Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
         01. Ulkoasiainhallinto
         10. Kriisinhallinta
         30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
              50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle
              66. Varsinainen kehitysyhteistyö
              88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen
         90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 801 422 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen

3) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä kyseisen maan apupyyntöön pohjautuen ja vain mikäli valtioneuvosto niin päättää

4) Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen

5) ministeriön ja Norjan ulkoministeriön, Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen.

Momentin määrärahoista veloitetaan valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.

Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.

Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot saa maksaa hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö268 568 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1)234 435 000
3.Euroopan kehitysrahasto25 158 000
4.Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö57 300 000
5.Humanitaarinen apu74 800 000
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus7 961 000
7.Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus2 700 000
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle114 000 000
9.Korkotuki-instrumentti16 500 000
Yhteensä801 422 000

1) Sisältää ministeriön ja Norjan ulkoministeriön yhteistoimintahankkeen menoja 400 000 euroa, ministeriön ja Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja 12 300 000 euroa ja ministeriön ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeen menoja 500 000 euroa.

Valtuus

Vuoden 2015 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 487 686 000 euroa.

Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen (euroa)

   
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö29 146 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö257 700 000
3.Euroopan kehitysrahasto-
4.Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö39 090 000
5.Humanitaarinen apu45 000 000
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus1 350 000
7.Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus-
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle100 400 000
9.Korkotuki-instrumentti15 000 000
Yhteensä487 686 000

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20152016201720182019—Yhteensä
vuodesta 2015
lähtien
       
Kehitysyhteistyövaltuus      
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset599 596487 557399 197201 694836 2582 524 302
Vuoden 2015 sitoumukset-156 100151 951134 06045 575487 686
Menot yhteensä599 596643 657551 148335 754881 8333 011 988
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 268 568 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä 29 146 000 euroa.

Tuki kohdennetaan YK:n alaisille järjestöille, ohjelmille ja rahastoille, kansainvälisille ja alueellisille kehitysrahoituslaitoksille yleisavustuksina, jäsenmaksuina ja maksuosuuksina, kumppanuushankkeisiin ja temaattisena tukena. Tukea ohjataan kehityspoliittisen toimenpideohjelman painopisteiden mukaisesti, jonka myötä Suomi vahvistaa panostusta monenkeskisiin järjestöihin ja kehitysrahoituslaitoksiin toimien niissä tavoitteellisesti ja strategisesti.

Monenkeskisen kehitysyhteistyön jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)

  
YK-järjestöt116 370
YK:n kehitysohjelma (UNDP)15 600
YK:n lastenrahasto (UNICEF) 20 000
YK:n väestörahasto (UNFPA)33 550
YK:n tasa-arvojärjestö (UN Women)14 000
Muut 33 220
Maailmanpankkiryhmä94 958
Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA)84 316
Velkahelpotusohjelmat (HIPC, MDRI)7 792
Maailmanpankkiryhmän kumppanuusohjelmat2 850
Alueelliset kehitysrahoituslaitokset42 159
Afrikan kehityspankki (AfDB) ja Afrikan kehitysrahasto (AfDF)36 309
Aasian kehityspankki (ADB) ja Aasian kehitysrahasto (AsDF)5 250
Latinalaisen Amerikan kehityspankin (IDB), pääomankorotus600
Muut monenkeskiset järjestöt13 783
Maailmanlaajuinen ympäristörahasto (GEF)4 325
Muut9 458
Jakamaton1 298
Yhteensä268 568

Monenkeskisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)

  
Jakamaton29 146
Yhteensä29 146
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 234 435 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä 257 700 000 euroa.

Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)

  
Afrikka ja Lähi-itä152 800
Pitkäaikaiset yhteistyömaat86 760
Etiopia 14 000
Kenia10 000
Tansania26 000
Mosambik22 140
Sambia14 620
Hauraat valtiot21 160
Etelä-Sudan3 000
Somalia10 000
Palestiinalaisalueet8 160
Afrikan alueellinen ja muu yhteistyö24 440
Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka5 900
Muu Afrikan alueellinen (Syyria ja lähialueet)5 000
Itä- ja Länsi-Afrikka7 200
Eteläinen Afrikka4 640
Muu Afrikan alueellinen1 700
Paikallinen yhteistyö7 240
Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka940
Itä- ja Länsi-Afrikka2 400
Eteläinen Afrikka3 900
Yhteistoimintahankkeen DFIDn osuus12 300
Yhteistoimintahankkeen ADAn osuus500
Yhteistoimintahankkeen Norjan ulkoministeriön osuus400
  
Aasia62 115
Pitkäaikaiset yhteistyömaat23 635
Nepal18 885
Vietnam4 750
Hauraat valtiot26 000
Afganistan20 000
Myanmar6 000
Alueellinen ja muu yhteistyö11 080
Mekongin alueellinen ja temaattinen yhteistyö8 870
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö2 210
Paikallinen yhteistyö1 400
  
Latinalainen Amerikka7 320
Alueellinen ja muu yhteistyö6 840
Andien alueellinen yhteistyö3 600
Keski-Amerikan alueellinen yhteistyö1 820
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö1 420
Paikallinen yhteistyö480
  
Länsi-Balkan1 500
Länsi-Balkan1 200
Paikallinen yhteistyö300
  
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia10 700
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia10 025
Paikallinen yhteistyö675
  
Jakamaton-
Yhteensä234 435

Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)

  
Jakamaton257 700
Yhteensä257 700

Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön lähtökohtana ovat yhteistyökumppanien kehityssuunnitelmat ja köyhyydenvähentämisstrategiat. Suomen tuki kohdistetaan kehityspoliittisen ohjelman painopisteiden mukaisesti tavoitteena köyhyyden poistaminen ja ihmisarvoisen elämän turvaaminen kaikille YK:n vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteiden mukaisesti käyttämällä eri kahdenkeskisen yhteistyön muotoja monipuolisesti ja toisiaan täydentäen. Hauraiden valtioiden erityistarpeet huomioidaan tukemalla niitä kohti rauhaa ja kehitystä. Tukea ohjataan myös alueelliseen yhteistyöhön. Käyttösuunnitelmakohtaan osoitettuja määrärahoja käytetään edustustoissa paikallisen yhteistyön hankkeisiin.

3. Euroopan kehitysrahasto

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 25 158 000 euroa.

Tuki kohdennetaan EU:n ja AKT-maiden (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren -maiden) väliseen kehitys- ja muuhun yhteistyöhön Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti, sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitettujen merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Cotonoun sopimukseen perustuva kehitys- ja muu yhteistyö AKT-maille rahoitetaan Euroopan Kehitysrahastosta (European Development Fund, EKR).

4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 57 300 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä 39 090 000 euroa. Tukea kohdennetaan YK:n alaisten järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen sekä kehitysrahoituslaitosten alaisiin temaattisiin ohjelmiin. Käyttösuunnitelmakohdan jakamatonta määrärahaa tullaan kohdentamaan demokratiatukea koskeviin hankkeisiin. Tukea kohdennetaan myös humanitaariseen miinatoimintaan.

Käyttösuunnitelmakohdasta voidaan myöntää tukea myös Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) hallinnoimiin korkeakoulujen vaihto-ohjelmaan (North South South) ja korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelmaan yhteensä enintään 5 700 000 euroa.

5. Humanitaarinen apu

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 74 800 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä 45 000 000 euroa.

Tuki kohdennetaan tarvelähtöisesti luonnonkatastrofien, humanitaaristen kriisien ja aseellisten konfliktien uhreille puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja humaanisuuden periaatteita noudattaen. Humanitaarisen avun tavoitteena on ihmishenkien pelastaminen, ihmisten hädän lievittäminen ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttaminen. Humanitaarinen apu ohjataan YK-järjestöjen, kansainvälisen Punaisen Ristin ja puolikuun liikkeen sekä EU komission sertifioimien kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta.

