Talousarvioesitys 2014

01. Hallinto

Selvitysosa:

Sisäasiainministeriö

Sisäasiainministeriö toteuttaa hallitusohjelman mukaisesti poliisitoimen, Rajavartiolaitoksen, pelastustoimen, Hätäkeskuslaitoksen sekä maahanmuuttohallinnon strategisia tavoitelinjauksia ja toiminnallisia tulostavoitteita, jotka on tarkemmin kerrottu pääluokan eri lukujen perusteluissa.

Hallinnonalan tietohallinto

Sisäasiainministeriön tietohallinto vastaa ministeriön ja hallinnonalan yhteisen tietohallinnon kehittämisestä, strategisesta ohjauksesta, valvonnasta ja tietoturvallisuudesta. Sen tulosohjaukseen kuuluva Hallinnon tietotekniikkakeskus (HALTIK) hankkii, kehittää ja ylläpitää hallinnonalan strategisena palvelukeskuksena hallinnonalan virastojen ja laitosten korkean käytettävyyden ja turvallisuuden tieto- ja viestintätekniset palvelut.

Solid-rahastot

Sisäasiainministeriö vastaa Euroopan unionin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman 2007—2013 kansallisesta hallinnoinnista. Rahastojen rahoituksella tuetaan Haagin ja Tukholman ohjelmissa määriteltyjen tavoitteiden toteutumista mm. tukemalla turvapaikkaprosessin ja palauttamismenettelyjen hallinnoinnin kehittämistä, pakolaisten ja muiden kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista sekä EU:n ulkorajojen valvontaan liittyvää kehittämistoimintaa. Tulevalle rahoitusohjelmakaudelle 2014—2020 perustetaan EU:ssa sisäasioiden alalle kaksi uutta rahastoa: Sisäisen turvallisuuden rahoitusväline sekä Turvapaikka- ja maahanmuuttoa koskeva rahoitusväline. Sisäasiainministeriö vastaa rahastojen valmistelun kansallisesta koordinoinnista.

Siviilikriisinhallinta

Sisäasiainministeriö vastaa Suomen valmiuksista osallistua kansainväliseen siviilikriisinhallintatoimintaan. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksia kehitetään ja ylläpidetään, jotta lähetettävien asiantuntijoiden osallistumistaso ja asiantuntemus vastaavat Suomen prioriteetteja. Siviilikriisinhallintatoiminnoissa edistetään kokonaisvaltaisuutta yhteistyöllä sotilaallisten ja siviilivoimavarojen käytössä. Laajalla sidosryhmäyhteistyöllä edistetään hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen välistä kanssakäymistä ja tietojenvaihtoa siviilikriisinhallinnasta.

01. Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 725 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen

2) EU:n Progress-ohjelman kansallisen syrjinnän vastaisen hankkeen sekä maahanmuuton kehittämisestä aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Sisäasiainministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2014:

Tuotokset ja laadunhallinta

— Toteutetaan hallitusohjelmaa ja sisäasiainministeriön hallinnonalan strategiaa vuosille 2012—2015.
— Ministeriön toimialan ohjaus edistää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista.
— Toimitaan hallinnonalan osalta sekä muiden ministeriöiden kanssa yhteistyössä hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi sellaisten toimintasektoreiden osalta, joiden voidaan katsoa kuuluvan ensisijaisesti sisäasiainministeriön vastuualueelle.
— Ministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelu sekä seuranta on systemaattista ja kokonaisvaltaista.
— Ministeriön lainsäädäntötyö täyttää valtioneuvoston asettamat laatuvaatimukset. Vahvistetaan suunnitelmallisuutta, yhteistyötä ja osaamista lainsäädännön valmistelussa.

Toiminnallinen tehokkuus

— Luodaan edellytyksiä ministeriön vaikuttavuuden ja tuottavuuden paranemiselle. Toteutetaan ministeriön hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisia hankkeita.

