Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
              01. Valtiokonttorin toimintamenot
              02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot
              03. Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot
              06. Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut
              07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot
              08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen
              09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot
              10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot
              88. Senaatti-kiinteistöt
         30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
         40. Valtion alue- ja paikallishallinto
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
         70. Valtionhallinnon kehittäminen
         80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
         90. Kuntien tukeminen
         91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
         92. EU ja kansainväliset järjestöt
         99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

20. Palvelut valtioyhteisöllePDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa: Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset IT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, valtiovarain controller -toiminnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja.

Valtiokonttorin tehtävänä on toimia valtionhallinnon sisäisten palveluiden kehittäjänä ja tuottajana. Valtiokonttori mahdollistaa toiminnallaan toimintamenosäästöjen toteutumista ja tuottavuuden kasvua valtion virastoissa ja laitoksissa sujuvilla ja tehokkailla sisäisillä palveluilla sekä osallistumalla aktiivisesti näiden palveluiden ja prosessien kehittämiseen. Palveluiden ja prosessien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä Palkeiden, valtiovarainministeriön ja asiakkaiden kanssa.

Valtiokonttorin hoidossa olevia valtion sisäisiä palveluita ovat:

  • — valtion rahoitustoiminnot
  • — valtion keskuskirjanpidon hoito sekä laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjaus
  • — valtionhallintotasoisen talous- ja henkilöstötiedon tuottaminen ja raportointi
  • — valtionhallintotasoiset talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit ja tietojärjestelmät
  • — valtion virastojen ja laitosten lakisääteistä vahinkovakuuttamista vastaava vahinkoturva samoin kuin niihin liittyvät työnantajapalvelut
  • — valtion henkilöstön työkykyä ylläpitävän toiminnan tuki
  • — valtion henkilöstön liikkuvuutta ja uudelleensijoittumista tukevat palvelut
  • — valtionperinnöt.

Valtiokonttorin toisena keskeisenä toiminta-alueena on tuottaa palveluita yksityisille kansalaisille ja yrityksille.

Tällaisia palveluita ovat:

  • — sotilasvammakorvaukset
  • — rikosvahinkokorvaukset ja korvaukset syyttömästi vangituille sekä vahingonkorvaukset eräille erityisryhmille ym. korvaukset
  • — tietopalvelut kansalaisille (Suomi.fi ja Netra)
  • — kansalaisten neuvontapalvelut
  • — maksuvapautuspäätökset.

Valtiovarain controller -toiminto on valtioneuvoston yhteinen tulos- ja valtiovarainvalvoja. Toiminto palvelee valtioneuvostoa sekä ministeriöiden johtoa ylimmän johdon neuvonantajana, hallinnon ohjaajana ja toiminnallisesti riippumattomana valvontaviranomaisena valtion talouden ja toiminnan ohjaus- ja raportointijärjestelmien laadun varmistamisessa ja kehittämisessä sekä tilivelvollisuuden varmistamisessa.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluja valtion virastoille, laitoksille ja valtion liikelaitoksille sekä valtion kokonaan omistamille valtiolle palveluja tuottaville osakeyhtiöille. Rahoitus muodostuu asiakaslaskutuksesta, joka perustuu omakustannushintaiseen palvelujen hinnoitteluun. Omakustannushinta sisältää palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin, jotka valtion sisäisessä liiketoiminnassa voivat liittyä mm. tietojärjestelmien toimintahäiriöihin tai yleisen kustannustason ennakoimattomaan nousuun, jonka vaikutus voidaan viedä hintoihin vasta viiveellä. Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottovaiheessa aiheutuu päällekkäisiä tietojärjestelmäkustannuksia, jotka on huomioitu bruttomenoissa ja -tuloissa. Kieku-tietojärjestelmän ja -toimintamallin käyttöönottoon liittyvä työ (esim. konversiot) edellyttää tilapäisen lisätyöpanoksen vuosittain, joka rahoitetaan momentilta 28.20.08. Bruttomenoissa, -tuloissa tai htv-määrissä on huomioitu tiedossa olevat muutokset, jotka aiheutuvat mahdollisista Kiekun toimintamallin muutoksista tai tuotantoon tulevista uusista palveluista.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa ja kehittää yhteisiä valtionhallinnon toimialariippumattomia perustietotekniikkapalveluja ja niihin liittyviä omaisuudenhallintapalveluja. Palvelukeskus voi tuottaa ja kehittää yhteisiin tietojärjestelmäpalveluihin liittyviä perustietotekniikkapalveluja. Lisäksi palvelukeskus tuottaa ja kehittää valtion yhteisiä sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalveluja valtioneuvoston asetuksen (132/2014) mukaisesti. Palvelukeskus voi tuottaa ja kehittää myös palveluihinsa liittyviä projekti- ja asiantuntijapalveluja. Palvelukeskukseen kootaan valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-tehtävät vaiheittain vuosien 2014—2015 aikana. Palvelukeskus vastaa valtion toimialariippumattomien ICT-palveluiden tuottamisesta yhdistämällä palvelukeskuksen omaa palvelutuotantoa ja markkinoilta hankittuja palveluita asiakkaille toimitettaviksi palveluiksi. Palvelukeskus vastaa palvelutuotannon järjestämiseen liittyvästä kehittämisestä, hankinnasta, toteutuksesta, ylläpidosta ja tuotannosta. Rahoitus muodostuu asiakaslaskutuksesta. Asiakasmaksujen on katettava suoritteiden tuottamisesta palvelukeskukselle aiheutuvat kokonaiskustannukset.