Humanitaarisesta avusta rahoitetaan myös keskeisten kansainvälisten humanitaaristen järjestöjen yleisavustukset, joita ovat: YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), YK:n Palestiinan pakolaisten avustusjärjestö (UNRWA), YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (OCHA), YK:n keskitetty hätäapurahasto (CERF) ja YK:n kansainvälinen strategia tuhojen vähentämiseksi (UNISDR). Humanitaarisesta avusta rahoitetaan myös Punaisen Ristin Kansainvälistä Komiteaa (ICRC).

Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan humanitaarista apua antavien avustusjärjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen sekä ministeriön vaikuttamissuunnitelmien avulla.

6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 7 961 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä 1 350 000 euroa.

Määrärahat kohdennetaan seuraaviin käyttötarkoituksiin: kehityspoliittinen suunnittelu- ja tutkimustoiminta, kehitysyhteistyön henkilöstön koulutus- ja valmennustoiminta, kehitysviestintä ja kehityskasvatus, vapaaehtoisrahoitus OECD:n kehitysapukomitean alaiseen työhön sekä kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittämiseen. Käyttösuunnitelmakohdasta voidaan myöntää Suomen Akatemian hallinnoimaan kehitystutkimukseen määrärahaa enintään 2 825 000 euroa.

7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 2 700 000 euroa.

Määrärahat kohdennetaan kehitysyhteistyön sisällön, laadun ja hallinnollisten toimintatapojen sekä varainkäytön tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden vahvistamiseksi.

8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 114 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä 100 400 000 euroa.

Tuesta noin 70 % kohdennetaan kumppanuusjärjestöjen kautta ja loput muiden kansalaisjärjestöjen kautta. Tuki kehitysyhteistyötiedotukselle on tarkoitettu kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan viestintään ja globaalikasvatukseen. Lisäksi tukea voidaan myöntää kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt) ja EU-rahoitteisten hankkeiden kansallisiin osuuksiin. Suomen Unicefille, Suomen UN Womenille ja Suomen Pakolaisavulle voidaan myöntää harkinnanvaraista tukea niiden kotimaassa harjoittamaan toimintaan, sekä YK-liitolle sen kehitysviestintä- ja globaalikasvatustoimintaan, enintään yhteensä 1 150 000 euroa vuonna 2015.

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö täydentää ja tukee julkista kahdenvälistä, monenkeskistä ja EU:n kehitysyhteistyötä. Järjestöjen erityinen lisäarvo on toiminta kehitysmaissa ruohonjuuritasolla. Järjestöjen kautta kanavoitava apu vahvistaa kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntaa. Tukea myönnetään hankkeisiin, jotka täyttävät asetetut laatukriteerit ja edistävät kehityspoliittisen toimenpideohjelman tavoitteiden toteutumista.

9. Korkotuki-instrumentti

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 16 500 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä 15 000 000 euroa.

Valtioneuvoston Suomen kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa on päätetty, että kehitetään korkotukiluottoinstrumentin korvaavia, kehityspoliittisia tavoitteita edistäviä ja muuta kehityspoliittista keinovalikoimaa täydentäviä yhteistyömuotoja. Tämän johdosta korkotuki-instrumentti on lopetettu, eikä uusia hankkeita oteta valmisteluun. Koska hankkeiden valmisteluprosessi on pitkä ja kustannuksista vastaa kumppanimaa ja/tai vientiyritys, valikoitujen pitkälle valmistelussa ehtineiden hankkeiden valmistelua kuitenkin jatketaan.

Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan niin sanotun konsensussopimuksen mukaisesti. Kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista on säädetty laissa (1114/2000).

