Talousarvioesitys 2014
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 891 844 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kehitysyhteistyöhallintoon liittyvien valtion kulutusmenojen, ei kuitenkaan palkkausmenojen, maksamiseen
3) humanitaariseen apuun, johon tarkoitettuja määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä kyseisen maan apupyyntöön pohjautuen ja vain mikäli valtioneuvosto niin päättää
4) Finnfundin toteuttamaan erityisriskirahoituksen tappioiden korvaamiseen
5) ministeriön ja Norjan ulkoministeriön, Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeiden menojen maksamiseen.
Momentin määrärahoista veloitetaan valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset.
Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta.
Momentilta maksettaviin kulutus- ja investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot saa maksaa hallinnonalan arvonlisäveromomentilta 24.01.29.
Käyttösuunnitelma (euroa)
1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 299 392 000 |
2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö1) | 255 760 000 |
3. | Euroopan kehitysrahasto | 48 659 000 |
4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 56 450 000 |
5. | Humanitaarinen apu | 88 707 000 |
6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus | 8 176 000 |
7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | 2 600 000 |
8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle | 114 000 000 |
9. | Korkotuki-instrumentti | 18 100 000 |
Yhteensä | 891 844 000 |
1) Sisältää ministeriön ja Norjan ulkoministeriön yhteistoimintahankkeen menoja 460 000 euroa, ministeriön ja Britannian kehityspoliittisen osaston (DFID) yhteistoimintahankkeen menoja 11 500 000 euroa ja ministeriön ja Itävallan kehitysyhteistyöviraston (ADA) yhteistoimintahankkeen menoja 500 000 euroa.
Vuoden 2014 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2014 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 716 882 000 euroa ja hyväksyä enintään 90 000 000 euron arvosta Finnveran takaamia korkotukiluottoja, joille voidaan myöntää enintään 35 000 000 euroa valtion tukea. Tästä tuesta enintään 20 000 000 euroa saa kohdistua vuoden 2014 jälkeen.
Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen (euroa)
1. | Monenkeskinen kehitysyhteistyö | 378 765 000 |
2. | Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö | 121 787 000 |
3. | Euroopan kehitysrahasto | - |
4. | Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö | 32 720 000 |
5. | Humanitaarinen apu | 25 800 000 |
6. | Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus | 860 000 |
7. | Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus | - |
8. | Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle | 136 950 000 |
9. | Korkotuki-instrumentti | 20 000 000 |
Yhteensä | 716 882 000 |
Selvitysosa:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018— | Yhteensä vuodesta 2014 lähtien |
|
Kehitysyhteistyövaltuus | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset | 648 693 | 500 709 | 370 651 | 227 766 | 877 990 | 2 625 809 |
Vuoden 2014 sitoumukset | - | 191 307 | 245 320 | 222 855 | 57 400 | 716 882 |
Menot yhteensä | 648 693 | 692 016 | 615 971 | 450 621 | 935 390 | 3 342 691 |
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 299 392 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2014 jälkeisille vuosille yhteensä 378 765 000 euroa.
Tuki kohdennetaan YK:n alaisille järjestöille, ohjelmille ja rahastoille, kansainvälisille ja alueellisille kehitysrahoituslaitoksille yleisavustuksina, jäsenmaksuina ja maksuosuuksina, kumppanuushankkeisiin ja temaattisena tukena. Tukea ohjataan kehityspoliittisen toimenpideohjelman painopisteiden mukaisesti, jonka myötä Suomi vahvistaa panostusta monenkeskisiin järjestöihin ja kehitysrahoituslaitoksiin toimien niissä tavoitteellisesti ja strategisesti.
