Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
         01. Ministeriö ja hallinto
         10. Tuomioistuimet ja oikeusapu
         20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta
         30. Syyttäjät
         40. Rangaistusten täytäntöönpano
         50. Vaalimenot
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Oikeusjärjestelmän vakaa ja luotettava toiminta on yhteiskunnan ja kansantalouden suotuisan kehityksen perusedellytys. Oikeudenmukainen yhteiskunta perustuu luottamukseen ja yhteistoimintaan.

Korkealaatuinen ja tehokas oikeuslaitos lisää hyvinvointia sekä yhteiskunnan kilpailukykyä ja hallinnon toimivuutta. Se myös säästää kustannuksia muilla hallinnonaloilla ja edistää yhteiskunnan taloudellista toimivuutta ja voi myös osaltaan estää syrjäytymiskehitystä. Oikeuslaitoksen toimintakyvystä huolehditaan, vaikka kehyspäätöksissä todetut säästövaatimukset vaikeuttavat toimintaedellytyksiä. Voimavarojen vähentyessä luodaan edellyksiä sille, että oikeudenhoidon resursseja voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti muun muassa siten, että tuomioistuinten käsiteltäväksi päätyvät vain ne asiat, joissa on todellista oikeussuojan tarvetta. Voimavarojen käytön kannalta merkitystä on myös sillä, miten joustavasti tuomioistuin voi valita tarkoituksenmukaisimman ratkaisukokoonpanon.

Valtion talous kärsii tällä hetkellä hitaan kasvun, tuotantorakenteen muutoksen sekä väestön ikääntymisen epäsuotuisista vaikutuksista. Työttömien määrä, kotitalouksien velkaantumisaste ja tulottomien kotitalouksien määrät ovat jatkaneet kasvuaan eikä merkittävää muutosta ole nähtävissä. Tämä yleinen heikko taloudellinen tilanne heijastuu koko oikeuslaitoksen toimintaan. Asia- ja velallismäärät kasvavat, mikä vaikuttaa työmääriin ja toiminnan kustannuksiin.

Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös tulottomien kotitalouksien määrä on kasvanut ja tulottomuus on aiempaa pitkäkestoisempaa. Asuntovelkojen pääomat ovat kasvaneet merkittävästi. Uusien maksuhäiriömerkintöjen ja luottotietorekisteriin merkittyjen henkilöiden määrä on pitkään ollut kasvussa. Kuluttajien uusista maksuvaikeuksista kertovat velkomistuomiot lisääntyivät voimakkaasti vuoteen 2013 asti, jolloin kasvu taittui. Kesäkuussa 2013 voimaan tulleen pikaluottolainsäädännön kiristymisen uskotaan edelleen jossain määrin vähentävän yleisiin tuomioistuimiin saapuvien velkomusasioiden sekä ulosottoon saapuvien asioiden määriä. Vaikea taloudellinen tilanne kuitenkin edelleen pitänee näiden asioiden määrän samoin kuin insolvenssiasioiden määrän suurena.

Tuomioistuinlaitoksen toimintaympäristön ulkoiset muutokset, kuten kansainvälistyminen ja monikulttuuristuminen, yhä monimutkaistuvampi oikeudellinen sääntely, EU-oikeuden merkityksen lisääntyminen tuomioistuinten toiminnassa ja erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntyminen asettavat tuomioistuinten toiminnalle suuria haasteita.

Oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan toimintaympäristön ulkoiset muutokset kuten väestön ikään­tyminen, heikentyneestä taloustilanteesta aiheutuva syrjäytyminen ja asiakaskunnan kansain­välistyminen lisäävät oikeudellisen palvelun tarvetta ja edellyttävät oikeusavulta ja yleiseltä edunvalvonnalta aiempaa laajempaa asiantuntemusta.

Ulosoton asia- ja velallismäärät ovat siis edelleen korkealla tasolla. Perintäkulusaatavien osalta on tapahtunut asiamäärien vähennystä perintälainsäädännön muutoksen seurauksena.

