Talousarvioesitys 2014
Selvitysosa:Sisäasiainministeriö ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa ja vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta ja edustaa maahanmuuttoasioissa Suomea Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Sisäasiainministeriö yhteensovittaa maahanmuuttoasioihin liittyvää toimintaa hallinnonalojen välillä.
Sisäasiainministeriö vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta, ohjauksesta, seurannasta ja yhteensovittamisesta sekä ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinoimisesta.
Sisäasiainministeriö huolehtii Maahanmuuttoviraston toimintaedellytyksistä. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita, vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, säilöönottoyksiköiden käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta. Vastaanottokeskukset tuottavat turvapaikanhakijoiden vastaanottopalveluita sekä kahden valtion vastaanottokeskuksen että ostopalveluna tuotettujen vastaanottopalveluiden kautta. Valtion vastaanottokeskukset sijaitsevat Joutsenossa ja Oulussa ja ne toimivat Maahanmuuttoviraston alaisina. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimintaa koordinoi Joutsenon vastaanottokeskus. Lisäksi Maahanmuuttovirasto ylläpitää ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää (UMA) ja tuottaa tietoja viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille.
Maahanmuuttoa kuvaavat tunnusluvut | 2012 toteutuma |
2013 arvio |
2014 arvio |
Suomessa asuvat ulkomaalaiset1) | 195 538 | 213 000 | 227 000 |
Maahanmuutto/ulkomaalaiset2) | 22 750 | 19 800 | 19 800 |
Nettomaahanmuutto/ulkomaalaiset2) | 18 600 | 16 280 | 16 280 |
Suomen kansalaisuuden saaneet/vuosi3) | 9 518 | 9 000 | 9 000 |
1) Vuosi 2012: Tilastokeskus/Väestörakenne 2012. Vuodet 2013 ja 2014: SM:n arvio on laskettu Tilastokeskuksen vuoden 2013 tammi—maaliskuun väestön ennakkotilaston perusteella.
2) Vuosi 2012: Tilastokeskus/Väestön ennakkotilasto 2012. Vuodet 2013 ja 2014: SM:n arvio on laskettu Tilastokeskuksen vuoden 2013 tammi—maaliskuun ennakkotilaston perusteella.
3) Taulukossa on esitetty Suomen kansalaisuuden hakemuksesta tai ilmoituksesta saaneiden henkilömäärä. Momentin 26.40.01 perusteluissa oleva taulukko kuvaa Maahanmuuttovirastossa vireille tulevien ja ratkaistujen hakemusten määrää. Samassa hakemuksessa voi olla useita henkilöitä.
Sisäasiainministeriön hallinnonalan menot maahanmuuttajista (1 000 euroa)
2012 tilinpäätös |
2013 talousarvio |
2014 esitys |
|
26.40.01 Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot | 27 444 | 26 766 | 26 526 |
26.40.20 Paluumuuttajien muuttovalmennus | 630 | 876 | 876 |
26.40.21 Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto | 39 825 | 30 401 | 30 511 |
26.40.63 Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet | 20 976 | 16 188 | 10 017 |
Yhteensä | 88 875 | 74 231 | 67 930 |
Maahanmuuttopolitiikka perustuu hallitusohjelman linjauksiin.
Keskeiset strategiset tavoitelinjaukset ovat:
- — Edistämme Suomen kilpailukykyä ja väestön hyvinvointia tukevaa maahanmuuttoa
- — Huolehdimme kansainvälisen suojelun hakemiseen liittyvien menettelyjen oikeudenmukaisuudesta, tehokkuudesta ja inhimillisyydestä
- — Nopeutamme maahanmuuttohallinnon hakemusten käsittelyä
- — Torjumme laitonta maahantuloa. Teemme aktiivista ihmiskaupan vastaista työtä ja varmistamme ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimivuuden.