Määrärahaa käytetään myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan sekä hanke-esitysten valmisteluun ja arviointiin sekä hankkeisiin liittyvään teknisen avun tukemiseen.

Yhteistoimintahankkeista saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.24.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Yhteistoimintahankkeiden menot740
Säästöpäätös-53 000
Tasomuutos-38 162
Yhteensä-90 422

2015 talousarvio801 422 000
2014 I lisätalousarvio48 946 000
2014 talousarvio891 844 000
2013 tilinpäätös940 392 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Määrärahaa saa käyttää:

6) Tekesin hallinnoimaan BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaan. Määräraha on tältä osin budjetoitu maksatuspäätösperusteisena. Ohjelmassa yrityksille myönnettävään valtiontukeen sovelletaan valtioneuvoston asetusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta.

Myös vuoden 2014 talousarvion momentin 24.30.66 määrärahan käyttötarkoitusta laajennetaan edellä kohdassa 6) mainitulla tavalla.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäisen kappaleen kohta 6) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 6) ja päätösosan toinen kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmanneksi kappaleeksi, jolloin talousarvioesityksen momentin päätösosan nykyiset kolmas, neljäs ja viides kappale muuttuvat neljänneksi, viidenneksi ja kuudenneksi kappaleeksi.

BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelman tavoitteena on tukea sellaista yritysten, kansalaisjärjestöjen, opetus- ja tutkimusorganisaatioiden ja muiden toimijoiden innovaatioiden, tiedon ja osaamisen kehittämistoimintaa, joka hyödyttää kehitysmaiden köyhien ihmisten hyvinvointia, erityisesti kehitysmaiden vähävaraisten ihmisten BOP (base of the pyramid) -markkinoille kohdistuvien, köyhyyttä vähentävien tuotteiden ja palveluiden aikaansaamista. Tuki kohdistuu esimerkiksi uusien tuotteiden, palvelujen, liiketoiminta- ja yhteistyömuotojen, jakelukanavien, teknologioiden, ratkaisujen tai sosiaalisten innovaatioiden kehittämiseen, pilotoimiseen ja kaupallistamiseen. Ohjelmaa hallinnoi Tekes. Ohjelman tulostavoitteet määritellään yhdessä Tekesin kanssa siten, että ulkoasiainministeriön asettamat kehityspoliittiset tavoitteet ja Tekesin tavoitteet ovat yhteensopivat.

Momentin perustelujen muutos koskee myös vuoden 2014 talousarviossa myönnettyä määrärahaa.


2015 talousarvio801 422 000
2014 III lisätalousarvio20 455 000
2014 I lisätalousarvio48 946 000
2014 talousarvio891 844 000
2013 tilinpäätös940 392 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan olevan yhteensä noin 1,015 mrd. euroa vuonna 2015, mikä vastaa noin 0,48 prosenttia bruttokansantulosta. Vuonna 2014 vastaavan bruttokansantulo-osuuden arvioidaan olevan noin 0,54 prosenttia. Varsinaisen kehitysyhteistyön momentille esitetään yhteensä 801,42 milj. euron määrärahaa. Määräraha sisältää 13,2 milj. euroa kansainvälisten toimijoiden kanssa toteutettavien yhteistoimintahankkeiden menoja, joita ei lasketa mukaan Suomen julkiseen kehitysapuun.

Kehitysyhteistyövaroista rahoitettavan Suomen ilmastorahoituksen osuuden arvioidaan olevan 87,7 milj. euroa. Cancunin ilmastokokouksen (2010) päätösten mukaisesti teollisuusmaiden tavoitteena on saada aikaan 100 mrd. USD:n vuotuinen rahoitusvirta kehitysmaiden ilmastotoimiin vuoteen 2020 mennessä.