Monenkeskisen kehitysyhteistyön jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)
YK-järjestöt | 117 730 |
YK:n kehitysohjelma (UNDP) | 22 000 |
YK:n lastenrahasto (UNICEF) | 19 200 |
YK:n väestörahasto (UNFPA) | 33 550 |
Muut | 42 980 |
Maailmanpankkiryhmä | 102 774 |
Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA) | 92 427 |
Velkahelpotusohjelmat (HIPC, MDRI) | 7 397 |
Maailmanpankkiryhmän kumppanuusohjelmat | 2 950 |
Alueelliset kehitysrahoituslaitokset | 52 451 |
Afrikan kehityspankki (AfDB) ja Afrikan kehitysrahasto (AfDF) | 45 861 |
Aasian kehityspankki (ADB) ja Aasian kehitysrahasto (AsDF) | 6 050 |
Latinalaisen Amerikan kehityspankin (IDB), pääomankorotus | 540 |
Muut monenkeskiset järjestöt | 25 837 |
Maailmanlaajuinen ympäristörahasto (GEF) | 14 325 |
Muut | 11 512 |
Jakamaton | 600 |
Yhteensä | 299 392 |
Monenkeskisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)
YK-järjestöt | 261 790 |
YK:n kehitysohjelma (UNDP) | 51 000 |
YK:n lastenrahasto (UNICEF) | 66 000 |
YK:n väestörahasto (UNFPA) | 105 550 |
Muut | 39 240 |
Maailmanpankkiryhmä | 41 600 |
Velkahelpotusohjelmat (HIPC, MDRI) | 32 400 |
Maailmanpankkiryhmän kumppanuusohjelmat | 9 200 |
Muut monenkeskiset järjestöt | 75 375 |
Maailmanlaajuinen ympäristörahasto (GEF) | 42 975 |
Muut | 32 400 |
Yhteensä | 378 765 |
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 255 760 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2014 jälkeisille vuosille yhteensä 121 787 000 euroa.
Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)
Afrikka ja Lähi-itä | 164 460 |
Pitkäaikaiset yhteistyömaat | 98 335 |
Etiopia | 14 000 |
Kenia | 14 000 |
Tansania | 31 000 |
Mosambik | 24 393 |
Sambia | 14 942 |
Hauraat valtiot | 17 353 |
---|---|
Etelä-Sudan | 6 000 |
Sudan | 50 |
Somalia | 3 143 |
Palestiinalaisalueet | 8 160 |
Afrikan alueellinen ja muu yhteistyö | 29 072 |
Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka | 5 900 |
Itä- ja Länsi-Afrikka | 10 275 |
Eteläinen Afrikka | 12 897 |
Paikallinen yhteistyö | 7 240 |
Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka | 940 |
Itä- ja Länsi-Afrikka | 2 400 |
Eteläinen Afrikka | 3 900 |
Yhteistoimintahankkeen DFIDn osuus | 11 500 |
Yhteistoimintahankkeen ADAn osuus | 500 |
Yhteistoimintahankkeen Norjan ulkoministeriön osuus | 460 |
Aasia | 66 680 |
Pitkäaikaiset yhteistyömaat | 27 050 |
Nepal | 20 300 |
Vietnam | 6 750 |
Hauraat valtiot | 20 000 |
Afganistan | 20 000 |
Alueellinen ja muu yhteistyö | 17 910 |
Mekongin alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 14 000 |
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 3 910 |
Paikallinen yhteistyö | 1 720 |
Latinalainen Amerikka | 11 820 |
Alueellinen ja muu yhteistyö | 11 085 |
Andien alueellinen yhteistyö | 5 070 |
Keski-Amerikan alueellinen yhteistyö | 4 000 |
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 2 015 |
Paikallinen yhteistyö | 735 |
Länsi-Balkan | 1 500 |
Länsi-Balkan | 1 200 |
Paikallinen yhteistyö | 300 |
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia | 10 700 |
Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia | 9 600 |
Paikallinen yhteistyö | 1 100 |
Jakamaton | 600 |
Yhteensä | 255 760 |
Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakosuunnitelma (1 000 euroa, arvio)
Afrikka ja Lähi-itä | 83 472 |
Pitkäaikaiset yhteistyömaat | 54 304 |
Etiopia | 400 |
Kenia | 3 100 |
Tansania | 8 500 |
Mosambik | 23 000 |
Sambia | 19 304 |