Maahanmuuttopolitiikan toteutusta ohjaavan Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian toimeenpano varmistetaan ja peilataan strategian soveltuvuutta toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Maahanmuuttohallinnon tuloksellisuutta parannetaan muun muassa viranomaisyhteistyötä kehittämällä. Tavoitteena on varmistaa turvapaikkahakemusten käsittelyaikojen lyheneminen sekä parantaa vastaanottotoiminnan kustannustehokkuutta.
Sisäasiainministeriön hallinnonalan toimijoiden yhteistyötä ulkomaalaisten maahantuloon ja maassa oleskeluun liittyen tehostetaan. Yhteistyössä hyödynnetään vuonna 2013 käyttöön otettua maahanmuuttoviranomaisten moniviranomaismallia (MPR), joka antaa aikaisempaa selkeämmät puitteet Maahanmuuttoviraston, poliisin ja Rajavartiolaitoksen väliselle yhteistyölle ja sen ohjaukselle.
Ulkomaalaislain nojalla säilöön otetuille henkilöille rakennetaan Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteyteen vuonna 2014 uusi 30-paikkainen säilöönottoyksikkö, joka toimii jatkossa myös perheiden, naisten ja muutoin erityistarpeita omaavien säilöönottoyksikkönä.
Maahanmuuttohallinnossa varaudutaan maahanmuuton tieto- ja analyysipalvelujen kehittämiseen.
Kehitetään edelleen maahanmuuttohallinnon lupaprosesseja hyödyntämällä täysimääräisesti ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän (UMA) mahdollisuuksia. Tarjotaan kattavasti lupaprosesseihin liittyvät sähköiset asiointipalvelut hakija-asiakkaille.
Maahanmuuton maksullisissa suoritteissa pyritään saamaan maksutulot vastaamaan omakustannushintoja.
Maahantuloon liittyvää yhteistyötä sisäasiainministeriön hallinnonalan sisällä vahvistetaan. Oleskelulupajärjestelmän kehittämisessä tavoite on menettelyn selkeyttäminen. Toisaalta samalla on huolehdittava siitä, että valvonnan tarpeet tulevat riittävästi katetuksi eivätkä laiton maahanmuutto ja ihmiskauppa lisäänny. Työvoiman maahanmuuton osalta on tärkeää vastata oikea-aikaisesti työmarkkinoiden tarpeisiin, jolloin käsittelyaikoihin kohdistuu erityinen huomio. Lupatoiminnalla on erittäin tärkeä merkitys työehtojen ennakkovalvonnassa. Jälkivalvonnassa kyse on käytännössä pitkälti poliisin ja työsuojeluhallinnon tarkastustoiminnan resursseista ja niiden kohdentamisesta.
Yhteistyötä opetushallinnon kanssa tulee lisätä EU:n ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten opiskelijoiden maahantuloon liittyen. Väärinkäytösten määrä tulee pitää pienenä. Opiskelupaikkojen kohdentamisessa tulisi ottaa huomioon ne alat, joilla mahdollisesti esiintyy ulkomaisen työvoiman tarvetta tulevaisuudessa. Tämä vaatii myös kotimaisten kielten opintojen lisäämistä opiskelun aikana.
Vaikutetaan siihen, että EU-maiden maahanmuuttopolitiikka pystytään sovittamaan entistä paremmin yhteen kehitys- ja ihmisoikeuspolitiikan sekä EU-maiden oman työvoimapolitiikan tarpeisiin. EU:ssa pyritään yhteiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan muun muassa harmonisoimalla lainsäädäntöä. Suomi huolehtii kansallisten etujen huomioon ottamisesta säädösten valmistelussa.
Ongelmina laittoman maahanmuuton lisääntyessä ovat myös laittoman työnteon ja ihmiskaupan sekä muun eriasteisen hyväksikäytön lisääntyminen. Tehostetaan viranomaisyhteistyötä laittoman maahantulon torjunnassa sekä huolehditaan tarvittavan lainsäädännön kehittämisestä. Keskeisiin maahanmuuttomaihin pyritään sijoittamaan maahanmuuton yhdyshenkilöitä. Laittoman maahanmuuton ongelmat näkyvät osaltaan myös lieveilmiöiden lisääntymisenä pidempiaikaisen maassa oleskelun tilanteissa henkilöiden jäädessä kotouttamistoimien ja yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle. Tehokas laittoman maahanmuuton torjunta ehkäisee näistä ongelmista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia.