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta, kehittämisestä ja toimitilojen vuokraamisesta pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu 26 tytäryhtiönä toimivaa kiinteistöosakeyhtiötä. Senaatti-kiinteistöjen arvoperusta on yhteiskuntavastuullinen toiminta osana valtioyhteisöä. Tehtävässään Senaatti-kiinteistöt toimii valtioyhteisön sisäisenä työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana. Valtionhallinnolle yhteisiä toimitila- ja asiantuntijapalveluja tarjoavaa Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti, valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluita rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi.

Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tarjota tilapalveluja, jotka ovat taloudelliselta, sosiaaliselta ja ympäristön näkökulmasta vastuullisesti tuotettuja ja hinnoiteltuja. Tavoitteena on tarjota entistä asiakaskeskeisempiä työympäristöihin liittyviä asiantuntijapalveluita sekä muita toimitiloihin läheisesti liittyviä palveluja. Toiminnan keskeisiä painopistealueita ovat valtion työympäristö- ja toimitila-asiantuntijan roolin haltuunotto, kestävän kehityksen haasteisiin vastaaminen ja sisäisen tehokkuuden parantaminen. Työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana toimiminen konkretisoituu asiakaskumppanuutena, jossa yhteistyössä kehitetään toiminnalle soveltuvia työympäristöjä sekä asiakkaille mittakaavaetuina mm. toimitilahankintamenojen säästöinä. Toimitilojen tehokkaaseen johtamiseen ja kehittämiseen tarvitaan kattavaa ja yhtenäistä tietoa tiloista, niiden määrästä, kustannuksista ja energiankulutuksesta. Tätä tarkoitusta varten Senaatti-kiinteistöt on rakentanut koko valtionhallinnon käyttöön tilahallinnan tietopalvelun.

Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion tilankäyttöä ja toimitiloihin liittyvää energiankulutusta voidaan seurata ja ohjata tehokkaammin, kun yhteisen tietojärjestelmän tietopohja täydentyy. Tavoitteena on toimitila- ja energiatehokkuuden paraneminen.

Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tehtävänä on koota valtionhallinnon hankintavolyymejä, kilpailuttaa tavaroiden ja palveluiden puitesopimuksia, tuottaa virastoille ja laitoksille hankintoihin liittyviä maksullisia asiantuntijapalveluita sekä tukea omalta osaltaan valtion hankintastrategian toimeenpanoa.

Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua, laadukkaiden hankintojen tekemistä ja valtion yhteistä etua sekä tukea asiantuntemuksellaan virastojen ja laitosten hankintaprojekteja sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että nykyistä palvelumaksutasoa (keskimäärin 1,19 % vuonna 2013) voidaan keskipitkällä aikavälillä hieman vielä laskea päästen edelleen vähintään nollatulokseen ja säilyttäen asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatutaso hyvinä. Tavoitteena on saada Hansel Oy:n puitejärjestelyt mukaan valtion sähköiseen tilaustenhallintajärjestelmään.

Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Valtiovarainministeriö tukee valtion hankintatoimen kehittämistä valtion hankintastrategian mukaisesti.

HAUS kehittämiskeskus Oy on valtion omistama julkisen hallinnon ja palvelutoimintojen kouluttaja, kehittäjä ja valmentaja. HAUSin toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.

Valtiovarainministeriö asettaa valtioyhteisön palveluille seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2015:

VaikuttavuustavoitteetToimenpiteet
  
Valtion rahoitustoiminta 
Valtion rahoitustoimet hoidetaan kustannustehokkaasti pitäen riskit hyväksyttävällä tasolla.Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa ja maksuvalmiuden ylläpitämisessä tarvittavat rahoitusoperaatiot valtiovarainministeriön asettamien tavoitteiden mukaisesti. Valtiokonttori kehittää valtion velan hallintamalleja suuntaan, joka luo toimeksiantajille taloudellista lisäarvoa ja kustannustehokkuutta.
Valtiokonttori hoitaa luotonmyöntäjävirastojen päätösten pohjalta luottojen elinkaaren aikaisen hallinnoinnin.
Valtiokonttori panostaa ennakoivaan ja kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan.
Valtiokonttori ottaa käyttöön uudet digitalisoidut luottojen hallinnoinnin toimintamallit.
Talousjohtamisen tukeminen, yhteinen taloushallinto ja sen kehittäminen 
Valtion hyvä taloudenhallinta muodostaa läpinäkyvän, hyvän hallinnon periaatteita noudattavan ja tuottavasti toimivan kokonaisuuden, joka tukee virastojen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamista. Valtiokonttori toteuttaa valtion taloushallinnolle määriteltyjä strategisia linjauksia ohjaamalla ja kehittämällä valtion taloushallintoa koko hallituskauden ajan.
Valtiokonttori ohjaa ja kehittää valtion taloushallintoa siten, että virastot ja laitokset voivat keskittyä oman toimintansa ja taloutensa suunnitteluun, ohjaukseen ja seurantaan ja saavat tarvitsemansa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut niiden tuottamiseen tarkoitetulta palvelukeskukselta.
Valtiokonttori kehittää valtion talous- ja henkilöstöhallinnon yhteistä toimintamallia, kuten palvelukeskuksen käyttöä, yhtenäisiä menetelmiä, prosesseja ja tietorakenteita sekä yhteisiä tietojärjestelmiä ja seuraa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuuskehitystä.
Valtiokonttori huolehtii siitä, että Kieku-toimintamalli otetaan käyttöön kaikilla hallinnonaloilla siitä tehtyjen päätösten ja aikataulujen mukaan.
Valtiokonttori varautuu käynnistämään EU:n julkisen sektorin yhteisten tilinpäätösstandardien (EPSAS) kansallisen käyttöönottohankkeen v. 2015 aikana.
Henkilöstöjohtamisen tukeminen, yhteinen henkilöstöhallinto ja sen kehittäminen 
Valtion yhtenäinen ja hyvä henkilöstöjohtaminen, hallinnonalarajat ylittävä henkilöstön liikkuvuus sekä yhteiset henkilöstöhallinnon prosessit ja niitä tukevat tietojärjestelmät mahdollistavat valtionhallinnon tuloksellisuuden ja työurien pidentymisen sekä hyvän työelämän laadun.Valtiokonttori toteuttaa henkilöstöhallinnolle määriteltyjä strategisia linjauksia ohjaamalla ja kehittämällä valtion henkilöstöhallintoa koko hallituskauden ajan.
Valtiokonttori kehittää valtion talous- ja henkilöstöhallinnon yhteistä toimintamallia, kuten palvelukeskuksen käyttöä, yhtenäisiä menetelmiä, prosesseja ja tietorakenteita sekä yhteisiä tietojärjestelmiä ja seuraa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuuskehitystä.
Valtiokonttori tukee ja kehittää toimintatapoja, työvälineitä sekä henkilöstötietoa johtamisen, esimiestyön ja muutostilanteiden tukemiseksi sekä niiden laadun ja tuloksellisuuden kehittämiseksi.
Valtiokonttori kehittää sisäisen liikkuvuuden yhtenäisiä työvälineitä ja ohjauskeinoja, ja tukee niiden käyttöönottoja sekä aktivoi hallinnonalojen välisiä yhteyksiä. Valtiokonttori tukee sisäisen liikkuvuuden toimintatapojen kehittämistä muutosten läpiviennissä ja strategioiden toteuttamisessa.
Valtiokonttori kehittää työurien pidentymistä ja työkyvyn säilyttämistä edistäviä toimintamalleja. Valtiokonttori tukee työhyvinvoinnin, työsuojelun ja työterveyshuollon toimintojen hyödyntämistä kokonaisvaltaisesti valtion työelämän kehittämistoiminnoissa.
Valtiokonttori tukee nykyaikaista, hyvää työnantajakuvaa vahvistavaa rekrytointiprosessia ja kehittää sähköisiä työkaluja vuoden 2015 loppuun mennessä.
Kansalaispalvelut 
Kansalaisille tuotetaan oikeudenmukainen, tasapuolinen ja saavutettavissa oleva peruspalvelu.Valtiokonttori tuottaa kansalaisille Valtiokonttorin vastuulle kuuluvat kansalaisten korvaus- ja etuuspalvelut laadukkaasti ja tehokkaasti.
Valtiokonttori vakiinnuttaa julkisen hallinnon yleisneuvontapalvelun toiminnan.
Valtiokonttori ylläpitää ja kehittää Suomi.fi-kansalaisportaalia julkishallinnon yhteisenä sähköisen asioinnin portaalina.
Valtiokonttori toteuttaa valtion tapaturmakorvauspalvelua tukevan sähköisen asioinnin palvelukokonaisuuden henkilö- ja yhteisöasiakkaiden käyttöön hyödyntäen julkisen hallinnon sähköisen asioinnin alustaa.
Valtiokonttori hoitaa luotettavasti ja tehokkaasti valtion vastuulla olevia vahingonkorvausasioita. Valtion vahingonkorvausasioiden hallinnointi on järjestetty tehokkaasti ja laadukkaasti. Hallinnointia laajennetaan kattamaan valtion virastojen vastuulla nykyisin olevia vahingonkorvausasioita. Hallinnointi järjestetään vahingonkorvaustoimintaa keskittämällä.
Hallintopalvelut 
Hallinnon palveluja tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti varmistaen hyvä asiakaskokemus.

Tuottavuuden positiivinen kehitys varmistetaan palveluja ja prosesseja kehittämällä yhteistyössä asiakkaiden ja Valtiokonttorin kanssa.
Monikanavaisen palvelukanavamallin kehittämistä jatketaan.
Palveluvalikoimaa kehitetään ja uusia palveluja tuotteistetaan käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteiden mukaisesti.
Kieku-järjestelmän käyttöönottoja jatketaan hyväksytyn aikataulun mukaisesti. Varmistetaan yhtenäisen Kieku-toimintamallin käyttöönotto tuotannossa. Jatketaan päästä päähän prosessien optimointia ja rajapintojen selkeyttämistä yhteistyössä asiakasvirastojen ja Valtiokonttorin kanssa. Automaatiota ja itsepalvelua lisätään prosesseissa.
Viedään käytäntöön Taloushallinto 2020 -strategian tavoitteita. Nostetaan Palkeiden palvelujen käyttöastetta. Vahvistetaan vastuuta ICT-järjestelmistä ja -toiminnoista. Kevennetään kirjanpitoyksikön ja Palkeiden välisiä sopimusmenettelyjä.
Osaamista ja johtamista kehitetään niin, että ne vastaavat uusien toimintamallien ja kokonaisuuden hallinnan tarpeita.
Tehokasta palvelutuotantoa tukeva palveluverkkorakenteen 2. vaihe toteutetaan.
Yhteiset perustietotekniikka- ja järjestelmäpalvelut 
ICT-palvelut ovat kilpailukykyisiä, laadukkaita, ekologisia, tietoturvallisia ja asiakastarpeet täyttäviä.
Laadukkaiden, toimintavarmojen ja yhdenmukaisten infrastruktuuripalveluiden avulla palvelukeskuksen asiakkaat kykenevät tuottamaan laadukkaat ja toimintavarmat palvelut kansalaisille ja yhteisöille.

