Talousarvioesitys 2014

40. Korkeakouluopetus ja tutkimus

Valtuus

Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin ja Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2014 hyväksyä sitoumuksia 280 014 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 10 000 000 euroa on tarkoitettu kansallisen ja kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ja vähintään 10 000 000 euroa on tarkoitettu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen. Lisäksi mikäli vuoden 2013 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2014.

Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

— Yliopistot ja ammattikorkeakoulut edistävät toiminnallaan suomalaista kilpailukykyä, hyvinvointia ja sivistystä sekä kestävää kehitystä. Toiminta on korkealaatuista, kansainvälistä, vaikuttavaa, eettistä ja tukee monikulttuurisen yhteiskunnan kehitystä.
— Suomen tieteen kansainvälinen taso, tieto- ja osaamispohja vahvistuvat sekä kansantalouden innovaatiokapasiteetti kasvaa.
— Korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan.
— Korkeakoulutuksen ja korkeakoulututkintojen sisältöjä kehitetään määrällisesti ja laadullisesti paremmin yhteiskunnan ja työelämän muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Opintoprosesseja kehitetään siten, että työurat pitenevät.
— Edistetään tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta, mukaan lukien kaupallistaminen.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Korkeakoulut (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) kehittävät toimintaansa kansainvälisinä ja vetovoimaisina oppimis- ja tutkimusympäristöinä. Korkeakoulut profiloituvat omille vahvuusalueilleen ja niiden rooli eurooppalaisen korkeakoulu- ja tutkimusalueen toimijoina vahvistuu. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään edelleen tutkintojen erilaisten tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta.

Korkeakoulut järjestävät toimintansa taloudellisesti, tuottavasti ja tehokkaasti. Korkeakoulut vahvistavat tarkoituksenmukaista yhteistyötä ja jatkavat toimintarakenteidensa uudistamista. Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa kootaan riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamiskeskittymiksi. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan ja luodaan edellytyksiä nousevien alojen kehittämiselle. Yliopistot edistävät tutkijanuraa.

Korkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa ja -rakenteensa siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen elinikäistä oppimista tukevan kokonaisuuden. Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan siten, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta sisäänotettavista lisätään. Korkeakoulupaikkojen käytön tehostamiseksi kehitetään vuonna 2014 käyttöön otettavaa korkeakoulujen yhteistä sähköistä hakujärjestelmää. Tutkinnon jälkeisen koulutuksen kehittämisellä tuetaan osaamisen uusintamista ja työurien pidentämistä.

Korkeakoulut parantavat opetuksen laatua ja hyvän oppimisen edellytyksiä. Korkeakoulut kehittävät toimintaansa siten, että ne ovat kilpailukykyisiä, tasa-arvoisia, esteettömiä ja kiinnostavia työ- ja oppimisympäristöjä.

Tiedepoliittisin instrumentein edistetään vahvojen ja verkottuneiden tutkimuskeskittymien muodostumista, kansainvälistymistä ja kytkeytymistä EU:n ja globaaleihin tutkimus- ja osaamisverkostoihin. Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja tutkimusinfrastruktuureja sekä kansallisia vahvuuksia tukevaa ja synnyttävää tutkimusta.

Edistetään tutkimuksen media- ja kansalaisnäkyvyyttä, tiedekasvatusta sekä tutkimustulosten hyödyntämistä julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämän kehittämisessä.

Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen turvataan korkeatasoisilla tukipalveluilla ja tutkimuksen tietohuollolla. Tutkimusaineistojen avointa saatavuutta parannetaan. Avointa tieteellistä julkaisutoimintaa sekä aineistojen haettavuutta ja pitkäaikaissäilyttämistä edistetään hallinnonalojen välisenä yhteistyönä.

Tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus

	2008	2009	2010	2011¹⁾	2012 arvio	2013 arvio	2014 arvio

T&K-menojen BKT-osuus (%)	3,72	3,92	3,90	3,78	3,65	3,57	3,50
Tutkimushenkilöstön osuus työllisistä (%)	2,49	2,46	2,44	2,35	2,35	2,35	2,35
Tieteelliset julkaisut miljoonaa asukasta kohden (kpl)²⁾	1 700	1 900	1 900	1 900	2 000	2 000	2 000

¹⁾ Vuoden 2011 tiedoissa tieteelliset julkaisut arvio.

²⁾ Lähde ISI Web of Knowledge (artikkelit, katsausartikkelit, kommentit, kirjeet ja konferenssijulkaisut).

Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)

	Myöntämisvaltuus	Menot
Vuosi		2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019

2006	205,6	5,7
2007	225,3	0,0	0,0
2008	245,6	8,9	1,1	0,0
2009	258,5	57,3	1,7	0,0
2010	369,1	106,7	45,8	7,4	0,0
2011	316,1	111,6	93,3	29,6	6,0	0,1
2012	282,4	80,8	81,9	63,5	28,3	6,0
2013	302,6	17,0	74,6	74,6	71,8	52,0	12,5
2014	280,0		16,2	68,8	68,8	65,9	50,8	9,6
Yhteensä		388,0	314,6	243,9	175,0	124,0	63,3	9,6

Myöntämisvaltuuden muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 10 000 000 euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmaan (ICT), 10 000 000 euroa tutkimusinfrastruktuurien rahoittamiseen, mikä oli vuonna 2013 budjetoitu valtuuteen sisältymättömänä määrärahana ja 38 000 euroa tutkimusrahoituksella palkattavan valtionhallinnon henkilöstön palkkausten tarkistusten johdosta sekä vähennyksenä 27 000 euroa raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittämisen johdosta sekä säästöpäätös 17 000 000 euroa, kertaluonteinen lisäys 20 000 000 euroa (III LTAE 2013) ja 5 593 000 euroa 1-vuotisten hankkeiden rahoituksen osuutena, jota ei vuodesta 2014 sisällytetä myöntövaltuuteen. Vuosierien muutos johtuu momentin 29.40.51 budjetoinnin muuttamisesta arviomäärärahaperusteiseksi. Tämä johtaa laskentamallin kokonaismuutokseen, jossa otetaan huomioon määrärahojen aikaisempaa takapainotteisempi käyttö.

01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 305 000 euroa.

Selvitysosa:Suomen Akatemia on tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja Suomessa ja aktiivinen toimija kansallisessa ja kansainvälisessä tiede- ja innovaatiopolitiikassa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

— Suomen Akatemia kohdentaa tutkimusrahoitusta suomalaisen tutkimuksen vahvuusalueisiin huolehtien samalla tieteen monimuotoisuudesta ja uudistumisesta. Akatemia tukee kaikissa rahoitusmuodoissa uusia tieteellisiä avauksia ja läpimurtoja sekä innovaatioiden syntymistä.
— Akatemia tukee riittävän ja kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkijakunnan kehittymistä ottaen huomioon Suomen tutkimuksen vahvuusalueet sekä tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän tarpeet.
— Akatemia tukee tutkimusyhteistyötä strategisesti valittujen kohdemaitten kanssa. Akatemia edistää tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja verkostoitumista tukemalla tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden osallistumista eurooppalaiseen ja globaaliin tutkimusyhteistyöhön.
— Akatemia edistää tieteellisten aineistojen ja julkaisujen avointa saatavuutta.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

— Suomen Akatemia kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi. Akatemia kehittää rakenteitaan, toimintatapojaan ja päätöksentekojärjestelmäänsä tehokkaan ja laadukkaan toiminnan turvaamiseksi keskittyen ydintehtäviinsä.

Tunnuslukuja	2011 toteutuma	2012 toteutuma	2013 tavoite	2014 tavoite

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Hankekannan volyymi, strateginen painotus (%)
Akatemian tutkimusohjelmat	6	6	kasvaa	kasvaa
Huippuyksikköohjelmat	7	8	kasvaa	kasvaa
Tutkimusinfrastruktuurit	5	3	kasvaa	kasvaa
Tuotokset ja laadunhallinta
Käsiteltyjen hakemusten määrä	3 409	3 724	3 800	3 800
Tutkimusohjelmat/joissa kv. rahoitusyhteistyötä	11/10	12/12	11/11	12/12
Toiminnallinen tehokkuus
Rahoitustoiminnan kokonaiskustannukset/rahoituspäätökset (%)	3	2,9	<3,5	<3,5
Henkisten voimavarojen hallinta
Sairauspäivien lkm/htv	7,8	7,9	<8	<8
Henkilötyövuodet¹⁾	149,5	142,5	143	135

¹⁾ Vuoden 2011 toteuma sisältää 4,2 htv henkilökohtaisen eläkeiän ylittäneitä ja korkeakouluharjoittelijoita.

Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.40.22, 29.40.51, 29.40.53 ja 29.40.66 määrärahoja.