Henkisten voimavarojen kehittäminen

	2012 toteutuma	2013 arvio	2014 tavoite

Henkilötyövuodet	247,2	242,4	230,9
Sairauspoissaolot (pv/htv)	7,9	7,6	7,5
Työtyytyväisyysindeksi (1—5)	3,6	3,6	3,7

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2012 toteutuma	2013 varsinainen talousarvio	2014 esitys

Bruttomenot	21 387	22 010	22 225
Bruttotulot	626	500	500
Nettomenot	20 761	21 510	21 725

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	2 794
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	3 202

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Kansalaisen sähköinen osallistumisympäristö (siirto momentille 25.01.01)	-20
Muutosta ja kalustuksesta aiheutuvat menot (kehyspäätös 23.3.2011)	400
Siirto momentilta 26.30.01 (1 htv)	65
Siirto momentilta 26.30.01 (tekninen korjaus)	10
Uusien tuottavuustoimenpiteiden vähennys (kehyspäätös 30.3.2010)	-225
Palkkausten tarkistukset	66
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen	-50
Toimintamenosäästö (HO)	-31
Yhteensä	215

2014 talousarvio	21 725 000
2013 talousarvio	21 510 000
2012 tilinpäätös	21 169 000

03. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 000 euroa.

Selvitysosa:Hallinnon tietotekniikkakeskus (HALTIK) kehittää, hankkii, tuottaa ja ylläpitää sisäasiainministeriön hallinnonalan strategisena palvelukeskuksena hallinnonalan virastojen ja laitosten korkean käytettävyyden ja turvallisuuden tieto- ja viestintätekniset palvelut.

HALTIKin päätehtävänä on tuottaa sisäisen turvallisuuden keskeiset tietojärjestelmät ja säädetyt tai määrätyt turvallisuusverkon palvelut ja hankkia sisäasiainministeriön hallinnonalan yhteiset palvelut sekä tuottaa ICT-asiantuntijapalvelut.

HALTIKin rahoitus muodostuu asiakasvirastoilta perittävistä palvelusopimusmaksuista.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

HALTIKin keskeisin tavoite on nykyisen palvelutuotannon turvaaminen asiakastarpeiden mukaisesti sekä sen laadun varmistaminen. Hallinnonalalla on merkittäviä tietohallintohankkeita ja järjestelmien kokonaisuudistuksia, joiden onnistuminen on kriittisten järjestelmien ylläpidon ohella koko kehyskauden tärkeimpiä tavoitteita. Asiakastyytyväisyys HALTIKin toimintaan kasvaa.

Palvelukohtaiset tavoitteet:

— Tietoliikennepalveluiden palvelutaso säilytetään korkealla ja muiden kuin suunniteltujen katkojen määrä vähenee.
— Käyttöpalveluissa varmistetaan tietojärjestelmien toiminnan jatkuvuus konesali- ja palvelinympäristöjen osalta.
— Tietojärjestelmien ylläpitopalvelu painottuu turvallisuuskriittisten tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen.
— Työasemapalvelut tuottaa vakioitujen, varmennettujen ja hyväksyttyjen päätelaitteiden koko elinkaaren mittaisen palvelun.
— Viestintäpalveluiden keskeinen tavoite on se, että sisäisen turvallisuuden toimijoiden viestintäratkaisut ovat käytettävissä ja viranomaisten tavoitettavuus on teknisesti mahdollista.
— ServiceDesk-palveluiden tavoitteena on yhtenäisen prosessin mukaiset toimivat palvelut.
— Aluepalvelun tavoitteena on tuottaa tietoteknisiä tukipalveluita alueellisesti asiakkaiden operatiivisten tehtävien tukemiseksi.
— Yhteyspalveluyksikkö tuottaa laadukkaat puhelunvälityspalvelut keskitetysti koko sisäasiainministeriön hallinnonalalle sekä lisäksi valtiovarainministeriön hallinnonalalta maistraateille sekä aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille.
— Sisäasiainministeriön hallinnonalan keskeisten kehityshankkeiden menestyksellinen toteuttaminen.