Hallitus on joutunut valtion talou­dellisen tilanteen vuoksi leikkaamaan myös kehitysyhteistyömäärärahoja. Näin ollen vuonna 2015 määrärahakehitys kääntyy laskuun. Hallituksen tavoitteena on kuitenkin edelleen varmistaa määrärahakehitys, jonka puitteissa tavoite 0,7 prosentin osuudesta bruttokansantulosta ja Suomen kansainväliset sitoumukset voidaan saavuttaa. Rahoituksen lisäämiseksi kehitysyhteistyöhön suunnataan myös päästöhuu­tokauppatuloja. Valiokunta toteaa, että nykyisillä päästöoikeuksien huutokauppatuloilla tavoitteen saavuttaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Vuonna 2014 päästöhuutokauppatuloja osoitettiin kehitysyhteistyövaroihin 68,9 milj. euroa. Mikäli vuonna 2015 summa olisi samansuuruinen, se nostaisi Suomen kehitysyhteistyön osuuden bruttokansantulosta hieman yli 0,5 prosenttiin.

Siirtomäärärahat. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota käsiteltävän momentin siirtyvään erään (kuten VaVL 6/2014 vp). Määrärahoja siirtyi aiemmilta vuosilta vuodelle 2014 yhteensä 435 milj. euroa. Vastaava siirtomääräraha oli 365 milj. euroa vuonna 2013 ja 274 milj. euroa vuonna 2012.

Kasvaneisiin siirtomäärärahoihin ovat osaltaan vaikuttaneet loppuvuodesta kehitysyhteistyöhön siirretyt päästöhuutokauppatulot (23 milj. euroa vuonna 2013). Suurin yksittäinen erä (28,2 milj. euroa) oli Euroopan kehitysrahaston maksatusten jääminen komission ennusteita pienemmiksi. Vuoden 2015 talousarvioesityksessä tämä on korjattu käyttämällä perusteena toteutuneita maksatuksia. Eniten siirtomäärärahojen suuruuteen ovat kuitenkin vaikuttaneet viivästykset maa- ja aluekohtaisissa hankkeissa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ulkoasiainministeriö on ryhtynyt toimenpiteisiin siirtomäärärahojen osuuden laskemiseksi ja ohjeistanut osastoja kiinnittämään siirtomäärärahojen käyttöön suurempaa huomiota. Ministeriössä seurataan mm. kokonaismaksatusasteen kehittymistä ja hankkeiden etenemisen määrärahavaikutuksia käydään läpi useamman kerran vuodessa. Mikäli hankkeet viivästyvät suunnitellusta, määrärahojen käyttöarvioita pyritään siirtämään tuleville vuosille vastaamaan paremmin hankkeiden toteutumisaikataulua.

Valiokunta pitää ymmärrettävänä, että kehitysyhteistyöhankkeita toteutetaan vaikeissa ja epävakaissa olosuhteissa. Valiokunta korostaa, että toiminnan laatu on aina varmistettava ennen määrärahan käyttöä eikä määrärahojen käyttö budjettivuoden aikana saa muodostua itsetarkoitukseksi.

Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä, että siirtomäärärahoja pystytään pienentämään. Nykyisessä valtiontalouden tilanteessa määrärahoja ei ole varaa sitoa momenteille turhaan. Samanaikaisesti kun kaikilla hallinnonaloilla, ml. ulkoasiainhallinnon omat toimintamenot, on vajausta, käsiteltävän momentin siirtomäärärahat ovat kasvaneet yli 400 milj. euroon. Määräraha on kaksi kertaa suurempi kuin koko ympäristöministeriön hallinnonalan budjetti. Määrära­han käyttöä pitää pystyä tehostamaan ottamalla vuosittaisen mää­rärahan suunnittelussa nykyistä paremmin huo­mioon määrärahan todellinen käyttö.