Huolehditaan siitä, että ihmis- ja perusoikeudet, hyvä hallinto ja oikeusturva toteutuvat turvapaikkapolitiikassa. Seurataan turvapaikkamenettelyä ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevien säännösten toimivuutta ja valmistellaan mahdolliset lainmuutokset. Vahvistetaan edelleen eri viranomaisten välistä yhteistyötä turvapaikkaprosessin tehostamiseksi. Nopeutetaan prosessia, jotta vastaanoton menot laskevat.
Jatketaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämistä saattamalla loppuun mahdollisesti vielä keskeneräiset turvapaikkajärjestelmän toisen vaiheen säädöksiä koskevat neuvottelut. Ryhdytään valmistelemaan hyväksyttyjen EU-säädösten kansallista täytäntöönpanoa ja osallistutaan sitä koskevaan EU-jäsenvaltioiden yhteistyöhön. Lainsäädännön kehittämisen ohella on tärkeää tiivistää jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaisten välistä käytännön yhteistyötä, minkä vuoksi on tärkeää tukea Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) toiminnan vakiintumista.
Turvapaikkapolitiikan kehittämisessä vahvistetaan johdonmukaisuutta eri maahanmuuton politiikkalohkojen, kuten rajavalvonnan, laittoman maahanmuuton torjunnan ja palautuspolitiikan välillä. Edistetään turvapaikkapolitiikan yhteyttä kehitys- ja ihmisoikeuspolitiikkaan.
Kiintiöpakolaispolitiikan toimeenpanoa jatketaan uudelleen sijoittamalla Suomeen kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia (ulkomaalaislaki 301/2004 90 §). Uudelleen sijoittamisen perusteet (voimavarat kiintiöpakolaisten ottamiselle ja kiintiöpakolaisten määrä) vahvistetaan vuosittain valtion talousarviossa. Vuoden 2014 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.
Jatketaan valmisteluja paluuta koskevien yhteistyöpöytäkirjojen solmimiseksi lähtömaiden kanssa ja vakiinnutetaan vapaaehtoisen paluun toimintamalli. Turvapaikanhakijoita arvioidaan saapuvan vuoden aikana noin 3 000, joista alaikäisiä ilman huoltajaa tulleita noin 150.
Vastaanottokeskusten paikkaluku keskimäärin vuodessa
2012 | 2013 | 2014 | |
Vastaanottokeskusten paikkaluku yhteensä | 3 075 | 3 000 | 2 880 |
— valtion vastaanottokeskukset | 650 | 560 | 560 |
— yksityisen, kunnan tai järjestön ylläpitämät keskukset | 2 385 | 2 400 | 2 250 |
— säilöönottoyksikkö | 40 | 40 | 70 |
— käyttöaste keskimäärin % | 89,0 | 90,0 | 90,0 |
Ryhmäkotien ja tukiasuntojen paikkaluku yhteensä | 199 | 150 | 140 |
— ryhmäkodit | 110 | 80 | 70 |
— tukiasunnot | 89 | 70 | 70 |
— käyttöaste keskimäärin % | 70,0 | 80,0 | 85,0 |
Vastaanottopalvelujen saajat | 2012 | 2013 | 2014 |
Keskimäärin vastaanoton piirissä olevia / henkilöä / vuosi | 3 916 | 3 600 | 3 509 |
— Vastaanottokeskuksiin majoitettuja | 2 667 | 2 330 | 2 220 |
— Alaikäisiä yksintulleita | 135 | 130 | 149 |
— Säilöön otetut ulkomaalaiset | 34 | 40 | 70 |
— Yksityismajoituksessa | 1 080 | 1 100 | 1 100 |
Vastaanoton kustannukset / euroa / vuosi | 2012 tilinpäätös |
2013 talousarvio |
2014 esitys |
Vastaanoton kokonaiskustannukset | 69 500 559 | 55 289 000 | 49 652 000 |
