Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
         40. Valtion alue- ja paikallishallinto
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
              02. (28.60.02 ja 03) Erikseen budjetoidut palkkamenot
              (03.) Valtion henkilöstöjärjestelyistä aiheutuvat palkkamenot
              10. Työturvallisuuden edistäminen
              (12.) Osaamisen kehittäminen
              60. Siirto Koulutusrahastolle
         70. Valtionhallinnon kehittäminen
         80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
         90. Kuntien tukeminen
         91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
         92. EU ja kansainväliset järjestöt
         99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

20. Ammatillinen koulutusPDF-versio

Selvitysosa: Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä parantamalla väestön ammatillista osaamista sekä tukemalla elinikäistä oppimista ja työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa. Keskeisiä tavoitteita ovat koulutuksen laadun, työelämävastaavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä ammatillisen osaamisen ja ammattitaidon arvostuksen lisääminen. Koulutustakuun toteuttaminen osana nuorten yhteiskuntatakuuta ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen edellyttävät nuorten koulutukseen pääsyn ja joustavien koulutusväylien sekä aikuisväestön koulutusmahdollisuuksien turvaamista. Yhteiskuntatakuun toteuttamiseen suunnatulla määrärahalla varmistetaan ammatillisen peruskoulutuksen riittävä tarjonta.

Koulutuksen järjestäjäverkkoa sopeutetaan alueelliseen väestökehitykseen koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvaten. Ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn vahvistamista ja rakenteellista kehittämistä jatketaan tavoitteena elinvoimainen ja toimintakykyinen järjestäjä- ja toimipisteverkko.

Työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin vastaavaa ammatillista tutkintojärjestelmää kehitetään vahvistamalla tutkintojen työelämävastaavuutta ja osaamisperusteisuutta. Tehostetaan henkilökohtaistamista, kehitetään aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen menettelyjä sekä tuetaan yksilöllisten opinto- ja tutkintopolkujen toteuttamista. Lisätään mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnoista yli tutkintorajojen ja edistetään työelämässä olevien mahdollisuutta vaiheittaiseen tutkinnon osa kerrallaan etenevään tutkinnon suorittamiseen. Nuorten ja vailla ammatillista tutkintoa olevien koulutuksen ensisijainen tavoite on kokonaisen tutkinnon suorittaminen. Valmistellaan ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) käyttöönottoa kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa vuonna 2014.

Toiminnan tuloksellisuus

Ammatillisen koulutusjärjestelmän tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen on välttämätöntä. Koulutuksen tuottamaan osaamiseen kohdistuvat vaatimukset kasvavat samanaikaisesti kun opiskelijoiden yksilölliset erot ovat yhä suurempia. Tämä lisää joustavien, opiskelijan ja työelämän tarpeista lähtevien opinto- ja tutkintopolkujen sekä tavoitteellista oppimista tukevien monimuotoisten tukitoimenpiteiden tarvetta. Koulutuksen järjestäjien toimiva laadunhallinta lisää osaltaan toiminnan kustannustehokkuutta.

Tavoitteeksi asetetaan, että ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisaste laskee 7,5 prosenttiin vuonna 2013, kun se oli 9,1 % vuonna 20101). Läpäisyastetta pyritään nostamaan 63 prosenttiin vuonna 2013, kun se oli arviolta 60 % vuonna 20102). Tavoitteiden saavuttamiseksi jatketaan vuonna 2011 käynnistettyä ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmaa.

Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan kehittämistä jatketaan. Tavoitteena on, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Kehittämällä laadunhallintajärjestelmän kriteeristöä, laadusta palkitsemisen menettelyjä ja laadun kehittämisen tukimuotoja voidaan kannustaa laatutyön eri vaiheessa olevia koulutuksen järjestäjiä laadun jatkuvaan parantamiseen.

Perusasteen päättäneiden ja vailla toisen asteen tutkintoa olevien pääsyä ammatilliseen peruskoulutukseen parannetaan uudistamalla opiskelijaksi ottamisen perusteet. Koulutukseen hakeutumista ja valintaa tehostetaan uudistamalla toisen asteen sähköinen haku- ja koulutustietojärjestelmä siten, että se kattaa vuodesta 2014 lukien myös yhteishaun ulkopuoliset koulutukset ja aikuiskoulutuksen.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien rahoitusta kehitetään niin, että se muodostaa nykyistä selkeämmän kokonaisuuden ja tukee elinikäiselle oppimiselle, yhteiskuntatakuun toteuttamiselle sekä koulutusjärjestelmän laadulle, tehokkuudelle ja tuloksellisuudelle asetettavien tavoitteiden saavuttamista. Myös ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyjärjestelmää kehitetään siten, että se tukee edellä mainittuja tavoitteita.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien rahoitus uudistetaan palkitsemaan koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta. Tavoitteena on tukea nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään ja aiemmin opitun tunnustamista.