Suomen rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina melko vakaana ja kaikkien rikosten väkilukuun suhteutettu määrä on kansainvälisesti vertaillen alhainen. Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrissä ei tapahtunut v. 2013 suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Varkauksien, rattijuopumusten, huumausainerikosten, törkeiden huumausainerikosten ja huumausaineen käyttörikosten määrä nousi hieman vuoteen 2012 verrattuna. Ryöstöjen, pahoinpitelyjen ja seksuaalirikosten määrä puolestaan laski. Henkirikosten määrä nousi vuodesta 2012 ollen kuitenkin pienempi kuin vuosina 2008—2011. Lapsiin kohdistuneiden henkirikosten määrä oli v. 2013 huomattavasti pienempi kuin vuosina 2011 ja 2012.

Petoksia ja lieviä petoksia tuli poliisin tietoon v. 2013 9 % edellisvuotta enemmän. Maksuvälinepetokset lisääntyivät 22 prosentilla vuoteen 2012 verrattuna. Internetissä tehdyt petokset ja maksuvälinepetokset selittävät osaltaan näiden rikosten määrän nousua.

Kehitys eri rikoslajeissa johtuu sekä rikollisuuden todellisista muutoksista että siitä, miten aktiivisesti rikoksen uhriksi joutuneet ilmoittavat rikoksista poliisille. Ilmitulleiden rikosten määrään vaikuttavat myös viranomaisten valvonnan tehokkuus ja suuntautuminen.

Suomessa vankiluku, yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien määrä ja tilastoidun rikollisuuden määrä ovat kaikki laskussa. Tämä vallitseva kriminaalipoliittinen kehitys on eurooppalaisittain ainutlaatuinen.

Turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta mittaavan kansallisen rikosuhritutkimuksen (Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2012) mukaan noin 15 % 15—74-vuotiaista suomalaisista oli vuoden aikana joutunut väkivallan tai uhkailun kohteeksi, ja joka kolmas oli pelännyt joutuvansa väkivallan uhriksi iltaisin kodin ulkopuolella. Väkivallan kohteeksi joutuminen ei näytä aiempien tutkimusten tietoihin verrattuna ainakaan merkittävästi muuttuneen. Kyselyn tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempiin uhritutkimuksiin, koska sekä tietosisältö että tietojen keruutapa poikkeavat aikaisemmasta.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
Oikeusministeriön hallinnonalan keskeiset yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Valtiosääntöinen järjestelmä on vakaa, avoin ja luotettava turvaten kansanvaltaisen päätöksenteon ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen.
  • — Oikeusjärjestys muodostaa hallittavan ja toimivan kokonaisuuden; lainsäädäntö on selkeää ja toimii tehokkaasti täyttäen sille asetetut tavoitteet.
  • — Julkinen hallinto toimii hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti.
  • — Edellä mainitut oikeudellista järjestelmää ja sen toimintaa koskevat tavoitteet toteutuvat myös EU:n rakenteissa ja yhteistyössä.
  • — Perus- ja ihmisoikeudet mukaan lukien kielelliset oikeudet toteutuvat paremmin julkisessa toiminnassa, tietoisuus oikeuksista ja käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista on kasvanut.
  • — Demokratia toimii ja kansalaisvaikuttamisella on hyvät toimintaedellytykset. Kansalaiset osallistuvat ja vaikuttavat valmisteluun sekä päätöksentekoon.
  • — Vaalioikeudet toteutuvat ja vaaleihin osallistuminen on mahdollisimman helppoa.
  • — Yhteiskunta on yhä monimuotoisempi ja -arvoisempi. Oikeusjärjestelmä tarjoaa selkeän rakenteen, jossa kansalaiset voivat järjestää oikeussuhteensa ennakoitavasti ja tasa-arvoisesti ja joka varmistaa, että lasten ja muiden heikommassa asemassa olevien oikeudet otetaan huomioon.
  • — Yhtiöoikeudelliset säännökset tukevat toiminnallista toimeliaisuutta ja varmistavat eri osapuolten oikeussuojan toteutumisen.
  • — Jokaisella on oikeuksiensa toteuttamiseksi käytettävissään oikeussuojakeino.
  • — Menettelyt ovat oikeudenmukaisia.
  • — Oikeussuoja toteutuu taloudellisesti ja tehokkaasti, myös rajat ylittävissä asioissa.
  • — Rikollisuus ja rikollisuuden haitat vähentyvät.
  • — Turvallisuus ja turvallisuuden tunne lisääntyvät.
  • — Rikosvastuu toteutuu tehokkaasti ja laadukkaasti asianosaisten oikeusturva huomioon ottaen.
Valtiollinen järjestelmä ja säädöspolitiikka