Vastaanottokeskusten kokonaiskustannukset | 66 990 147 | 51 374 000 | 47 218 000 |
— vastaanottokeskusten yksikkökustannus / hlö | 15 770 | 15 175 | 16 367 |
— alaikäisen kustannus ryhmäkodissa / hlö | 43 976 | 82 487 | 82 487 |
— alaikäisen kustannus tukiasunnossa / hlö | 26 936 | 33 376 | 33 376 |
— säilöön otetun kustannus / hlö | 65 061 | 52 391 | 50 856 |
— yksityismajoituksen kustannukset | 6 066 657 | 4 049 796 | 4 003 817 |
— yksityismajoituksen kustannus / hlö | 5 515 | 3 681 | 4 003 |
Lasten edustaminen | 117 885 | 134 000 | 134 000 |
Pakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset | 687 830 | 915 000 | 800 000 |
Muut maahantuloon liittyvät menot1) | 1 704 697 | 2 866 000 | 1 500 000 |
1) Tulkkaus- ja käännöspalkkiot, Maahanmuuttoviraston ulkopuolella suoritettavat turvapaikkapuhuttelut, DNA-testit ja sähköiset palvelut (Umarek).
01. (26.40.01 ja 63, osa) Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 526 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) 33 §:n mukaisen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toiminnan rahoittamiseen
2) EU:n rahoittamiin hankkeisiin
3) maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen.
Selvitysosa:Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita hyödyntäen ja kehittäen ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää viranomaisten ajantasaisena asianhallinta- ja tietopalvelurekisterinä. Virasto tuottaa ajankohtaista tietoa maahanmuutto- ja kansalaisuusasioista. Virasto vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, säilöönottoyksiköiden käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta. Valtiolla on kaksi vastaanottokeskusta: Joutsenon ja Oulun vastaanottokeskukset, jotka toimivat Maahanmuuttoviraston alaisina. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimintaa koordinoi Joutsenon vastaanottokeskus.
Sisäasiainministeriö asettaa Maahanmuuttovirastolle alustavasti seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet:
Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset | 2012 toteutuma |
2013 arvio |
2014 tavoite |
Tuotokset | |||
Päätökset | 60 142 | 60 350 | 60 450 |
Panokset | |||
Toimintamenot (1 000 €) | |||
Maahanmuuttovirasto | 18 744 | 18 066 | 17 402 |
Valtion vastaanottokeskukset | 8 700 | 8 700 | 9 124 |
Henkilötyövuodet | |||
Maahanmuuttovirasto | 309,3 | 290 | 290 |
Valtion vastaanottokeskukset | 93,9 | 100 | 120 |
Tehokkuus | |||
Toiminnallinen tuloksellisuus | |||
— tuottavuus (päätöstä/Maahanmuuttoviraton htv) | 194 | 208 | 208 |
— taloudellisuus (nettomenot €/päätös) | 288 | 300 | 300 |
— maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (%) | 78 | 90 | 120 |
Vireille tulleiden hakemusten läpivientiajat lyhenevät. Perheenyhdistämishakemusten käsittelyaika on enintään yhdeksän kuukautta. Asiakkaiden oikeusturva säilyy hyvänä. Henkilö- ja teknisiä resursseja käytetään joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia sekä läpinäkyviä, ohjaavia ja rutiinityötä säästäviä. Soveltamiskysymykset linjataan sisäisellä ohjeistuksella.
