Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2014

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyöPDF-versio

Selvitysosa:Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden poistaminen ja ihmisarvoisen elämän turvaaminen kaikille YK:n vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteiden mukaisesti. Lisäksi Suomi edistää köyhien aseman vahvistamista ja eriarvoisuuden vähentämistä. Köyhyyden poistamisen ohella kehityspolitiikalla autetaan löytämään ratkaisuja myös muihin globaaleihin haasteisiin.

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö on ihmisoikeusperustaista. Kehitysmaiden hallitukset ovat vastuussa toimistaan ennen kaikkea omille kansalaisilleen, mikä edellyttää oikeusvaltion periaatteiden noudattamista, hyvää hallintoa ja avoimuutta. Tavoitteena on, että köyhimmätkin ihmiset tuntevat oikeutensa ja kykenevät toimimaan niiden puolesta. Kehityspolitiikan muut pääperiaatteet ovat tuloksellisuus, vaikuttavuus, avoimuus ja johdonmukaisuus sekä keskittyminen vähiten kehittyneisiin maihin.

Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön painopisteinä ovat valtioneuvoston kehityspoliittisen toimenpideohjelman mukaan ihmisoikeuksia edistävä, demokraattinen ja vastuullinen yhteiskunta, osallistava ja työllistävä vihreä talous, luonnonvarojen kestävä hallinta ja ympäristönsuojelu sekä inhimillisen kehityksen tukeminen. Kehityspolitiikan ja -yhteistyön läpileikkaavina tavoitteina ovat sukupuolten välinen tasa-arvo, eriarvoisuuden vähentäminen ja ilmastokestävyys, joita edistetään valtavirtaistamalla, kohdennetuilla toimilla sekä poliittisella vaikuttamistyöllä.

Suomen kehityspolitiikkaa toteutetaan kahdenvälisesti, alueellisesti ja EU-tasolla, monenkeskisesti, temaattisesti eri toiminta-aloihin liittyen sekä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Kaikki nämä kanavat muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden, jonka tuloksena Suomen kehityspolitiikan vaikuttavuus maatasolla syntyy. Humanitaarisen avun tavoitteena on pelastaa ihmishenkiä, lievittää inhimillistä hätää ja ylläpitää ihmisarvoa kriisien aikana.

Suomen kehitysyhteistyö perustuu kehitysmaiden määrittämiin kehitystarpeisiin, maiden omiin kehityssuunnitelmiin ja -tavoitteisiin ottaen huomioon myös muun avunantajayhteistyön toiminnan sekä Suomen omat kehityspoliittiset linjaukset. Kehitysyhteistyön laatua parannetaan kehittämällä tulosperustaista toimintatapaa. Kehitysyhteistyön osapuolet vastaavat keskinäisten sitoumustensa täyttämisestä ja ovat yhdessä vastuussa kehitystulosten saavuttamisesta.

Suomen toiminnan painopiste on Afrikan ja Aasian vähiten kehittyneissä maissa. Kahdenvälistä yhteistyötä keskitetään pitkäaikaisiin kumppanuuksiin, jotta voidaan vähentää pirstaloitumista sekä rahoituksen että työn osalta.

Hallitus tavoittelee määrärahakehitystä, jolla 0,7 prosentin määrärahataso BKTL:sta voidaan saavuttaa. Vuoden 2014 kehitysyhteistyömäärärahojen tasoksi on talousarvioesityksessä arvioitu noin 0,53 % BKTL:sta.

Hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2013—2014 varsinainen kehitysyhteistyön määräraha jäädytetään vuoden 2012 tasolle. Kehyspäätöksen mukaan hallitus tavoittelee kehitysyhteistyömäärärahojen BKTL-osuuden kasvua ohjaamalla päästöoikeuksien huutokaupasta kertyvät tulot kehitysyhteistyöhön ja samalla osana Suomen virallista kehitysapua myös ilmastorahoitukseen sitä mukaa kuin niitä kertyy. Suomi on sitoutunut kaikkein köyhimpien maiden (LDC-maat) saaman tuen osuuden säilyttämiseen vähintään 0,15 prosentissa BKTL:sta rahoituksen noustessa kohti 0,7 prosenttia. Tavoite otetaan huomioon kehitysyhteistyön suunnittelussa ja niiden saavuttamista seurataan säännöllisesti.