Tavoitteena on, että lainsäädäntö on toimivaa, selkeää ja ymmärrettävää. Tämä edistää hallituksen poliittisten tavoitteiden saavuttamista, parantaa kansalaisten ja yritysten oikeusturvaa sekä vähentää hallinnon ja oikeuslaitoksen työtä.

Demokratia ja perusoikeudet

Kansalaisten, viranomaisten sekä poliittisten päätöksentekijöiden tietoisuuden lisääminen perus- ja ihmisoikeuksista ja käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista on keskeistä perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi.

Parannetaan kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen valmisteluun ja päätöksentekoon kehittämällä oikeusministeriön demokratiapalveluja edelleen yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia korostaen ja edistämällä kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä.

Vaalioikeuksien toteuttamiseksi ja vaaleihin osallistumisen helpottamiseksi kehitetään vaalitapoja ja -menetelmiä.

Euroopan unionissa tavoitteena on edistää toimielinten asiakirjajulkisuuden toteutumista sekä hyvän hallinnon periaatteiden noudattamista.

Oikeusturvan saatavuus

Oikeusturva on kokonaisuus, joka muodostuu muun muassa tosiasiallisesta pääsystä oikeuteen, oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä, annettujen ratkaisujen ja menettelyn laadusta sekä kokonaiskäsittelyajasta. Tavoitteena on oikeudenmukaisuus ja oikeusvarmuus sekä oikeusturvan tosiasiallinen toteutuminen. Tavoitteena on myös saada asioihin ratkaisu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Tuomioistuinten keskimääräiset käsittelyajat olivat pääosin kohtuullisia, eikä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antanut oikeudenkäynnin kestosta langettavia tuomioita v. 2013, mutta pitkään kestäneissä asioissa maksettiin yleisissä tuomioistuimissa kansallisen lainsäädännön perusteella viivästymishyvityksiä muutamassa kymmenessä asiassa. Myös hallintotuomioistuimissa ja hallintolainkäyttölakia soveltavien lautakuntien viivästymisistä on voitu myöntää hyvitystä kesäkuun 2013 alun jälkeen vireille tulleissa asioissa. Hallintotuomioistuinten osalta viivästymishyvityksiä ei ole vielä tullut maksettavaksi.

Oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan tavoitteena on, että asiakkaat saavat tarvitsemansa asiantuntevan avun oikeaan aikaan ja kohtuullisin kustannuksin. Syrjäytymistä voidaan ehkäistä antamalla asianosaisille oikeudellista apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Oikeusaputoimistojen oikeudellisen neuvonnan ja riitaisten asioiden vapaamuotoisen sovittelun avulla voidaan riidat ratkaista nopeasti sekä vähentää tuomioistuimiin saapuvien asioiden määrää.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntö korostaa epäillyn oikeutta neuvotella avustajan kanssa jo ennen kuulustelujen alkamista. Tämän vuoksi avustajat osallistunevat enenevässä määrin myös kuulusteluihin, mikä lisännee oikeusavun kustannuksia.

Ulosottolaitoksen tavoitteena on, että ulosotossa asiat ratkaistaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarkoituksenmukaisessa menettelyssä kohtuullisin kustannuksin. Samalla huomiodaan oikeudenmukaisuus kaikkia osapuolia kohtaan ja menettelyn oikeudenmukaisuus.

Velallisen taloudellisen tilanteen nopealla selvittämisellä ja oikeiden toimenpiteiden valinnalla ehkäistään velkaongelmien syvenemistä ja turvataan velkojan saatavia. Luottotappioiden torjunnassa tavoitteena on saada aikaan hyvä perintätulos ja käsitellä asiat joutuisasti.