Palvelukeskuksella on valmius tuottaa asiakkailleen julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annettavan lain mukaisia palveluita.
Virastojen ja laitosten tietohallintojohto voi keskittyä ydintoimintojen tietojärjestelmien kehittämiseen.
Palvelukeskuksen toiminnassa tavoitellaan toimialariippumattomien ICT-palvelujen tuottamisen säästöjä.
Henkilöstö on motivoitunut ja tyytyväinen.
Palvelut tuotetaan siten, että tuottamisessa huomioidaan erityisesti valtionhallinnon turvallisuuden ja varautumisen erityistarpeet.
Toimintaa tehostetaan ottamalla käyttöön yhdenmukaiset toimintatavat ja ratkaisut.
Palvelukeskuksessa otetaan käyttöön yhteinen palvelunhallintajärjestelmä.
Toteutetaan palveluiden tuotteistus.
TUVE-toimintamallien suunnittelu ja toteutus.

Palvelukeskuksessa otetaan käyttöön tavoitteiden, erityisesti tehostamistavoitteiden, suunnittelu ja seuranta.

Palvelukeskuksessa toteutetaan henkilöstön kehittämistoimenpiteitä siten, että henkilöstöllä on hyvät kehittymis- ja uramahdollisuudet.
Yhteiset sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelut 
Sähköisen asioinnin palvelut ovat palveluarkkitehtuurin mukaisia, Suomen kilpailukykyä edistäviä, yhteisiä, kansallisia, yhteentoimivia ja tietoturvallisia.
Palveluita hankitaan ja rakennetaan ketterin menetelmin yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
Palveluiden tuotantotapojen ja toimintamallien muuttuessa varmistetaan asiakkaille katkeamaton palvelutuotanto.
Palvelutuotanto on kustannustehokasta.
Palveluiden rakentamisen sidosryhmäverkostot kartoitetaan ja varmistetaan sidosryhmätoimijoiden tietämys palveluarkkitehtuurista ja sen tavoitteista ja vaikuttavuudesta.
Edistetään ketterän kehittämisen osaamista.

Varmistetaan sähköisen asioinnin häiriötön tuotanto ja jatkuvuus.

Sähköisen asioinnin palveluiden tuottamisen ansaintamalli on sovittu.

01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 28 080 000 euroa.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

 2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
    
Vaikuttavuus   
Velanhallinnan tulos> 0> 0> 0
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 4—107,87,57,5
Valtiokonttorin maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, %> 90> 90> 80
Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv732421
Elinkoron oikaisujen käsittelyaika, kk2,11,51,5
Rikosvahinkokorvausten käsittelyaika, kk5,666
Suomi.fi käyttömäärän seuranta, käyntejä/kk226 800230 000245 000
Toiminnallinen tehokkuus   
Sähköisen talous- ja henkilöstöhallinnon levinneisyysaste, %909090
Kiekun levinneisyysaste, htv käyttöönottaneissa kirjanpitoyksiköissä13 00017 85042 000
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen   
Toimintamenomomentin henkilötyövuodet, htv326299297
Sairauspoissaolot, pv/htv10,888
Työtyytyväisyysindeksi, VMBaro, asteikko 1—53,23,63,6

Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon maksullisesta toiminnasta saatavat tulot.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Bruttomenot37 60844 03944 458
Bruttotulot9 50413 42216 378
Nettomenot28 10430 61728 080
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 570  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle5 322  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot5 7485 0124 668
— muut tuotot3 7168 40911 710
Tuotot yhteensä9 46413 42216 378
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset5 3069 54012 562
— osuus yhteiskustannuksista4 5145 1766 884
Kustannukset yhteensä9 82014 71619 446
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-356-1 295-3 068
Kustannusvastaavuus, % 969184

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, muilta valtion virastoilta saatava rahoitus21 57819 91015 590
    
Hankkeiden kokonaiskustannukset17 53914 6489 763
    
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset)4 0395 2625 827
Omarahoitusosuus, %233660

Laskelma sisältää erillisrahoituksella rahoitettavia taseen aktivoitavia eriä vuonna 2013 9,1 milj. euroa, vuonna 2014 9,9 milj. euroa ja vuonna 2015 9,2 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Toiminnan turvaaminen (kertaluonteinen siirto momentille 28.10.01)-1 000
Toiminnan turvaaminen (siirto momentilta 28.01.21)1 000
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momenteilta 23.01.01, 25.01.01, 26.01.01, 27.01.01, 28.01.01, 29.01.01, 30.01.01, 32.01.01, 33.01.01, 35.01.01) 52
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-360
Palkkaliukumasäästö-48
Palkkausten tarkistukset128
Toimintamenojen lisäsäästö -332
Toimintamenojen tuottavuussäästö-148
Vuokramenojen indeksikorotus35
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-41
Tasomuutos-1 823
Yhteensä-2 537

2015 talousarvio28 080 000
2014 talousarvio30 617 000
2013 tilinpäätös31 856 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 28 089 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Lisäys 9 000 euroa talousarvioesityksen 28 080 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2015 talousarvio28 089 000
2014 III lisätalousarvio620 000
2014 talousarvio30 617 000
2013 tilinpäätös31 856 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 28 089 000 euroa.