Kööpenhaminan ilmastopuitesopimuksen (UNFCCC) 15. osapuolikokouksessa vuonna 2009 Suomi sitoutui osana EU:n lyhyen aikavälin rahoituslupausta 110 milj. euron osuuteen vuosien 2010—2012 aikana. Tämän lisäksi Cancunin (2010) päätösten mukaan teollisuusmaiden tavoitteena on saada aikaan 100 miljardin USD vuotuinen rahoitusvirta kehitysmaiden ilmastotoimiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä summa koostuu teollisuus- ja kehitysmaiden yksityisestä ja julkisesta rahoituksesta sekä innovatiivisista rahoituslähteistä. Pitkän aikavälin julkisen ilmastorahoituksen volyymista tai taakanjaosta ei ole vielä sovittu, joten Suomen maksuosuutta ei tiedetä, mutta vuonna 2009 tehtyjen arvioiden mukaan Suomen vuotuinen budjettirahoitteinen maksuosuus olisi 70—200 milj. euron välillä. Suomen tulee siis edelleen kasvattaa ilmastorahoituksen tasoa ja lyhyellä tähtäimellä tason tulee vähintään pysyä saavutetulla tasolla. Vuoden 2014 talousarvioesityksessä arvioitu Suomen ilmastorahoituksen osuus ulkoasiainministeriön hallinnonalalla on noin 93 milj. euroa.

Tuloksellisuus, vaikuttavuus ja johdonmukaisuus

Suomen kehityspolitiikan tavoitteiden saavuttaminen näkyy muutoksina ja kehityksenä yhteistyömaissa ja maailmanlaajuisesti. ­Köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen ovat moniulotteisia haasteita. Eri ulottuvuuksiin vaikuttamiselle ei ole olemassa yksiselitteisiä mittareita. Suomen tuki on osa kansainvälisen yhteisön ja kumppanimaan yhteistä panosta ja sillä myötävaikutetaan kehitykseen. Suomi on sitoutunut Pariisin julistuksen, sitä tukevan Accran toimintaohjelman ja Busanin loppuasiakirjan periaatteisiin. Niitä noudattamalla pyritään parempiin kehitystuloksiin.

Monenkeskisten toimijoiden johtokuntatyöskentelyssä ja muussa vaikuttamistoiminnassa Suomi edistää YK-järjestelmän uudistamista ja YK-järjestöjen sekä Maailmanpankin ja alueellisten kehityspankkien toiminnan tehokkuutta. Vaikuttamistoiminnan avuksi tullaan monenkeskisten toimijoiden osalta laatimaan vaikuttamisstrategioita.

Kotimaassa ulkoasiainministeriö kehittää omia ja muiden kehitysyhteistyötoimijoiden toimintatapoja linjauksilla, ohjeistuksilla ja koulutuksen keinoin. Toimintatapojen kehittämisessä keskitytään vahvistamaan hanke- ja ohjelmayhteistyön tuloksellisuutta maatasolla. Sekä Suomea että kumppanimaita kuormittavaa rahoituksen ja toiminnan pirstaloituneisuutta hallitaan vähentämällä hankkeiden määrää, edistämällä avunantajien välistä työnjakoa ja keskittämällä apua pitkäaikaisille yhteistyömaille ja -kumppaneille. Kehitysrahoituksen avoimuutta ja ennakoitavuutta pyritään parantamaan. Päästöoikeuksien huutokaupoista saatavien tulojen osalta ennakoitavuuden varmistamiseen liittyy haasteita, joihin pyritään mahdollisuuksien mukaan vastaamaan muun muassa identifioimalla sopivia rahoituskohteita ennakoidusti.

Suomen suurlähetystöt kumppanimaissa ovat keskeisessä roolissa, kun tuloksellisuutta parannetaan maatasolla. Edustustojen ja alueosastojen yhteistyönä laaditut maaohjelmat ohjaavat yhteistyötä pitkäaikaisten kumppanimaiden kanssa, ja niitä seurataan ja päivitetään vuosittain.

Kehitysyhteistyön evaluointitoimi toimeenpanee laajojen kokonaisuuksien evaluointeja. Evaluoinneissa noudatetaan OECD:n kehitysapukomitea DAC:n periaatteita. Alueosastot vastaavat kahdenvälisen yhteistyön seurannasta ja arvioinneista.