Toiminnan laajuus

Koko tutkinnon suorittamiseen tähtäävän ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko perusopetuksen päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Tämän lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa varataan riittävästi opiskelupaikkoja lukiosta ammatilliseen koulutukseen siirtyville, ilman ammatillista tutkintoa jääneille nuorille sekä työelämästä tai muutoin koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tuleville erityisesti ilman ammatillista tutkintoa oleville aikuisille. Yhteiskuntatakuun toteutukseen osoitetulla määrärahalla ammatillista peruskoulutusta lisätään niille alueille, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita alueita vähemmän painottuen metropolialueelle ja kasvukeskuksiin.

Ammatillisen peruskoulutuksen uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijamäärien sekä koulutuksen järjestäjien lukumäärien arvioidaan kehittyvän seuraavasti:

Ammatilliseen perustutkintoon johtavan/valmistavan koulutuksen uudet opiskelijat (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)

 2008
toteutuma
2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
arvio
2012
arvio
2013
arvio
       
Perustutkintoon johtava/valmistava koulutus yhteensä56 04060 31960 79561 00061 80062 200
— opetussuunnitelmaperusteinen koulutus47 77450 16150 10550 00050 80051 200
— näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava koulutus8 26610 15810 69011 00011 00011 000

1) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen koulutus. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30.

Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)

 2008
toteutuma
2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
arvio
2012
arvio
2013
arvio
       
Perustutkinnot yhteensä35 06736 93337 221 38 70040 50040 700
— opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa suoritetut tutkinnot31 42032 70032 97633 50035 00035 000
— näyttötutkintona suoritetut perustutkinnot3 6474 2334 2455 2005 5005 700

1) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen koulutus. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30.

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)

 2008
toteutuma
2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
arvio
2013
arvio
       
Peruskoulutus yhteensä138 843143 926149 202150 557151 800152 300
— josta erityisopetus18 10319 72820 91621 26421 50021 500
1. Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus yhteensä124 824128 462131 940132 595133 600134 100
1.1. Perustutkintoon johtava koulutus119 548122 405125 451126 055126 900127 300
1.2. Peruskoulutukseen valmistavat koulutukset yhteensä5 2766 0576 4896 5406 7006 800
— josta ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti) 9691 2271 4661 5551 7001 750
— josta vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus2 5332 8352 9032 9062 9002 900
— josta maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus1 1941 4021 5701 5861 6501 700
— josta talouskouluopetus581595550494450450
2. Näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava koulutus14 01915 46417 26217 96218 20018 200

1) Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Opiskelijamäärä on kevään ja syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärien aritmeettinen keskiarvo. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30.

Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena olevat opiskelijamäärät (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)

 2008
toteutuma
2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
arvio
2013
arvio
       
Peruskoulutus yhteensä136 847142 202147 038148 235149 430149 940
1. Kunnallinen ammatillinen koulutus119 257120 448117 367118 446119 520119 980
— josta kuntajärjestäjien26 35628 18024 49523 85124 50031 150
— josta kuntayhtymäjärjestäjien92 90192 26892 87294 59595 02088 830
2. Yksityinen ammatillinen koulutus17 47221 63129 53629 64829 77029 820
3. Valtion järjestämä ammatillinen koulutus118123135141140140

1) Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Oppilaitosmuotoisessa peruskoulutuksessa rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä perustuu kevään ja syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärien painotettuun keskiarvoon (kevään opiskelijamäärä kerrotaan 7:llä ja syksyn opiskelijamäärä 5:llä). Koulutuksen järjestämislupien enimmäisopiskelijamäärän ylittävä opiskelijamääräosuus ei sisälly rahoituksen perusteena olevaan opiskeljamäärään.

Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien lukumäärät (oppilaitosmuotoinen koulutus)1)

 2008
toteutuma
2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
arvio
2013
arvio
       
Kaikki järjestäjät yhteensä167154144139137134
— kuntajärjestäjät221815121111
— kuntayhtymäjärjestäjät544639393836
— yksityiset järjestäjät908989878786
— valtio koulutuksen järjestäjänä111111

1) Kalenterivuoden alun tilanne.

Ammatillisen koulutuksen kokonaisuuden jäsentyminen eri osa-alueisiin ilmenee seuraavasta taulukosta. Ammatillista koulutusta rahoitetaan tämän luvun lisäksi myös luvun 29.30 momenteilta, minkä vuoksi taulukossa mainitaan asianomaisessa yhteydessä se talousarvion luku, johon määräraha sisältyy.

