
Kasvutoimi (siirto momentille 29.40.51)-5 000
Kertaluonteisten lisäysten poisto-2 950
Kuluttajatutkimuskeskuksen siirto Helsingin yliopistoon (siirto momentilta 32.40.(04))1 776
Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momenteilta 28.30.02, 29.40.03, 30.20.(01), 30.20.02, 30.40.(01), 30.60.(01), 30.70.(02), 31.50.01, 32.20.01, 32.20.02, 32.20.05, 33.02.03, 33.03.04, 33.03.50, 35.01.04)500
Oikeuspoliittisen tutkimuskeskuksen siirto Helsingin yliopistoon (siirto momentilta 25.01.04)1 441
Yliopistoindeksi (1,3 %)11 189
Yhteensä16 676

2015 talousarvio1 904 269 000
2014 I lisätalousarvio7 342 000
2014 talousarvio1 887 593 000
2013 tilinpäätös1 862 922 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Kehyspäätöksen linjausten mukaisesti yliopistojen valtionrahoituksen indeksikorotus puolitetaan, josta aiheutuva kustannusvaikutus yliopistojen toiminnan valtionrahoitukseen on 11,2 milj. euroa. Tämä indeksikorotuksen puolittamisen vaikutus kompensoidaan kuitenkin ensi vuonna kertaluonteisella määrärahalisäyksellä, jolloin puolittamisen vaikutus valtionrahoituksen tasossa näkyy vasta vuodesta 2016 lähtien.

Yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaista muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 242/2014 vp) mukaan indeksikorotuksen puolittamisen ei arvioida vaarantavan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Toiminnan kustannusten alentaminen esityksessä ehdotetulla tavalla edellyttää esityksen mukaan kuitenkin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa strategisesti oikein kohdennettuja rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä ja toiminnan tehostamista vuodesta 2016 alkaen.

Valiokunta pitää hyvänä, että indeksikorotuksen puolittamisen vaikutus kompensoidaan korkeakoulusektorille kertaluonteisella määrärahalisäyksellä, mutta korostaa pitkäjänteisen ja vakaan tutkimusrahoituksen tärkeyttä. Valiokunta painottaa, että resurssien supistuessa on entistä tärkeämpää, että opetuksen ja tutkimuksen laatua pystytään nostamaan ja että yliopistot profiloituvat aiempaa selkeämmin omilla vahvuusalueillaan ja vähentävät samalla toiminnan epätarkoituksenmukaista päällekkäisyyttä.

Valiokunta toteaa, että talousarvioesityksen mukaan valtio on varautunut pääomittamaan yliopistoja kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, kuitenkin enintään 150 milj. eurolla. Valtion vastinrahoitukseen oikeuttava varainkeruu toteutetaan tarkemmin määriteltävällä tavalla vuosien 2014—2016 aikana siten, että vastinrahoituspäätökset tehdään yhdellä kertaa vuonna 2016. Ammattikorkeakoulujen osalta pääomittamiseen (50 milj. euroa) varaudutaan sen sijaan jo ensi vuoden talousarviossa (mom. 29.40.86).

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 1 904 269 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena

1) 1 657 264 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen

2) 161 675 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin

3) 58 330 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen

4) 27 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 941 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös 941 000 euroa Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintaedellytysten turvaamiseen.

Selvitysosa: Kuluttajatutkimuskeskuksen toiminta siirrettiin Helsingin yliopistolle vuoden 2015 alusta. Lisämääräraha on Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenomomentille 32.40.04 vuonna 2014 myönnetyn käyttämättä jäävän määrärahan uudelleenbudjetointia.


2015 IV lisätalousarvio941 000
2015 talousarvio1 904 269 000
2014 tilinpäätös1 894 935 000
2013 tilinpäätös1 862 922 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 941 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös 941 000 euroa Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintaedellytysten turvaamiseen.