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Suomen Akatemian suoritteista perittävistä maksuista (694/2012).

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2012 toteutuma	2013 varsinainen talousarvio	2014 esitys

Bruttomenot	13 118	12 855	12 420
Bruttotulot	318	400	115
Nettomenot	12 800	12 455	12 305

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	7 143
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	7 301

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Tuottavuustoimet	-135
Palkkausten tarkistukset	36
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen	-26
Yhteishankintojen lisääminen (HO)	-25
Yhteensä	-150

2014 talousarvio	12 305 000
2013 talousarvio	12 455 000
2012 tilinpäätös	12 958 000

02. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 059 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) arkistolaitoksen kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.

Valtuus

Kansallisarkisto saa vuoden 2014 aikana tehdä Mikkelin keskusarkiston uudisrakennusta koskevan vuokrasopimuksen siten, että siitä aiheutuva menojen lisäys on vuodesta 2017 alkaen vuositasolla enintään 250 000 euroa. Kyseinen vuokrasopimus edellyttää, että Kansallisarkisto luopuu 30.6.2018 mennessä Helsingin Sörnäisten toimitiloista.

Selvitysosa:Arkistolaitos on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka toiminnan tavoitteena on, että yhteiskunnan ja yksilön kannalta merkittävä arkistoaines säilyy suppeassa ja käyttökelpoisessa muodossa ja on tehokkaasti käytettävissä. Arkistolaitoksen tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja niiden käytettävyys, tukea tutkimusta ja kehittää arkistotointa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

— Arkistolaitos kehittää ja ohjaa arkistotointa siten, että julkisen sektorin asiakirjahallintoa ja arkistotointa hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti.
— Arkistolaitos säilyttää hallussaan olevat arkistoainekset tehokkaasti ja turvallisesti sekä parantaa niiden käytettävyyttä ja saatavuutta.
— Arkistolaitos tarjoaa asiakkailleen monipuolista, luotettavaa ja nopeaa tietopalvelua kehittäen sähköistä tilaus- ja asiakaspalvelua.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

— Arkistolaitos kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi. Arkistolaitos kehittää rakenteitaan, toimintatapojaan ja organisaatiotaan tehokkaan ja laadukkaan toiminnan turvaamiseksi keskittyen ydintehtäviinsä.

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen arkistolaitoksen suoritteiden maksuista (1294/2010).

Tunnuslukuja	2011 toteutuma	2012 toteutuma	2013 tavoite	2014 tavoite

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Arkistoaineksen kokonaismäärä (hyllymetriä)	190 046	195 292	200 000	204 000
Digitoitu aineisto (kuvatiedostojen määrä)	13 033 119	16 788 779	14 500 000	22 100 000
Tutkijasalikäynnit (kpl)	49 303	39 827	48 000	38 000
Aineiston verkkokäyttö (latauksia kpl)	17 000 000	28 470 000	21 000 000	38 000 000
Tuotokset ja laadunhallinta
Aineistojen kartunta (hm/vuosi)	4 156	5 246	4 000	4 000
Digitointi (kuvatiedostoja/vuosi)	2 442 478	3 755 660	1 500 000	800 000
Annettu koulutus (luentotunnit/osallistujat)	836/1 350	550/1 233	550/1 100	350/700
Annetut todistukset ja selvitykset (kpl)	21 981	22 068	24 000	25 000
Toiminnallinen tehokkuus
Arkistoaineksen kokonaismäärä hm/htv	767	829	818	864
Henkisten voimavarojen hallinta
Sairauspäivien lkm/htv	11,9	7,2	<9	<9
Henkilötyövuodet¹⁾	247,7	235,7	244,5	236

¹⁾ Sisältää myös määräaikaisten hankkeiden henkilöstön.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2012 toteutuma	2013 varsinainen talousarvio	2014 esitys

Bruttomenot	21 511	20 188	19 659
Bruttotulot	2 037	600	600
Nettomenot	19 474	19 588	19 059

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	331
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	263

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Hallinnonalan rakenteen uudistaminen (HO)	-500
Tuottavuustoimet	-225
Vuokrien indeksitarkistus	165
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO)	55
Palkkausten tarkistukset	47
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen	-34
Yhteishankintojen lisääminen (HO)	-37
Yhteensä	-529

2014 talousarvio	19 059 000
2013 talousarvio	19 588 000
2012 tilinpäätös	19 406 000

03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 013 000 euroa.