Ammatillinen koulutus

PeruskoulutusLisäkoulutus
Peruskoulutus Oppilaitosmuotoinen
koulutus
OppisopimuskoulutusLisäkoulutus Oppilaitosmuotoinen
koulutus
Oppisopimuskoulutus
        
Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus1)Näyttötutkintoon valmistava koulutusOpetussuunnitelmaperusteinen koulutusNäyttötutkintoon valmistava koulutusTutkintotavoitteinen koulutusTutkintoon johtamaton koulutusTutkintotavoitteinen koulutusTutkintoon johtamaton koulutus
29.2029.2029.3029.3029.3029.3029.3029.30

1) Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus jakaantuu perustutkintoon johtavaan koulutukseen ja valmistaviin koulutuksiin. Valmistavia koulutuksia ovat vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, talouskouluopetus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti).

01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 566 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen sekä työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin.

Selvitysosa: Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuuskoulutusta pelastautumiskoulutusyksikössä Lohjalla ja palokoulutusyksikössä Upinniemessä. Tavoitteena on, että vuonna 2013 Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus kouluttaa yhteensä 3 600 henkilöä.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa. Vuonna 2013 koulutuskeskuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on noin 140 ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa toteutetaan noin 4 500 opiskelijatyöpäivää. Saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutuksessa toteutetaan noin 5 700 opiskelijatyöpäivää ja kurssitoiminnassa 5 000 opiskelijatyöpäivää.

Henkilötyövuodet

 2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
arvio
2013
tavoite
     
Saamelaisalueen koulutuskeskus63,167,46866
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus20,722,02424
Yhteensä83,889,49290

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2011
toteutuma
2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
    
Bruttomenot9 5249 78510 066
Bruttotulot1 8321 3001 500
Nettomenot7 6928 4858 566
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 918  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 569  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Palkkausten tarkistukset170
Hankintamenosäästö (HO)-22
Tuottavuustoimet-67
Yhteensä81

2013 talousarvio8 566 000
2012 II lisätalousarvio100 000
2012 talousarvio8 485 000
2011 tilinpäätös8 342 000

20. Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 3 026 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työssäoppimisen ja muun työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja osaamisen osoittamisen rahoittamisesta sekä koulutuksen kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.


2013 talousarvio3 026 000
2012 talousarvio3 026 000
2011 tilinpäätös3 026 000

21. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 339 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

2) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.


2013 talousarvio1 339 000
2012 talousarvio1 339 000
2011 tilinpäätös1 364 000

30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 723 774 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten maksamiseen

2) enintään 6 072 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44 §:ssä tarkoitettuihin avustuksiin sekä avustuksina ammatillisen koulutuksen yhteisiin tehtäviin ja laatupalkintoihin ja Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen

3) enintään 1 000 000 euroa avustuksina laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeisiin

4) enintään 851 000 euroa avustuksina ammatillisen erityisopetuksen kehittämis- ja palvelutoiminnan sekä työelämälähtöisyyden vahvistamiseen

5) enintään 961 000 euroa avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen

6) enintään 4 000 000 euroa ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmaan opintojen nopeuttamiseksi.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
Laskennalliset kustannukset (opiskelijat * omistajatyypin mukainen yksikköhinta)1 691 591 000
— kunnallinen ammatillinen koulutus (119 980 * 10 523,31 €)1 262 587 000
— yksityinen ammatillinen koulutus (29 820 * 14 386,45 €, sis. alv.)429 004 000
Kuntien rahoitusosuus -981 701 000
Arvonlisäverojen takaisin maksamisesta aiheutuvien kulujen kompensointi1 000 000
Rahoituslain mukaiset avustukset, yhteiset tehtävät, laatupalkinnot sekä Örebron kuulovammaisten oppilaitos (enintään)6 072 000
Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet (enintään)1 000 000
Erityisopetuksen kehittämis- ja palvelutoiminta sekä työelämälähtöisyys (enintään)851 000
Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen (enintään)961 000
Opintojen nopeuttamisen toimenpiteet (läpäisyn tehostamisohjelma) (enintään)4 000 000
Yhteensä723 774 000

Valtionosuuden määräytymisperusteena käytetty ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on 11 137,20 euroa opiskelijaa kohden.

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu arvio kuntien rahoitusosuudesta sisältää kuntien osuutena Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa ja Pelastusopistossa annettavan koulutuksen kustannuksiin yhteensä 2 601 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Yhteiskuntatakuun toteuttaminen13 000
Määräaikaisten opiskelijamäärälisäysten päättyminen-5 047
Yksikköhinnan tarkentuminen380
Arvonlisäverokompensaation tason tarkistaminen-4 000
Tarkennus kuntien rahoitusosuuden laskentaan sekä muut määräytymisperusteiden muutokset1 335
Yhteensä5 668

2013 talousarvio723 774 000
2012 II lisätalousarvio5 600 000
2012 talousarvio718 106 000
2011 tilinpäätös680 314 426