Hauraat valtiot | 11 518 |
---|---|
Somalia | 11 518 |
Afrikan alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 17 650 |
Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka | 6 150 |
Itä- ja Länsi-Afrikka | 4 900 |
Eteläinen Afrikka | 6 600 |
Aasia | 36 015 |
Pitkäaikaiset yhteistyömaat | 24 115 |
Nepal | 24 115 |
Hauraat valtiot | 2 500 |
Afganistan | 2 500 |
Alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 9 400 |
Mekongin alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 7 900 |
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 1 500 |
Latinalainen Amerikka | 1 350 |
Alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 1 350 |
Andien alueellinen yhteistyö | 750 |
Muu alueellinen ja temaattinen yhteistyö | 600 |
Länsi-Balkan | 950 |
Länsi-Balkan | 950 |
Yhteensä | 121 787 |
Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön lähtökohtana ovat yhteistyökumppanien kehityssuunnitelmat ja köyhyydenvähentämisstrategiat. Suomen tuki kohdistetaan kehityspoliittisen ohjelman painopisteiden mukaisesti tavoitteena köyhyyden poistaminen ja ihmisarvoisen elämän turvaaminen kaikille YK:n vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteiden mukaisesti käyttämällä eri kahdenkeskisen yhteistyön muotoja monipuolisesti ja toisiaan täydentäen. Hauraiden valtioiden erityistarpeet huomioidaan tukemalla niitä kohti rauhaa ja kehitystä. Tukea ohjataan myös alueelliseen yhteistyöhön. Käyttösuunnitelmakohtaan osoitettuja määrärahoja käytetään edustustoissa paikallisen yhteistyön hankkeisiin.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 48 659 000 euroa.
Tuki kohdennetaan EU:n ja AKT-maiden (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren -maiden) väliseen kehitys- ja muuhun yhteistyöhön Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti, sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitettujen merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Cotonoun sopimukseen perustuva kehitys- ja muu yhteistyö AKT-maille rahoitetaan Euroopan Kehitysrahastosta (European Development Fund, EKR).
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 56 450 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2014 jälkeisille vuosille yhteensä 32 720 000 euroa. Tukea kohdennetaan YK:n alaisten järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen sekä kehitysrahoituslaitosten alaisiin temaattisiin ohjelmiin. Käyttösuunnitelmakohdan jakamatonta määrärahaa tullaan kohdentamaan demokratiatukea koskeviin hankkeisiin. Tukea kohdennetaan myös humanitaariseen miinatoimintaan.
Käyttösuunnitelmakohdasta voidaan myöntää tukea myös Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) hallinnoimiin korkeakoulujen vaihto-ohjelmaan (North South South) ja korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelmaan yhteensä enintään 5 700 000 euroa.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 88 707 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2014 jälkeisille vuosille yhteensä 25 800 000 euroa.
Tuki kohdennetaan tarvelähtöisesti katastrofien, kriisien ja aseellisten konfliktien uhreille puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja humaanisuuden periaatteita noudattaen. Humanitaarisen avun tavoitteena on ihmishenkien pelastaminen, ihmisten hädän lievittäminen ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttaminen. Humanitaarinen apu ohjataan kansainvälisten ja kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta.
Humanitaarisesta avusta rahoitetaan myös keskeisten kansainvälisten humanitaaristen järjestöjen yleisavustukset, joita ovat: YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), YK:n Palestiinan pakolaisten avustusjärjestö (UNRWA), YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö (OCHA), YK:n keskitetty hätäapurahasto (CERF) ja YK:n kansainvälinen strategia tuhojen vähentämiseksi (UNISDR), jolle ehdotetaan yhteensä 2 800 000 euroa myöntö- ja sopimusvaltuuksia. Humanitaarisesta avusta rahoitetaan myös Punaisen Ristin Kansainvälistä Komiteaa (ICRC) ja Maailman elintarvikeohjelmaa (WFP), jolle ehdotetaan yhteensä 23 000 000 euroa myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2013 jälkeisille vuosille.
Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan humanitaarista apua antavien avustusjärjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen avulla.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 8 176 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2014 jälkeisille vuosille yhteensä 860 000 euroa.
Määrärahat kohdennetaan seuraaviin käyttötarkoituksiin: kehityspoliittinen suunnittelu- ja tutkimustoiminta, kehitysyhteistyön henkilöstön koulutus- ja valmennustoiminta, kehitysviestintä ja kehityskasvatus, vapaaehtoisrahoitus OECD:n kehitysapukomitean alaiseen työhön sekä kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittämiseen.
Käyttösuunnitelmakohdasta voidaan myöntää Suomen Akatemian hallinnoimaan kehitystutkimukseen määrärahaa enintään 2 950 000 euroa.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 2 600 000 euroa.
Määrärahat kohdennetaan kehitysyhteistyön sisällön, laadun ja hallinnollisten toimintatapojen sekä varainkäytön tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden vahvistamiseksi.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 114 000 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2014 jälkeisille vuosille yhteensä 136 950 000 euroa.
Tuesta noin 70 % kohdennetaan kumppanuusjärjestöjen kautta ja loput muiden kansalaisjärjestöjen kautta. Tuki kehitysyhteistyötiedotukselle on tarkoitettu kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan viestintään ja kehityskasvatukseen. Lisäksi tukea voidaan myöntää kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGOt) ja EU-rahoitteisten hankkeiden kansallisiin osuuksiin. Suomen Unicefille, Suomen UN Womenille ja Suomen Pakolaisavulle voidaan myöntää harkinnanvaraista tukea niiden kotimaassa harjoittamaan toimintaan enintään yhteensä 1 000 000 euroa vuonna 2014. Kumppanijärjestöjen toiminnan tuloksellisuutta seurataan järjestöjen kehittämien vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen pohjalta. Järjestöt raportoivat avun tuloksista ja tuotoksista. Kehitysyhteistyötuen käytön oikeellisuuden ja tuloksellisuuden seuranta perustuu vakiintuneisiin kansalaisjärjestöjen ja ministeriön välillä sovittuihin laadunvarmistuskäytäntöihin.
Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 18 100 000 euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2014 jälkeisille vuosille yhteensä 20 000 000 euroa. Lisäksi ehdotetaan, että uusia korkotukiluottoja saa vuonna 2014 hyväksyä enintään 90 000 000 euron edestä.
Valtioneuvoston Suomen kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa on päätetty, että korkotukiluotot korvataan muilla yksityisen sektorin yhteistyömuodoilla. Tämän johdosta uusia hankkeita ei oteta valmisteluun. Koska hankkeiden valmisteluprosessi on pitkä ja kustannuksista vastaa kumppanimaa ja/tai vientiyritys, valikoitujen pitkälle valmistelussa ehtineiden hankkeiden valmistelua kuitenkin jatketaan.
Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan niin sanotun konsensussopimuksen mukaisesti. Kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista on säädetty laissa kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista (1114/2000).
Määrärahaa käytetään myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan sekä uusien hanke-esitysten valmisteluun ja arviointiin sekä hankkeisiin liittyvään teknisen avun tukemiseen.
Yhteistoimintahankkeista saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.24.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Yhteistoimintahankkeiden menot | -750 |
Yhteensä | -750 |
2014 talousarvio | 891 844 000 |
2013 I lisätalousarvio | 32 655 000 |
2013 talousarvio | 892 594 000 |
2012 tilinpäätös | 893 520 000 |