02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 1 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.

Selvitysosa: Valtiokonttori hankkii keskitetysti virastojen ja laitosten valuuttamääräisiin hankintoihin tarvittavat valuutat. Toimintamallilla tavoitellaan valuutanvaihdon prosessin tehostumisen sekä osaamisen ja skaalaetujen hyödyntämisen myötä huomattavia kustannussäästöjä valtiolla.

Momentille kirjataan keskitetysti hoidettujen valuuttamääräisten pankkitilien saldojen kurssierot. Kurssiero syntyy esimerkiksi silloin, kun hyödykkeen valuuttamääräinen hankintameno kirjataan kirjanpitoon suoriteperusteella käyttäen Euroopan keskuspankin edellisen päivän keskikurssia ja meno maksetaan valuutalla, joka on viety kirjanpitoon valuuttamääräisen tulon kertymispäivän arvolla tai jonka hankinta on viety kirjanpitoon valuuttaerästä maksetulla euromäärällä. Varainhoitovuoden aikana syntynyt kumulatiivinen kurssiero voi olla tilinpäätöksessä joko positiivinen, jolloin se tuottaa valtiolle tuloa, tai negatiivinen, jolloin se aiheuttaa valtiolle menoa, jota varten talousarviossa on osoitettava määräraha.


2015 talousarvio1 000
2014 talousarvio1 000
2013 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 1 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.

03. Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 1 057 000 euroa.

Selvitysosa: Valtiovarain controller -toiminnon toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteena on varmistaa, että hallituksen vuosikertomus antaa oikeat ja riittävät tiedot valtion tuloksellisuudesta. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa vahvistetaan osana tulosohjaus- ja tilivelvollisuusprosessia. Valtiovarain controller -toiminnon yhteydessä oleva tarkastusviranomainen tuottaa vastuullaan olevien järjestelmä- ja hanketarkastusten perusteella EU:n komissiolle raportin rakennerahastojen hallinto- ja valvontajärjestelmien toimivuudesta sekä laatii yhteisön varainhoitoasetuksen mukaisen vuotuisen yhteenvedon rakennerahastojen saatavilla olevista tarkastuksista ja ilmoituksista.

Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet

 2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
    
Henkilöstömäärä, htv 101010

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-15
Palkkaliukumasäästö-1
Palkkausten tarkistukset3
Toimintamenojen lisäsäästö -13
Toimintamenojen tuottavuussäästö-5
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-2
Tasomuutos199
Yhteensä166

2015 talousarvio1 057 000
2014 talousarvio891 000
2013 tilinpäätös1 089 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 1 057 000 euroa.

06. Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 3 804 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon palvelujen keskitettyyn hankintaan.

Selvitysosa: Momentin määrärahalla hankitaan keskitetysti Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tai muiden organisaatioiden tuottamia sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteisiä palveluja. Tällaisia palveluja ovat mm. kansalaisen tunnistamis- ja maksamispalvelu (VETUMA), yhteentoimivuusportaali, kansalaisen asiointitili, avoimen datan portaali ja julkisen hallinnon palvelutietovaranto.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirto momentilta 28.70.01)1 070
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-26
Tasomuutos306
Yhteensä1 350

2015 talousarvio3 804 000
2014 I lisätalousarvio1 964 000
2014 talousarvio2 454 000
2013 tilinpäätös915 007

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 3 804 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon palvelujen keskitettyyn hankintaan.

07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa.

Selvitysosa: Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.

Bruttomenoihin sisältyy 2 415 000 euron rahoitusvaraus matkahallintajärjestelmän, asiointiportaalin ja maksuliikejärjestelmän kilpailutukseen ja hankintaan.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

 2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
Ostolaskut, kpl1 459 4851 512 0001 430 000
Myyntilaskut (kaikki), kpl434 893595 000595 000
Palkkalaskelmat, kpl1 243 4021 257 0001 218 000
Palvelusuhteen hallinta (alkaneet ja päättyneet palvelujaksot), kpl67 73754 80054 250
Asiakastyytyväisyys3,8-3,8
Toiminnallinen tehokkuus   
Ostolaskut, kpl/htv12 04212 50012 800
Myyntilaskut (kaikki), kpl/htv16 57123 75024 300
Palkkalaskelmat, kpl/htv, muut8 0488 6008 700
Palkkalaskelmat, kpl/htv, Kieku3 5253 8004 400
Kokonaistuottavuusindeksi (perusvuosi 2011=100)106,3499,44102,80
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen   
Henkilötyövuodet   
Perustoiminta720,4748740
Kiekun lisätarve264,5
Uudet palvelut, lisätarve-1814
Sairauspoissaolot, pv/htv11,2< 10< 10
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro3,24-3,4

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Bruttomenot52 26056 88161 598
Bruttotulot52 57654 88159 598
Nettomenot-3162 0002 000
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta-  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle2 000  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot52 51656 56659 598
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset54 72656 56661 598
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-2 210--2 000
Kustannusvastaavuus, %9610097

2015 talousarvio2 000 000
2014 talousarvio2 000 000
2013 tilinpäätös1 684 363

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa.

08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 4 241 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion yhteisen henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmän käyttöönotosta palvelukeskukselle aiheutuviin menoihin sekä järjestelmän keskeneräisyydestä aiheutuvan lisätyön kulujen rahoittamiseen.