Osa luottotappioiden vähentämiseen tähtäävää toimintaa on talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuminen. Valtakunnalliseksi laajentuneen ulosoton erikoisperinnän arvioidaan yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa tehostavan rikoshyödyn poisottamista ja parantavan perintätulosta puuttumalla velallisten väärinkäytöksiin ja täytäntöönpanon välttelyyn ulosotossa. Konkursseihin liittyvä talousrikollisuuden torjunta on keskeinen osa Konkurssiasiamiehen toimiston toimintaa.

Oikeusturvan vaikuttavuustavoitteita toteuttavat toimenpiteet ja toiminnalliset tavoitteet esitetään lainsäädännön osalta luvussa 25.01, tuomioistuinten, oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan osalta luvussa 25.10 ja maksuhäiriöpolitiikan osalta luvussa 25.20.

Kriminaalipolitiikka

Kriminaalipolitiikan vaikuttavuustavoitteina ovat rikollisuuden ja rikollisuuden haittojen vähentäminen sekä turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen parantaminen. Lisäksi vaikuttavuustavoitteena on rikosvastuun toteuttaminen tehokkaasti ja laadukkaasti asianosaisten oikeusturva huomioon ottaen. Nämä edellyttävät useiden hallinnonalojen yhteistä tavoitteenasettelua ja yhteisiä toimintalinjoja.

Kriminaalipolitiikan vaikuttavuustavoitteita toteuttavat toimenpiteet ja toiminnalliset tavoitteet esitetään rikoksentorjunnan ja lainsäädännön osalta luvussa 25.01, syyttäjäntoimen osalta luvussa 25.30 ja rangaistusten täytäntöönpanon osalta luvussa 25.40.

Kansalaisten oikeussuhteet

Vaikuttavuustavoitteena on turvata kansalaisten toiminnan selkeät oikeudelliset puitteet ja mahdollistaa valinnan vapaus ja siten lisätä yhteiskunnan, talouden ja kansalaisten toimeliaisuutta ja hyvinvointia. Tavoitteena on myös huolehtia lainsäädännössä heikomman osapuolen suojaamisesta, erityisesti kuluttajansuojassa ja perheoikeudessa.

Kansalaisten oikeussuhteiden vaikuttavuustavoitteita toteuttavat toimenpiteet esitetään luvussa 25.01.

Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon

Toiminnassa noudatetaan sukupuolten välisen tasa-arvon periaatteita. Lainvalmisteluhankkeista valitaan vuosittain 1—2 hanketta tarkasteltavaksi erityisesti tasa-arvonäkökulmasta. Tavoitteena on myös sisällyttää sukupuolinäkökulma vuosittain 1—2 valitun muun kuin lainvalmisteluhankkeen tai ohjelman tavoitteisiin ja arviointiin. Tulosohjauksen käyttöä lisätään asteittain tasa-arvosuunnitelmien laatimisen ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen laajentamiseksi hallinnonalan virastoissa.

Hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan on kirjattu useita oikeusministeriön päävastuulla olevia hankkeita, joissa kiinnitetään huomiota sukupuolinäkökulmaan ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen.

Vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Aiempi valtionhallinnon tuottavuusohjelma on v. 2011 korvattu uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Hallituksen määrärahaleikkaukset edellyttävät uusia, toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta parantavia toimenpiteitä. Oikeuslaitoksen keskeiset hankkeet liittyvät vuoteen 2025 tähtäävään oikeudenhoidon uudistamisohjelmaan ja siitä tehtyihin linjauksiin. Tavoitteena on oikeusturvan varmistaminen kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Uudistamisohjelman laatimisen jälkeen tulleet uudet leikkaukset vuosien 2015—2018 kehyspäätöksessä edellyttävät, että mahdollisia säästökohteita on kartoitettava laajasti. Koska säästötoimenpiteet eivät voi vaikuttaa täysimääräisesti vielä v. 2015, tämä edellyttää henkilöstövähennyksiä hallinnonalalla.

