Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       20. Maatalous
       50. Vesitalous
       60. Metsätalous
       63. Metsähallitus

Talousarvioesitys 2014

40. Kala-, riista- ja porotalousPDF-versio

Selvitysosa:Tässä luvussa on budjetoitu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja kala-, riista- ja porotalouden ohjaamiseen tarvittavat menot. Luvussa budjetoitujen määrärahojen määrä on noin 51,6 milj. euroa, mitä vastaavasti valtiolle arvioidaan kertyvän tuloja noin 30 milj. euroa. Suurimmat tuloerät ovat EU-tulot, hirvieläinten metsästysmaksu- sekä riistanhoitomaksu- ja kalastuksenhoitomaksukertymät.

Toimintaympäristö
Elinkeinokalatalous

Kalan kulutus Suomessa on tasaisesti kasvanut, mutta kotimaisen kalan osuus kulutuksesta on ollut aleneva. Kalan tuonti on kasvanut voimakkaasti samaan aikaan kun kalan kotimaista tarjontaa ei ole voitu lisätä kysyntää vastaavasti.

Tärkeimpien kaupallisesti hyödynnettyjen kalakantojen arvioidaan säilyvän elinvoimaisina, kuitenkin eräiden kantojen kestävään käyttöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hylkeen ja merimetson kasvaneet kannat heikentävät ammattikalastuksen toimintaedellytyksiä merialueella. Ammattikalastajien lukumäärä merialueella on vähentynyt jo pitkään ja kalastajien keski-ikä on noussut. Merialueella päätoimisia ammattikalastajia on noin 500 ja sisävesillä noin 200. Suurimmat ikäluokat ovat 45—65-vuoden ikäiset kalastajat. Samaan aikaan ammattikalastuksen saaliit ovat kuitenkin kasvaneet ja erityisesti troolikalastukseen on palkattu joitakin kymmeniä ulkomaalaisia kalastajia. Viime vuosina suomalaisia aluksia omistavia yrityksiä on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen. Ammattikalastuksen saaliin arvo on tällä hetkellä noin 41 milj. euroa. Vuonna 2012 kaupallinen merisaalis oli kaikkien aikojen suurin, noin 132 milj. kg, josta silakan ja kilohailin osuus on 126 milj. kg.

Kalankasvatuksen tuotantomäärät ovat vähentyneet yli 40 prosenttia 1990-luvun ennätystasolta, mihin ovat vaikuttaneet tiukentuneet ympäristönsuojeluvaatimukset ja kiristynyt ulkomainen kilpailu. Kalankasvatuksen tuotanto on kuitenkin alkanut monipuolistua ja myös uutta teknologiaa on otettu käyttöön. Uudet arvokkaammat kalalajit ja ympärivuotisen tuotannon mahdollistava teknologia sekä sijainninohjauksen kehittyminen ovat lupaavia mahdollisuuksia kotimaisen kalantuotannon määrän ja erityisesti arvon kasvulle. Kalankasvatuksen ruokakalatuotannon arvo on tällä hetkellä noin 47 milj. euroa, mutta sen odotetaan nousevan lähivuosina selvästi. Poikastuotannon arvo on noin 25 milj. euroa.

Kalan jalostusta ja tukkukauppaa harjoittavat yritykset ovat kasvaneet nopeasti ja alalla on runsaasti kilpailua. Kalatalouden kannattavuus alkutuotannossa, jalostuksessa ja kaupassa vaihtelee voimakkaasti niin yritysten välillä kuin ajallisesti. Kalanjalostuksen ja kalan tukkukaupan yritysten tuotot ovat noin 460 milj. euroa.

Luonnon virkistyskäyttö

Vapaa-ajan kalastus ja metsästys ovat merkittäviä luonnon virkistyskäytön muotoja. Noin 1,7 miljoonaa henkilöä harrastaa vähintään kerran vuodessa kalastusta tai metsästystä ja harrastusmäärien odotetaan säilyvän korkeina. Kalastukseen ja metsästykseen liittyvät luonnonvaran käytön ja suojelun konfliktit ovat toimialalle tyypillisiä. Käytön ja suojelun ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamiseksi ja kala- ja riistavarojen käytön kestävyyden varmistamiseksi odotetaan entistä tarkempia tutkimus- ja seurantatietoja sekä vuorovaikutteisia yhteistyötoimintatapoja päätöksenteossa.