Selvitysosa:Kotimaisten kielten keskus on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka huoltaa suomea ja ruotsia sekä koordinoi saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen huoltoa. Kotimaisten kielten keskuksen tehtävänä on lisäksi neuvonta, sanakirjatyö sekä kielenhuoltoon ja sanakirjatyöhön liittyvä tutkimus.

Tunnuslukuja	2011 toteutuma	2012 toteutuma	2013 tavoite	2014 tavoite

Julkaisutoiminta, kpl	556	382	300	300
Tietopalvelutehtävät, kpl	1 871	1 419	1 500	1 200
Sähköiset aineistot¹⁾	40 061	43 099	44 000	48 000
Sairauspäivien lkm/htv	4,3	5	<8	<8
Henkilötyövuodet	87,3	76,1	88,8	<88,8

¹⁾ Aineiston määrän ja jalostusasteen kehittyminen kumulatiivisesti.

Kotimaisten kielten keskuksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.40.53 määrärahoja.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2012 toteutuma	2013 varsinainen talousarvio	2014 esitys

Bruttomenot	2 336	2 655	2 613
Bruttotulot	678	600	600
Nettomenot	1 658	2 055	2 013

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	695
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	1 087

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suoritteiden maksuista (1293/2010).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Tuottavuustoimet	-45
Palkkausten tarkistukset	19
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen	-13
Yhteishankintojen lisääminen (HO)	-3
Yhteensä	-42

2014 talousarvio	2 013 000
2013 talousarvio	2 055 000
2012 tilinpäätös	2 049 000

04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 866 000 euroa.

Selvitysosa:Varastokirjaston tehtävänä on vastaanottaa ja säilyttää tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se käyttöön. Varastokirjasto vastaa osaltaan valtakunnallisen kokoelmapolitiikan kehittämisestä. Toiminnan tarkoituksena on vähentää kaikkien Suomen kirjastojen kokoelmatilan tarvetta ottamalla vastaan niiden aineistoa.

Tunnuslukuja	2011 toteutuma	2012 toteutuma	2013 tavoite	2014 tavoite

Vastaanotetun aineiston määrä (hm)	4 817	7 718	6 000	5 000
Tilausten määrä	82 529	79 448	82 000	82 000
Sairauspäivien lkm/htv	15,9	12,6	<8	<8
Henkilötyövuodet	19,7	18,95	18,8	19

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2012 toteutuma	2013 varsinainen talousarvio	2014 esitys

Bruttomenot	1 604	1 627	1 871
Bruttotulot	6	6	5
Nettomenot	1 598	1 621	1 866

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	79
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	90

Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen Varastokirjaston suoritteista perittävistä maksuista (1346/2006).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Toimitilojen laajentaminen	245
Tuottavuustoimet	-13
Vuokrien indeksitarkistus	15
Palkkausten tarkistukset	4
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen	-3
Yhteishankintojen lisääminen (HO)	-3
Yhteensä	245

2014 talousarvio	1 866 000
2013 talousarvio	1 621 000
2012 tilinpäätös	1 609 000

20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 31 364 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen sekä CIMOn kanssa erikseen sovittaviin korkeakoulujen kansainvälistymistä edistäviin apurahoihin

2) korkeakoulujen ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:Kehittämistoimilla tuetaan erityisesti korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä ja uudistamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia. Opintojen nopeuttamiseksi ja opintojen aloitusiän alentamiseksi kehitetään uutta korkeakoulujen sähköistä hakujärjestelmää.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta	2 583 000
Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut ja tietoverkko	28 781 000
Yhteensä	31 364 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitoksen (FAIR) jäsenmaksu (siirto momentille 29.40.66)	-600
Kertaluonteiset lisäykset	-2 700
Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO)	-719
Yhteishankintojen lisääminen (HO)	-48
Yhteensä	-4 067

2014 talousarvio	31 364 000
2013 III lisätalousarvio	200 000
2013 talousarvio	35 431 000
2012 tilinpäätös	30 526 000

22. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 8 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää tutkimusinfrastruktuurihankkeista aiheutuvien palkkaus- ym. menojen ja valtionavustusten maksamiseen sekä tutkimusinfrastruktuurihankkeiden kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta ja kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös arvioinneista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Rahoituksella vahvistetaan tutkimuksen infrastruktuureja ja edistetään kansallista infrastruktuuripolitiikkaa. Rahoituksen suuntaamisessa otetaan huomioon tutkimusinfrastruktuurien tiekartta, jossa on tunnistettu Suomen kansallisesti ja kansainvälisesti keskeisimmät tutkimusinfrastruktuurit. Tiekartan päivitys julkistetaan vuoden 2014 alussa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Tasomuutos	3 500
Yhteensä	3 500

2014 talousarvio	8 500 000
2013 talousarvio	5 000 000
2012 tilinpäätös	4 000 000

30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 404 277 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakoululain (351/2003) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) enintään 10 100 000 euroa ammattikorkeakoululain mukaisena hankerahoituksena toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen

3) enintään 11 185 000 euroa ammattikorkeakoulujen strategiaa tukeviin hankkeisiin.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamiseksi siten, että ammattikorkeakoulun yksikköhintoja alennetaan menosäästön vuoksi.

Ammattikorkeakoulujen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet

	2008 toteutuma	2010 toteutuma	2012 toteutuma	2014¹⁾ arvio

Ammattikorkeakoulututkinnot	21 089	20 581	22 157	21 907
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	631	1 253	1 708	2 018
Ammatillinen opettajankoulutus, valmistuneet	1 519	1 684	1 740	1 600
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat	6 294	7 724	7 892²⁾	7 745
Vaihto-opiskelijat (lähteneet ja saapuneet, yli 3 kk)	7 473	8 390	8 654	8 830
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet viiden vuoden kuluttua aloittamisesta, % aloittaneista	59,8	59,3	..	67,3
Lukuvuodessa vähintään 55 op suorittaneet opiskelijat, % amk-tutkinnon opiskelijoista	..	36,5	38,2²⁾	44,9
Tutkinnot/opetus ja t&k-henkilökunta	..	2,88	..	3,7
Opettajien ja asiantuntijoiden kv-liikkuvuus/opettajat ja t&k-henkilöstö	0,84	0,93	..	1,09
T&k-hankkeissa suoritetut opintopisteet/läsnä olevat tutkinto-opiskelijat	2,8	4,8	..	6,4

¹⁾ Määrällisissä tavoitteissa vuoden 2014 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2013—2016.

²⁾ Vuoden 2011 toteuma

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen ammattikorkeakoululain uudistamiseksi (HE 9/2013 vp), jolla on tarkoitus nopeuttaa ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista. Tässä yhteydessä nykyiset toimiluvat päättyvät ja valtioneuvosto myöntää uudet toimiluvat 1.1.2014 alkaen. Lisäksi ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille myönnettävän perusrahoituksen määräytymisperusteita ehdotetaan uudistettavaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee hankerahoituksella kansallisen korkeakoulupolitiikan ja ammattikorkeakoulujen strategisen ja rakenteellisen uudistumisen tavoitteita.

Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi koulutustarjontaa suunnataan valtakunnallisten ennakointien mukaisesti. Ammattikorkeakoulut ovat vähentäneet koulutustarjontaansa 2 030 aloituspaikalla vuodesta 2013 alkaen. Vuonna 2014 koulutustarjonta vähenee n. 2 230 opiskelijapaikalla.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)


Laskennalliset kustannukset (laskennallinen opiskelijamäärä * yksikköhinta)	879 007 709
— kunnalliset ammattikorkeakoulut (10 855 * 7 689 €)	83 464 095
— yksityiset ammattikorkeakoulut (99 457 * 7 998,87 €, sis. alv.)	795 543 614
Kuntien rahoitusosuus	-500 575 552
Arvonlisäverojen takaisin maksamisesta aiheutuvien kulujen kompensointi	4 560 000
Hankerahoitus toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen (enintään)	10 100 000
Ammattikorkeakoulujen strategiaa tukeviin hankkeisiin (enintään)	11 185 000
Yhteensä	404 277 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Aiempien perustamishankkeiden vähentämisen vaikutus yksikköhintoihin (L 1705/2009, 69 §)	257
Opiskelijamäärän muutos	-4 100
Yksikköhinnan leikkaus (-1,2 %)	-6 900
Yksikköhintaan sisältyvän arvonlisäveron tarkentuminen	3 266
Yhteensä	-7 477

2014 talousarvio	404 277 000
2013 III lisätalousarvio	10 000 000
2013 talousarvio	411 754 000
2012 tilinpäätös	424 370 575

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 893 258 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena

1) 1 633 114 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen

2) 163 144 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyviin arvonlisäverojen kustannuksiin

3) 70 000 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen

4) 27 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.

Selvitysosa:Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (182/2012) perusteella. Perusrahoitusta kohdennetaan yliopistoille laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus (75 %) sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella (25 %). Toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvä rahoitusosio jakaantuu koulutuksen osuuteen, joka on 41 prosenttia koko perusrahoituksesta ja tutkimuksen osuuteen, joka on 34 prosenttia koko perusrahoituksesta. Valtion rahoituksella kannustetaan yliopistojen profiloitumisen ja jatkuvan laadun parantamisen ohella tuottavaan ja taloudelliseen toimintaan.

Yliopistojen rahoitusmalli korostaa laatua, vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja kansainvälistymistä. Valtion rahoitusta kohdennetaan erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden sekä tieteellisten julkaisujen ja kilpaillun tutkimusrahoituksen perusteella. Kansainvälistyminen otetaan huomioon useamman kriteerin kautta. Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet ottavat huomioon yliopistojen valtakunnalliset tehtävät, alakohtaisuuden, harjoittelukoulut ja Kansalliskirjaston toiminnan. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös strategiaperusteinen rahoitus, joka perustuu yliopistojen strategiatyöhön ja sen keskeisiin painopisteisiin sekä yliopistojen profiloitumiseen.

Yliopistojen perusrahoitusta korotetaan kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta yliopistoindeksin mukaista vuotuista kustannustason nousua vastaavasti.

Kohdan 2 korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistojen arvonlisäverokertymän perusteella.

Kohdassa 4 tarkoitettu rahoitus kohdennetaan yliopistojen kesken yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 ja 6 §:n mukaisten rahoitusperusteiden mukaisessa suhteessa.

Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallentamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.

Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 7 900.

Yliopistojen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet

	2008 toteutuma	2010 toteutuma	2012 toteutuma	2014¹⁾ tavoite

Alemmat korkeakoulututkinnot	13 878	12 800	13 014	14 200
Ylemmät korkeakoulututkinnot	21 852²⁾	14 384	13 829	15 023
Tohtorintutkinnot	1 527	1 518	1 649	1 635
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat	6 195	7 809	8 752³⁾	8 950
Vaihto-opiskelijat (lähteneet ja saapuneet, yli 3 kk)	9 799	10 444	10 661	11 950
Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilökunta	1,52	1,57	..	1,75
Tohtorintutkinnot/tutkijanuravaihe IV, htv	0,67	0,57	..	0,72
Opettaja- ja tutkijavierailut/opetus- ja tutkimushenkilökunta	0,21	0,36	..	0,42
Ylemmät kk-tutkinnot/opetus- ja tutkimushenkilökunta⁴⁾	1,64	0,78	..	0,88
Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus		26,0 %	26,9 %⁵⁾	31,7 %

¹⁾ Määrällisissä tavoitteissa vuoden 2014 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2013—2016.

²⁾ Ylempien korkeakoulututkintojen määrän merkittävä kasvu selittyy vuoden 2008 tutkintorakenneuudistuksen päättymisellä.

³⁾ Vuoden 2011 toteutuma

⁴⁾ Vuoden 2010 tiedoista lähtien vierailujen minimipituus 1 vko, tätä aiemmin 2 vko.

⁵⁾ Vuoden 2011 toteutuma

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)


Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus	1 633 114 000
— Kansalliskirjasto	16 811 000
— Harjoittelukoulut	48 794 000
— Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus	1 567 509 000
Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus	70 000 000
Muiden yliopistojen kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus	27 000 000
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 § tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista	163 144 000
— Arvio vuoden 2014 ALV-kompensaatioksi	143 766 000
— Vuoden 2012 korvauksiiin kohdennetun ALV-kompensaation ja toteuman välisen eron mukainen tarkistus	19 378 000
Yhteensä	1 893 258 000

Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 8 358 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Aalto-yliopiston lisärahoitus (HO)	-10 000
ALV-kompensaation tarkentuminen	23 234
Kertaluonteisten lisäysten poisto	-3 150
Vuoden 2012 yliopistoindeksin tarkistus	-2 485
Yliopistoindeksi (1,9 %)	32 737
Yliopistojen toiminnan lisärahoitus, muut kuin Aalto-yliopisto (HO)	-10 000
Yhteensä	30 336

2014 talousarvio	1 893 258 000
2013 talousarvio	1 862 922 000
2012 tilinpäätös	1 832 287 000

51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 143 807 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) akatemiaprofessorien ja akatemiatutkijoiden tehtävistä, tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, tutkimuksen infrastruktuureista, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen

4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus on budjetoitu maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Selvitysosa:Aiemmilta talousarviovuosilta siirtyneet määrärahat tullaan käyttämään Akatemian tekemien sitoumusten rahoittamiseen vuosina 2014—2015. Siirtyneiden määrärahojen käyttö pienentää talousarviovuoden määrärahatarvetta kertaluonteisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Arviomäärärahaksi muuttamisen ja valtuuden maksatuksen ajoituksen muutoksen vaikutus määrärahatarpeeseen	-85 096
Menosäästö (HO)	-700
Säästöpäätös	-2 000
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelma (ICT)	1 000
Valtionhallinnon henkilöstön osalta palkkausten tarkistukset	38
Valtuuden lisäys (III LTAE 2013)	4 000
Vuosien 1997-2006 valtuuspäätöksistä säästyneet varat	-12 000
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen	-27
Yhteensä	-94 785

Momentin määräraha on muutettu arviomäärärahaksi.

2014 talousarvio	143 807 000
2013 talousarvio	238 592 000
2012 tilinpäätös	251 695 000

52. Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 29 144 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yliopistolain 75 ja 92 a §:n mukaisten korvausten maksamiseen Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle apteekkiliikkeen harjoittamisesta.

Selvitysosa:Yliopistolain perusteella valtio korvaa Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle vuosittain määrän, joka vastaa niiden apteekkiliikkeen harjoittamisesta saadun elinkeinotulon perusteella maksamaa yhteisöveroa. Valtio korvaa lisäksi vuosittain yliopistolle määrän, joka vastaa yliopiston apteekkiliikkeestä suorittamaa apteekkimaksua. Määräraha on mitoitettu vuoden 2012 toteutuman 29 948 000 euroa perusteella ottaen huomioon vähennyksenä 804 000 euroa vuoden 2012 korvauksiin budjetoidun määrän ja toteutuman välisenä erotuksena.

Määrärahasta on tarkoitus myöntää Helsingin yliopistolle 27 786 000 euroa ja Itä-Suomen yliopistolle 1 358 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Korvausten perusteena olevien erien tarkentuminen	-1 015
Yhteensä	-1 015

2014 talousarvio	29 144 000
2013 talousarvio	30 159 000
2012 tilinpäätös	30 731 000

53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 103 213 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) Suomen Akatemian käytettäväksi enintään 4 066 000 euroa 1-vuotisiin hankkeisiin: kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitomaksuihin sekä muihin 1-vuotisiin hankkeisiin

4) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen

5) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin

6) yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisten menojen maksamiseen

7) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 88 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin

8) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

9) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

10) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen ja tutkimuksen tietohuollon menojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen

11) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen sekä enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

12) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.

Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus on budjetoitu maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.

Kohdassa 7 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen	70 673 000
Yksityisten arkistojen valtionavusta annetun lain mukaisiin menoihin	5 345 000
Kotimaisten kielten keskuksen toimintaan	3 052 000
Tiedeinstituuttien ja tutkimuslaitosten, Tiedekeskus Heurekan sekä eräiden tieteellisten seurojen ja yhdistysten toiminta-avustuksiin	11 416 000
Päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettäviin avustuksiin	600 000
Eräisiin kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin	3 075 000
Tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseen ja muihin tieteen tukemisesta aiheutuviin menoihin	8 405 000
Avustusten maksamiseen niiden tiedeinstituuttien tilakustannuksiin, jotka maksavat vuokraa Senaatti-kiinteistöille	647 000
Yhteensä	103 213 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Tuloutusarvion muutos	1 022
Yhteensä	1 022

2014 talousarvio	103 213 000
2013 talousarvio	102 191 000
2012 tilinpäätös	101 155 735

66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 18 388 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI), eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) ja Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitokselle (FAIR) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.

Selvitysosa:Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen hallintoelinten tekemien päätösten mukaisesti.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitoksen (FAIR) jäsenmaksu (siirto momentilta 29.40.20)	600
Kansantuoteosuuksien ja valuuttakurssimuutosten aiheuttama jäsenmaksujen nousu	454
Yhteensä	1 054

2014 talousarvio	18 388 000
2013 talousarvio	17 334 000
2012 tilinpäätös	16 987 916