Talousarvioesitys 2014

5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys

Vastuullisen, pitkäjänteisen ja taloudellista vakautta edistävän menopolitiikan varmistamiseksi hallitusohjelmaan sisältyy budjettitalouden menojen kehitystä ohjaava koko vaalikauden kattava menosääntö, joka asettaa enimmäismäärän n. 80 prosentille talousarviomenoista. Menosäännön ja sen pohjalta vahvistettavan valtiontalouden kehyksen ulkopuolelle jäävät ennen kaikkea suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, palkkaturva, asumistuki, sekä valtion osuus toimeentulotukimenoista. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitusosuuden välittäjänä.

Hallitusohjelmassa sovittiin kehyksen piiriin kuuluvien menojen tason laskevan vuoden 2015 tasolla 1 215,5 milj. eurolla verrattuna maaliskuun 2011 kehyspäätökseen. Keväiden 2012 ja 2013 kehyspäätöksissä sovittiin uusista sopeutustoimista, joiden myötä vaalikauden kehystasoa alennettiin edelleen. Kevään 2013 kehyspäätöksessä kehystaso vuodelle 2014 oli 42 871 milj. euroa, josta hallinnonaloille kohdentamattomaksi ns. jakamattomaksi varaukseksi jätettiin 193 milj. euroa lisätalousarviovarauksen ohella.

Huhtikuun kehyspäätöksessä vuosien 2014—2017 kehys muutettiin vuoden 2014 hinta- ja kustannustasoon. Hinta- ja kustannusarviot ovat tarkentuneet tämän jälkeen, minkä johdosta kehysmenojen hintakorjausta alennetaan nettona yhteensä n. 54 milj. eurolla. Vuoden 2014 hinta- ja kustannustasoon siirtymisen kokonaiskustannus ottaen huomioon jo kehyspäätöksen yhteydessä tehdyt hinta- ja kustannustasotarkistukset on n. 630 milj. euroa. Ilman säästötoimenpiteinä päätettyjä indeksijäädytyksiä hinta- ja kustannustasotarkistus olisi ollut yhteensä n. 700 milj. euroa.

Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset, milj. euroa

	2014	2015

Tarkistus kehystasoon verrattuna kevään 2013 kehyspäätökseen:
Lakisääteisesti indeksisidonnaiset menot (eläkkeet, kuntien valtionosuudet sekä muut lakisääteisesti indeksoitavat valtionavut, EU-jäsenmaksu)	-38,3	-38,7
Muut kehykseen kuuluvat menot	-15,4	-15,3
Yhteensä	-53,7	-53,9

Vuoden 2014 kehystasossa otetaan lisäksi huomioon kehyksen rakenteellisia muutoksia yhteensä n. -26,5 milj. eurolla. Rakennemuutoksista aiheutuvat tarkennukset on eritelty seuraavassa taulukossa.

Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa

Momentti	Asia	2012	2013	2014	2015

21.10.74	Eduskunnan peruskorjaushankkeen ajoituksen muutos		8,0	-8,0
24.30.66	Yhteistoimintahankkeiden menoja, joita vastaavat tulot momentilla 12.24.99 (läpivirtaus).			12,5
29.40.30	Ammattikorkeakoulujen oikeushenkilömuodon muutokseen liittyen yksityisesti ylläpidettyjä ammattikorkeakouluja on enemmän ja siten suurempi osa laskennallisista kustannuksista määräytyy alv:n sisältävän yksikköhinnan mukaan, mikä lisää määrärahatarvetta. Vastaavasti yksityisesti ylläpidetyt amk:t maksavat valtiolle alv:n, mikä korottaa valtion alv-tuloja.			3,3	3,3
31.10.77	Ulkopuolisten rahoittajien osuus Kehä I hankkeessa on pienempi (Helsingin kaupungin rahoitus ei tule valtion budjetin kautta). Muutos myös tulomomentilla 12.31.10.			-15,0
32.60.40	Maksatusarvion muutos: biojalostamohankkeiden tukemiseen varatun valtuuden maksatusarviota myöhennetty.			-15,0	15,0
33.10.54	Kehyspäätöksessä 2014—2017 päätetyn asumistuen enimmäisasumismenojen korotuksen kustannus tarkentunut vuoden 2014 osalta.			4,0
33.20.50, 33.20.51, 33.20.52, 33.60.35	KEL-sidonnaiset indeksikorotukset toteutetaan kehyspäätöksestä poiketen täysimääräisenä, josta aiheutuu yht. 8,2 milj. euron kustannus kehyksen ulkopuolisille momenteille.			-8,2
	Yhteensä		8,0	-26,5	18,3

Jakamaton varaus

Ottaen huomioon edellä mainitut kehystason tarkistukset vuoden 2014 kehystaso on 42 796 milj. euroa.

Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 42 513 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2014 jakamaton varaus on n. 83 milj. euroa 200 milj. euron lisätalousarviovarauksen lisäksi.

Kehyksen ulkopuoliset menot

Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi ehdotetaan 11 407 milj. euroa. Kehysten ulkopuolelle jäävien menojen arvio on n. 550 milj. euroa matalampi kuin vuoden 2013 varsinaisessa talousarviossa. Suurin yksittäinen kehyksen ulkopuolisten menojen tason alenemista selittävä tekijä on Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan myönnettyihin lainoihin liittyvän määrärahatason aleneminen sekä kotimaisten alustoimitusten kertaluonteisen valtuuden maksatusten lakkaaminen, muutos yhteensä lähes 430 milj. euroa vuodesta 2013. Kaikkiaan finanssisijoitukset alenevat lähes 650 milj. eurolla verrattuna vuoden 2013 varsinaiseen talousarvioon.

Suhdanneluonteiset työttömyysturva, asumistuki ym. menot ovat v. 2014 n. 250 milj. euroa suuremmat kuin v. 2013, mitä selittää heikentyvä työttömyystilanne. Toisaalta valtion osallistuminen ns. raamisopimuksen yhteydessä vuosiksi 2012—2013 sovittuun ansioturvan lomautuspäivärahojen rahoitukseen peruspäivärahaa vastaavalla osuudella päättyy, mikä alentaa määrärahatarvetta 160 milj. eurolla edellisvuoteen verrattuna.

Valtionvelan korkomenoarvio vuodelle 2014 on n. 1,8 mrd. euroa, mikä on edellisen vuoden tasolla. Korkotaso on edelleen poikkeuksellisen matala.

Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa

	2014 esitys

Työttömyysturvamenot, asumistuki ja palkkaturva	3 654
Veronkevennysten kompensaatiot kunnille	1 266
EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot	1 196
Veikkausvoittovaroja ja RAY:n tuloutusta sekä totopeleistä kertyviä tuloja vastaavat menot	943
Osakkeiden myyntitulojen käyttösääntöön perustuen osakemyyntituloilla rahoitettavat menot	0
Korkomenot	1 814
Finanssisijoitukset	711
Tekniset läpivirtauserät	174
Arvonlisäveromäärärahat	1 140
Päästöoikeuksien huutokauppatuloilla rahoitettavat menot	0
Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon	511
Yhteensä	11 407