Vapaa-ajan kalastuksen kohteena olevien kalakantojen arvioidaan säilyvän elinvoimaisina. Eräiden lajien kestävään käyttöön ja suojeluun on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota. Riistataloudessa tärkeimpien riistaeläinkantojen hyödyntäminen voidaan yleisesti säilyttää nykytasolla kantoja vaarantamatta.

Maanomistusrakenteen sekä maankäytön muutokset lisäävät metsästysmaiden ja kalavesien omistuksen pirstaloitumista, joka vaikeuttaa suunnitelmallista riista- ja kalakantojen hoitoa sekä eräissä tapauksissa kalastuksen ja metsästyksen tarkoituksenmukaista järjestämistä. Euroopan unionin luonnonsuojeluun ja ympäristöön liittyvät säädökset lisäävät keskeisten riistaeläinlajien ja niiden elinympäristöjä koskevien monitavoitteisten hoitosuunnitelmien painoarvoa. Unionin säädökset vaikuttavat yhä enenevässä määrin myös vapaa-ajankalastukseen ja kalakantojen hoitotoimenpiteisiin. Vuonna 2011 toimintansa aloittanut Suomen riistakeskus luo uusia edellytyksiä toteuttaa riistapolitiikkaa.

Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet
Elinkeinokalatalous

Elinkeinokalataloutta ohjataan EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti, jonka tavoitteena on kalavarojen kestävä hyödyntäminen täysimääräisesti. Keinoihin kuuluvat kalastuksen sääntely- ja valvontatoimenpiteet sekä elinkeinokalatalouden kehittämisen rahoittaminen. Toimenpiteillä pyritään kalakantojen kestävyyden lisäksi turvaamaan kalaraaka-aineen ympärivuotinen tarjonta jalostukseen ja kulutukseen. Suomen keskeisten kalakantojen kiintiöt pyritään asettamaan tieteellisen neuvonannon perusteella siten, että kalastuksen jatkuvuus varmistetaan.

Vuosia 2014—2020 koskevaa meri- ja kalatalousrahaston kansallista toimintaohjelmaa toteutetaan elinkeinokalatalouden toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseksi sekä kalastuksen valvonnan ja kalatalouden tiedonkeruuohjelman rahoittamiseksi. Vesiviljelyä, ammattikalastusta sekä kalanjalostusta ja kalakauppaa edistetään sektorikohtaisten kehittämisohjelmien mukaisesti.

Luonnon virkistyskäyttö

Kala- ja riistavarojen kestävän käytön ja hoidon toimenpiteillä tavoitellaan erityisesti luonnon virkistyskäyttöön liittyvien hyvinvointivaikutusten kasvattamista ja kala- ja riistavarojen elinvoimaisena säilymistä sekä konfliktien hallinnan parantamista.

Vapaa-ajan kalastusta ja kalakantojen hoitotoimintaa ohjataan ja kehitetään vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian, kalatiestrategian, kalastusmatkailun kehittämisen toimenpideohjelman sekä kalakantojen tutkimus- ja seurantatietojen perusteella. Kalastuksen kestävyyteen kiinnitetään erityistä huomiota kalastuksen säätelyssä ja kalastuslain uudistamisessa. Kalakantojen hoidossa huolehditaan monimuotoisuuden säilyttämisestä ja heikentyneiden kantojen vahvistamisesta. Tavoitteena on kalojen luontaisen lisääntymisen edistäminen. Rakennetuissa virtavesissä parannetaan kalojen kulkumahdollisuuksia ja edistetään potentiaalisten lisääntymisalueiden käyttöönottoa kalateiden avulla.

Kalavarojen käytön ja hoidon ohjaamisella luodaan edellytyksiä kiinnostavien ja monipuolisten kalastusmahdollisuuksien tuottamiselle. Kestävään kalavarojen käyttöön perustuvien kalastuspalveluiden kehittämistä edistetään vapaa-ajan kalastuksessa ja kalastusmatkailussa. Lisäksi toimintaedellytyksiä luomalla edistetään kalastusharrastuksen vetovoimaisuuden säilymistä ja siihen liittyvien palveluiden kehittymistä. Kalakantojen käytön ja hoidon tieto- ja suunnittelujärjestelmiä kehitetään. Kalastuksen valvonta järjestetään uusien säännösten avulla tehokkaaksi.

Julkinen riistakonserni vastaa siitä, että toimenpiteet tukevat riistapolitiikalle asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita ja riistatalouteen liittyvät erilaiset odotukset on yhteensovitettu. Julkisen riistakonsernin vuoteen 2016 ulottuvat strategiset päämäärät ovat: 1) vahvistetaan riistataloutta osana ekosysteemipalveluja ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä; 2) edistetään riistatalouden moninaisten hyvinvointivaikutusten tunnistamista ja arvostusta; 3) turvataan luotettava, ajantasainen ja yhteiskäyttöinen riistatieto riistatalouden perustaksi; 4) toimitaan avoimesti ja aktiivisesti kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa; 5) toimintatavat ovat vaikuttavia, taloudellisia, asiakaslähtöisiä ja ennakoivia ja huolehditaan jatkuvasta kehittymisestä.

Seuranta- ja tutkimusmenetelmien kehittämisessä keskeisenä haasteena on suurpetokantojen sekä taantuneiden lajien kuten metsäpeuran ja metsähanhen kantojen arvioinnin kehittäminen. Metsästyksen säätely kestävän käytön periaatteen mukaisesti edellyttää saalistilastoinnin tarkentamista erityisesti harvalukuisten metsästettävien lajien osalta. Riistalaji- ja elinympäristökohtaisten hoitosuunnitelmien toimenpiteillä huolehditaan kantojen elinvoimaisuudesta ja ohjataan metsästyksen säätelyä. Riistavahinkotietojen kokoaminen riistavahinkorekisteriin tehostaa vahinkojen hallintaa ja vähentämistä. Suomen riistakeskuksen yhteydessä toimivat alueelliset riistaneuvostot ja valtakunnallinen riistaneuvosto luovat foorumit erilaisten intressien yhteensovittamiseen.

Porotalous

Porotaloudessa keskeisintä on edelleen laidunten kestävyyden turvaaminen sekä porotalouselinkeinon rakenteen ja kannattavuuden kehittäminen. Tavoitteena on mitoittaa eloporomäärät laidunten kestävyys huomioonottaen sekä ylläpitää porotalousyritysten kannattavuutta. Porotalouden rakenteen kehittymistä tuetaan Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista myönnettävillä avustuksilla ja lainoille myönnettävällä korkotuella (mom. 30.20.49). Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen määrärahasta (mom. 30.20.40) voidaan maksaa eloporotukea.

01. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 214 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kalanviljelylaitosten ja tutkimusasemien sijoitusmenoiksi luettavien perusparannuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, suunnitellun luonnonvarakeskuksen perustamisesta aiheutuviin menoihin sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tehtävänä on tuottaa tutkittua tietoa ja asiantuntijapalveluita kala- ja riistavarojen kestävän ja monipuolisen hyödyntämisen tukemiseksi, luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi sekä kala-, riista- ja porotalouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi.

RKTL tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

  • — tuottaa riista- ja kalakantojen kestävän ja monipuolisen hyödyntämisen säätelyn edellyttämät riista- ja kalakantojen arviot ja ennusteet kantojen tilasta, alueellisen ja ajallisen säätelyn edellyttämät saalistilastot sekä huolehtii kannanarvioinnin kehittämisen edellyttämästä tutkimuksesta erityisesti suurpetojen osalta
  • — tuottaa riista- ja kalatalouden strategioiden, ohjelmien ja hoitosuunnitelmien valmistelun ja toimeenpanon edellyttämää tutkimustietoa, huolehtien taantuvien tai uhanalaisten riista- ja kalakantojen hoidon edellyttämästä tutkimuksesta
  • — tuottaa tietoa kala-, riista- ja porotalouden elinkeinojen sekä kala- ja riistavarojen virkistyskäytön sosiaalisten ja taloudellisten hyvinvointivaikutusten vahvistamiseksi
  • — tuottaa kala- ja riistatalouden tilastot sekä tietoa kalan, riistan ja poron käytöstä, jalostuksesta ja kaupasta
  • — edistää luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun konfliktien hallintaa tuottamalla tutkimustietoa konfliktien hallintamalleista, riistavahinkojen estämisen menetelmistä sekä kannansäätelyn dynamiikasta
  • — viljelee uhanalaisia kalakantoja sekä osallistuu EU:n Itämeristrategian vesiviljelyosion edellyttämiin kehittämistehtäviin
  • — huolehtii porolaidunten tilan arvioinnista sekä poronhoidon ja porotalouden tutkimuksesta erityisesti osana arktista tutkimusta.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2014 talousarvioesityksen valmistelussa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle seuraavat alustavat tulostavoitteet:

  • — laitoksen tutkimusta suunnataan ja tutkimuksen tukipalveluja ja infrastruktuureja kehitetään Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymässä (LYNET) sovittujen painopisteiden mukaisesti
  • — laitos osallistuu Luonnonvarakeskuksen muodostamista koskevaan valmisteluun
  • — laitos osallistuu ministeriön vaikuttavuus- ja tuloksellisuushankkeisiin (mm. LUHTI ja ELMA).
Toiminnallinen tuloksellisuus
Toiminnallinen tehokkuus

Seuraavassa taulukossa on esitettynä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen koko toiminnan kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet (myös muut kuin momentti 30.40.01). Vuoden 2012 henkilötyövuositiedot perustuvat TAHTI-järjestelmän toteutumaan.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet

  2012 toteutuma 2013 arvio 2014 arvio
  Kust. 1 000 € Tuotot 1 000 € Htv Kust. 1 000 € Tuotot 1 000 € Htv Kust. 1 000 € Tuotot 1 000 € Htv
                   
Riistakantojen ja kalavarojen arviointi ja tilastointi 7 558 1 281 90 7 600 850 93 7 650 820 91
— kalastoseuranta 4 755 1 033 58 4 500 700 58 4 450 650 57
— riista- ja poroseuranta 1 947 47 22 2 300 50 25 2 400 70 25
— tilastot ja taloudellinen tiedonkeruu 856 201 10 800 100 10 800 100 9
                   
Tutkimus ja asiantuntijuus 11 367 3 749 124 10 600 1 840 124 10 950 1 920 124
Kalatalouspolitiikkalohko 8 618 3 055 94 7 850 1 540 94 8 010 1 590 93
— tutkimus 6 423 1 934 77 5 850 800 76 5 810 760 76
— asiantuntijatehtävät 1 499 373 13 1 700 440 15 1 850 480 15
— maksullinen toiminta 696 748 4 300 300 3 350 350 2
Riista- ja porotalouspolitiikkalohko 2 749 694 30 2 750 300 30 2 940 330 31
— tutkimus 2 318 659 26 2 020 240 25 2 100 240 25
— asiantuntijatehtävät 431 35 4 700 30 5 800 50 6
— maksullinen toiminta - - - 30 30 - 40 40 -
                   
Vesiviljely 5 829 2 346 56 5 300 1 850 55 5 150 1 800 54
— vesiviljely 3 486 642 37 3 300 650 37 3 300 650 37
— maksullinen toiminta 1 569 1 704 18 1 200 1 200 17 1 150 1 150 16
— sopimuskasvatus 774 - 1 800 - 1 700 - 1
                   
Muu palvelutuotanto 462 204 3 300 200 3 300 200 3
Yhteensä1) 25 216 7 580 273 23 800 4 740 275 24 050 4 740 272

1) Momentin 30.40.01 henkilötyövuosikiintiöt: 273 htv TA 2012, 270 htv TA 2013 ja 260 htv TAE 2014.

Uuden toiminta- ja organisaatiomallin mukaista strategista johtamista ja strategian käyttöön saattamista sekä toimipaikkaverkoston ja osaamisen johtamisen kehittämistä jatketaan. Tutkimuslaitos parantaa työn tuottavuutta tehostamalla toimintaa, sopeuttamalla tehtävät resursseihin ja keskittymällä ydintehtäviin. Tutkimuslaitos jatkaa valtiohallinnon yhteisten järjestelmien ja palvelujen asiakkaana ja osallistuu valtiohallinnon muihin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja laajentaa niiden käyttöä.

Tutkimuslaitos jatkaa strategiansa mukaisia painopisteen muutoksia tutkimuksen eri politiikkalohkojen välillä. Asiakastarpeisiin suunnitelluilla, monialaisilla tutkimusohjelmilla ja -projekteilla vastataan kattavasti yhteiskunnan tarpeisiin. Vahvistetaan edelleen suurpetotutkimusta ja -kannanarviointia sekä kaikkien riistalajien kannanarviointien raportointia ja elinkeino- ja yhteiskuntatutkimusta. Voimavaroja suunnataan uusien tuotteiden ja tiedonhallinnan kehittämiseen. Kalakantojen hoitamiseksi käytetään arvokalojen sopimuskasvatukseen ja istutuksiin noin 0,70 milj. euroa.

Tutkimuslaitoksen yksityiseltä ja julkiselta sektorilta hankittavan ulkopuolisen rahoituksen määrä pyritään säilyttämään saavutetulla tasolla. Maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan kertyvän 1,5 milj. euroa. Vesiviljelyn maksullisen toiminnan kannattavuutta parannetaan edelleen aloitetuilla toimenpiteillä.

Tuotokset ja laadunhallinta

Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien yhteiskunnallista palvelukykyä ja vaikuttavuutta parannetaan lisäämällä tutkimusteemojen monitieteellistä käsittelyä ja tarjoamalla asiakastarpeita vastaavia ratkaisumalleja. Tutkimuslaitos on verkottunut Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa yliopistojen kanssa ja toimii yhteistyössä myös kansainvälisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.

Tutkimus- ja asiantuntijatyön hyödynnettävyyttä lisätään. Tieteellinen julkaisutoiminta pidetään saavutetulla tasolla. Vesiviljelyn tuotantomääriä supistetaan muutoin kuin uhanalaisten kalakantojen ylläpidossa.

Tutkimuslaitos tuottaa tieteellisten kriteerien mukaista korkeatasoista tietoa. Projektityöskentelyä evaluointijärjestelmineen vahvistetaan edelleen. Lisäksi kehitetään seurantamenetelmiä ja analyysejä, esimiestyöskentelyä ja johtamisjärjestelmää. Vesiviljelyn, kannanarvioinnin ja tilastoinnin sekä tutkimuksen laatua parannetaan toimintajärjestelmillä sekä tutkimus- ja asiakkuusprosesseja tehostamalla. Tietoturvasuunnitelmaa toteutetaan.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tunnusluvut

  2012
toteutuma
2013
talousarvio
2014
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus1)      
— taloudellisuusindeksi 90 - 92
— tuottavuusindeksi 110 - 92
Tuotokset ja laadunhallinta      
Julkaisut      
— referoidut tieteelliset julkaisut 77 73 73
— referoimattomat tieteelliset julkaisut 21 202) 20
— ammattiyhteisölle ja suurelle yleisölle suunnatut julkaisut 199 2202) 200
Annetut lausunnot 138 100 100
Työryhmäjäsenyydet/Asiantuntijatehtävät 397 300 300
Tilastot ja kanta-arviot 23 23 22
Mäti, litraa 4 396 4 300 4 400
Laitospoikaset, 1 000 py á 50 g/kpl 1 783 1 500 1 400
Luonnonravintopoikaset, 1 000 py á 1 366 1 300 1 200
Emokalat ja nahkiainen, kantoja säilytyksessä/mädintuotannossa, kpl 64 60 64
Maitia maitipankissa, kantoja tallennettu, kpl 42 42 43

1) Indeksiluvut on lasketty parivuosimenetelmällä, jolloin edellisen vuoden vertailuluku on 100. Taloudellisuusindeksi = kustannusindeksi/tuotosindeksi; tuottavuusindeksi = tuotosindeksi/työpanosindeksi.

2) Vuoden 2013 talousarviossa on ilmoitettu referoitujen julkaisujen 3 vuoden keskiarvo sekä muiden julkaisujen (referoimattomat tieteelliset sekä ammattiyhteisölle sekä suurelle yleisölle suunnatut julkaisut) yhteenlaskettu tavoiteluku 240. Tässä taulukossa se on jaettu uuden jaottelun mukaan.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 24 216 21 518 21 954
Bruttotulot 8 055 4 040 4 740
Nettomenot 16 161 17 478 17 214
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 995    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 312    

Henkilötyövuosien määrä vähenee 9 henkilötyövuodella tuottavuustoimien johdosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertamenon poistaminen, Talvivaara -180
Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poistaminen (-1 htv) -100
Palkkausten tarkistukset 57
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -41
Yhteensä -264

2014 talousarvio 17 214 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio 17 478 000
2012 tilinpäätös 17 478 000

20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (86/2000) 44 §:n nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin

4) siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisesti.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään vesistön rakentamisen, säännöstelyn, perkausten, jäteveden päästöjen ym. luvanvaraisen toiminnan kalakannoille aiheuttamien vahinkojen kompensoimisen ja estämisen sekä kalataloudellisen tarkkailun menoihin. Vuonna 2014 kertyväksi arvioidut vesioikeudelliset kalatalousmaksut on merkitty tuloina momentille 12.30.40.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kalatalousmaksujen tulokertymän kasvu 100
Yhteensä 100

2014 talousarvio 2 500 000
2013 I lisätalousarvio
2013 talousarvio 2 400 000
2012 tilinpäätös 2 300 000

41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 3 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistavahinkolain (105/2009) mukaisten hirvieläinvahinkokorvausten sekä edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten maksamiseen

2) riistavahinkolain mukaisten vahinkojen ehkäisemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) riistanhoitomaksuista ja pyyntilupamaksuista annetun lain (616/1993) mukaisten hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) hirvieläimiä koskevien hoitosuunnitelmien valmistelusta ja toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja pääosin vuonna 2013 aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta sekä hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuviin menoihin. Vastaava tulo on merkitty momentille 12.30.42.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Vahinkojen korvaukset 2 000 000
Vahinkojen estämistoimenpiteet 400 000
Hirvikannan seuranta ja tutkimus 400 000
Metsäpeurakannan seuranta ja tutkimus 300 000
Hirvieläinten hoitosuunnitelmien valmistelu ja toimeenpano 300 000
Yhteensä 3 400 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -2 000
Yhteensä -2 000

2014 talousarvio 3 400 000
2013 talousarvio 5 400 000
2012 tilinpäätös 3 453 586

42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää vuonna 2014 toteutuvien suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen, vahinkomäärät ovat tiedossa vasta vuonna 2015. Vahinkojen suuruutta pyritään pienentämään suurpetojen hoitosuunnitelmien ja muiden toimenpiteiden avulla. Vuonna 2012 suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaustarve oli 7 330 000 euroa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Suurpetojen vahinkojen korvaaminen 3 800 000
Vahinkojen ehkäiseminen 500 000
Yhteensä 4 300 000

2014 talousarvio 4 300 000
2013 I lisätalousarvio 3 220 000
2013 talousarvio 4 300 000
2012 tilinpäätös 5 501 000

43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 764 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää seuraaviin poronhoitolain (848/1990) mukaisiin Paliskuntain yhdistykselle myönnettäviin avustuksiin:

1) valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen rakentamiseen ja kunnossapitoon myönnettävien valtionapujen maksamiseen

2) porotalouden edistämiseen tähtäävän neuvonta- ja kehittämistyön tukemiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtakunnan rajoilla olevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevat velvoitteet perustuvat valtioiden välillä solmittuihin poroaitasopimuksiin ja koskevat Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän rajoilla olevien poroaitojen rakennus- ja kunnossapitotoimenpiteitä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Poroaitasopimusten mukaisten valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroaitojen rakentaminen ja kunnossapito 840 000
Neuvontatyön tukeminen 871 000
Porotalouden koetoiminta 53 000
Yhteensä 1 764 000

2014 talousarvio 1 764 000
2013 talousarvio 1 764 000
2012 tilinpäätös 1 741 000

50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 10 240 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 3 §:n nojalla valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa vähintään sitä määrää, minkä kolmen edellisen vuoden metsästäjämäärien perusteella arvioidaan samana vuonna kertyvän riistanhoitomaksuina. Arvioitu metsästäjämäärä vuodelle 2014 on 310 322. Riistanhoitomaksun suuruus on 33 euroa. Vuonna 2014 kertyväksi arvioidut riistanhoitomaksutulot on merkitty momentille 12.30.45.

Momentin varojen käyttöä suunnataan julkisen riistakonsernin strategian perusteella.

Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka toimialueena on koko maa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Suomen riistakeskuksen tehtävänä on edistää kestävää riistataloutta, tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa, huolehtia riistapolitiikan toimeenpanosta ja hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät. Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.

Suomen riistakeskuksen toiminnallinen tuloksellisuus

Suomen riistakeskus tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen riistapolitiikan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita seuraavasti:

  • — vastaa riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien ja niiden päivitysten osallistavasta valmistelusta
  • — ottaa toiminnassaan, ml. julkiset hallintotehtävät, huomioon vahvistettujen hoitosuunnitelmien linjaukset sekä kansallisen vieraslajistrategian toimenpiteet
  • — huolehtii kattavasta sidosryhmien kuulemisesta ja osallistamisesta alueellisissa riistaneuvostoissa ja valtakunnallisessa riistaneuvostossa
  • — kehittää ja tukee suurpetoyhdyshenkilöverkoston toimintaa yhteistyössä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja riistanhoitoyhdistysten kanssa sekä edistää vapaaehtoisuuteen perustuvien muiden riistakantaseurantojen toteuttamista ja havaintojen ja terveysnäytteiden toimittamista tutkimuslaitoksille
  • — kehittää yhteistyössä julkisen riistakonsernin toimijoiden kanssa saalistilastointia sekä muita riistatietovarantoja riistahallinnon suunnittelutoiminnan perustaksi
  • — huolehtii, että riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen määrä vähenee mm. aktiivisin vahinkojen estämistoimenpitein sekä kohdentamalla metsästystä vahinkoa aiheuttaviin riistaeläinlajeihin
  • — pyrkii aktiivisin toimenpitein vähentämään riistaeläimiin kohdistuvaa laitonta tappamista ja
  • — huolehtii valtionavustusten ohjaamisesta riistanhoitoyhdistysten toimintaan valtionavustuslain 7 §:n 2 momentin mukaisella menettelyllä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Suomen riistakeskus 6 725 000
Riistanhoitoyhdistykset 2 250 000
Metsästysmuseotoiminnan tukeminen 385 000
Riistakonsernin strategian toiminnallistaminen kuten suurpetojen laskenta ja riistakonsernin yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen 880 000
Yhteensä 10 240 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 53
Yhteensä 53

2014 talousarvio 10 240 000
2013 talousarvio 10 187 000
2012 tilinpäätös 9 261 000

51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 6 295 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (286/1982) 91 ja 91 a §:n perusteella:

1) vesialueiden omistajille kalavesien käytöstä maksettaviin korvauksiin

2) kalastusaluetoiminnasta

3) kalastusalan järjestöjen toiminnasta

4) kalatalouden edistämisestä

5) valtiolle maksun kannosta ja kalastuksenhoitomaksurekisterin pidosta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kalastuslain 90 §:n mukaan valtion talousarvioon on vuosittain otettava kalatalouden edistämiseen määräraha, joka vastaa ainakin sitä määrää, mikä kolmen edellisen vuoden aikana kalastuksenhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen lukumäärän perusteella kalastuksenhoitomaksuina kertyisi, mutta kuitenkin vähintään se määrä, mikä kalastuksenhoitomaksuina on kertynyt budjetointivuotta edeltävänä vuonna. Vuonna 2012 kalastuksenhoitomaksuina kertyi yhteensä 5 941 431 euroa. Kalastuslain 88 §:n 3 momentin mukaan maksut peritään elinkustannusindeksin nousua vastaavasti tarkistettuina. Kalastuksenhoitomaksu kalenterivuodelta nousee kaksi euroa 24 euroon ja seitsemän vuorokauden maksu on edelleen 7 euroa. Kun vuosina 2010—2012 kalastuksenhoitomaksun vuosimaksujen suorittaneiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä oli 251 560 kpl ja seitsemää vuorokautta koskevia maksuja suorittaneita keskimäärin 36 136 kpl, tulee kalastuksenhoitomaksujen kolmen vuoden keskiarvoksi kalastuslain 90 §:n mukainen kalastuksenhoitomaksuvarojen vähimmäismäärä 6 290 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 5 000 euroa kalastuksenhoitomaksurekisterin osoite- ja nimitietojen myyntituloja vastaavina menoina. Vuonna 2014 kertyviksi arvioidut kalastuksenhoitomaksut ja kalastuksenhoitomaksurekisterin myyntituotot on merkitty momentille 12.30.44.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kalastuslain 88 §:n muuttamisesta, jolla kalastuksenhoitomaksuun tehdään elinkustannusindeksin nousua vastaava tarkistus.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kalastuksenhoitomaksun korotus ja maksajamäärän muutos 408
Kertaluonteinen poistaminen (EK) -100
Yhteensä 308

2014 talousarvio 6 295 000
2013 talousarvio 5 987 000
2012 tilinpäätös 6 165 000

52. Kalastuslupamaksujen palautukset ja saimaannorpan suojeluun liittyvät sopimuspalkkiot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 621 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen

2) kalastuslain (286/1982) 89 a §:n mukaisesti viehekalastusmaksujen palautuksina vesialueiden omistajille

3) vuonna 2014 kerättävien viehekalastusmaksujen kannosta aiheutuvien kulutus- ja muiden menojen maksamiseen

4) enintään 360 000 euroa saimaannorpan suojeluun liittyvistä vesialueiden omistajille maksettavista sopimuspalkkioista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuoden 2013 talousarviossa kertyväksi arvioidusta Tenojoen kalastuslupatulosta, 500 000 eurosta, yksityisille vesialueen omistajille vesialueomistuksen mukaisessa suhteessa palautettavana osuutena noin 73 % eli noin 365 000 euroa. Tenojoen kalastusluvista vuonna 2014 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41.

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon viehekalastusmaksuista vesialueiden omistajille vuonna 2014 jaettavana määränä 2 746 000 euroa, mikä saadaan, kun vuoden 2013 talousarviossa kertyväksi arvioidusta 2 896 000 euron viehekalastusmaksutuotosta vähennetään viehekalastusmaksujen kannosta valtiolle vuonna 2013 aiheutuvaksi arvioidut kulut, joiden määräksi on arvioitu vuoden 2013 talousarviossa 150 000 euroa. Valtiolle arvioidaan vuonna 2014 aiheutuvan kuluja viehekalastusmaksujen hoidosta 150 000 euroa. Vuonna 2014 kertyviksi arvioidut viehekalastusmaksut on merkitty momentille 12.30.43. Kalenterivuotta koskevaa viehekalastusmaksua on tarkoitus korottaa kahdella eurolla 31 euroon elinkustannusindeksikorotusta vastaavasti.

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon edelleen 360 000 euroa saimaannorpan suojeluun liittyvinä vesialueen omistajille maksettavina sopimuspalkkioina. Tavoitteena on tehdä kalastuksen rajoitussopimuksia noin 2 000 km2 alueella saimaannorpan suojelemiseksi. Momentille 30.40.62 on varattu varoja saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen ammattikalastajille.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tenojoen yksityisten vesialueiden omistajille palautettava osuus lupatuloista 365 000
Viehekalastusmaksuista vesialueen omistajille palautettava osuus 2 746 000
Viehekalastusmaksujen kannosta valtiolle aiheutuva meno 150 000
Sopimuspalkkiot vesialueen omistajille saimaannorpan suojelemiseksi (enintään) 360 000
Yhteensä 3 621 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 29
Yhteensä 29

2014 talousarvio 3 621 000
2013 talousarvio 3 592 000
2012 tilinpäätös 3 521 926

62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja ammattikalastajille myönnettävistä saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvauksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

Selvitysosa:Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät ole vielä hyväksyneet Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevaa asetusta. EU:n viivästyneen aikataulun johdosta hallitus ei voi antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyen esitystä rahastoa koskevaksi kansalliseksi täytääntöönpanolaiksi. Myöskään vuosia 2014—2020 koskevan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelman eri jäsenvaltioiden EU-rahoitusosuuksia ei ole hyväksytty. Tämän johdosta määrärahassa ei ole otettu huomioon vuosia 2014—2020 koskevan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelman edellyttämää EU:n ja valtion rahoitusosuutta. Hallituksen tarkoituksena on täydentää esitystä sen jälkeen kun EU:n toimielimet ovat hyväksyneet ohjelmakautta koskevat Suomen rahoitusosuudet.

Määrärahassa on otettu huomioon kokonaan kansallisesti rahoitettavina elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteinä kalastusvakuutusyhdistyksistä annetun lain (331/1958) ja kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain (998/2012) mukaiset avustukset sekä maa- ja metsätalousministeriön määräämin perustein myönnetyt avustukset kalan kuljetukseen. Määrärahaa voidaan käyttää myös muuhun elinkeinokalatalouden edellytysten parantamiseen kuten kehittämishankkeisiin. Lisäksi määrärahaa on tarkoitus käyttää saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen ammattikalastajille arviolta 80 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Itämeren suojelun poisto (HO) -500
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK) -150
Tasomuutos -9 889
Yhteensä -10 539

2014 talousarvio 1 500 000
2013 I lisätalousarvio 1 400 000
2013 talousarvio 12 039 000
2012 tilinpäätös 11 546 000

77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 757 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vaelluskalakantojen turvaamiseen ja elvyttämiseen tähtäävien kalataloudellisten kunnostushankkeiden sekä muiden kalataloutta edistävien rakennushankkeiden suunnittelu- ja toteuttamismenojen maksamiseen

2) hankkeita koskevissa lupapäätöksissä määrättyjen velvoitteiden toteuttamiseen

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Hankkeilla vähennetään samalla kalanistutuksina toteutettavan kalavesien hoidon tarvetta.


2014 talousarvio 757 000
2013 talousarvio 757 000
2012 tilinpäätös 757 000