Kehityspoliittinen toimikunta­ valtioneuvoston asettamana neuvoa-antavana elimenä arvioi kehitysyhteistyön laatua, vaikuttavuutta ja johdonmukaisuutta sekä seuraa määrärahakehitystä. Vuonna 2014 annetaan eduskunnalle vaikuttavuutta ja johdonmukaisuutta koskeva selonteko.

OECD:n kehitysapukomitea (DAC) on keskeisin kansainvälisen tason kehitysyhteistyön seurannasta ja raportoinnista vastaava elin. Suomi saa suosituksia kehitysapukomitean suorittamista neljän vuoden välein tehtävistä vertaisarvioista, joista tuorein on vuodelta 2012. YK seuraa vuosituhattavoitteiden edistymistä yksittäisten kehitysmaiden tasolla.

OECD/DAC:in tilastoinnissa seurataan myös ilmastorahoitushankkeita laadullisilla mittareita koskien ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Suomi hyödyntää ilmastohankkeiden suunnittelussa ja seurannassa näitä mittareita.

Monenkeskistä kehitysyhteistyötä tullaan toteuttamaan kehityspoliittisen toimenpideohjelman mukaan tavoitteellisesti ja strategisesti. Yhteistyöstä on tehty strateginen analyysi ja vaikuttamistyötä terävöitetään keskittymällä rajallisiin kokonaisuuksiin. Monenkeskisten järjestöjen arvioinnissa Suomi on hyödyntänyt muun muassa OECD/DAC:n, MOPAN-verkoston (Multilateral Organizations Performance Assessment Network) ja Pariisin julistuksen toimeenpanon seurantamekanismin tuottamia aineistoja samoin kuin organisaatioiden sisäisten arviointien tuloksia. Suomi on aktiivisesti osallistunut monenkeskisten organisaatioiden arviointiprosesseihin.

Julkisen kehitysavun määrärahat ja maksatukset (milj. euroa) sekä maksatusten %-osuus BKTL:sta

  2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
                 
Määrärahat yhteensä 670,8 746,1 830,4 915,6 965,6 1 073,8 1 124,0 1 118,3
Maksatukset 658,6 711,1 789,7 923,6 1 007,6 1 012,7 1 026,7  
%-osuus BKTL:sta 0,39 0,40 0,43 0,54 0,55 0,52 0,53  

Valtion kehitysyhteistyöhön kohdistettavat määrärahat vuonna 2014 hallinnonaloittain (1 000 euroa)

   
Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla momentilla 24.30.66 879 384
Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muilla momenteilla 92 384
Sisäasiainministeriön hallinnonalalla 18 099
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla 106 888
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla 1 430
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla 200
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 1 181
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla 1 336
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla 1 577
Ympäristöministeriön hallinnonalalla 194
Yhteensä 1 102 673

50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus

Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 momentin ja 3 a ja b §:n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään 168 187 926 euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään 100 000 000 euroa.


2014 talousarvio
2013 talousarvio
2012 tilinpäätös

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 891 844 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen

3) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä kyseisen maan apupyyntöön pohjautuen ja vain mikäli valtioneuvosto niin päättää

4) Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen

5) ministeriön ja Norjan ulkoministeriön, Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen.

Momentin määrärahoista veloitetaan valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.

Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.

Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot saa maksaa hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.

Käyttösuunnitelma (euroa)

     
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 299 392 000
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) 255 760 000
3. Euroopan kehitysrahasto 48 659 000
4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 56 450 000
5. Humanitaarinen apu 88 707 000
6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 8 176 000
7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus 2 600 000
8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle 114 000 000
9. Korkotuki-instrumentti 18 100 000
Yhteensä 891 844 000

1) Sisältää ministeriön ja Norjan ulkoministeriön yhteistoimintahankkeen menoja 460 000 euroa, ministeriön ja Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja 11 500 000 euroa ja ministeriön ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeen menoja 500 000 euroa.

Valtuus

Vuoden 2014 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2014 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 502 290 000 euroa ja hyväksyä enintään 90 000 000 euron arvosta Finnveran takaamia korkotukiluottoja, joille voidaan myöntää enintään 35 000 000 euroa valtion tukea. Tästä tuesta enintään 13 450 000 euroa saa kohdistua vuoden 2014 jälkeen.

Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen (euroa)

     
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 273 556 000
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 81 904 000
3. Euroopan kehitysrahasto -
4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö 22 005 000
5. Humanitaarinen apu 17 351 000
6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus 578 000
7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus -
8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle 93 446 000
9. Korkotuki-instrumentti 13 450 000
Yhteensä 502 290 000

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2014 2015 2016 2017 2018— Yhteensä
vuodesta 2014
lähtien
             
Kehitysyhteistyövaltuus            
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset 648 693 500 709 370 651 227 766 877 990 2 625 809
Vuoden 2014 sitoumukset - 148 833 164 981 149 874 38 602 502 290
Menot yhteensä 648 693 649 542 535 632 377 640 916 592 3 128 099
1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 299 392 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2014 jälkeisille vuosille yhteensä 273 556 000 euroa.

Tuki kohdennetaan YK:n alaisille järjestöille, ohjelmille ja rahastoille, kansainvälisille ja alueellisille kehitysrahoituslaitoksille yleisavustuksina, jäsenmaksuina ja maksuosuuksina, kumppanuushankkeisiin ja temaattisena tukena. Tukea ohjataan kehityspoliittisen toimenpideohjelman painopisteiden mukaisesti, jonka myötä Suomi vahvistaa panostusta monenkeskisiin järjestöihin ja kehitysrahoituslaitoksiin toimien niissä tavoitteellisesti ja strategisesti.

Monenkeskisen kehitysyhteistyön jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)

   
YK-järjestöt 117 730
YK:n kehitysohjelma (UNDP) 22 000
YK:n lastenrahasto (UNICEF) 19 200
YK:n väestörahasto (UNFPA) 33 550
Muut 42 980
   
Maailmanpankkiryhmä 102 774
Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA) 92 427
Velkahelpotusohjelmat (HIPC, MDRI) 7 397
Maailmanpankkiryhmän kumppanuusohjelmat 2 950
   
Alueelliset kehitysrahoituslaitokset 52 451
Afrikan kehityspankki (AfDB) ja Afrikan kehitysrahasto (AfDF) 45 861
Aasian kehityspankki (ADB) ja Aasian kehitysrahasto (AsDF) 6 050
Latinalaisen Amerikan kehityspankin (IDB), pääomankorotus 540
   
Muut monenkeskiset järjestöt 25 837
Maailmanlaajuinen ympäristörahasto (GEF) 14 325
Muut 11 512
   
Jakamaton 600
Yhteensä 299 392

Monenkeskisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)

   
YK-järjestöt 194 889
YK:n kehitysohjelma (UNDP) 49 766
YK:n lastenrahasto (UNICEF) 44 386
YK:n väestörahasto (UNFPA) 70 985
Muut 29 752
   
Maailmanpankkiryhmä 27 977
Velkahelpotusohjelmat (HIPC, MDRI) 21 789
Maailmanpankkiryhmän kumppanuusohjelmat 6 188
   
Muut monenkeskiset järjestöt 50 690
Maailmanlaajuinen ympäristörahasto (GEF) 28 901
Muut 21 789
Yhteensä 273 556
2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 255 760 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2014 jälkeisille vuosille yhteensä 81 904 000 euroa.

Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)

   
Afrikka ja Lähi-itä 164 460
Pitkäaikaiset yhteistyömaat 98 335
Etiopia 14 000
Kenia 14 000
Tansania 31 000
Mosambik 24 393
Sambia 14 942
Hauraat valtiot 17 353
Etelä-Sudan 6 000
Sudan 50
Somalia 3 143
Palestiinalaisalueet 8 160
Afrikan alueellinen ja muu yhteistyö 29 072
Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 5 900
Itä- ja Länsi-Afrikka 10 275
Eteläinen Afrikka 12 897
Paikallinen yhteistyö 7 240
Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 940
Itä- ja Länsi-Afrikka 2 400
Eteläinen Afrikka 3 900
Yhteistoimintahankkeen DFIDn osuus 11 500
Yhteistoimintahankkeen ADAn osuus 500
Yhteistoimintahankkeen Norjan ulkoministeriön osuus 460
   