Vaikuttavuus ja valvonta. Valiokunta on koko vaalikauden ajan kiinnittänyt budjettimietinnöissään huomiota kehitysyhteistyön vaikuttavuuteen. Valiokunta viittaa tältä osin myös lausuntoonsa VaVL 6/2014 vp valtioneuvoston selonteosta kehityspolitiikan vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että sen saaman selvityksen mukaan määrärahoja suunnataan edelleen lukuisille pienille toimijoille. Valiokunta toteaa, että varojen käytön tuloksellisuutta voidaan parantaa keskittämällä toimintoja ja vähentämällä yhteistyökumppaneita. Näin voidaan tehostaa mm. hankkeiden hallinnointia ja valvontaa.

Valiokunta toteaa, että valvonta on oleellinen osa kehitysyhteistyötä, ja se lisää osaltaan yleistä luottamusta ja kansalaisten kehitysyhteistyötä kohtaan osoittamaa hyväksyntää. Käytössä oleva valvonta- ja seurantajärjestelmä on kattava lähtien liikkeelle hankevalinnasta. Hanke-esitykset käsittelee mm. kehitysyhteistyön laaturyhmä. Hankkeen sisällön ohella arvioidaan mm. hakijan kapasiteettia toteuttaa hanke. Hankkeista laadittavien väli- ja loppuraporttien sekä ministeriön sisäisen tarkastuksen lisäksi ulkoasiainministeriö teettää riippu­mattomia arviointeja hankkeiden ja kehityspoli­tiikan toteutuksesta. Myös valtiontalouden tarkastus­virasto suorittaa valvontaa, ja samoin tärkeää on kumppanimaiden omien hallinto- ja seurantajärjestelmien kehittä­minen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että valvontajärjestelmän kehittäminen on jatkuvaa. Läpi hankkeen tapahtuvan seurannan avulla varojen käyttöä tulee ohjata haluttuun suuntaan. Väärinkäytösten suhteen on myös edelleen oltava nollatoleranssi, ja jokainen epäily on tutkittava.

Valiokunta nostaa lisäksi esiin hallintokustannukset, joiden osuus oli 6 prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista vuonna 2013. Ulkoasiainministeriön hallintokulut olivat hieman alle 5 prosenttia. Kansalaisjärjestöjen osalta Suomessa syntyviä hallintokuluja hyväksytään enintään 10 prosenttia hankkeen tai ohjelman kokonaiskuluista. Kaikki kohdemaassa syntyvät kulut tulkitaan toimintakuluiksi. Kansainvälisten järjestöjen ja rahalaitosten hallintokulut suhteessa toiminnan volyymiin olivat 8—13 prosenttia vuonna 2013. Valiokunta pitää tarpeellisena seurata todellisten hallintokulujen kehitystä ml. käytettävien konsulttien palvelut ja varmistaa myös tältä osin kehitysyhteistyön maksimaalista vaikuttavuutta.

Valiokunta vähentää momentilta 3 000 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 798 422 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen

3) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä kyseisen maan apupyyntöön pohjautuen ja vain mikäli valtioneuvosto niin päättää

4) Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen

5) ministeriön ja Norjan ulkoministeriön, Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen

6) Tekesin hallinnoimaan BEAM-kehitysinnovaatio-ohjelmaan. Määräraha on tältä osin budjetoitu maksatuspäätösperusteisena. Ohjelmassa yrityksille myönnettävään valtiontukeen sovelletaan valtioneuvoston asetusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta.

Myös vuoden 2014 talousarvion momentin 24.30.66 määrärahan käyttötarkoitusta laajennetaan edellä kohdassa 6) mainitulla tavalla.

Momentin määrärahoista veloitetaan valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.

Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.

Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot saa maksaa hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö268 568 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1)231 435 000
3.Euroopan kehitysrahasto25 158 000
4.Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö57 300 000
5.Humanitaarinen apu74 800 000
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus7 961 000
7.Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus2 700 000
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle114 000 000
9.Korkotuki-instrumentti16 500 000
Yhteensä798 422 000

1) Sisältää ministeriön ja Norjan ulkoministeriön yhteistoimintahankkeen menoja 400 000 euroa, ministeriön ja Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja 12 300 000 euroa ja ministeriön ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeen menoja 500 000 euroa.