Selvitysosa: Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus ja Valtiokonttori toteuttavat Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottopalvelun. Momentin rahoitusta käytetään Kieku-tietojärjestelmän ja yhtenäisten Kieku-prosessien käyttöönotosta aiheutuviin menoihin sekä järjestelmän keskeneräisyydestä palvelukeskukselle aiheutuviin lisätyön kulujen rahoittamiseen. Käyttöönottoihin tarvittavat resurssit joudutaan osittain hankkimaan lisärekrytointeina ja ostopalveluina.

 2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
    
Henkilötyövuodet183340

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kiekun käyttöönotto v. 2016 loppuun mennessä2 013
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-11
Tasomuutos11
Yhteensä2 013

2015 talousarvio4 241 000
2014 I lisätalousarvio970 000
2014 talousarvio2 228 000
2013 tilinpäätös800 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 4 241 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion yhteisen henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmän käyttöönotosta palvelukeskukselle aiheutuviin menoihin sekä järjestelmän keskeneräisyydestä aiheutuvan lisätyön kulujen rahoittamiseen.

09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 000 000 euroa.

Selvitysosa: Valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annettu laki (1226/2013) tuli voimaan 1.1.2014. Lailla luodaan puitteet järjestää valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen yhtenäinen tuotanto ja käyttö.

Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskus on aloittanut toimintansa 1.3.2014. Palvelukeskukseen kootaan valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-tehtävät. Siirtoja toteutetaan arviolta 80 virastosta ja laitoksesta vuosina 2014—2015. Virastoista ja laitoksista tehtävien siirtojen tarkoittamat talousarviomuutokset tehdään kustannusneutraalisti myöhemmässä vaiheessa. Palvelukeskuksen juoksevan palvelutoiminnan tulot ja menot on nettobudjetoitu tälle momentille. Momentille kertyvillä asiakasmaksu- ja muilla tuloilla rahoitetaan palvelukeskuksen toiminnasta aiheutuvat juoksevat menot. Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

 2014
tavoite
2015
tavoite
   
Tuotokset ja laadunhallinta  
Asiakastyytyväisyys asteikolla 1—54,04,0
Toiminnallinen tehokkuus ja palvelukyky  
TyöasemapalvelutPalveluiden
tuotteistaminen
aloitettu
Palvelut on
tuotteistettu
KäyttöpalvelutPalveluiden
tuotteistaminen
aloitettu
Palvelut on
tuotteistettu
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen  
Sairauspoissaolot, pv/htv88
Työtyytyväisyys (asteikolla 1—5)3,53,5
Henkilötyövuodet5561 201

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
   
Bruttomenot101 757237 683
Bruttotulot97 757234 683
Nettomenot4 0003 000

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
   
Maksullisen toiminnan tuotot97 757234 683
   
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset101 757237 683
   
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-4 000-3 000
Kustannusvastaavuus, %9699

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-1 000
Yhteensä-1 000

Momentin nimike on muutettu.


2015 talousarvio3 000 000
2014 talousarvio4 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 000 000 euroa.

10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palveluiden korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa: Määrärahaa käytetään palvelukeskuksen ja sen tuottamien palveluiden kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin sekä palvelutuotannon korvausinvestointeihin kuten laite- ja lisenssihankintoihin. Palvelukeskus sisällyttää momentin määrärahan käyttöä vastaavat kustannukset asiakashintoihin. Palvelukeskus tulouttaa määrärahan käyttöä vastaavan määrän useammalle vuodelle jaksotettuna. Palvelukeskuksen tuloutuksesta kertyvät tulot on budjetoitu momentille 12.28.20.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos4 000
Yhteensä4 000

Momentin nimike on muutettu.


2015 talousarvio10 000 000
2014 talousarvio6 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palveluiden korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin.

88. Senaatti-kiinteistöt

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla.

2. Investoinnit

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2015 enintään 270 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 220 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.

Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.

3. Lainanotto

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2015 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 50 milj. euroa.

Selvitysosa: Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan tulostavoitteeksi 98,5 milj. euroa vuodelle 2015.

Vuonna 2015 Senaatti-kiinteistöt tulouttaa valtion talousarvioon yhteensä 311,9 milj. euroa takausmaksuina, lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden 2014 voiton tuloutuksena. Vuoden 2015 rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 94 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 210 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 7,5 milj. euroa. Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 50 milj. euroa ja bruttomääräisesti enintään 340 milj. euroa.

Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle 2015 (milj. euroa)

  
Rakennuskannan arvoa ja käyttökelpoisuutta parantavat korjausinvestoinnit180
Uudisrakennusinvestoinnit90
Yhteensä270

Tunnuslukutaulukko (sis. myyntivoitot ja -tappiot)

 2013
toteutuma
liikelaitos
konserni2014
ennakoitu
liikelaitos
konserni2015
arvio
liikelaitos
konserni
       
Liikevaihto, milj. €590597604611622629
Liiketoiminnan muut tuotot1)404021215050
Vuokrakate, milj. €2)331 339 347 
— % vuokraustoiminnan liikevaihdosta2)57,5 57,7 57,4 
Liikevoitto, milj. €172168177173201197
— % liikevaihdosta29,228,129,328,332,331,3
Tilikauden tulos, milj. €122130127132148153
— % liikevaihdosta20,721,821,021,623,824,3
— % peruspääomasta18,219,418,819,622,022,7
Tuloutus valtion talousarvioon, milj. €120 140 210 
Nettotuotto, %2)8,3 8,2 8,3 
Sijoitetun pääoman tuotto, % koko toiminnasta3,93,93,93,94,44,4
Sijoitetun pääoman tuotto, % vuokraustoiminnasta3,0 3,7 3,5 
Oman pääoman tuotto, %4,14,34,24,45,05,2
Omavaraisuusaste, %66,065,163,762,862,061,1
Taseen loppusumma, milj. €4 5904 6554 7824 8484 7644 830
Investoinnit, milj. €199,0 270,0 270,0 
Investoinnit % liikevaihdosta33,7 44,7 43,4 
Henkilöstömäärä273276274277280283

1) Myyntivoitot esitetään 1.1.2014 alkaen liiketoiminnan muissa tuotoissa, sisältyivät aiemmin liikevaihtoon.

