Talousarvioesitys 2014
10. Yleissivistävä koulutus
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Selvitysosa:
Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen (päivähoito, esiopetus, perusopetus, lisäopetus, lukiokoulutus, taiteen perusopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta) kehittämisen lähtökohtana on kasvatuksen ja koulutuksen perusturvan takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti sekä laadukkaan päivähoidon alueellinen turvaaminen työn ja perheen yhteensovittamiseksi. Varhaiskasvatus koostuu hoidon, opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuudesta. Lähtökohtana on laaja-alaiseen, monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä pedagogisten menetelmien hallintaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta.
Tavoitteena on päivähoidon, koulu- ja oppilaitosverkon toimintakyvyn, alueellisen saavutettavuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen. Esiopetuksella varmistetaan laadukas kasvatuksen ja opetuksen jatkumo päivähoidosta perusopetukseen. Perusopetusta kehitetään koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena. Perusopetuksen lähtökohtina ovat laadukas ja turvallinen lähikoulu sekä yhtenäinen peruskoulu.
Lukioverkkoa sekä taiteen perusopetuksen oppilaitosverkkoa kehitetään ottaen huomioon laajempi alueellinen koulutustarve ja -tarjonta. Toisen asteen koulutuksen palvelukykyä edistetään.
Toiminnan keskeinen tavoite on sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan. Varhaiskasvatuksella luodaan vahvaa perustaa lapsen persoonallisuuden sekä taitojen, kykyjen ja arvopohjan tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle, elinikäiselle oppimiselle sekä hyvinvoinnille ja terveydelle. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen jatkumoa sekä kehittää koulua lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistäväksi yhteisöksi. Tämä saavutetaan turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas varhaiskasvatus, opetus, riittävä ohjaus ja tukitoimet, oppilas- ja opiskelijahuolto sekä turvallinen hoito- ja oppimisympäristö. Lasten ja nuorten hyvinvointia vahvistetaan varhaiskasvatuksesta alkaen. Esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus toteutetaan laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat ja opiskelijat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen keskeyttäminen vähenee. Koulutuksellista tasa-arvoa edistetään. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvataan kansallisilla ja kansainvälisillä arviointi- ja tutkimustuloksilla.
Varhaiskasvatuslain valmistelua jatketaan. Tiivistetään varhaiskasvatuksen yhteistyötä sosiaali- ja terveyshuollon kanssa. Päivähoidon asiakasmaksut huomioidaan talousarviovuoden aikana. Parannetaan peruskoulun edellytyksiä toimia kaikkien lasten oppivelvollisuuskouluna huomioimalla koulujen toimintaympäristö. Varmistetaan tasa-arvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen saatavuus myös jatkossa. Tavoitteena on, että päivähoidon ja perusopetuksen rahoitus jatkossa perustuisi nykyistä enemmän toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, joita perusopetuksen osalta ovat muun muassa kunnan maahanmuuttajien väestöosuus, aikuisväestön koulutustaso sekä työttömyysaste. Valtionosuuksien määräytymisperusteet tarkistetaan valtionosuusuudistuksen yhteydessä.
Lukiokoulutuksen rahoitusperusteet uudistetaan. Uudistuksella turvataan lukiokoulutuksen laatua ja saavutettavuutta ikäluokkien pienentyessä.
Suunnataan voimavaroja varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen sekä taiteen perusopetuksen laadun vahvistamiseen. Ryhmäkokoja pienennetään. Tuetaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa perusopetuksen 1.—2. luokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville. Suunnataan voimavaroja koulun kerhotoiminnan tukemiseen. Lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaitoa vahvistetaan jatkamalla valtakunnallista Lukuinto-ohjelmaa.
Vahvistetaan koulua lasten emotionaalisten ja sosiaalisten taitojen kehittäjänä sekä tehostetaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi. Lisätään suvaitsevaisuus- ja tapakasvatusta koulujen toiminnassa. Vahvistetaan kouluhyvinvointia toimeenpanemalla suunnitelmallisuutta ja ennaltaehkäisevää koko yhteisön toimintaa koskeva oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Vahvistetaan koulujen ja oppilaitosten turvallisuutta ja työrauhaa. Parannetaan avohoidossa olevien oppivelvollisten oikeutta osallistua perusopetukseen ja tarvittaessa sairaalaopetukseen sekä turvataan huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten oikeus perusopetukseen. Vahvistetaan kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta sekä vakiinnutetaan oppilas- ja opiskelijakunnat kaikkiin peruskouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin.
Vahvistetaan lukiokoulutuksen laatua. Käynnistetään toisen asteen koulutuksen palvelukyvyn ja yhteistyön vahvistamisen toimenpideohjelma. Lukiokoulutuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskeva valtioneuvoston asetus uudistetaan. Käynnistetään lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelu siten, että ne voidaan ottaa käyttöön 1.8.2016. Käynnistetään maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus. Tuotetaan lukiokoulutuksen järjestäjien käyttöön opinto-ohjauksen laatukriteerit.
Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Tutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta kehitetään yleissivistystä sekä tiedon käsittelyä ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan asteittaista käyttöönottoa tutkinnon suorittamisessa.
Tuetaan oppimisympäristöjen kehittämistä ja monipuolistamista sekä kehitetään vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen pedagogiikkaa ja edistetään opetushenkilöstön osaamista.
Edistetään taiteen perusopetuksen maanlaajuista saatavuutta, monipuolisuutta ja laatua.
OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta 2000—2009 ja tavoite vuodelle 2015
| 2000 toteutuma |
2003 toteutuma |
2006 toteutuma |
2009 toteutuma |
20151) tavoite |
|
| Lukutaito | 546 | 543 | 547 | 536 | 538—550 |
| Matematiikka | 536 | 544 | 548 | 541 | 538—550 |
| Luonnontiede | 538 | 548 | 563 | 554 | 538—550 |
1) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2001, 2004, 2007, 2010 ja 2013.
Päivähoitoon osallistuvien sekä yleissivistävän koulutuksen oppilasmäärät, opetustunnit ja ohjaustunnit vuosina 2011—2014
| 2011 toteutuma |
2012 arvio |
2013 arvio |
2014 tavoite |
|
| Päivähoito | 206 350 | 208 300 | 209 700 | 211 000 |
| Esiopetus1) | 58 910 | 59 700 | 60 000 | 61 000 |
| Perusopetus | 526 930 | 522 000 | 522 000 | 519 000 |
| Lisäopetus | 2 280 | 2 000 | 2 500 | 2 300 |
| Vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat | 1 460 | 1 450 | 1 450 | 1 450 |
| Muut vammaisoppilaat | 10 700 | 10 500 | 12 000 | 12 100 |
| Maahanmuuttajien valmistava opetus | 2 380 | 2 650 | 2 650 | 2 700 |
| Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään) | 1 510 | 1 750 | 2 000 | 2 000 |
| Sisäoppilaitoksen oppilaat | 900 | 880 | 880 | 880 |
| Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa tukeminen (enintään) | 16 440 | 24 000 | 24 000 | 24 000 |
| Nuorten lukiokoulutus | 100 520 | 104 000 | 104 000 | 104 000 |
| Aikuisten lukiokoulutus | 24 220 | 26 000 | 26 000 | 26 000 |
| — josta yli 18-vuotiaat | 5 810 | 6 500 | 6 500 | 6 500 |
| — aikuislukioiden/-linjojen aineopiskelijoiden suorittamien lukion pakollisten ja syventävien/ valinnaisten kurssien lukumäärien perusteella lasketut opiskelijat | 1 100 | 1 200 | 1 200 | 1 200 |
| Taiteen perusopetus | ||||
| — musiikkioppilaitosten tunnit | 1 653 000 | 1 653 000 | 1 653 000 | 1 653 000 |
| — muun taiteen perusopetuksen tunnit | 140 800 | 140 800 | 140 800 | 140 800 |
| Aamu- ja iltapäivätoiminta | ||||
| — osallistuvat lapset | 49 450 | 54 000 | 56 000 | 56 000 |
| — ohjaustunnit | 3 117 130 | 3 320 000 | 3 390 000 | 3 390 000 |
1) Esi- ja perusopetuksen lukemat ovat toteutumavuoden syksyn tietoja.
Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 2014 noin 79 500 kokelasta, ja heidän arvioidaan suorittavan yhteensä noin 204 000 koetta.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)
Valiokunta korostaa, että korkea sivistystaso, toimivat päivähoitopalvelut sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Laadukas koulutus tuottaa yhteiskunnan tarvitsemaa työvoimaa, ja koulutuksen sekä sen tukipalvelujen avulla ennaltaehkäistään monia ongelmia sekä syrjäytymistä. Hallituksen esityksessä varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen lähtökohtana on kasvatuksen ja koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden takaaminen ja vahvistaminen kaikille koko maan kattavasti ja laadukkaan päivähoidon turvaaminen.
Valiokunta pitää tärkeänä, että talousarvioesitykseen sisältyy myös ensi vuodelle resursseja (60 milj. euroa) ryhmäkokojen pienentämiseen, millä edistetään perusopetuksen laatua. Saadun selvityksen mukaan opetusryhmien pienentämiseen osoitetut lisäresurssit ovat pienentäneet opetusryhmien kokoa koko maassa. Suurten opetusryhmien osuus on lähes puolittunut, sillä vuonna 2008 suurten opetusryhmien osuus oli yli 20 prosenttia ja vuonna 2013 enää runsaat 12 prosenttia.
Valiokunta pitää myös myönteisenä, että oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen edistämiseen esi- ja perusopetuksessa ja lukioissa sekä ylioppilastutkinnon sähköistämiseen varataan yhteensä noin 8,3 milj. euroa.