Valtuus

Vuoden 2015 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2015 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 487 686 000 euroa.

Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen (euroa)

   
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö29 146 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö257 700 000
3.Euroopan kehitysrahasto-
4.Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö39 090 000
5.Humanitaarinen apu45 000 000
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus1 350 000
7.Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus-
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle100 400 000
9.Korkotuki-instrumentti15 000 000
Yhteensä487 686 000

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 4 160 000 euroa.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelmaa muutetaan seuraavasti:

Muutokset käyttösuunnitelmaan (euroa)

  Alkuperäinen käyttösuunnitelmaLisätalousarvioMuutettu käyttösuunnitelma
     
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö268 568 000+19 149 000287 717 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1)231 435 000-14 989 000216 446 000
3.Euroopan kehitysrahasto25 158 000-25 158 000
4.Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö57 300 000-57 300 000
5.Humanitaarinen apu74 800 000-74 800 000
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus7 961 000-7 961 000
7.Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus2 700 000-2 700 000
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle114 000 000-114 000 000
9.Korkotuki-instrumentti16 500 000-16 500 000
Yhteensä798 422 000+4 160 000802 582 000

1) Sisältää ministeriön ja Norjan ulkoministeriön yhteistoimintahankkeen menoja 411 000 euroa, ministeriön ja Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja 12 300 000 euroa ja ministeriön ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeen menoja 500 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäyksestä 19 149 000 euroa aiheutuu päästöoikeuksien huutokaupasta 29.8.—31.12.2014 kertyneistä tuloista. Vuoden 2013 kehyspäätöksen mukaisesti päästöoikeuksien huutokaupasta saadut tulot ohjataan ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön. Kertyneet päästöhuutokauppatulot kohdennetaan tässä lisätalousarvioesityksessä käyttösuunnitelmakohtaan 1.

Lisäyksestä 11 000 euroa aiheutuu ministeriön ja Norjan ulkoministeriön yhteistoimintahankkeen menojen maksamisesta ja ne kohdistetaan käyttösuunnitelmakohtaan 2. Norjan ulkoministeriöltä on saatu vastaavat tulot vuonna 2012 ja ne on tuolloin tuloutettu momentille 12.24.99.

Vähennys 15 000 000 euroa aiheutuu siirtyvien määrärahojen kertaluonteisesta leikkauksesta ja se kohdennetaan käyttösuunnitelmakohtaan 2.


2015 I lisätalousarvio4 160 000
2015 talousarvio798 422 000
2014 III lisätalousarvio20 455 000
2014 I lisätalousarvio48 946 000
2014 talousarvio891 844 000
2013 tilinpäätös940 392 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 4 160 000 euroa.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelmaa muutetaan seuraavasti:

Muutokset käyttösuunnitelmaan (euroa)

  Alkuperäinen käyttösuunnitelmaLisätalousarvioMuutettu käyttösuunnitelma
     
1.Monenkeskinen kehitysyhteistyö268 568 000+19 149 000287 717 000
2.Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1)231 435 000-14 989 000216 446 000
3.Euroopan kehitysrahasto25 158 000-25 158 000
4.Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö57 300 000-57 300 000
5.Humanitaarinen apu74 800 000-74 800 000
6.Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus7 961 000-7 961 000
7.Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus2 700 000-2 700 000
8.Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle114 000 000-114 000 000
9.Korkotuki-instrumentti16 500 000-16 500 000
Yhteensä798 422 000+4 160 000802 582 000

1) Sisältää ministeriön ja Norjan ulkoministeriön yhteistoimintahankkeen menoja 411 000 euroa, ministeriön ja Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja 12 300 000 euroa ja ministeriön ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeen menoja 500 000 euroa.