2) Vuokraustoiminnan tunnuslukuja

Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. euroa)

 2013
toteutuma
2014
ennakoitu
2015
arvio
    
Tuloutus tulomomenteille   
12.28.99 Takausmaksut6,17,057,5
13.01.04 Korot19,720,515,9
13.05.01 Voiton tuloutus120,0140,0210,0
15.01.02 Lainat72,378,678,5
Yhteensä218,1246,1311,9

2015 talousarvio
2014 talousarvio
2013 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla.

2. Investoinnit

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2015 enintään 270 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 220 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.

Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.

3. Lainanotto

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2015 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 50 milj. euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 9/2015 vp (17.6.2015)

4. Valtuudet

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan

  • — Antti Herlinille, Gustav Rehnbergille, Henrik Rehnbergille, Maatalousyhtymä Gustav ja Henrik Rehnbergille, Gustav ja Henrik Rehnbergille perustettavan yhtiön lukuun sekä Security Forest Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun Siuntiossa sijaitsevat kiinteistöt ja määräalat (M); 755-412-0001-0010 (M) noin 4,1 ha, 755-412-0001-0011, 755-466-0001-0131, 755-417-0001-0015, 755-417-0001-0015 (Palsta), 755-417-0001-0016, 755-417-0001-0018, 755-422-0001-0021, 755-417-0001-0021 (M) noin 14,0 ha, 755-417-0001-0023, 755-417-0001-0024, 755-417-0001-0024 (Palstat), 755-449-0001-0026, 755-449-0001-0027, 755-449-0001-0028, 755-449-0001-0029 kantakiinteistö pinta-alaltaan noin 40,1 ha, 755-458-0001-0003, 755-466-0001-0004, 755-466-0001-0045, 755-466-0001-0047, 755-466-0001-0053, 755-466-0001-0054 (M) noin 4,6 ha, 755-466-0001-0058, 755-466-0001-0058 (Palsta), 755-466-0001-0059, 755-466-0001-0060, 755-466-0001-0061 (M) noin 23,4 ha, 755-466-0001-0061 (M) noin 3,0 ha, 755-466-0001-0061 (M) noin 148,0 ha, 755-466-0001-0094, 755-466-0001-0094 (Palsta), 755-466-0001-0095 (M) noin 0,3 ha, 755-458-0002-0004, 755-458-0002-0006, 755-458-0002-0006 (Palstat) niillä olevine rakennuksineen ja rakennelmineen 11,7 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin;
  • — Roomy Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun Helsingissä sijaitsevasta kiinteistöstä 91-7-104-19 määräosa, suuruudeltaan 99/100, sekä kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset ja rakennelmat 21,5 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin; ja
  • — valtion koko omistusosuuden yhtiöissä käsittävät Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:n osakkeet yhteensä 400 000 kpl 89,6 milj. euron kauppahinnalla Aalto-korkeakoulusäätiölle ja Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:lle sekä Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n osakkeet yhteensä 400 000 kpl 127,6 milj. euron kauppahinnalla Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:lle tai Helsingin yliopistolle. Kumpikin kiinteistövarallisuuden myynti toteutetaan Senaatti-kiinteistöjen muutoin sopimin ehdoin.

Selvitysosa: Ensimmäisen valtuuden mukainen kiinteistövarallisuus sijaitsee Siuntiossa. Kaupalla myydään yhteensä 28 kiinteistöä ja seitsemän määräalaa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 727 ha. Myytäviä rakennuksia on yhteensä 64, joiden bruttopinta-ala on noin 21 000 brm2. Avoimeen tarjousmenettelyyn perustuneessa myyntiprosessissa kiinteistövarallisuudesta saatu korkein tarjous on ollut 11,7 milj. euroa, joka vastaa omaisuuden käypää arvoa. Ostajatahot sitoutuvat yhteisvastuullisesti kaupan toteuttamiseen.

Toisen valtuuden mukainen kiinteistövarallisuus sijaitsee Helsingin kaupungissa Ullanlinnan kaupunginosassa ja on maapinta-alaltaan noin 1 705 m2. Kiinteistöllä sijaitsevien rakennuksen ja rakennelmien pinta-ala on yhteensä noin 8 600 brm2. Avoimeen tarjousmenettelyyn perustuneessa myyntiprosessissa kiinteistövarallisuudesta saatu korkein tarjous on ollut 21,5 milj. euroa, joka vastaa omaisuuden käypää arvoa.