Vireille tulleet ja ratkaistut asiat 2012—2014
2012 toteutuma Vireille tulevat |
Ratkaistut | 2013 arvio Vireille tulevat |
Ratkaistut | 2014 tavoite Vireille tulevat |
Ratkaistut | |
Maahanmuutto yhteensä | 18 214 | 28 289 | 25 100 | 30 100 | 25 200 | 30 200 |
— työntekijän oleskelulupa | 5 744 | 4 179 | 6 600 | 6 600 | 6 700 | 6 700 |
— opiskelijan oleskelulupa | 6 023 | 5 934 | 6 500 | 6 500 | 6 500 | 6 500 |
— muut oleskeluluvat (sis. kv. suojelu) | 6 447 | 18 176 | 12 000 | 17 000 | 12 000 | 17 000 |
Maasta poistaminen | 8 908 | 8 445 | 4 000 | 4 000 | 4 000 | 4 000 |
Kansainvälinen suojelu yhteensä | 10 784 | 10 809 | 11 750 | 12 050 | 11 750 | 12 250 |
— turvapaikkahakemukset | 3 129 | 3 894 | 3 000 | 3 800 | 3 000 | 4 000 |
— kiintiöpakolaiset1) | 750 | 689 | 750 | 750 | 750 | 750 |
— matkustusasiakirjat | 4 815 | 5 376 | 6 000 | 5 000 | 6 000 | 5 000 |
— dublinasiat | 2 090 | 2 156 | 2 000 | 2 500 | 2 000 | 2 500 |
Kansalaisuus yhteensä | 10 413 | 12 869 | 8 000 | 10 000 | 8 000 | 10 000 |
— kansalaisuushakemukset | 7 865 | 9 723 | 6 000 | 9 000 | 6 000 | 9 000 |
Yhteensä | 48 319 | 60 412 | 48 850 | 56 150 | 48 950 | 56 450 |
1) Vuonna 2012 UNHCR:n kiintiöpakolaisesityksiä oli yhteensä 785 kpl, joista osa on tilastoitu vireille tulleisiin. Pakolaiskiintiössä valituista tehdään vain päätös, koska asiassa ei ole asiakkaan vireille laittamaa lupahakemusta.
Käsittelyaika keskimäärin (vrk)
2012 toteutuma |
2013 arvio |
2014 tavoite |
|
Maahanmuutto | |||
— työntekijän oleskelulupa (sis. TE-toimiston osapäätöksen) | 110 | 65 | 65 |
josta Maahamuuttoviraston osuus | 54 | 30 | 30 |
— oleskelulupa, opiskelija | 20 | 30 | 30 |
Kansainvälinen suojelu, kokonaiskäsittelyaika ilman muutoksenhakua | |||
— turvapaikka (kaikki) | 250 | 210 | 180 |
josta Maahanmuuttoviraston osuus | - | 150 | 120 |
— normaali menettely | 332 | 255 | 190 |
josta Maahanmuuttoviraston osuus | - | 212 | 170 |
— nopeutettu menettely | 82 | 65 | 49 |
— josta Maahanmuuttoviraston osuus | - | 54 | 42 |
Kansalaisuushakemukset, kokonaiskäsittelyaika | |||
— kansalaisuushakemukset (kaikki) | 381 | 265 | 254 |
— kansalaisuushakemukset (ns. selvät) | 318 | 200 | 180 |
— kansalaisuushakemukset (ns. muut) | 501 | 360 | 360 |
Ratkaistut/vireille tulleet (%) | 124 | 125 | 125 |
Maahanmuuttohallinnon kaikkien viranomaisten sähköistä asianhallintajärjestelmää (UMA) käytetään tehokkaasti ja sen ylläpidosta huolehditaan. Sähköisten palvelujen käyttöä laajennetaan ja samalla nopeutetaan prosessien kulkua. Järjestelmän toimintoja kehitetään vastaamaan ulkomaalaislain muutoksia.
