Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       30. Syyttäjät
       50. Vaalimenot

Talousarvioesitys 2014

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Yhteiskunnallinen kehitys heijastuu oikeusministeriön hallinnonalaan oikeusjärjestelmän moninaistumisena ja kansainvälistymisenä. Toisaalta perus- ja ihmisoikeuksien merkitys kasvaa. Samaan aikaan kuitenkin julkisen talouden rahoitusmahdollisuudet asettavat rajat oikeusvaltion ylläpitämiselle ja kehittämiselle.

Oikeuslaitos yhteiskunnan toimivuuden ja yhteiskuntarauhan ylläpitäjänä on oikeusvaltion kulmakivi. Korkealaatuinen ja tehokas oikeuslaitos lisää turvallisuutta ja hyvinvointia sekä yhteiskunnan kilpailukykyä ja hallinnon toimivuutta. Se myös säästää kustannuksia muilla hallinnonaloilla ja edistää yhteiskunnan taloudellista toimivuutta ja voi myös osaltaan estää syrjäytymiskehitystä.

Oikeusjärjestyksen monimutkaisuus ja pirstoutuneisuus sekä sääntelyn suuri määrä heikentävät lainsäädännön hallittavuutta. Tämä edellyttää koko valtioneuvoston lainvalmistelun johtamisen ja yhtenäisten menettelytapojen kehittämistä. Lisäksi on pyrittävä aktiivisesti vaikuttamaan Euroopan unionin lainsäädännön sisältöön ja laatuun, koska unionilla on suuri rooli säädösvalmistelun käynnistäjänä.

Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Asuntovelkojen pääomat ovat kasvaneet merkittävästi. Uusien maksuhäiriömerkintöjen ja luottotietorekisteriin merkittyjen henkilöiden määrä on jatkanut kasvuaan. Kuluttajien uusista maksuvaikeuksista kertovat velkomistuomiot ovat lisääntyneet. Vuoden 2013 aikana voimaan tulevan pikaluottolainsäädännön kiristymisen uskotaan vähentävän yleisiin tuomioistuimiin saapuvien velkomus- ja insolvenssiasioiden sekä hieman vähentävän ulosottoon saapuvien asioiden määriä. Vaikean taloudellisen tilanteen oletetaan kuitenkin edelleen pitävän näiden asioiden ja konkurssien määrän suurena.

Ulkomaalaisasioiden ja talousrikollisuuteen liittyvien veroasioiden määrien voidaan arvioida kasvavan. Ratkaisujen viipyminen hallintotuomioistuimissa käsiteltävissä asioissa aiheuttaa paitsi haittaa asianosaisille ja välittömiä kustannusvaikutuksia muilla hallinnonaloilla myös välillisiä vaikutuksia kansantalouteen, kuten työllisyyteen ja verotuloihin. Merkittäviä kustannuksia syntyy esimerkiksi julkisia hankintoja, ulkomaalaisasioita, maankäytön suunnittelua, rakentamista ja liikenneyhteyksiä sekä ympäristölupia koskevien ratkaisujen viipymisestä.

Suomen rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina melko vakaana ja kaikkien rikosten väkilukuun suhteutettu määrä on kansainvälisesti vertaillen alhainen. Vuonna 2012 poliisin tietoon tulleen rikollisuuden määrä oli edellistä vuotta pienempi. Vakavin väkivalta näyttäisi olevan vähentymässä, sillä henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia tuli vuonna 2012 poliisin tietoon edeltävää vuotta vähemmän ja henkirikosten määrä oli alhaisin vuoden 1970 jälkeen. Lapsia surmattiin vuonna 2012 poikkeuksellisen paljon (12). Määrää nostivat moniuhriset perhesurmat. Omaisuusrikosten määrä laski vuoteen 2011 nähden selvästi. Erityisesti vapaa-ajan asuntoihin, liikkeisiin ja moottoriajoneuvoihin kohdistuneiden rikosten määrät laskivat. Sen sijaan seksuaali-, huumausaine- ja petosrikosten määrät kasvoivat.

Kehitys eri rikoslajeissa johtuu sekä rikollisuuden todellisista muutoksista että siitä, miten aktiivisesti rikoksen uhriksi joutuneet ilmoittavat rikoksista poliisille. Ilmitulleiden rikosten määrään vaikuttavat myös viranomaisten valvonnan tehokkuus ja suuntautuminen.

Suomessa vankiluku, yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien määrä ja tilastoidun rikollisuuden määrä ovat kaikki laskussa. Tämä vallitseva kriminaalipoliittinen kehitys on eurooppalaisittain ainutlaatuinen.

Turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta mittaavan kansallisen uhritutkimuksen mukaan joka kymmenes 15—74 -vuotias suomalainen oli vuoden aikana joutunut väkivallan kohteeksi ja joka kolmas oli pelännyt joutuvansa väkivallan uhriksi iltaisin kodin ulkopuolella. Väkivallan kohteeksi joutuminen ei näytä aiempien tutkimusten tietoihin verrattuna ainakaan merkittävästi muuttuneen. Kyselyn tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia edellisiin uhritutkimuksiin, koska sekä tietosisältö että tietojen keruutapa poikkeavat aikaisemmasta.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
Oikeusministeriön hallinnonalan keskeiset yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Lainsäädäntö on oikeasuhteista ja tehokasta sekä selkeää ja ymmärrettävää.
  • — Kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa valmisteluun ja päätöksentekoon vahvistetaan.
  • — Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä edistetään.
  • — Tuomioistuimet ja oikeusapu turvaavat palvelukyvyltään, osapuolille aiheutuvilta kustannuksiltaan sekä käsittelyajoiltaan oikeusturvan tosiasiallisen toteutumisen kansallisen lainsäädännön ja Suomea koskevien kansainvälisten sopimusten mukaisesti.
  • — Velallisten selviytymistä edistetään maksuhäiriöpolitiikalla.
  • — Luottotappioita torjutaan tehokkaalla perinnällä.
  • — Rikollisuutta ja rikollisuuden haittoja vähennetään. Erityisesti vähennetään väkivaltarikollisuutta.
  • — Uusintarikollisuutta vähennetään parantamalla rangaistusta suorittavan edellytyksiä rikoksettomaan elämäntapaan.
  • — Turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta parannetaan.
  • — Oikeudenmukainen rikosvastuu toteutuu tehokkaasti ja laadukkaasti asianosaisten oikeusturva huomioon ottaen.
Perusoikeudet, valtiollinen järjestelmä ja demokratia

Tavoitteena on, että lainsäädäntö on toimivaa, selkeää ja ymmärrettävää. Tämä edistää hallituksen poliittisten tavoitteiden saavuttamista, parantaa kansalaisten ja yritysten oikeusturvaa sekä vähentää hallinnon ja oikeuslaitoksen työtä.

Vaikuttavuustavoitteena on vahvistaa kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa valmisteluun ja päätöksentekoon sekä edistää kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä.

Tavoitteena on parempi ihmis- ja perusoikeuksien toteutumisen seuranta.

Euroopan unionissa tavoitteena on edistää toimielinten asiakirjajulkisuuden toteutumista sekä hyvän hallinnon periaatteiden noudattamista.

Oikeusturva

Oikeusturva on kokonaisuus, joka muodostuu muun muassa tosiasiallisesta pääsystä oikeuteen, oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä, annettujen ratkaisujen laadusta ja niiden antamiseen käytetystä ajasta. Vaikuttavuustavoitteena on oikeusturvan tosiasiallinen turvaaminen.

Vuonna 2012 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi viisi (5 vuonna 2011) suomalaisen oikeudenkäynnin kestoa koskevaa ratkaisua, joista yksikään ei ollut langettava (2 vuonna 2011). Kahdessa tapauksessa päästiin sovintoon (2 vuonna 2011) ja kolmessa (1 vuonna 2011) hallitus antoi Suomen puolesta yksipuolisen julistuksen. Ihmisoikeustuomioistuimen antamien ratkaisujen ja langettavien tuomioiden määrää on vähentänyt muun muassa oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä koskevan lain (362/2009) voimaantulo vuoden 2010 alussa. Vuonna 2012 yleiset tuomioistuimet käsittelivät lain nojalla 26 asiaa (48 vuonna 2011), joissa hylkäävä tuomio annettiin 12 asiassa (11 vuonna 2011). Vuonna 2012 viivästymisiä korvattiin kansallisen lainsäädännön perusteella 76 000 eurolla (156 300 eurolla vuonna 2011). Sekä käsiteltävien asioiden että korvausten määrä on ollut laskussa.

Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä koskevan lain soveltamisala laajeni 1.6.2013 hallintotuomioistuimiin ja lautakuntiin, jotka soveltavat hallintolainkäyttölakia.

Keskimääräiset käsittelyajat ovat tuomioistuimissa kohtuulliset, mutta osa oikeudenkäynneistä kestää liian pitkään. Asianosaisen kannalta on ratkaisevaa käsittelyn kokonaiskesto ja siihen kiinnittää huomiota myös ihmisoikeustuomioistuin arvioidessaan oikeudenkäynnin keston kohtuullisuutta. Kokonaiskäsittelyajasta tulee siten ottaa vastuu asian käsittelyn kaikissa vaiheissa muun muassa seuraamalla erityisesti kussakin tuomioistuinasteessa yli vuoden viipyneitä asioita ja edistämällä niiden nopeaa käsittelyä.

Tuomioistuinten keskimääräisissä käsittelyajoissa on myös alueellisia eroja. Jotta oikeusturva toteutuisi yhdenvertaisesti, käsittelyaikaeroja pyritään supistamaan.

Oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan tavoitteena on, että asiakkaat saavat tarvitsemansa asiantuntevan avun oikeaan aikaan ja kohtuullisin kustannuksin. Syrjäytymistä voidaan ehkäistä antamalla asianosaisille oikeudellista apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Oikeusaputoimistojen oikeudellisen neuvonnan ja riitaisten asioiden vapaamuotoisen sovittelun avulla voidaan riidat ratkaista nopeasti sekä vähentää tuomioistuimiin saapuvien asioiden määrää.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntö korostaa epäillyn oikeutta neuvotella avustajan kanssa jo ennen kuulustelujen alkamista. Tämän vuoksi avustajat osallistunevat enenevässä määrin myös kuulusteluihin. Vaikka kansallinen lainsäädäntömme takaa jo nyt nämä epäillyn oikeudet, niiden käytön arvioidaan lisääntyvän ihmisoikeustuomioistuimen käytännön vuoksi. Tämän vuoksi oikeusavun kustannukset lisääntyvät.

Maksuhäiriöpolitiikan yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on edistää velallisten selviytymistä ja torjua luottotappioita. Velallisen taloudellisen tilanteen nopealla selvittämisellä ja oikeiden toimenpiteiden valinnalla ehkäistään velkaongelmien syvenemistä ja turvataan velkojan saatavia. Luottotappioiden torjunnassa tavoitteena on saada aikaan hyvä perintätulos ja käsitellä asiat joutuisasti.

Osa luottotappioiden vähentämiseen tähtäävää toimintaa on talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuminen. Valtakunnalliseksi laajentuneen ulosoton erikoisperinnän arvioidaan yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa tehostavan rikoshyödyn poisottamista ja parantavan perintätulosta puuttumalla velallisten väärinkäytöksiin ja täytäntöönpanon välttelyyn ulosotossa. Konkursseihin liittyvä talousrikollisuuden torjunta on keskeinen osa Konkurssiasiamiehen toimiston toimintaa.

Oikeusturvan vaikuttavuustavoitteita toteuttavat toimenpiteet ja toiminnalliset tavoitteet esitetään lainsäädännön osalta luvussa 25.01, tuomioistuinten, oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan osalta luvussa 25.10 ja maksuhäiriöpolitiikan osalta luvussa 25.20.

Kriminaalipolitiikka

Kriminaalipolitiikan vaikuttavuustavoitteina ovat rikollisuuden ja rikollisuuden haittojen vähentäminen sekä turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen parantaminen. Erityisesti pyritään vähentämään väkivaltarikollisuutta sekä parannetaan uhrien asemaa. Nämä edellyttävät useiden hallinnonalojen yhteistä tavoitteenasettelua ja yhteisiä toimintalinjoja.

Vaikuttavuustavoitteina ovat myös uusintarikollisuuden vähentäminen parantamalla rangaistusta suorittavan edellytyksiä rikoksettomaan elämäntapaan sekä oikeudenmukaisen rikosvastuun toteuttaminen tehokkaasti ja laadukkaasti asianosaisten oikeusturva huomioon ottaen.

Kriminaalipolitiikan vaikuttavuustavoitteita toteuttavat toimenpiteet ja toiminnalliset tavoitteet esitetään rikoksentorjunnan ja lainsäädännön osalta luvussa 25.01, syyttäjäntoimen osalta luvussa 25.30 ja rangaistusten täytäntöönpanon osalta luvussa 25.40.