Toiminnallisen tuloksellisuuden toimenpiteet

— Tietoliikenteen häiriötön toiminta turvataan kaikissa oloissa ja verkkoturvallisuutta parannetaan sekä yhdistetään lähiverkkoja suunnitellun mukaisesti.
— Keskitetään palvelimia ja rationalisointia pääsaleihin jatketaan.
— Kehitetään järjestelmien käytön tukea ja ongelmanratkaisua edelleen.
— Jatketaan toimialojen siirtämistä Windows 7 -ympäristöön ja jatketaan ITIL-prosessien käyttöönottoa.
— Huolehditaan 071-numeroinnin kehityksestä ja hallinnasta sekä puhepalvelujärjestelmien elinkaarenhallinnasta ja käyttöpalveluista.
— Palvelupyynnöt vastaanotetaan asiakkaan näkökulmasta yhdessä virtuaalisesti toimivassa palvelupisteessä ja kehitetään käyttöön otettua toiminnanohjausjärjestelmää.
— Parannetaan palvelun laatua ja kehitetään toimintaa työnohjausjärjestelmän käyttöä terävöittämällä ja ottamalla käyttöön ITIL-prosesseja.
— Yhteyspalvelun teknisen ympäristön ja puhelunvälitysjärjestelmän vaihtaminen sekä tietokannan sisällöntuoton kehittäminen.
— Projektitoiminnan laatua parannetaan yhtenäistämällä projektikäytäntöjä, testausprosesseja ja käyttöönottamalla järjestelmäarkkitehtuurien hallinnan ja järjestelmäkehityksen työkaluja.

Toiminnallisen tuloksellisuudentavoitteet mittareilla esitettynä	2012 toteutuma	2013 tavoite	2014 tavoite

Toiminnallinen tehokkuus
Tuettavien päätelaitteiden lkm/htv	251,0	227,6	227,6
Käsitellyt puhelut/htv	52 799	52 799	52 799
Virtualisointisuhde (loogisia palvelimia/fyysinen palvelin)	2,99	4,00	5,00
Vastaanotetut palvelupyynnöt/htv	6 176	9 345	10 292
Vastaanotetut palvelupyynnöt (SLA-%)	86,9	87,0	87,5
Suoritteet ja julkishyödykkeet
Tuettavat päätelaitteet, kpl	17 570	17 300	17 300
Videoneuvottelut, kpl	99 192	115 000	130 000
Saapuneet puhelut, 1 000 kpl	2 116	2 150	2 250
Vastaanotetut palvelupyynnöt, kpl	148 225	224 288	247 000
Tietoliikenneliittymien lkm	360	360	360
Ylläpidettävät järjestelmät	77	89	95
Palvelukyky ja laatu
Asiakastyytyväisyys (1—5)	2,78	3,01	3,03

Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet

Henkiset voimavarat	2012 toteutuma	2013 tavoite	2014 tavoite

Työtyytyväisyysindeksi	3,2	3,5	3,5
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv	9,3	8	8
Henkilöstö yhteensä, htv	427	445	475
— josta vakinaisessa palvelussuhteessa	335	355	355
Naisia, %-osuus	35	36	36

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2012 toteutuma	2013 varsinainen talousarvio	2014 esitys

Bruttomenot	84 106	75 540	83 085
Bruttotulot	83 595	74 619	83 064
Nettomenot	511	921	21

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	400
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	2 196

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)	-900
Yhteensä	-900

2014 talousarvio	21 000
2013 talousarvio	921 000
2012 tilinpäätös	2 307 000

04. Vähemmistövaltuutetun ja syrjintälautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 012 000 euroa.

Selvitysosa:Vähemmistövaltuutettu on sisäasiainministeriön yhteyteen sijoitettu itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa, oikeusturvaa sekä hyviä etnisiä suhteita Suomessa. Vähemmistövaltuutettu toimii myös kansallisena ihmiskaupparaportoijana.

Vähemmistövaltuutetun neuvontapalveluiden kehittyminen

	2012 toteutuma	2013 arvio	2014 tavoite

Neuvonta	359	350	350
Lausunto/kannanotto/aloite	70	100	100
Vireille avustajana tai hakijana esim. tuomioistuimessa tai syrjintälautakunnassa	1	6	6

Vähemmistövaltuutetun toimisto on kehittänyt neuvontapalvelujaan, jotta ihmiset eri puolella Suomea saavat neuvontaa mahdollisimman helposti. Toimistoon tulevien neuvontayhteydenottojen määrä on tavoitteiden mukaisesti jo jonkin verran vähentynyt. Tavoitteena on ollut tätä kautta vapauttaa resursseja asioiden syvempään tarkasteluun esim. sovittelemalla juttuja enemmän tai viemällä niitä eteenpäin.

Valtioneuvoston nimittämä syrjintälautakunta on yhdenvertaisuuslakiin perustuva etnistä syrjintää koskevia hakemuksia käsittelevä sisäasiainministeriön ohessa toimiva itsenäinen ja riippumaton oikeusturvaelin, joka voi antaa syrjintää koskevan kieltopäätöksen, jonka noudattamista se voi tehostaa uhkasakolla ja tuomita sen maksettavaksi.

Asiakastapausten lukumäärä syrjintälautakunnassa

	2012 toteutuma	2013 arvio	2014 tavoite

Syrjintälautakunta	350	370	380

Henkilötyövuosien lukumäärä

	2012 toteutuma	2013 arvio	2014 tavoite

Vähemmistövaltuutettu	11	11	11
Syrjintälautakunta	2	2	2

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2012 toteutuma	2013 varsinainen talousarvio	2014 esitys

Bruttomenot	1 033	1 061	1 062
Bruttotulot	50	50	50
Nettomenot	983	1 011	1 012

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	129
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	140

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)


Vähemmistövaltuutettu	877
Syrjintälautakunta	135
Yhteensä	1 012

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Toimintamenosäästö (HO)	1
Yhteensä	1

2014 talousarvio	1 012 000
2013 talousarvio	1 011 000
2012 tilinpäätös	994 000

20. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 12 890 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon runkoverkon ja ministeriön lähiverkon, yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin, Turvallisuusverkko-hankkeen (TUVE) käyttömenoihin sekä S-TUVE-verkon ylläpitomenoihin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


TUVE-käyttömenot	8 530 000
S-TUVE-verkon ylläpitomenot	3 000 000
Palvelusopimus	520 000
Strateginen ohjaus	40 000
Arkkitehtuuri	50 000
Asiankäsittelyjärjestelmät	450 000
Julkaisujärjestelmät	180 000
Sähköinen asiointi	60 000
Tietoturvallisuus	30 000
Muut tietohallintomenot	30 000
Yhteensä	12 890 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Muu muutos	-21
S-TUVE-verkon ylläpitomenot	3 000
TUVE-käyttökustannukset	-1 940
TUVE-ylläpitomenojen lisäys	5 830
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)	-2 567
Yhteensä	4 302

2014 talousarvio	12 890 000
2013 I lisätalousarvio	3 900 000
2013 talousarvio	8 588 000
2012 tilinpäätös	9 888 000

22. EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 21 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan unionin mukaisiin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman 2007—2013 alaisten rahastojen mukaisesti toteutettaviin hankkeisiin (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökset 575/2007/EY, 573/2007/EY ja 574/2007/EY sekä neuvoston päätös 435/2007/EY)

2) teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan ja näihin tehtäviin kohdennettavan sisäasiainministeriön hallinnonalan eri virastojen, enintään 16 henkilötyövuotta vastaavan, henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

3) hankkeisiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen

4) siirtomenojen maksamiseen.

Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot.

Selvitysosa:Yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskeva yleisohjelma koostuu neljästä rahastosta: Euroopan pakolaisrahasto, paluurahasto, ulkorajarahasto sekä kotouttamisrahasto. Yleisohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä koskevat jäsenvaltion velvollisuudet on määritelty rahastoja koskevissa päätöksissä. Sisäasiainministeriö vastaa rahastojen kansallisesta hallinnoinnista. Rahastoille yhteisen kansallisen hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksen mukaisesti ministeriöön on nimetty vastuu-, todentamis- ja tarkastusviranomaiset.

Rahastojen arvioidut maksatukset vuosiohjelmittain (1 000 euroa)

Vuosiohjelma	2007—2011	2012	2013	Yhteensä

Pakolaisrahasto	-	1 743	2 611	4 354
Ulkorajarahasto	-	4 875	8 923	13 798
Kotouttamisrahasto	-	665	1 012	1 677
Paluurahasto	-	713	958	1 671
Yhteensä	-	7 996	13 504	21 500

Kansallinen vastinrahoitus on budjetoitu momenteille 24.01.01, 26.01.01, 26.10.01, 26.20.01 ja 70 sekä 26.40.01 ja 63 sekä momentille 28.10.02 ja 32.70.03. Komissiosta saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.26.98. Yleisohjelman 2007—2013 alaisten rahastojen tulot ja menot tasapainottuvat ohjelmien loppuun mennessä.

Hankkeille tältä momentilta maksettavaan EU:n tukiosuuteen on mahdollista sisältyä arvonlisäveroa. EU:n tukiosuus maksetaan hankkeille pääsääntöisesti kahtena ennakkomaksuna ja yhtenä loppumaksuna, jolloin tukikelpoisten kustannusten raportointi (ml. alv-menot) tapahtuu jälkikäteen eikä alv-osuuden arvioiminen etukäteen ole mahdollista.

Pakolaisrahastosta tuetaan turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteiden kehittämistä, turvapaikkaprosessia, pakolaisten uudelleensijoitusohjelmia ja pakolaisten integroitumista yhteiskuntaan.

Ulkorajarahastosta tuetaan toimia, joilla kehitetään maahantuloa edeltäviä tarkistuksia, viisumien myöntämistä rajoilla, maahantulon sujuvuutta siihen oikeutetuille henkilöille, laittoman maahantulon vähentämistä ja yhteistyötä kolmansien maiden kanssa.

Kotouttamisrahasto kohdentuu kolmansien maiden kansalaisten maahanmuuttoon ja integraation tukemiseen pois lukien pakolaiset (myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset ja tilapäistä suojelua saavat henkilöt).

Paluurahasto on tarkoitettu laittomasti maassa oleskelevien ulkomaalaisten palauttamiseen, turvapaikanhakijoiden, jotka eivät ole vielä saaneet päätöstä, vapaaehtoisen paluun tukemiseen ja pakolaisten vapaaehtoisen paluun avustamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Vuosiohjelmien maksatusten täsmentyminen	-600
Yhteensä	-600

2014 talousarvio	21 500 000
2013 talousarvio	22 100 000
2012 tilinpäätös	15 030 000

23. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 439 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin liittyvään toimintaan

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien siviilikriisinhallintahankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) enintään 33 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon yhteisrahoitteisesta toiminnasta saatavat tulot.

Momentille voidaan nettobudjetoida Kriisinhallintakeskuksen vastuulla toteutettavista tutkimushankkeista tuloina saatavat muiden osapuolten maksuosuudet ja hankkeesta aiheutuvat menot.

Selvitysosa:Pelastusopiston yhteydessä toimiva Kriisinhallintakeskus vastaa sisäasiainministeriön ohjauksessa kokonaisvaltaisesti siviilikriisinhallinnan operatiivisesta toiminnasta: koulutuksesta, rekrytoinnista, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, materiaali- ja logistiikkavalmiuksista sekä vaadittavasta tilannekuvasta.

Siviilikriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvien henkilöiden aiheuttamat menot maksetaan momentilta 24.10.21.

Sisäasiainministeriö asettaa toiminnalle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2014:

— Kriisinhallintakeskus kouluttaa Suomen osallistumistasoa vastaavan määrän siviiliasiantuntijoita lähetettäväksi siviilikriisinhallintatehtäviin.
— Kriisinhallintakeskus lähettää vuositasolla asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin valtioneuvoston linjausten mukaisesti.
— Naisten osuus lähetettävistä asiaintuntijoista pysyy edelleen jäsenvaltioiden keskitasoa korkeammalla.
— Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien toiminta on suunnitelmallista ja kustannustehokasta.

Toiminnan tunnuslukuja

	2012 toteutuma	2013 arvio	2014 tavoite

Siviilikriisinhallintakoulutettavapäivät	1 199	1 500	1 500
Koulutettavapäivän hinta	640	460	460
Hyväksytyt/ehdolle asetetut asiantuntijat	0,52	0,57	0,6

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2012 toteutuma	2013 varsinainen talousarvio	2014 esitys

Bruttomenot	1 429	1 439	1 489
Bruttotulot	10	0	50
Nettomenot	1 419	1 439	1 439

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	215
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	233

2014 talousarvio	1 439 000
2013 I lisätalousarvio	—
2013 talousarvio	1 439 000
2012 tilinpäätös	1 437 000

24. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 480 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2014—2020 sisäasioiden uusien Sisäisen turvallisuuden rahaston ja Turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston toteuttamiseen

2) edellä mainittujen rahastojen toteuttamiseen tarvittavan teknisen avun ja näihin tehtäviin kohdennettavan sisäasiainministeriön hallinnonalan eri virastojen, enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan, henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä rahastojen toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

3) hankkeisiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen Euroopan unionin asetusten salliessa

4) siirtomenojen maksamiseen.

Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot.

Selvitysosa:Tulevalle rahoitusohjelmakaudelle 2014—2020 perustetaan EU:ssa sisäasioiden alalle kaksi uutta rahastoa: Sisäisen turvallisuuden rahoitusväline sekä Turvapaikka- ja maahanmuuttoa koskeva rahoitusväline. Jäsenvaltion velvollisuudet rahastoihin liittyen määritellään rahastokohtaisissa asetuksissa sekä hallinnointia koskevassa horisontaaliasetuksessa. Sisäasiainministeriö vastaa rahastojen valmistelun kansallisesta koordinoimisesta.

Komissiosta saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.26.98. Rahoitusohjelmakauden 2014—2020 rahastojen tulot ja menot tasapainottuvat ohjelmien loppuun mennessä.

Rahastoista rahoitettavilla hankkeilla tulee olla kansallista rahoitusta niiden toimeenpanoa varten.

Sisäisen turvallisuuden rahoitusväline jakaantuu kahteen rahastoon: ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskevaan rahastoon sekä poliisiyhteistyötä, rikosten ehkäisemistä ja torjuntaa sekä kriisinhallintaa koskevaan rahastoon.

Rahastojen arvioidut maksatukset vuosiohjelmittain (1 000 euroa)

Vuosiohjelma	2014	Yhteensä

Sisäisen turvallisuuden rahasto	6 480	6 480
Turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto	4 000	4 000
Yhteensä	10 480	10 480

2014 talousarvio

10 480 000

29. Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 66 240 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Siirto momentilta 26.40.63 (rakennemuutoksen johdosta)	740
Yhteensä	740

2014 talousarvio	66 240 000
2013 talousarvio	65 500 000
2012 tilinpäätös	65 900 683

66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 017 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon kansainvälisten järjestöjen (Interpol, FATF¹⁾, IGC²⁾, IOM, ICMPD³⁾, COSPAS-SARSAT⁴⁾ ja ICAO PKD⁵⁾) jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja vastaavien velvoitteiden suorittamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Poliisin kansainvälisessä yhteistyössä ja sen kehittämisessä erityinen pääpaino on EU:n puitteissa suoritettavalla poliisiyhteistyöllä sekä lainsäädännön että käytännön toiminnan tasolla. Huomiota kiinnitetään myös lähialueyhteistyön, YK:n ja Euroopan neuvoston sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden piirissä tapahtuvaan poliisin toimialaan liittyvään kehitykseen.

IGC:ssä käsitellään kaikkia kansainvälisten maahanmuuttovirtojen hallintaan liittyviä merkittäviä kysymyksiä. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) on hallitustenvälinen järjestö, joka harjoittaa laaja-alaista siirtolaisuuteen liittyvää toimintaa. ICMPD on riippumaton hallitustenvälinen tutkimuslaitos. Se pyrkii edistämään kestävää maahanmuuttopolitiikkaa ja keskittyy Länsi- ja Itä-Euroopan kannalta tärkeisiin maahanmuuttokysymyksiin ja toimii Budapest-prosessin sihteeristönä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Interpol	526 000
FATF	30 000
IGC	85 000
IOM	300 000
ICMPD	5 000
COSPAS-SARSAT	45 000
ICAO PKD	26 000
Yhteensä	1 017 000

2014 talousarvio	1 017 000
2013 talousarvio	1 017 000
2012 tilinpäätös	888 502