Henkiset voimavarat, Maahanmuuttovirasto
2012 toteutuma |
2013 arvio |
2014 tavoite |
|
Henkilötyövuodet | 309,3 | 290 | 290 |
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) | 9,9 | 9,9 | 9,9 |
Työtyytyväisyysindeksi (1—5) | 3,40 | 3,40 | 3,40 |
Henkiset voimavarat, Valtion vastaanottokeskukset
2012 toteutuma |
2013 arvio |
2014 tavoite |
|
Henkilötyövuodet | 93,9 | 100 | 120 |
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) | 10 | 10 | 10 |
Työtyytyväisyysindeksi (1—5) | 3,60 | 3,70 | 3,70 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2012 toteutuma |
2013 varsinainen talousarvio |
2014 esitys |
|
Bruttomenot | 33 472 | 31 766 | 31 526 |
Bruttotulot | 6 028 | 5 000 | 5 000 |
Nettomenot | 27 444 | 26 766 | 26 526 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 4 067 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 909 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Joutsenon säilöönottoyksikön perustamis- ja ylläpitokustannukset | 1 164 |
Siirto momentille 26.01.29 (rakennemuutoksen johdosta) | -740 |
UMA:n ylläpitomenot (siirto momentille 24.01.01) | -104 |
UMA:n ylläpitomenot (siirto momentille 26.10.01) | -87 |
UMA:n ylläpitomenot (siirto momentille 26.20.01) | -139 |
UMA-rekisterin muutostyö | 150 |
Uudet tuottavuustoimenpiteet | -405 |
Palkkausten tarkistukset | 63 |
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen | -59 |
Toimintamenosäästö (HO) | -83 |
Yhteensä | -240 |
Momentin nimike on muutettu.
2014 talousarvio | 26 526 000 |
2013 talousarvio | 26 766 000 |
2012 tilinpäätös | 32 650 487 |
20. Paluumuuttajien muuttovalmennus (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 876 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n perusteella järjestettävään paluumuuttovalmennukseen
2) suomen tai ruotsin kielen taidon testaamiseksi laaditun kielitutkinnon järjestämiseen ja muihin menoihin
3) enintään 40 000 euroa asiantuntijapalkkioiden maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.
Selvitysosa:Ulkomaalaislain 48 §:n perusteella oleskelulupaa Suomesta hakevalta edellytetään todistusta Suomen viranomaisen järjestämän kielitutkinnon hyväksytystä suorittamisesta, jollei kielitutkintoon osallistumista ole pidettävä hakijan olosuhteet huomioon ottaen kohtuuttomana. Kielitutkintoja järjestetään useamman kerran vuodessa ja tutkintoihin osallistuu enimmillään noin 2 000 henkilöä vuodessa. Kielitutkintoon valmistavaa paluumuuttovalmennusta on tarkoitus järjestää noin 600 henkilölle vuodessa.
Asiantuntijapalkkioina maksetaan kielikokeen arvioijien matkakustannuksia ja palkkioita sivukuluineen.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Paluumuuttovalmennus | 836 000 |
Asiantuntijapalkkiot (enintään) | 40 000 |
Yhteensä | 876 000 |
2014 talousarvio | 876 000 |
2013 talousarvio | 876 000 |
2012 tilinpäätös | 630 033 |
21. (26.40.63, osa) Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 30 511 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin
2) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta
3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen
4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
5) turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännösmenoihin sekä vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin ja vapaaehtoista paluuta tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin
6) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin
7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti.
Vuoden 2014 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.
Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottopalvelut järjestää vastaanottokeskus vastaanottolain 13 §:n nojalla. Laajamittaisen maahantulon yhteydessä vastaanottopalvelut järjestetään vastaanottolain 12 §:n mukaisesti. Maahanmuuttovirasto sopii kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa vastaanottopalvelujen järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.
Tilapäistä suojelua saaneen, ihmiskaupan uhrin tai kansainvälistä suojelua hakeneen, jonka oleskelulupahakemus on hylätty tai joka on peruuttanut hakemuksensa, vapaaehtoista paluuta voidaan tukea kohtuullisten matka- ja muuttokustannusten ja paluuavustuksen verran.
Turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännöskustannukset vaihtelevat turvapaikanhakijoiden määrän ja hakijoiden kielen mukaan. Turvapaikkahakemuslomakkeella selvitetään hakemuksen perusteet ennen turvapaikkapuhuttelua. Hakijan täyttämä lomake sekä hakijan vieraskieliset asiakirjat ja selvitykset käännetään Maahanmuuttovirastossa. Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelussa käytetään hakijan äidinkieltä tai hänen ymmärtämänsä kielen tulkkausta.