Arjen oikeussuhteet

Vaikuttavuustavoitteena on turvata kansalaisten toiminnan selkeät oikeudelliset puitteet ja mahdollistaa valinnan vapaus ja siten lisätä yhteiskunnan, talouden ja kansalaisten toimeliaisuutta ja hyvinvointia. Tavoitteena on myös huolehtia lainsäädännössä heikomman osapuolen suojaamisesta, erityisesti kuluttajansuojassa ja perheoikeudessa.

Arjen oikeussuhteiden vaikuttavuustavoitteita toteuttavat toimenpiteet esitetään luvussa 25.01.

Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon

Toiminnassa noudatetaan sukupuolten välisen tasa-arvon periaatteita. Lainvalmisteluhankkeista valitaan vuosittain 1—2 tarkasteltavaksi erityisesti tasa-arvonäkökulmasta. Tavoitteena on myös sisällyttää sukupuolinäkökulma vuosittain 1—2 valitun muun kuin säädösvalmisteluhankkeen tai ohjelman tavoitteisiin ja arviointiin. Tulosohjauksen käyttöä lisätään asteittain tasa-arvosuunnitelmien laatimisen ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen laajentamiseksi hallinnonalan virastoissa.

Hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan on kirjattu useita oikeusministeriön päävastuulla olevia hankkeita, joissa kiinnitetään huomiota sukupuolinäkökulmaan ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen.

Vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Aiempi valtionhallinnon tuottavuusohjelma on vuonna 2011 korvattu uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Hallituksen kehyspäätösten mukaiset määrärahaleikkaukset edellyttävät uusia, toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta parantavia toimenpiteitä. Toimenpiteitä valmistellaan osana hallitusohjelman mukaista oikeusturvaohjelmaa sekä Rikosseuraamuslaitoksen sopeuttamisohjelmaa. Niissä keskeistä on edelleen noudattaa johdonmukaista ja kestävää, henkilöstön työhyvinvointia tukevaa henkilöstöpolitiikkaa. Oikeusministeriön asettama neuvottelukunta on ehdottanut oikeusturvaohjelmaksi Oikeudenhoidon uudistamisohjelmaa vuosille 2013—2025, johon sisältyy myös ehdotus vuosien 2013—2016 kehyspäätöksen edellyttämäksi sopeuttamisohjelmaksi.

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2012—2014

    v. 2012
tilinpäätös
1000 €
v. 2013
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2014
esitys
1000 €
 
Muutos 2013—2014
    1000 € %
 
01. Ministeriö ja hallinto 123 650 123 176 128 974 5 798 5
01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26 582 26 718 26 944 226 1
(02.) Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 1 -1 -100
03. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 160 6 764 6 780 16 0
04. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 2 042 2 068 2 066 -2 0
20. Erityismenot (arviomääräraha) 9 086 10 330 10 865 535 5
21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 163 207 251 44 21
29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 57 386 55 000 60 000 5 000 9
50. Avustukset (kiinteä määräraha) 3 776 4 088 4 068 -20 0
51. Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha) 17 454 18 000 18 000 0
10. Tuomioistuimet ja oikeusapu 354 294 360 745 363 036 2 291 1
01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 846 8 964 8 979 15 0
02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 10 774 10 932 10 945 13 0
03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 245 587 253 965 255 726 1 761 1
04. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 28 597 29 398 29 278 -120 0
05. Yleisen edunvalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 13 461 13 586 12 958 -628 -5
50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha) 47 029 43 900 45 150 1 250 3
20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta 103 940 106 487 105 062 -1 425 -1
01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 103 940 106 487 105 062 -1 425 -1
30. Syyttäjät 45 312 45 947 45 806 -141 0
01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 45 312 45 947 45 806 -141 0
40. Rangaistusten täytäntöönpano 230 583 231 853 233 962 2 109 1
01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 224 558 226 453 228 562 2 109 1
74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v) 6 025 5 400 5 400 0
50. Vaalimenot 29 708 2 027 17 249 15 222 751
20. Vaalimenot (arviomääräraha) 29 708 2 027 17 249 15 222 751
Yhteensä 887 486 870 235 894 089 23 854 3
  Henkilöstön kokonaismäärä 9 283 9 274 9 166