Kolmannen valtuuden osalta valtion omistuksessa ja Senaatti-kiinteistöjen omistajahallinnassa on 1/3 suuruista omistusosuutta vastaava osakeomistus Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:n ja Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n osakekannasta. Valtio on ollut yhtiöiden osakkeenomistajana nyt myytävällä osuudella 1.1.2010 lukien, jolloin valtio luovutti 2/3 osakeomistuksesta valtiosta itsenäiseksi irtaantuneille yliopistoille. Omaisuudesta luopuminen on taloudellisesti tarkoituksenmukaista ja luovutus tapahtuu omaisuuden käyvällä arvolla. Yhtiöiden päätarkoituksena on tuottaa tilapalveluita yliopistoille ja niiden pääomistajia ovat tällä hetkellä Aalto-korkeakoulusäätiö Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:n osalta ja Helsingin yliopisto Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n osalta. Valtion omistus yhtiöissä on katsottu rinnastuvan valtion kiinteistövarallisuuteen. Oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta annetun lain (973/2002) mukaan po. kiinteistövarallisuuden luovuttamiseen vaaditaan Eduskunnan suostumus.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 II lisätalousarvio
2015 talousarvio
2014 tilinpäätös
2013 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 4/2015 vp (30.6.2015)

4. Valtuudet

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan

  • — Antti Herlinille, Gustav Rehnbergille, Henrik Rehnbergille, Maatalousyhtymä Gustav ja Henrik Rehnbergille, Gustav ja Henrik Rehnbergille perustettavan yhtiön lukuun sekä Security Forest Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun Siuntiossa sijaitsevat kiinteistöt ja määräalat (M); 755-412-0001-0010 (M) noin 4,1 ha, 755-412-0001-0011, 755-466-0001-0131, 755-417-0001-0015, 755-417-0001-0015 (Palsta), 755-417-0001-0016, 755-417-0001-0018, 755-422-0001-0021, 755-417-0001-0021 (M) noin 14,0 ha, 755-417-0001-0023, 755-417-0001-0024, 755-417-0001-0024 (Palstat), 755-449-0001-0026, 755-449-0001-0027, 755-449-0001-0028, 755-449-0001-0029 kantakiinteistö pinta-alaltaan noin 40,1 ha, 755-458-0001-0003, 755-466-0001-0004, 755-466-0001-0045, 755-466-0001-0047, 755-466-0001-0053, 755-466-0001-0054 (M) noin 4,6 ha, 755-466-0001-0058, 755-466-0001-0058 (Palsta), 755-466-0001-0059, 755-466-0001-0060, 755-466-0001-0061 (M) noin 23,4 ha, 755-466-0001-0061 (M) noin 3,0 ha, 755-466-0001-0061 (M) noin 148,0 ha, 755-466-0001-0094, 755-466-0001-0094 (Palsta), 755-466-0001-0095 (M) noin 0,3 ha, 755-458-0002-0004, 755-458-0002-0006, 755-458-0002-0006 (Palstat) niillä olevine rakennuksineen ja rakennelmineen 11,7 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin;
  • — Roomy Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun Helsingissä sijaitsevasta kiinteistöstä 91-7-104-19 määräosa, suuruudeltaan 99/100, sekä kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset ja rakennelmat 21,5 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin; ja
  • — valtion koko omistusosuuden yhtiöissä käsittävät Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:n osakkeet yhteensä 400 000 kpl 89,6 milj. euron kauppahinnalla Aalto-korkeakoulusäätiölle ja Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:lle sekä Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n osakkeet yhteensä 400 000 kpl 127,6 milj. euron kauppahinnalla Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:lle tai Helsingin yliopistolle. Kumpikin kiinteistövarallisuuden myynti toteutetaan Senaatti-kiinteistöjen muutoin sopimin ehdoin.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

4. Valtuudet

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan

  • — GNFIN Bulevardi Oy:lle (ShelCo 64 Oy, 2660984-2) Helsingissä sijaitseva kiinteistö 91-4-72-16 sekä kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset ja rakennelmat 12 500 000 euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin; ja
  • — GNFIN Antinkatu Oy:lle (ShelCo 63 Oy, 2660974-6) Helsingissä sijaitseva kiinteistö 91-4-213-12, sekä kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset ja rakennelmat 23 800 000 euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin.

Selvitysosa: Ensimmäisen valtuuden mukainen kiinteistövarallisuus sijaitsee Helsingissä osoitteessa Albertinkatu 25 ja on maapinta-alaltaan noin 1 898 m2. Kiinteistöllä sijaitsevien rakennuksen ja rakennelmien pinta-ala on yhteensä noin 14 400 brm2. Avoimeen tarjousmenettelyyn perustuneessa myyntiprosessissa kiinteistövarallisuudesta saatu korkein tarjous oli 12 500 000 euroa, joka vastaa omaisuuden käypää arvoa.

Toisen valtuuden mukainen kiinteistövarallisuus sijaitsee Helsingissä osoitteessa Antinkatu 1 ja on maapinta-alaltaan noin 1 800 m2. Kiinteistöllä sijaitsevien rakennuksen ja rakennelmien pinta-ala on yhteensä noin 15 600 brm2. Avoimeen tarjousmenettelyyn perustuneessa myyntiprosessissa kiinteistövarallisuudesta saatu korkein tarjous oli 23 800 000 euroa, joka vastaa omaisuuden käypää arvoa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 IV lisätalousarvio
2015 II lisätalousarvio
2015 talousarvio
2014 tilinpäätös
2013 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

4. Valtuudet

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan

  • — GNFIN Bulevardi Oy:lle (ShelCo 64 Oy, 2660984-2) Helsingissä sijaitseva kiinteistö 91-4-72-16 sekä kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset ja rakennelmat 12 500 000 euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin; ja
  • — GNFIN Antinkatu Oy:lle (ShelCo 63 Oy, 2660974-6) Helsingissä sijaitseva kiinteistö 91-4-213-12, sekä kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset ja rakennelmat 23 800 000 euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin.