Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
              01. Sisäministeriön toimintamenot
              03. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot
              (04.) Vähemmistövaltuutetun ja syrjintälautakunnan toimintamenot
              20. Tietohallinnon yhteiset menot
              22. EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan
              23. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet
              24. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan
              29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
              50. Eräät avustukset
              66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
         30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
         40. Maahanmuutto
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

01. HallintoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa:

Sisäministeriö

Sisäministeriö toteuttaa hallitusohjelman mukaisesti poliisitoimen, Rajavartiolaitoksen, pelastustoimen, Hätäkeskuslaitoksen sekä maahanmuuttohallinnon strategisia tavoitelinjauksia ja toiminnallisia tulostavoitteita, jotka on tarkemmin kerrottu pääluokan eri lukujen perusteluissa.

Hallinnonalan tietohallinto

Sisäministeriön tietohallinto vastaa ministeriön ja hallinnonalan yhteisen tietohallinnon kehittämisestä, strategisesta ohjauksesta, valvonnasta ja tietoturvallisuudesta. Sen tulosohjaukseen kuuluva Hallinnon tietotekniikkakeskus (HALTIK) hankkii, kehittää ja ylläpitää hallinnonalan strategisena palvelukeskuksena hallinnonalan virastojen ja laitosten korkean käytettävyyden ja turvallisuuden tieto- ja viestintätekniset palvelut.

EU:n rahastot

Sisäministeriö vastaa Euroopan unionin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman 2007—2013 kansallisesta hallinnoinnista. Rahastojen rahoituksella tuetaan Haagin ja Tukholman ohjelmissa määriteltyjen tavoitteiden toteutumista mm. tukemalla turvapaikkaprosessin ja palauttamismenettelyjen hallinnoinnin kehittämistä, pakolaisten ja muiden kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista sekä EU:n ulkorajojen valvontaan liittyvää kehittämistoimintaa. Rahoitusohjelmakaudelle 2014—2020 perustetaan EU:ssa sisäasioiden alalle kaksi uutta rahastoa: Sisäisen turvallisuuden rahoitusväline sekä Turvapaikka- ja maahanmuuttoa koskeva rahoitusväline. Sisäministeriö vastaa rahastojen valmistelun kansallisesta koordinoinnista ja toimii rahastojen hallinnoinnista vastaavana kansallisena viranomaisena.

Siviilikriisinhallinta

Sisäministeriö vastaa Suomen valmiuksista osallistua kansainväliseen siviilikriisinhallintatoimintaan. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksia kehitetään ja ylläpidetään, jotta lähetettävien asiantuntijoiden osallistumistaso ja asiantuntemus vastaavat Suomen prioriteetteja. Siviilikriisinhallintatoiminnoissa edistetään kokonaisvaltaisuutta yhteistyöllä sotilaallisten ja siviilivoimavarojen käytössä. Laajalla sidosryhmäyhteistyöllä edistetään hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen välistä kanssakäymistä ja tietojenvaihtoa siviilikriisinhallinnasta.

01. Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 528 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen

2) EU:n Progress-ohjelman kansallisen syrjinnän vastaisen hankkeen sekä maahanmuuton kehittämisestä aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.

Selvitysosa: Sisäministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2015:

Tuotokset ja laadunhallinta
  • — Toteutetaan hallitusohjelmaa ja sisäministeriön hallinnonalan strategiaa vuosille 2012—2015.
  • — Ministeriön toimialan ohjaus edistää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista.
  • — Toimitaan hallinnonalan osalta sekä muiden ministeriöiden kanssa yhteistyössä hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi sellaisten toimintasektoreiden osalta, joiden voidaan katsoa kuuluvan ensisijaisesti sisäministeriön vastuualueelle.
  • — Ministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelu sekä seuranta on systemaattista ja kokonaisvaltaista.
  • — Ministeriön lainsäädäntötyö täyttää valtioneuvoston asettamat laatuvaatimukset. Vahvistetaan suunnitelmallisuutta, yhteistyötä ja osaamista lainsäädännön valmistelussa.
Toiminnallinen tehokkuus
  • — Luodaan edellytyksiä ministeriön vaikuttavuuden ja tuottavuuden paranemiselle. Toteutetaan ministeriön hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisia hankkeita.

Henkisten voimavarojen kehittäminen

 2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
    
Henkilötyövuodet251240229
Sairauspoissaolot (pv/htv)8,07,57,5
Työtyytyväisyysindeksi (1—5)3,63,73,8

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Bruttomenot22 64122 27422 028
Bruttotulot920500500
Nettomenot21 72121 77421 528
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta3 202  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle2 941  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Muutosta ja kalustuksesta aiheutuvat menot (kertakorvauksen poistuminen)-400
Siirto momentille 23.01.02-75
Siirto momentilta 26.01.20950
Säästöjen kohdentuminen (osuus 10 milj. eurosta) -50
Toimintamenojen säästö (osuus 60 milj. eurosta)19
Uudet tuottavuustoimenpiteet-90
Valtuutettujen toimintamenot (siirto momentille 25.01.03-187
Viran siirto (siirto momentille 26.20.01)-93
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-14
Palkkaliukumasäästö-38
Palkkausten tarkistukset96
Toimintamenojen lisäsäästö -257
Toimintamenojen tuottavuussäästö-111
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.20.01)-8
Vuokramenojen indeksikorotus43
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-31
Yhteensä-246

Momentin nimike on muutettu.


2015 talousarvio21 528 000
2014 talousarvio21 774 000
2013 tilinpäätös21 460 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 409 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 21 528 000 euroon nähden on 5 119 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 4 471 000 euroa (-23 htv) valtioneuvoston hallintoyksikön perustamisesta aiheutuvana siirtona momentille 23.01.01 ja 655 000 euroa (-9 htv) yhdenvertaisuustehtävien siirtona momentille 25.01.01 ja lisäyksenä 7 000 euroa palkkausten tarkistuksista johtuen.


2015 talousarvio16 409 000
2014 talousarvio21 774 000
2013 tilinpäätös21 460 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 409 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen

2) EU:n Progress-ohjelman kansallisen syrjinnän vastaisen hankkeen sekä maahanmuuton kehittämisestä aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentilta vähennetään 295 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys aiheutuu vuokramenojen siirrosta Poliisihallitukselle (10 kk osuus) momentille 26.10.01.


2015 I lisätalousarvio-295 000
2015 talousarvio16 409 000
2014 talousarvio21 774 000
2013 tilinpäätös21 460 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentilta vähennetään 295 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 104 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys on siirtoa momentilta 23.01.01 ja aiheutuu valtioneuvoston hallintoyksikön perustamisen johdosta tehtävistä palkkaus- ja muiden menojen resurssitarkistuksista.


2015 IV lisätalousarvio104 000
2015 I lisätalousarvio-295 000
2015 talousarvio16 409 000
2014 tilinpäätös21 774 000
2013 tilinpäätös21 460 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 104 000 euroa.

03. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 000 euroa.

Selvitysosa: Hallinnon tietotekniikkakeskus (HALTIK) kehittää, hankkii, tuottaa ja ylläpitää sisäministeriön hallinnonalan strategisena palvelukeskuksena hallinnonalan virastojen ja laitosten korkean käytettävyyden ja turvallisuuden tieto- ja viestintätekniset palvelut.

HALTIKin päätehtävänä on tuottaa sisäisen turvallisuuden keskeiset tietojärjestelmät ja säädetyt tai määrätyt turvallisuusverkon palvelut ja hankkia sisäministeriön hallinnonalan yhteiset palvelut sekä tuottaa ICT-asiantuntijapalvelut.

HALTIKin rahoitus muodostuu asiakasvirastoilta perittävistä palvelusopimusmaksuista.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

HALTIKin keskeisin tavoite on nykyisen palvelutuotannon turvaaminen asiakastarpeiden mukaisesti sekä sen laadun varmistaminen. Hallinnonalalla on merkittäviä tietohallintohankkeita ja järjestelmien kokonaisuudistuksia, joiden onnistuminen on kriittisten järjestelmien ylläpidon ohella koko kehyskauden tärkeimpiä tavoitteita. Asiakastyytyväisyys HALTIKin toimintaan kasvaa.

Palvelukohtaiset tavoitteet:

  • — Tietoliikennepalveluiden palvelutaso säilytetään korkealla ja muiden kuin suunniteltujen katkojen määrä vähenee.
  • — Datacenterpalveluissa varmistetaan tietojärjestelmien toiminnan jatkuvuus konesali- ja palvelinympäristöjen osalta.
  • — Tietojärjestelmien ylläpitopalvelu painottuu turvallisuuskriittisten tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen.
  • — Työasemapalvelut tuottaa vakioitujen, varmennettujen ja hyväksyttyjen päätelaitteiden koko elinkaaren mittaisen palvelun.
  • — Viestintäpalveluiden keskeinen tavoite on se, että sisäisen turvallisuuden toimijoiden viestintäratkaisut ovat käytettävissä ja viranomaisten tavoitettavuus on teknisesti mahdollista.
  • — ServiceDesk-palveluiden tavoitteena on yhtenäisen prosessin mukaiset toimivat palvelut.
  • — Aluepalvelun tavoitteena on tuottaa tietoteknisiä tukipalveluita alueellisesti asiakkaiden operatiivisten tehtävien tukemiseksi.
  • — Yhteyspalveluyksikkö tuottaa laadukkaat puhelunvälityspalvelut keskitetysti koko sisäministeriön hallinnonalalle sekä lisäksi valtiovarainministeriön hallinnonalalta maistraateille sekä aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille.
  • — Sisäministeriön hallinnonalan keskeisten kehityshankkeiden menestyksellinen toteuttaminen.
Toiminnallisen tuloksellisuuden toimenpiteet
  • — Tietoliikenteen häiriötön toiminta turvataan kaikissa oloissa ja verkkoturvallisuutta parannetaan sekä yhdistetään lähiverkkoja suunnitellun mukaisesti.
  • — Keskitetään palvelimia ja rationalisointia pääsaleihin jatketaan.
  • — Kehitetään järjestelmien käytön tukea ja ongelmanratkaisua edelleen.
  • — Palvelupyynnöt vastaanotetaan asiakkaan näkökulmasta yhdessä virtuaalisesti toimivassa palvelupisteessä ja kehitetään käyttöön otettua toiminnanohjausjärjestelmää.
  • — Parannetaan palvelun laatua ja kehitetään toimintaa edistämällä palvelunhallinnan prosesseja ja terävöittämällä työnohjausjärjestelmän käyttöä.
  • — Yhteyspalvelun teknisen ympäristön ja puhelunvälitysjärjestelmän vaihtaminen sekä tietokannan sisällöntuoton kehittäminen.
  • — Projektitoiminnan laatua parannetaan yhtenäistämällä projektikäytäntöjä, testausprosesseja ja käyttöönottamalla järjestelmäarkkitehtuurien hallinnan ja järjestelmäkehityksen työkaluja.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet mittareilla esitettynä2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
    
Toiminnallinen tehokkuus   
Tuettavien päätelaitteiden lkm/htv227,6228228
Virtualisointisuhde (loogisia palvelimia/fyysinen palvelin)4,005,005,20
Vastaanotetut palvelupyynnöt/htv9 34510 29210 417
Vastaanotetut palvelupyynnöt (SLA-%)87,087,587,5
Suoritteet ja julkishyödykkeet   
Tuettavat päätelaitteet, kpl17 30016 00014 000
Videoneuvottelut, kpl115 000130 000160 000
Vastaanotetut palvelupyynnöt, kpl224 288240 000240 000
Palvelukyky ja laatu   
Asiakastyytyväisyys (1—5)3,013,033,10
Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet
Henkiset voimavarat2013
toteutuma
2014
tavoite
2015
tavoite
    
Työtyytyväisyysindeksi3,33,53,5
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv7,687,8
Henkilöstö yhteensä, htv435410406
— josta vakinaisessa palvelussuhteessa381358355
Naisia, %-osuus34,63636

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Bruttomenot79 96983 08575 085
Bruttotulot77 08983 06475 063
Nettomenot2 8802122
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta2 189  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle230  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos1
Yhteensä1

2015 talousarvio22 000
2014 talousarvio21 000
2013 tilinpäätös921 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 000 euroa.

(04.) Vähemmistövaltuutetun ja syrjintälautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan yhdistettäväksi momenttiin 25.01.03.



20. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 8 917 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon runkoverkon ja ministeriön lähiverkon, yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin, Turvallisuusverkko-hankkeen (TUVE) käyttömenoihin sekä S-TUVE-verkon ylläpitomenoihin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Sisäiset palveluostot (TUVE)6 400 000
Verkkomaksut (S-TUVE)2 400 000
Muut sisäministeriön hallinnonalan yhteiset tietohallintomenot117 000
Yhteensä8 917 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Muut muutokset40
Siirto momentille 26.01.01-950
S-TUVE-määrärahat (kertalisäyksen poisto) -3 000
S-TUVE-palveluiden lisäkustannukset2 400
TUVE-määrärahat (kertalisäyksen poisto)-5 830
TUVE-ylläpitomenojen lisäys4 700
TUVE-ylläpitomenot-1 000
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-333
Yhteensä-3 973

2015 talousarvio8 917 000
2014 talousarvio12 890 000
2013 tilinpäätös12 488 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 8 917 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon runkoverkon ja ministeriön lähiverkon, yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin, Turvallisuusverkko-hankkeen (TUVE) käyttömenoihin sekä S-TUVE-verkon ylläpitomenoihin.

22. EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 4 603 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan unionin mukaisiin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman 2007—2013 alaisten rahastojen mukaisesti toteutettaviin hankkeisiin (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökset 575/2007/EY, 573/2007/EY ja 574/2007/EY sekä neuvoston päätös 435/2007/EY)

2) teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan ja näihin tehtäviin kohdennettavan sisäministeriön hallinnonalan eri virastojen, enintään 16 henkilötyövuotta vastaavan, henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

3) hankkeisiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen

4) siirtomenojen maksamiseen.

Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot.

Selvitysosa: Yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskeva yleisohjelma koostuu neljästä rahastosta: Euroopan pakolaisrahasto, paluurahasto, ulkorajarahasto sekä kotouttamisrahasto. Yleisohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä koskevat jäsenvaltion velvollisuudet on määritelty rahastoja koskevissa päätöksissä. Sisäministeriö vastaa rahastojen kansallisesta hallinnoinnista. Rahastoille yhteisen kansallisen hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksen mukaisesti ministeriöön on nimetty vastuu-, todentamis- ja tarkastusviranomaiset.

Rahastojen arvioidut maksatukset vuosiohjelmittain (1 000 euroa)

Vuosiohjelma2007—20122013Yhteensä
    
Pakolaisrahasto-1 1331 133
Ulkorajarahasto-2 7002 700
Kotouttamisrahasto-320320
Paluurahasto-450450
Yhteensä-4 6034 603

Kansallinen vastinrahoitus on budjetoitu momenteille 24.01.01, 26.01.01, 26.10.01, 26.20.01 ja 70 sekä 26.40.01, 26.40.21 ja 63 sekä momentille 28.10.02 ja 32.70.03. Komissiosta saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.26.98. Yleisohjelman 2007—2013 alaisten rahastojen tulot ja menot tasapainottuvat ohjelmien loppuun mennessä.

Hankkeille tältä momentilta maksettavaan EU:n tukiosuuteen on mahdollista sisältyä arvonlisäveroa. EU:n tukiosuus maksetaan hankkeille pääsääntöisesti kahtena ennakkomaksuna ja yhtenä loppumaksuna, jolloin tukikelpoisten kustannusten raportointi (ml. alv-menot) tapahtuu jälkikäteen eikä alv-osuuden arvioiminen etukäteen ole mahdollista.

Pakolaisrahastosta tuetaan turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteiden kehittämistä, turvapaikkaprosessia, pakolaisten uudelleensijoitusohjelmia ja pakolaisten integroitumista yhteiskuntaan.

Ulkorajarahastosta tuetaan toimia, joilla kehitetään maahantuloa edeltäviä tarkistuksia, viisumien myöntämistä rajoilla, maahantulon sujuvuutta siihen oikeutetuille henkilöille, laittoman maahantulon vähentämistä ja yhteistyötä kolmansien maiden kanssa.

Kotouttamisrahasto kohdentuu kolmansien maiden kansalaisten maahanmuuttoon ja integraation tukemiseen pois lukien pakolaiset (myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset ja tilapäistä suojelua saavat henkilöt).

Paluurahasto on tarkoitettu laittomasti maassa oleskelevien ulkomaalaisten palauttamiseen, turvapaikanhakijoiden, jotka eivät ole vielä saaneet päätöstä, vapaaehtoisen paluun tukemiseen ja pakolaisten vapaaehtoisen paluun avustamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Maksatusaikataulujen täsmentyminen-16 897
Yhteensä-16 897

2015 talousarvio4 603 000
2014 talousarvio21 500 000
2013 tilinpäätös22 100 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 4 603 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan unionin mukaisiin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman 2007—2013 alaisten rahastojen mukaisesti toteutettaviin hankkeisiin (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökset 575/2007/EY, 573/2007/EY ja 574/2007/EY sekä neuvoston päätös 435/2007/EY)

2) teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan ja näihin tehtäviin kohdennettavan sisäministeriön hallinnonalan eri virastojen, enintään 16 henkilötyövuotta vastaavan, henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

3) hankkeisiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen

4) siirtomenojen maksamiseen.

Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot.

23. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 439 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin liittyvään toimintaan

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien siviilikriisinhallintahankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) enintään 33 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon yhteisrahoitteisesta toiminnasta saatavat tulot.

Momentille voidaan nettobudjetoida Kriisinhallintakeskuksen vastuulla toteutettavista tutkimushankkeista tuloina saatavat muiden osapuolten maksuosuudet ja hankkeesta aiheutuvat menot.

Selvitysosa: Pelastusopiston yhteydessä toimiva Kriisinhallintakeskus vastaa sisäministeriön ohjauksessa kokonaisvaltaisesti siviilikriisinhallinnan operatiivisesta toiminnasta: koulutuksesta, rekrytoinnista, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, materiaali- ja logistiikkavalmiuksista sekä vaadittavasta tilannekuvasta.

Siviilikriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvien henkilöiden aiheuttamat menot maksetaan momentilta 24.10.21.

Sisäministeriö asettaa toiminnalle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2015:

  • — Kriisinhallintakeskus kouluttaa Suomen osallistumistasoa vastaavan määrän siviiliasiantuntijoita lähetettäväksi siviilikriisinhallintatehtäviin.
  • — Kriisinhallintakeskus lähettää vuositasolla asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin valtioneuvoston linjausten mukaisesti.
  • — Naisten osuus lähetettävistä asiaintuntijoista pysyy edelleen Euroopan unionin jäsenvaltioiden keskitasoa korkeammalla.
  • — Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien toiminta on suunnitelmallista ja kustannustehokasta kohdistuen perustehtäviin.

Toiminnan tunnuslukuja

 2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
    
Siviilikriisinhallintakoulutettavapäivät1 5452 0331 500
Koulutettavapäivän hinta450469460
Hyväksytyt/ehdolle asetetut asiantuntijat0,440,60,6

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
    
Bruttomenot1 6431 4891 489
Bruttotulot705050
Nettomenot1 5731 4391 439
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta233  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle99  

2015 talousarvio1 439 000
2014 talousarvio1 439 000
2013 tilinpäätös1 439 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Momentin määrärahaa käytetään sisäministeriön ja Pelastusopiston yhteydessä toimivan Kriisinhallintakeskuksen siviilikriisinhallintaan liittyvien tehtävien rahoitukseen. Nykyisellä määrärahatasolla ei valiokunnan saaman selvityksen perusteella pystytä vastaamaan monimutkaisten ja aiempaa vaarallisempien operaatioiden aiheuttamiin lisävaatimuksiin.

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa Kriisinhallintakeskuksen toimintaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 739 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin liittyvään toimintaan

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien siviilikriisinhallintahankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) enintään 33 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon yhteisrahoitteisesta toiminnasta saatavat tulot.

Momentille voidaan nettobudjetoida Kriisinhallintakeskuksen vastuulla toteutettavista tutkimushankkeista tuloina saatavat muiden osapuolten maksuosuudet ja hankkeesta aiheutuvat menot.

24. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 6 288 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2014—2020 sisäasioiden uusien sisäisen turvallisuuden rahaston ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 513—516/2014) toteuttamiseen

2) edellä mainittujen rahastojen toteuttamiseen tarvittavan teknisen avun ja näihin tehtäviin kohdennettavan, enintään 16 henkilötyövuotta vastaavan, henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä rahastojen toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

3) hankkeisiin ja toimiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen Euroopan unionin asetusten salliessa

4) siirtomenojen maksamiseen.

Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sisäasioiden rahastoista.

Rahoitusohjelmakaudelle 2014—2020 perustettiin EU:ssa sisäasioiden alalle kaksi uutta rahastoa: sisäisen turvallisuuden rahasto sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto. Jäsenvaltion velvollisuudet rahastoihin liittyen määritellään rahastokohtaisissa asetuksissa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 513/2014, 515/2014 ja 516/2014) sekä hallinnointia koskevassa horisontaaliasetuksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 514/2014). Sisäministeriö vastaa rahastojen kansallisesta koordinoimisesta ja toimii rahastojen nimettynä vastuu- ja tarkastusviranomaisena.

Komissiosta saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.26.98. Rahoitusohjelmakauden 2014—2020 rahastojen tulot ja menot tasapainottuvat ohjelmien loppuun mennessä.

Rahastoista rahoitettavilla hankkeilla ja toimilla tulee pääsääntöisesti olla kansallista rahoitusta niiden toimeenpanoa varten.

Sisäisen turvallisuuden rahasto jakaantuu kahteen rahoitusvälineeseen: ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskevaan rahoitusvälineeseen sekä poliisiyhteistyötä, rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa sekä kriisinhallintaa koskevaan rahoitusvälineeseen.

Rahastot, joissa on perusosa, sisältävät myös ns. muuttuvan osan. Tällöin rahastoista on mahdollista saada kansallisiin ohjelmiin perusosan lisäksi rahoituksen muuttuvaa osaa tiettyjen erityistoimen toteuttamiseen sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta uudelleensijoitettujen pakolaisten vastaanottamiseen. Erityistoimista mahdollisesti saatavan rahoitusosuuden suuruus ei ole vielä tiedossa. Kunkin maan rahoitusosuudet määritellään rahastokohtaisissa asetuksissa.

Uudelleensijoitettujen pakolaisten vastaanotosta saatava rahoitus voi kasvattaa merkittävästi Suomen rahastosta saamaa määrärahaa. Rahoitus myönnetään jäsenvaltioille kahden vuoden välein ja sen saamiseksi pakolaisten on tullut saapua Suomeen rahoituksen myöntämistä edeltävällä kahden vuoden ajanjaksolla. Yhdestä uudelleensijoitetusta pakolaisesta maksettava kertakorvaus on 6 000 euroa tai EU:n uudelleensijoittamisohjelman painopisteiden mukaisten ryhmien osalta 10 000 euroa pakolaista kohti. Jos Suomen pakolaiskiintiö säilyy vuosittain vähintään nykyisessä 750 henkilössä, joista vähintään puolet kuuluu EU:n uudelleensijoittamisohjelman painopisteiden mukaisiin ryhmiin, Suomi voi saada vuosittain 6 milj. euron rahoitusosuuden. Tämä edellyttää lisäksi, että EU:n tasolla uudelleensijoittamistoimiin kohdennettu rahoitus riittää ohjelmakauden loppuun.

Teknisen avun suuruus tulee koostumaan perusosan lisäksi noin 5 %:n osuudesta jäsenvaltiolle myönnetyn rahaston kokonaissummasta (perusosa + muuttuva osa). Teknistä apua käytetään yksinomaan rahastojen hallinnoinnista vastuuviranomaiselle aiheutuviin kustannuksiin.

Vuosina 2014—2020 toteutettavien sisäasioiden rahastojen kansallisten ohjelmien rahoituksen kokonaismääräksi arvioidaan muodostuvan noin 113 milj. euroa.

Vuoden 2014 vuosiohjelmien maksatukset siirtyvät osittain vuodelle 2015 ohjelmien viivästyneen käynnistymisen takia.

Koko ohjelmakauden 2014—2020 arvioidut rahoitusosuudet (perusosat) (1 000 euroa)

Rahastot 
  
Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, perusosa23 489
Sisäisen turvallisuuden rahasto, ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskeva rahoitusväline, perusosa1)36 935
Sisäisen turvallisuuden rahasto, poliisiyhteistyötä, rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa sekä kriisinhallintaa koskeva rahoitusväline15 682

1) Jäsenvaltio voi käyttää enintään 40 prosenttia perusosasta rahoittaakseen operatiivista tukea.

Rahastojen arvioidut maksatukset vuonna 2015 (1 000 euroa)

Vuosiohjelmat2014—2015Yhteensä
   
Sisäisen turvallisuuden rahasto3 2883 288
Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto3 0003 000
Yhteensä6 2886 288

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Ohjelmakauden aloitus (maksatusaikataulujen arvio)-4 192
Yhteensä-4 192

2015 talousarvio6 288 000
2014 talousarvio10 480 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 6 288 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2014—2020 sisäasioiden uusien sisäisen turvallisuuden rahaston ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 513—516/2014) toteuttamiseen

2) edellä mainittujen rahastojen toteuttamiseen tarvittavan teknisen avun ja näihin tehtäviin kohdennettavan, enintään 16 henkilötyövuotta vastaavan, henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä rahastojen toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

3) hankkeisiin ja toimiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen Euroopan unionin asetusten salliessa

4) siirtomenojen maksamiseen.

Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 8 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös hätäapurahoituksena Tornion järjestelykeskuksen ja muihin vastaaviin EU:n hyväksymiin turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnasta aiheutuviin menoihin enintään EU:n AMIF-rahaston (EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto) hätäapurahoituksena Suomelle maksama määrä.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu EU:n Suomelle maksamasta hätäapurahoituksesta turvapaikkamenoihin.

EU:n arvioidaan myöntävän Suomelle vuonna 2015 EU:n AMIF-rahaston hätäapurahoitusta 8 000 000 euroa.


2015 IV lisätalousarvio8 000 000
2015 talousarvio6 288 000
2014 tilinpäätös10 480 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 8 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös hätäapurahoituksena Tornion järjestelykeskuksen ja muihin vastaaviin EU:n hyväksymiin turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnasta aiheutuviin menoihin enintään EU:n AMIF-rahaston (EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto) hätäapurahoituksena Suomelle maksama määrä.

29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 61 138 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Siirto momentilta 26.40.6388
Valtori (siirto momentille 28.01.29)-5 190
Yhteensä-5 102

Momentin nimike on muutettu.


2015 talousarvio61 138 000
2014 talousarvio66 240 000
2013 tilinpäätös69 880 762

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 60 529 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Vähennys 609 000 euroa talousarvioesityksen 61 138 000 euroon nähden on siirtoa momentille 23.01.29.


2015 talousarvio60 529 000
2014 talousarvio66 240 000
2013 tilinpäätös69 880 762

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 60 529 000 euroa.

50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha)

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 248 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntämiseen meripelastustoimintaan.

Selvitysosa: Momentti lisätään talousarvioesitykseen.

Momentin määrärahasta 241 000 euroa on siirtoa momentilta 26.20.01 ja 7 000 euroa on siirtoa momentilta 32.40.51.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Suomen meripelastusseura236 000
Ålands Sjöräddningssällskap12 000
Yhteensä248 000

2015 talousarvio248 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 248 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten myöntämiseen meripelastustoimintaan.

66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 1 017 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon kansainvälisten järjestöjen (Interpol, FATF6), IGC7), IOM, ICMPD8), COSPAS-SARSAT9) ja ICAO PKD10)) jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja vastaavien velvoitteiden suorittamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Poliisin kansainvälisessä yhteistyössä ja sen kehittämisessä erityinen pääpaino on EU:n puitteissa suoritettavalla poliisiyhteistyöllä sekä lainsäädännön että käytännön toiminnan tasolla. Huomiota kiinnitetään myös lähialueyhteistyön, YK:n ja Euroopan neuvoston sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden piirissä tapahtuvaan poliisin toimialaan liittyvään kehitykseen.

IGC:ssä käsitellään kaikkia kansainvälisten maahanmuuttovirtojen hallintaan liittyviä merkittäviä kysymyksiä. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) on hallitustenvälinen järjestö, joka harjoittaa laaja-alaista siirtolaisuuteen liittyvää toimintaa. ICMPD on riippumaton hallitustenvälinen tutkimuslaitos. Se pyrkii edistämään kestävää maahanmuuttopolitiikkaa ja keskittyy Länsi- ja Itä-Euroopan kannalta tärkeisiin maahanmuuttokysymyksiin ja toimii Budapest-prosessin sihteeristönä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Interpol526 000
FATF30 000
IGC85 000
IOM300 000
ICMPD5 000
COSPAS-SARSAT45 000
ICAO PKD26 000
Yhteensä1 017 000

2015 talousarvio1 017 000
2014 talousarvio1 017 000
2013 tilinpäätös788 280

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 1 017 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon kansainvälisten järjestöjen (Interpol, FATF6), IGC7), IOM, ICMPD8), COSPAS-SARSAT9) ja ICAO PKD10)) jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja vastaavien velvoitteiden suorittamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.