51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 139 097 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen

4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.53 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus on budjetoitu maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Selvitysosa: Aiemmilta talousarviovuosilta siirtyneet määrärahat tullaan käyttämään Akatemian tekemien sitoumusten rahoittamiseen vuosina 2014—2015. Siirtyneiden määrärahojen käyttö pienentää talousarviovuoden määrärahatarvetta kertaluonteisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Arviomäärärahaksi muuttamisen ja valtuuden maksatuksen ajoituksen muutoksen vaikutus määrärahatarpeeseen (sis. 1-vuotisten hankkeiden määrärahalaskennan)-1 214
Kasvutoimi (siirto momentilta 29.40.50)5 000
Palkkaliukumasäästö-2
Palkkausten tarkistukset4
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54)-7 500
Säästöpäätös-1 000
Yhteensä-4 712

2015 talousarvio139 097 000
2014 talousarvio143 809 000
2013 tilinpäätös238 565 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 139 097 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen

4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.53 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus on budjetoitu maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentilta vähennetään 12 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys johtuu valtuuden käytöstä aiheutuvan määrärahatarpeen muutoksesta.


2015 I lisätalousarvio-12 000 000
2015 talousarvio139 097 000
2014 talousarvio143 809 000
2013 tilinpäätös238 565 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentilta vähennetään 12 000 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentilta vähennetään 10 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys johtuu valtuuspäätöksien maksatusten ajoituksen muutoksista.


2015 IV lisätalousarvio-10 000 000
2015 I lisätalousarvio-12 000 000
2015 talousarvio139 097 000
2014 tilinpäätös143 809 000
2013 tilinpäätös238 565 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentilta vähennetään 10 000 000 euroa.

52. Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 30 299 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistolain 75 ja 92 a §:n mukaisten korvausten maksamiseen Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle apteekkiliikkeen harjoittamisesta.

Selvitysosa: Yliopistolain perusteella valtio korvaa Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle vuosittain määrän, joka vastaa niiden apteekkiliikkeen harjoittamisesta saadun elinkeinotulon perusteella maksamaa yhteisöveroa. Valtio korvaa lisäksi vuosittain yliopistolle määrän, joka vastaa yliopiston apteekkiliikkeestä suorittamaa apteekkimaksua. Määräraha on mitoitettu vuoden 2013 toteutuman, 30 616 000 euroa, perusteella ottaen huomioon vähennyksenä 317 000 euroa vuoden 2013 korvauksiin budjetoidun määrän ja toteutuman välisenä erotuksena.

Määrärahasta on tarkoitus myöntää Helsingin yliopistolle 29 354 000 euroa ja Itä-Suomen yliopistolle 945 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Apteekkikompensaation tarkentuminen1 155
Yhteensä1 155

2015 talousarvio30 299 000
2014 talousarvio29 144 000
2013 tilinpäätös30 159 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 30 299 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistolain 75 ja 92 a §:n mukaisten korvausten maksamiseen Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle apteekkiliikkeen harjoittamisesta.

53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 102 601 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) Suomen Akatemian käytettäväksi myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä enintään 4 755 000 euroa 1-vuotisiin hankkeisiin: kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitomaksuihin sekä muihin 1-vuotisiin hankkeisiin

4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.51 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin

5) yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisten menojen maksamiseen

6) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 88 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin

7) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

8) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

9) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen ja tutkimuksen tietohuollon menojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen

10) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen sekä enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

11) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus on budjetoitu maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Kohdassa 6 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen70 673 000
Yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisiin menoihin5 443 000
Kotimaisten kielten keskuksen toimintaan3 547 000
Tiedeinstituuttien ja tutkimuslaitosten, Tiedekeskus Heurekan sekä eräiden tieteellisten seurojen ja yhdistysten toiminta-avustuksiin11 890 000
Päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettäviin avustuksiin600 000
Eräisiin kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin2 068 000
Tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseen ja muihin tieteen tukemisesta aiheutuviin menoihin7 700 000
Avustusten maksamiseen niiden tiedeinstituuttien tilakustannuksiin, jotka maksavat vuokraa Senaatti-kiinteistöille680 000
Yhteensä102 601 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-612
Yhteensä-612

2015 talousarvio102 601 000
2014 talousarvio103 213 000
2013 tilinpäätös102 185 964

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 102 601 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) Suomen Akatemian käytettäväksi myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä enintään 4 755 000 euroa 1-vuotisiin hankkeisiin: kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitomaksuihin sekä muihin 1-vuotisiin hankkeisiin

4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.51 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin

5) yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisten menojen maksamiseen

6) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 88 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin

7) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

8) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

9) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen ja tutkimuksen tietohuollon menojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen

10) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen sekä enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

11) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus on budjetoitu maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Kohdassa 6 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

54. Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 14 631 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2015 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 55 631 000 euron arvosta.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti kohdentamalla kilpailun kautta strategiseen tutkimukseen, millä tarkoitetaan pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkaus- ynnä muiden menojen ja valtionavustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää myös arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia.

Määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisesti. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.

Selvitysosa: Rahoituksella on tarkoitus vahvistaa yhteiskuntapolitiikka ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä. Rahoitusta kohdennetaan tutkimukseen, jonka tarkoituksena on etsiä ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Rahoitusta kohdennetaan laaja-alaisesti erilaisten yhteiskunnan merkittävien ja suurien haasteiden tutkimukseen ja muun muassa tutkimukseen, joka palvelee elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä julkisen sektorin kehittämistä palvelevaan tutkimukseen jne. Rahoitus mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti sekä tutkimuksen katvealueille. Tutkimushankkeita rahoitetaan yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella.

Strategisen tutkimuksen neuvoston tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa), arvio

VuosiValtuus2015201620172018
      
201555 63114 63124 00017 000 
201655 631 14 63124 00017 000
201755 631  14 63124 000
201855 631   14 631
Yhteensä 14 63138 63155 63155 631

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Strategisen tutkimuksen neuvoston hallinnointi (siirto momentille 29.40.01)-1 512
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momenteilta 28.30.02, 29.40.03, 29.40.51, 30.20.(01), 30.20.02, 30.40.(01), 30.60.(01), 30.70.(02), 31.50.01, 32.20.01, 32.20.02, 32.20.05, 32.20.40, 33.02.03, 33.03.04, 33.03.50, 35.01.04)22 000
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentilta 32.20.06)143
Sektoritutkimussäästö (HO)-3 000
Säästöpäätös-3 000
Yhteensä14 631

2015 talousarvio14 631 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 14 631 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2015 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 55 631 000 euron arvosta.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti kohdentamalla kilpailun kautta strategiseen tutkimukseen, millä tarkoitetaan pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkaus- ynnä muiden menojen ja valtionavustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää myös arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia.

Määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisesti. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentilta vähennetään 4 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys johtuu valtuuspäätöksien maksatusten ajoituksen muutoksista.


2015 IV lisätalousarvio-4 000 000
2015 talousarvio14 631 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentilta vähennetään 4 000 000 euroa.

55. (29.40.30) Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 861 787 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakouluille ammattikorkeakoululain mukaisena rahoituksena

1) 816 421 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen

2) 45 366 000 euroa korvausta ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyviin arvonlisäverojen kustannuksiin.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen uuden ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta siten, että mitä lain 43 §:n 2 momentissa säädetään sovelletaan vuonna 2015 vain puolella indeksin vaikutuksesta. Ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakouluista muodostetaan osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä. Laissa säädetään myös ammattikorkeakoulujen rahoituksesta, joka aiemmin on ollut osa valtionosuusjärjestelmää. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhteydessä kunnan omarahoitusosuus ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin poistetaan ja valtio vastaa kokonaisuudessaan ammattikorkeakoulujen rahoituksesta. Ammattikorkeakoululaki tulee voimaan 1.1.2015.

Ammattikorkeakoulu-uudistuksella on vauhditettu ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistumista sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista. Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa toimilupien uudistamisessa korostuivat koulutustarpeen lisäksi toiminnan laatuun, vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen liittyvät näkökohdat. Toimilupia myönnettäessä kiinnitettiin huomiota ammattikorkeakoulujen taloudellisiin toimintaedellytyksiin pitkällä tähtäyksellä. Ammattikorkeakoulujen toimintaedellytyksiä on parannettu rakenteellisten uudistusten ja uudelleen arvioitujen koulutusvastuiden kautta. Myös ammattikorkeakoulujen säästövelvoitteiden toteuttaminen on edellyttänyt ammattikorkeakouluilta rakenteellista uudistumista ja toiminnan tehostamista. Toimenpiteinä tämä on merkinnyt mm. koulutustarjonnan vähentämistä, yksikköhintojen leikkausta sekä erilaisia toimintaa sopeuttavia toimenpiteitä. Rakenteiden uudistaminen on merkinnyt myös uudenlaisia yhteistyörakenteita sekä opetustarjonnassa tapahtuvaa rationalisointia suhteessa voimavaroihin ja koulutustarpeisiin.

Keskeisimmät ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhteydessä tapahtuneet rakenneratkaisut ovat uuden Lapin ammattikorkeakoulun toiminnan alkaminen vuoden 2014 alusta entisten Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulujen pohjalta sekä vuoden 2017 alusta toteutuva Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen yhdistyminen. Ammattikorkeakoulujen toimipisteverkko on tiivistynyt siten, että ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaa koulutusta on toimilupahakemuksiin pohjautuen vuoden 2014 alusta noin 50 paikkakunnalla, kun vuonna 2010 paikkakuntia oli 62. Lisäksi ammattikorkeakoulutoimintojen kokoaminen suuremmille kampuksille ja tilojen yhteiskäyttö yliopistojen kanssa on edennyt.

Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus määräytyy ammattikorkeakoululain 43 §:n, ammattikorkeakouluista annettavan valtioneuvoston asetuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annettavan asetuksen perusteella. Perusrahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakouluille laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja laajuus sekä muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella. Valtion rahoituksen määräytymisperusteissa huomioidaan koulutuspolitiikan sekä tutkimus- ja kehitystyöpolitiikan tavoitteet. Koulutuksen perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu suoritettuihin ammattikorkeakoulututkintoihin (46 %) ja suoritettuihin ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin (2 %), suoritettuihin opintopisteisiin (24 %), avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa tai muutoin erillisinä opintoina ja maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritettuihin opintopisteisiin (4 %), opiskelijapalautteeseen (3 %), kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen (3 %) sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisten määrään (3 %).

Soveltavan tutkimus- ja kehitystyön perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu julkaisuihin (2 %), suoritettuihin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin (4 %), henkilöstön kansainväliseen liikkuvuuteen (1 %) sekä tutkimus- ja kehitystyön ulkopuoliseen rahoitukseen (8 %).

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta korotetaan kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta korkeakouluindeksin mukaista vuotuista kustannustason nousua vastaavasti.

Kohdan 2 korvaus perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin.

Ammattikorkeakoulujen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet

 2009
toteutuma
2011
toteutuma
2013
toteutuma
20151)
arvio
     
Ammattikorkeakoulututkinnot20 04421 31222 80021 907
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot9411 5911 9482 018
Ammatillinen opettajankoulutus, valmistuneet1 4761 6691 8771 600
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat7 7468 7279 3787 745
Vaihto-opiskelijat (lähteneet ja saapuneet, yli 3 kk)8 1208 5258 9268 830
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet viiden vuoden kuluttua aloittamisesta, % aloittaneista59,860,0..67,3
Lukuvuodessa vähintään 55 op suorittaneet opiskelijat, % amk-tutkinnon opiskelijoista37,138,0246,244,9
Tutkinnot/opetus- ja t&k-henkilökunta..2,973,473,7
Opettajien ja asiantuntijoiden kv-liikkuvuus/opettajat ja t&k-henkilöstö0,880,981,001,09
T&k-hankkeissa suoritetut opintopisteet/läsnä olevat vaihto-opiskelijat3,786,077,726,4

1) Määrällisissä tavoitteissa vuoden 2015 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2013—2016.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
Ammattikorkeakoulujen laskennallinen perusrahoitus 816 421 000
— mistä kertaluonteisesti5 402 000
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 § tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista45 366 000
Yhteensä861 787 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
ALV-kompensaation tarkentuminen12 100
AMK-rahoituksen vastuun siirto kokonaan valtiolle (siirto momenteilta 28.90.30, 29.10.30, 29.20.30, 29.30.32)454 606
Indeksikorotus (1,3 %)5 402
Kertaluonteinen lisäys5 402
Säästöpäätös-20 000
Yhteensä457 510

2015 talousarvio861 787 000
2014 talousarvio404 277 000
2013 tilinpäätös421 106 117

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 861 787 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakouluille ammattikorkeakoululain mukaisena rahoituksena

1) 816 421 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen

2) 45 366 000 euroa korvausta ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyviin arvonlisäverojen kustannuksiin.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 39 469 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää

3) 31 860 000 euroa arvonlisäverolain 30 §:n muutoksesta aiheutuneisiin ammattikorkeakoulujen vuosien 2014 ja 2015 vuokrien arvonlisäverokustannuksiin

4) 7 609 000 euroa yksityisten ammattikorkeakoulujen vuonna 2014 maksamien investointikustannusten arvonlisäverojen korvauksiin.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarpeesta 31 860 000 euroa aiheutuu arvonlisäverolain 30 §:n muutoksesta aiheutuneista ammattikorkeakoulujen vuosien 2014 ja 2015 vuokrien arvonlisäverokustannuksista ja 7 609 000 euroa yksityisten ammattikorkeakoulujen vuonna 2014 maksamien investointikustannusten arvonlisäverojen korvauksesta.


2015 IV lisätalousarvio39 469 000
2015 talousarvio861 787 000
2014 tilinpäätös402 356 776
2013 tilinpäätös421 106 117

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 39 469 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää

3) 31 860 000 euroa arvonlisäverolain 30 §:n muutoksesta aiheutuneisiin ammattikorkeakoulujen vuosien 2014 ja 2015 vuokrien arvonlisäverokustannuksiin

4) 7 609 000 euroa yksityisten ammattikorkeakoulujen vuonna 2014 maksamien investointikustannusten arvonlisäverojen korvauksiin.

66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 17 415 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI) ja eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.

Selvitysosa: Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen hallintoelinten tekemien päätösten mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kansantuoteosuuksien ja valuuttakurssimuutosten aiheuttama jäsenmaksujen lasku-373
Yhteensä-373

2015 talousarvio17 415 000
2014 talousarvio17 788 000
2013 tilinpäätös17 434 550

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 17 415 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI) ja eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 2 047 000 euroa.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuosuuksien muutoksista, erityisesti Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen (Cern) jäsenmaksun noususta johtuen valuuttakurssimuutoksista.


2015 IV lisätalousarvio2 047 000
2015 talousarvio17 415 000
2014 tilinpäätös17 339 644
2013 tilinpäätös17 434 550

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 2 047 000 euroa.

86. Valtion rahoitus ammattikorkeakoulujen pääomaan (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 50 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakoulujen pääomasijoitusten maksamiseen.

Selvitysosa: Valtion ammattikorkeakouluille osoittamat pääomituserät sijoitetaan ammattikorkeakoulujen SVOP-rahastoihin. Pääomittamisen edellytyksenä on opetus- ja kulttuuriministeriön ja ammattikorkeakoulun välinen sopimus pääomituksen ehdoista. Ammattikorkeakoulun tulee määrätä yhtiöjärjestyksessään, että valtiolla on - osakeyhtiölain rajoittein - pääomituserää vastaava oikeus yhtiön varoihin varojen jaossa ammattikorkeakoulutoiminnan loppuessa tai yhtiötä purettaessa.

Valtion pääomitukset ammattikorkeakouluihin tehdään kahdessa kategoriassa siten, että 12 milj. euroa kohdennetaan tasan kaikkien ammattikorkeakoulujen kesken ja 38 milj. euroa kohdennetaan ammattikorkeakouluille niiden toiminnan laajuuden perusteella. Tämä tapahtuu puoliksi vuoden 2013 ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien kokopäiväopiskelijoiden (FTE) ja puoliksi vuoden 2013 opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteenlasketun henkilötyövuosimäärän suhteessa. Yhdistyneiden ammattikorkeakoulujen osalta otetaan huomioon uuden ammattikorkeakoulun taustalla olleiden aiempien ammattikorkeakoulujen tiedot.


2015 talousarvio50 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 50 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakoulujen pääomasijoitusten maksamiseen.