Hallinnonalan määrärahat

  TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
Yhteensä
1000 €
01.Ministeriö ja hallinto124 8560000124 856
01.Oikeusministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
22 775-10022 675
03.Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
6 7336 733
04.Tutkimus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
6280628
05.Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 3591003 459
20.Erityismenot
(arviomääräraha)
11 19111 191
21.Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
2950295
29.Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
57 30957 309
50.Avustukset
(kiinteä määräraha)
4 4064 406
51.Eräät valtion maksamat korvaukset
(arviomääräraha)
18 16018 160
10.Tuomioistuimet ja oikeusapu372 7241160023 250396 090
01.Korkeimman oikeuden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
9 0099 009
02.Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
10 90910 909
03.Muiden tuomioistuinten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
247 710116150247 976
04.Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
60 07660 076
50.Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset
(arviomääräraha)
45 02023 10068 120
20.Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta103 7230000103 723
01.Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
103 723103 723
30.Syyttäjät46 223000046 223
01.Syyttäjälaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
46 22346 223
40.Rangaistusten täytäntöönpano234 346-25000234 321
01.Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
228 946-25228 921
74.Avolaitostyöt
(siirtomääräraha 3 v)
5 4005 400
50.Vaalimenot17 899000017 899
20.Vaalimenot
(arviomääräraha)
17 89917 899
 Yhteensä899 771910023 250923 112

 Henkilöstön kokonaismäärä9 2249 144 9 031  

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Eduskunta on useissa eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota oikeudenhoitoon kohdistuneiden säästötoimenpiteiden aiheuttamiin vaikutuksiin kansalaisten oikeusturvassa ja viranomaisten mahdollisuuteen selviytyä niille kuuluvien tehtävien hoitamisesta.

Sisäministeri Räsänen ja oikeusministeri Henriksson ovat 7.11.2014 asettaneet parlamentaarisen työryhmän, jonka ensisijaisena tehtävänä on tuottaa eduskunnalle tietoa Suomen sisäisen turvallisuuden sekä oikeudenhoidon strategisista resurssitarpeista seuraavalla kehyskaudella 2016—2019. Työryhmän tulee 28.2.2015 mennessä määritellä pitkän aikavälin tavoitetila ja perusteet turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssitasolle.

Valiokunta pitää työryhmän asettamista perusteltuna ja korostaa, että oikeusministeriön, sisäministeriön sekä valtiovarainministeriön hallinnonalojen oikeudenhoidon ja turvallisuuden viranomaisten resurssitarpeet käsitellään työryhmässä tasapuolisesti ja kokonaisuus huomioon ottaen. Työryhmän tulee löytää sellaiset realistiset ratkaisut, jotka takaavat aidosti vakaat ja pitkäjänteiset resurssit tehtävien hoitamiseen. On myös huolehdittava siitä, että perusrahoitus antaa mahdollisuuden määräaikaisten virkojen vähentämiseen. Määräaikaisten virkojen suuri määrä on ongelmallista erityisesti tuomareiden riippumattomuuden kannalta, mihin mm. perustuslakivaliokunta ja lakivaliokunta ovat kiinnittäneet huomiota (PeVL 20/2014 vp, LaVL 17/2014 vp).

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että rahoituspohja on sellaisella tasolla, ettei esim. tuomioistuinten resursseja ole tarvetta lisätä yksittäisten juttujen tai ohjelmien käsittelemiseksi. Valiokunta viittaa mm. edellä mainittuun lakivaliokunnan lausuntoon, jonka mukaan lisäresurssien ohjaaminen esim. harmaan talouden torjuntaan ei ole ongelmatonta tuomioistuinten riippumattomuuden kannalta. Eduskunnan oikeusasiamies on vuotta 2013 koskevassa kertomuksessaan (K 2/2014 vp) pitänyt tuomioistuinten riippumattomuuden kannalta jopa hälyttävänä ääriesimerkkinä, että yksittäisen rikosjutun käsittelyyn on jouduttu myöntämään määrärahaa lisäbudjetissa.