Aasia 66 680
Pitkäaikaiset yhteistyömaat 27 050
Nepal 20 300
Vietnam 6 750
Hauraat valtiot 20 000
Afganistan 20 000
Alueellinen ja muu yhteistyö 17 910
Mekongin alueellinen ja temaattinen yhteistyö 14 000
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö 3 910
Paikallinen yhteistyö 1 720
   
Latinalainen Amerikka 11 820
Alueellinen ja muu yhteistyö 11 085
Andien alueellinen yhteistyö 5 070
Keski-Amerikan alueellinen yhteistyö 4 000
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö 2 015
Paikallinen yhteistyö 735
   
Länsi-Balkan 1 500
Länsi-Balkan 1 200
Paikallinen yhteistyö 300
   
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia 10 700
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia 9 600
Paikallinen yhteistyö 1 100
   
Jakamaton 600
Yhteensä 255 760

Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)

   
Afrikka ja Lähi-itä 56 136
Pitkäaikaiset yhteistyömaat 36 520
Etiopia 269
Kenia 2 085
Tansania 5 716
Mosambik 15 468
Sambia 12 982
Hauraat valtiot 7 746
Somalia 7 746
Afrikan alueellinen ja temaattinen yhteistyö 11 870
Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 4 136
Itä- ja Länsi-Afrikka 3 295
Eteläinen Afrikka 4 439
   
Aasia 24 221
Pitkäaikaiset yhteistyömaat 16 218
Nepal 16 218
Hauraat valtiot 1 681
Afganistan 1 681
Alueellinen ja temaattinen yhteistyö 6 322
Mekongin alueellinen ja temaattinen yhteistyö 5 313
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö 1 009
   
Latinalainen Amerikka 908
Alueellinen ja temaattinen yhteistyö 908
Andien alueellinen yhteistyö 504
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö 404
   
Länsi-Balkan 639
Länsi-Balkan 639
Yhteensä 81 904

Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön lähtökohtana ovat yhteistyökumppanien kehityssuunnitelmat ja köyhyydenvähentämisstrategiat. Suomen tuki kohdistetaan kehityspoliittisen ohjelman painopisteiden mukaisesti tavoitteena köyhyyden poistaminen ja ihmisarvoisen elämän turvaaminen kaikille YK:n vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteiden mukaisesti käyttämällä eri kahdenkeskisen yhteistyön muotoja monipuolisesti ja toisiaan täydentäen. Hauraiden valtioiden erityistarpeet huomioidaan tukemalla niitä kohti rauhaa ja kehitystä. Tukea ohjataan myös alueelliseen yhteistyöhön. Käyttösuunnitelmakohtaan osoitettuja määrärahoja käytetään edustustoissa paikallisen yhteistyön hankkeisiin.

3. Euroopan kehitysrahasto

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 48 659 000 euroa.

Tuki kohdennetaan EU:n ja AKT-maiden (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren -maiden) väliseen kehitys- ja muuhun yhteistyöhön Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti, sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitettujen merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Cotonoun sopimukseen perustuva kehitys- ja muu yhteistyö AKT-maille rahoitetaan Euroopan Kehitysrahastosta (European Development Fund, EKR).

4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 56 450 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2014 jälkeisille vuosille yhteensä 22 005 000 euroa. Tukea kohdennetaan YK:n alaisten järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen sekä kehitysrahoituslaitosten alaisiin temaattisiin ohjelmiin. Käyttösuunnitelmakohdan jakamatonta määrärahaa tullaan kohdentamaan demokratiatukea koskeviin hankkeisiin. Tukea kohdennetaan myös humanitaariseen miinatoimintaan.

Käyttösuunnitelmakohdasta voidaan myöntää tukea myös Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) hallinnoimiin korkeakoulujen vaihto-ohjelmaan (North South South) ja korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelmaan yhteensä enintään 5 700 000 euroa.

5. Humanitaarinen apu

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 88 707 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2014 jälkeisille vuosille yhteensä 17 351 000 euroa.

Tuki kohdennetaan tarvelähtöisesti katastrofien, kriisien ja aseellisten konfliktien uhreille puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja humaanisuuden periaatteita noudattaen. Humanitaarisen avun tavoitteena on ihmishenkien pelastaminen, ihmisten hädän lievittäminen ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttaminen. Humanitaarinen apu ohjataan kansainvälisten ja kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta.

