Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
       02. Valvonta
            51. Lapsilisät
            53. Sotilasavustus
            54. Asumistuki
            55. Elatustuki
       20. Työttömyysturva
       30. Sairausvakuutus
       40. Eläkkeet

Talousarvioesitys 2014

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelutPDF-versio

Selvitysosa: Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta ja tulkkauspalvelujen järjestämisestä sekä näiden etuuksien toimeenpanon Kansaneläkelaitokselle aiheuttamista toimintakuluista ja Kansallisen Terveysarkiston (KanTa) palvelurahaston kuluista.

Äitiysavustuksen ja lapsilisien tarkoituksena on tasata lasten syntymästä ja elatuksesta, ottolapseksi ottamisesta sekä kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvia kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä. Kyseiset etuudet suoritetaan lapsiperheille lapsikohtaisina perheen tuloista tai varallisuudesta riippumatta.

Äitiysavustuksen perhe voi ottaa joko rahana tai äitiyspakkauksena ja se suoritetaan korotettuna perheelle, johon syntyy tai adoptoidaan samanaikaisesti useampi lapsi. Äitiysavustuksen suuruudesta päättää valtioneuvosto.

Lapsilisiä maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista. Lapsilisän suuruudesta säädetään lapsilisälaissa. Lapsilisät on porrastettu siten, että niiden määrä lasta kohti suurenee perheen lapsiluvun kasvaessa. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna.

Lasten kotihoidon tukea maksetaan ulkomaille ETY-asetuksen 883/2004 mukaisissa tilanteissa. Tavoitteena on estää työntekijän ja hänen perheensä jääminen sosiaaliturvan ulkopuolelle liikkumisvapauden käyttämisen seurauksena.

Sotilasavustusta maksetaan asevelvollisuuslain tai siviilipalveluslain nojalla palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle edellyttäen, että palvelus on heikentänyt omaisen toimeentulon mahdollisuuksia ja että hän on avustuksen tarpeessa. Asevelvollisen omaiselle suoritettava avustus koostuu perusavustuksesta, asumisavustuksesta sekä erityisavustuksesta. Asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena maksetaan opintolainojen korot, jotka erääntyvät maksettaviksi palvelusaikana sekä erityisestä syystä asumisavustus hänen käytössään olevasta asunnosta aiheutuviin kohtuullisiin menoihin.

Yleisellä asumistuella edistetään kohtuullisen asumistason saavuttamista ja säilyttämistä alentamalla tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden ja muiden ruokakuntien asumismenoja.

Elatustuen tavoitteena on turvata lapsen oikeus riittävään elatukseen tilanteissa, joissa lapsen yksityisoikeudellinen elatus ei tule turvatuksi. Elatustuen suuruudesta ja saamisedellytyksistä säädetään elatustukilaissa (580/2008).

Tulkkauspalvelujen järjestämisen tavoitteena on tarjota vaikeasti kuulovammaisille, kuulo- ja näkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille heidän tarvitsemansa tulkkauspalvelut. Järjestäminen koskee työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi suoritettavaa tulkkausta.

Edellä mainitut etuudet ovat saajalleen verovapaita. Luvun menot maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista.

Toiminnan laajuus 2012—2014

  2012
toteutunut
2013
arvio
2014
arvio
       
Äitiysavustus      
Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 878 61 300 61 300
Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140
       
Kansainvälinen adoptio      
Adoptiokorvausten (lasten) lukumäärä 180 260 260
       
Lapsilisät      
Lapsia keskimäärin 1 008 300 1 008 600 1 007 400
Yksinhuoltajien lapsia keskimäärin 154 800 154 800 154 600
Lapsilisää saavia perheitä keskimäärin 557 100 557 700 558 500
Lapsilisien määrät euroa/kk      
1. lapsi 104,19 104,19 104,19
2. lapsi 115,13 115,13 115,13
3. lapsi 146,91 146,91 146,91
4. lapsi 168,27 168,27 168,27
5. jne. lapsi 189,63 189,63 189,63
Yksinhuoltajille maksettava korotus euroa/kk 48,55 48,55 48,55
       
Ulkomailla asuville korvattava lasten kotihoidon tuki      
Tukea saavia perheitä keskimäärin kuukausittain 280 280 280
       
Sotilasavustus      
Avustuksen piirissä olevien henkilöiden lukumäärä 14 369 14 680 14 600
Avustusta saavien kotitalouksien lukumäärä 12 373 12 600 12 500
Avustuksen määrä keskimäärin euroa/kk (kotitalous) 331 340 350
       
Yleinen asumistuki      
Asumistuen saajien lukumäärä (ruokakuntia) 180 655 190 000 189 000
Tukea saavia lapsiperheitä, joista 61 876 65 740 65 400
— yksinhuoltajia 42 893 44 400 44 200
Työttömiä ruokakuntia1) 109 221 115 900 115 290
Keskimääräinen tuki euroa/kk 279 284 300
Vuokra-asunnossa asuvat asumistuen saajat      
— keskivuokra euroa/m2/kk 10,4 10,8 11,0
— keskipinta-ala m2 53,1 53,0 53,0
Vuokra-asunnossa asuvien asumistuensaajien asumismeno-osuus asumistukituloista (%)      
— ilman asumistukea 64,6 64,0 65,0
— asumistuen jälkeen 31,1 31,0 32,0
— asumistuen osuus keskimääräisestä vuokrasta (%) 51,8 51,9 51,7
       
Elatustuki      
Elatustukea saaneet lapset (tilanne 31.12.), joille elatustuki maksettu 99 710 100 900 101 600
— täysimääräisenä 82 297 90 200 91 300
— elatusapua täydentävänä tai muutoin alennettuna 17 413 10 700 10 300
Täysi elatustuki euroa/kk 147,9 151,85 155,29
Elatusvelvolliset 31.12. 41 594 41 000 40 000
Maksettu elatustukea vuoden aikana yhteensä (milj. euroa) 177,1 180,5 185,8
       
Tulkkauspalvelut      
Tulkkauspalveluun oikeutettuja 5 159 5 300 5 500
Todelliset saajat (palvelua käyttäneet) 3 333 3 500 3 700
Tulkkauspalvelun menot (milj. euroa) 31,8 35,0 38,3

1) Tuensaaja tai ainakin toinen puolisoista työtön.

50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 11 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) äitiysavustuslain (477/1993) mukaisten äitiysavustusten suorittamiseen, äitiyspakkauksiin liittyvien arvonlisäverojen ja yleiskulujen maksamiseen

2) tuen maksamiseen kansainvälisestä adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin.

Selvitysosa:Äitiysavustuksen rahamäärä vuonna 2014 on 140 euroa. Äitiysavustus suoritetaan korotettuna perheelle, johon syntyy tai adoptoidaan samanaikaisesti useampi lapsi.

Äitiysavustus suoritetaan vuonna 2014 arviolta 61 300 lapsesta. Äitiysavustuksen ottaa noin 70 % siihen oikeutetuista äideistä äitiyspakkauksena ja osin rahana muiden nostaessa avustuksen rahana.

Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvista kustannuksista osa korvataan adoptiovanhemmalle valtion varoista. Tuen suuruus on 1 900, 3 000, 3 800 tai 4 500 euroa lapsen lähtömaan mukaan. Jos samalla kertaa nimetään tai sijoitetaan useampia lapsia samaan perheeseen, toisesta tai sitä useammasta lapsesta maksetaan kustakin 30 % edellä mainituista tuista. Vuonna 2014 tuen saajia arvioidaan olevan 260.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 10 800 000 euroa äitiysavustusten ja 1 000 000 euroa kansainvälisestä adoptiosta aiheutuvien kustannusten maksamiseen/korvaamiseen.

Äitiyspakkauksen sisältöä tarkistetaan raaka-aineiden hinnannoususta johtuen. Hallitus vahvistaa äitysavustuksen suuruuden valtioneuvoston asetuksella, joka tulee voimaan 1.1.2014 alkaen.

Momentin nimike on muutettu.


2014 talousarvio 11 800 000
2013 talousarvio 11 800 000
2012 tilinpäätös 11 499 500

51. Lapsilisät (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 483 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lapsilisälain (796/1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen.

Selvitysosa:Momentilta arvioidaan maksettavan lapsilisiä vuonna 2014 keskimäärin 1 007 400 lapsesta. Yksinhuoltajien lapsia näistä on noin 154 600. Yksinhuoltajalle lapsilisä maksetaan korotettuna. Lapsilisää saavia perheitä arvioidaan vuonna 2014 olevan noin 558 500.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi siten, että esityksellä pannaan täytäntöön ns. yhdistelmälupadirektiivi, joka koskee kolmansien maiden kansalaisille maassa oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää lupaa sekä heidän yhdenvertaista kohteluaan. Kolmansista maista tulevat työntekijät pääsevät työnteon perusteella asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin edellyttäen, että työskentely on tosiasiallista ja aitoa ja että työntekijän ansiot kuukaudessa täyttävät työttömyysturvalaissa säädettyä palkkaa koskevat edellytykset. Direktiivin täytäntöönpanon arvioidaan lisäävän maksettavien lapsilisien määrää noin 1 000 000 eurolla. Muutos koskee momentteja 33.10.51, 52 ja 33.30.60.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos -1 200
Ulkomaalaislain muuttaminen 1.1.2014 lukien (ns. yhdistelmälupadirektiivi) 1 000
Yhteensä -200

2014 talousarvio 1 483 100 000
2013 talousarvio 1 483 300 000
2012 tilinpäätös 1 481 500 000

52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 9 §:n mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Lasten kotihoidon tukea arvioidaan maksettavan ulkomaille vuonna 2014 kuukausittain keskimäärin 280 perheelle.

Viitaten momentin 33.10.51 selvitysosaan ulkomaalaislain muuttamisen (ns. yhdistelmälupadirektiivin) toimeenpanon arvioidaan lisäävän ulkomaille maksettavaa lasten kotihoidontuen määrää noin 400 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ulkomaalaislain muuttaminen 1.1.2014 lukien (ns. yhdistelmälupadirektiivi) 400
Yhteensä 400

2014 talousarvio 2 900 000
2013 talousarvio 2 500 000
2012 tilinpäätös 2 378 711

53. Sotilasavustus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 19 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain (781/1993) mukaisten sotilasavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Sotilasavustuksen piirissä arvioidaan vuonna 2014 olevan 14 600 henkilöä. Avustuksen saajista on varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten omaisia noin 5,5 % vuosittain. Perusavustusten määrä omaisille on vuositasolla yhteensä noin 1 400 000 euroa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksitarkistuksesta vuonna 2014 siten, että vuonna 2013 osittain aikaistetun 0,7 % indeksikorotuksen vaikutus otetaan vähentävänä huomioon eräiden etuuksien indeksitarkistuksessa 1.1.2014. Muutos koskee momentteja 30.20.45, 33.10.53, 33.20.50, 51, 52, 55, 56, 33.30.60, 33.40.60, 33.50.50 ja 33.60.35.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos -975
Vuoden 2014 indeksitarkistuksen aikaistaminen -75
Yhteensä -1 050

2014 talousarvio 19 200 000
2013 talousarvio 20 250 000
2012 tilinpäätös 20 700 000

54. Asumistuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 714 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää asumistukilain (408/1975) mukaisten asumistukien maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa perusteena on vuosittain annettava valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista. Vuoden 2014 määräytymisperusteissa asumistuessa huomioon otettavia enimmäisasumismenoja korotetaan kuntaryhmittäin enimmäisasumismenonormin ylitysten vähentämiseksi tehokkaasti. Korotuksen kustannusvaikutus on vuositasolla 10 000 000 euroa ja 6 000 000 euroa vuonna 2014. Muutoin vuoden 2014 tukiperusteet säilytetään vuoden 2013 tasolla siten, että niitä tarkistetaan yleistä kustannuskehitystä ja tuensaajien asumismenojen muutosta vastaavasti.

Asumistuen saajien määrän ennakoidaan alentuvan noin 1 000 tuensaajalla ja keskimääräisen tuen kasvavan asumismenojen nousun myötä vuoden 2013 tasosta noin 10 eurolla kuukaudessa. Asumistuen saajia arvioidaan olevan vuoden 2014 lopussa noin 189 000.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Enimmäisasumismenojen korottaminen (osatyökykyryhmä) 6 000
Määrärahan korotus vuoden 2014 tasoon 14 010
Tarvearvion muutos 38 290
Yhteensä 58 300

2014 talousarvio 714 100 000
2013 talousarvio 655 800 000
2012 tilinpäätös 603 900 000

55. Elatustuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 185 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää elatustukilain (580/2008) mukaisten elatustukien maksamiseen.

Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuoden aikana yhteensä maksettu elatustuki. Elatustuen takautumissaatavat ja takaisinperintäsaatavat tuloutetaan momentille 12.33.98. Näitä arvioidaan olevan noin 69 000 000 euroa. Elatustuen saajia arvioidaan olevan vuoden 2014 lopussa noin 101 600. Määrärahat eivät koske Ahvenanmaan maakuntaa, jonka kanssa Kansaneläkelaitos tekee erillissopimuksen elatustuen maksamisesta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Lakisääteinen indeksikorotus v. 2014 3 818
Tarvearvion muutos 1 082
Yhteensä 4 900

2014 talousarvio 185 800 000
2013 talousarvio 180 900 000
2012 tilinpäätös 172 380 221

56. (33.10.60) Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 38 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista annetun lain (133/2010) mukaiseen tulkkauspalvelujen järjestämiseen.

Selvitysosa:Vaikeavammaisten tulkkauspalvelujen järjestämisestä vastaa Kansaneläkelaitos. Vaikeavammaisten tulkkauspalvelun menojen on arvioitu olevan 38 300 000 euroa. Tulkkauspalveluun oikeutettuja henkilöitä arvioidaan olevan vuonna 2014 noin 5 500.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 3 334
Yhteensä 3 334

2014 talousarvio 38 300 000
2013 talousarvio 34 966 000
2012 tilinpäätös 30 395 734

60. (33.10.28) Kansaneläkelaitokselle maksettavat sosiaaliturvan yleisrahaston ja palvelurahaston toimintakulut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 157 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastosta maksettavien etuuksien toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuviin toimintakuluihin.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 1 700 000 euroa valtion osuudesta terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen kustannuksista annetun lain (1254/2011) 2 §:n mukaisiin kansallisen terveysarkiston palvelurahaston kuluihin sekä 4 000 000 euroa kansallisen terveysarkiston puskurin kartuttamiseen.

Selvitysosa:Sosiaaliturvan yleisrahaston osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista määräytyy Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 e §:n mukaisesti etuuksien toimeenpanosta aiheutuvien toimintakulujen suhteessa. Sosiaaliturvan yleisrahaston osuus Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista on 33,90 % vuonna 2014.

Valtio osallistuu EU:n sähköisen tiedonvaihdon tietojärjestelmän rakentamiskustannuksiin 200 000 eurolla vuonna 2014.

Valtio rahoittaa palvelurahaston kautta sähköisten terveystietojärjestelmäpalveluiden ylläpitokustannukset niiltä osin kuin käyttäjämaksut eivät niitä kata.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Sosiaaliturvan yleisrahasto 151 800 000
Palvelurahasto 1 700 000
KanTa-puskuri 4 000 000
Yhteensä 157 500 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EU:n sähköisen tiedonvaihdon (EESSI) valtionosuus rakentamiskustannuksista 200
Kansallisen terveysarkiston puskuri (palvelurahasto) 4 000
KanTa-palvelujen ylläpitoon varattu määräraha (siirto momentilta 33.01.25) 1 000
Kertaluonteisen siirron palautus momentille 33.01.25 -5 200
Siirto momentille 28.30.03 -2 040
Tarvearvion muutos 118
Yhteensä -1 922

2014 talousarvio 157 500 000
2013 I lisätalousarvio -563 000
2013 talousarvio 159 422 000
2012 tilinpäätös 153 700 000