Ulkomaalaislain (301/2004) 65 §:n mukaan Maahanmuuttovirasto voi varata hakijalle ja perheenkokoajalle tilaisuuden osoittaa biologinen sukulaisuus toteen valtion varoista kustannettavan DNA-tutkimuksen avulla, jos biologiseen sukulaisuuteen perustuvasta perhesiteestä ei muutoin voida saada riittävää selvitystä ja jos DNA-tutkimuksen avulla on mahdollista saada olennaista näyttöä perhesiteestä. Ulkomaalaislain 6 a §:n mukaan oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen itsestään antamien tietojen luotettavuutta. Perheenkokoajille, joiden henkilöllisyyttä ei ole voitu varmistaa, voi olla tarpeen joissakin tapauksissa osana henkilöllisyyden selvittämistä tehdä kielianalyysi hakijan kielellisen identiteetin ja taustan ja sitä kautta kotiseudun selvittämiseksi. Kielianalyysin avulla selvitetään, täyttyvätkö perheenyhdistämisen edellytykset perheenyhdistämishakemusten käsittelyn yhteydessä.
Kiintiössä otettavat pakolaiset voidaan valita talousarviovuonna ja he voivat saapua maahan sinä vuonna sekä sitä seuraavien kahden vuoden aikana. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) järjestää kiintiöstä valittujen pakolaisten maahantulomatkat ostopalveluna. Sopimus sisältää matkustusta varten tehtävän terveystarkastuksen. Vastaanoton erityistilanteissa korvataan erityispalveluja, kuten matkan aikana tarvittavat lääkäripalvelut tai kauttakulku- tai maasta poistumiseen vaadittavien viisumien kustannukset.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen vastaanottokustannukset | 21 370 000 |
---|---|
Vastaanoton muut menot | 6 841 000 |
— palvelujen ostot | 1 418 000 |
— terveydenhuolto | 5 300 000 |
— muut menot | 123 000 |
Vastaanottokustannukset yhteensä | 28 211 000 |
Muut maahantuloon liittyvät menot | 1 500 000 |
Pakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset | 800 000 |
Yhteensä | 30 511 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Vastaanoton asiakasmaksut (Joutsenon säilöönottoyksikkö) | 110 |
Yhteensä | 110 |
2014 talousarvio | 30 511 000 |
2013 talousarvio | 30 401 000 |
2012 tilinpäätös | 36 180 269 |
63. (26.40.63, osa) Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 10 017 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) perusteella myönnettävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen.
Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle sekä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, myönnetään vastaanottoraha välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa muulla tavalla. Jos vastaanottokeskus järjestää täyden ylläpidon, ilman huoltajaa olevalle lapselle myönnetään vastaanottorahan sijasta käyttöraha.
Säilöön otetulle ulkomaalaiselle annetaan käyttörahaa, jos hänellä ei ole käytettävissään omia varoja eikä hän voi saada käyttövaroja muulla tavalla. Säilöön otetulle ulkomaalaiselle voidaan poikkeuksellisesti myöntää täydentävää vastaanottorahaa siten kuin vastaanottolaissa säädetään tai toimeentulotukea siten kuin toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) säädetään.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Vastaanottoraha | 9 510 000 |
Täydentävä vastaanottoraha | 400 000 |
Käyttöraha | 107 000 |
Yhteensä | 10 017 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Maahanmuuttopolitiikan tehostaminen ja turvapaikanhakijoiden määrän lasku | -6 208 |
Säilöön otettujen ulkomaalaisten käyttörahan tasokorotus (Joutsenon säilöönottoyksikön perustaminen) | 17 |
Palkkausten tarkistukset | 20 |
Yhteensä | -6 171 |
Momentin nimike on muutettu.
2014 talousarvio | 10 017 000 |
2013 talousarvio | 16 188 000 |
2012 tilinpäätös | 19 413 803 |