Humanitaarisesta avusta rahoitetaan myös keskeisten kansainvälisten humanitaaristen järjestöjen yleisavustukset, joita ovat: YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), YK:n Palestiinan pakolaisten avustusjärjestö (UNRWA), YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (OCHA), YK:n keskitetty hätäapurahasto (CERF) ja YK:n kansainvälinen strategia tuhojen vähentämiseksi (UNISDR), jolle ehdotetaan yhteensä 23 000 000 euroa myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2013 jälkeisille vuosille.

Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan humanitaarista apua antavien avustusjärjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen avulla.

6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 8 176 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2014 jälkeisille vuosille yhteensä 578 000 euroa.

Määrärahat kohdennetaan seuraaviin käyttötarkoituksiin: kehityspoliittinen suunnittelu- ja tutkimustoiminta, kehitysyhteistyön henkilöstön koulutus- ja valmennustoiminta, kehitysviestintä ja kehityskasvatus, vapaaehtoisrahoitus OECD:n kehitysapukomitean alaiseen työhön sekä kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittämiseen.

Käyttösuunnitelmakohdasta voidaan myöntää Suomen Akatemian hallinnoimaan kehitystutkimukseen määrärahaa enintään 2 950 000 euroa.

7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 2 600 000 euroa.

Määrärahat kohdennetaan kehitysyhteistyön sisällön, laadun ja hallinnollisten toimintatapojen sekä varainkäytön tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden vahvistamiseksi.

8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 114 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2014 jälkeisille vuosille yhteensä 93 446 000 euroa.

Tuesta noin 70 % kohdennetaan kumppanuusjärjestöjen kautta ja loput muiden kansalaisjärjestöjen kautta. Tuki kehitysyhteistyötiedotukselle on tarkoitettu kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan viestintään ja kehityskasvatukseen. Lisäksi tukea voidaan myöntää kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt) ja EU-rahoitteisten hankkeiden kansallisiin osuuksiin. Suomen Unicefille, Suomen UN Womenille ja Suomen Pakolaisavulle voidaan myöntää harkinnanvaraista tukea niiden kotimaassa harjoittamaan toimintaan enintään yhteensä 1 000 000 euroa vuonna 2014. Kumppanijärjestöjen toiminnan tuloksellisuutta seurataan järjestöjen kehittämien vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen pohjalta. Järjestöt raportoivat avun tuloksista ja tuotoksista. Kehitysyhteistyötuen käytön oikeellisuuden ja tuloksellisuuden seuranta perustuu vakiintuneisiin kansalaisjärjestöjen ja ministeriön välillä sovittuihin laadunvarmistuskäytäntöihin.

9. Korkotuki-instrumentti

Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 18 100 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2014 jälkeisille vuosille yhteensä 13 450 000 euroa. Lisäksi ehdotetaan, että uusia korkotukiluottoja saa vuonna 2014 hyväksyä enintään 90 000 000 euron edestä.

Valtioneuvoston Suomen kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa on päätetty, että korkotukiluotot korvataan muilla yksityisen sektorin yhteistyömuodoilla. Tämän johdosta uusia hankkeita ei oteta valmisteluun. Koska hankkeiden valmisteluprosessi on pitkä ja kustannuksista vastaa kumppanimaa ja/tai vientiyritys, valikoitujen pitkälle valmistelussa ehtineiden hankkeiden valmistelua kuitenkin jatketaan.

Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan niin sanotun konsensussopimuksen mukaisesti. Kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista on säädetty laissa kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista (1114/2000).

Määrärahaa käytetään myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan sekä uusien hanke-esitysten valmisteluun ja arviointiin sekä hankkeisiin liittyvään teknisen avun tukemiseen.

Yhteistoimintahankkeista saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.24.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Yhteistoimintahankkeiden menot -750
Yhteensä -750

2014 talousarvio 891 844 000
2013 I lisätalousarvio 32 655 000
2013 talousarvio 892 594 000
2012 tilinpäätös 893 520 000

88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkitsemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.


2014 talousarvio 10 000 000
2013 talousarvio 10 000 000
2012 tilinpäätös 14 999 780