Valiokunta on kuitenkin huolestunut oppimisen tasosta, sillä peruskoululaisten oppimistaitojen on todettu heikentyneen merkittävästi viimeisten 10 vuoden aikana. Myös koululaisten osaamista mittaava uusin Pisa-tutkimus osoittaa osaamisen heikentyneen edelliseen tutkimukseen verrattuna. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että oppimistaitojen heikentymisen syyt selvitetään ja että perusopetusta kehitetään edelleen. Tärkeää on kiinnittää huomiota mm. lukutaitoon, joka on kaiken oppimisen perusta.
Valiokunta korostaa myös lukio-opetuksen laadun ja saavutettavuuden turvaamista. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta alenee 4,18 prosentilla, minkä arvioidaan alentavan valtion ja kuntien rahoitusta vuonna 2014 yhteensä noin 36 milj. eurolla. Käytännössä tämä saattaa johtaa siihen, että lukioaineiden valinnaisuus kaventuu ja ryhmäkoot kasvavat.
01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 50 773 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkaus- ja eräiden muiden menojen maksamiseen
2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, valtion yleissivistävien erityiskoulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen
3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi-, perus- ja lukio-opetuksen kouluina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Valtion yleissivistäviä erityiskouluja kehitetään. Helsingin eurooppalaisen koulun tehtävänä on tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta.
Oppilasmäärät
| 2011 toteutuma |
2012 toteutuma |
2013 arvio |
2014 tavoite |
|
| Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 786 | 821 | 860 | 860 |
| Suomalais-venäläinen koulu | 688 | 682 | 716 | 705 |
| Valtion yleissivistävät erityiskoulut | 431 | 440 | 414 | 398 |
| Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat) | 682 | 667 | 650 | 650 |
| Koulukotien perusopetus | 162 | 154 | 160 | 160 |
| Helsingin eurooppalainen koulu | 195 | 239 | 275 | 285 |
| Yhteensä | 2 944 | 3 003 | 3 075 | 3 058 |
Ohjaustoiminnan tunnusluvut
| 2011 toteutuma |
2012 toteutuma |
2013 arvio |
2014 tavoite |
|
| Ohjaustoiminta kentällä | ||||
| — ohjauskäyntejä | 722 | 1 236 | 1 458 | 1 488 |
| — oppilaita | 563 | 866 | 920 | 945 |
| Tilapäinen opetus ja kuntoutus | ||||
|---|---|---|---|---|
| — Tukijaksopäivät | 2 943 | 4 469 | 3 245 | 3 480 |
| — Tukijaksojen oppilaat | 460 | 474 | 530 | 555 |
| Lukion suorittamista edistävä opetus (Mikael-koulu) |
||||
| — oppilaita | 6 | 4 | 2 | - |
Henkilötyövuodet
| 2011 toteutuma |
2012 toteutuma |
2013 arvio |
2014 tavoite |
|
| Helsingin ranskalais-suomalainen koulu | 72,6 | 76,3 | 73 | 73 |
| Suomalais-venäläinen koulu | 84,5 | 84,4 | 82 | 81 |
| Valtion yleissivistävät erityiskoulut | 651,8 | 631,4 | 644,5 | 639,5 |
| EU:n Eurooppa-koulut | 31,7 | 34,0 | 34 | 34 |
| Helsingin eurooppalainen koulu | 47,0 | 55,0 | 59 | 59 |
| Yhteensä | 887,6 | 881,1 | 892,5 | 886,5 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kielikoulut | 5 365 000 |
| Valtion yleissivistävät erityiskoulut | 39 014 000 |
| Koulukotien perusopetus | 1 715 000 |
| EU:n Eurooppa-koulut | 1 814 000 |
| Helsingin eurooppalainen koulu | 2 865 000 |
| Yhteensä | 50 773 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2012 toteutuma |
2013 varsinainen talousarvio |
2014 esitys |
|
| Bruttomenot | 67 014 | 67 564 | 69 273 |
| Bruttotulot | 20 048 | 18 000 | 18 500 |
| Nettomenot | 46 966 | 49 564 | 50 773 |
| Siirtyneet erät | |||
| — edelliseltä vuodelta siirtyneet | 8 664 | ||
| — seuraavalle vuodelle siirtyneet | 10 658 |
Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 143 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hallinnonalan rakenteen uudistaminen | -90 |
| Hallituksen menosäästöpäätös | -766 |
| Jyväskylän näkövammaisten koulun väliaikaisten tilojen vuokrauksen päättyminen | -200 |
| Jyväskylän uuden koulun kalustaminen | 2 500 |
| Lukiokoulutuksen menosäästö (siirto momentille 29.10.30) | -103 |
| Tuottavuustoimet | -90 |
| Palkkausten tarkistukset | 170 |
| Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen | -121 |
| Yhteishankintojen lisääminen (HO) | -91 |
| Yhteensä | 1 209 |
| 2014 talousarvio | 50 773 000 |
| 2013 talousarvio | 49 564 000 |
| 2012 tilinpäätös | 48 959 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 50 924 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 151 000 euroa talousarvioesityksen 50 773 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2014 talousarvio | 50 924 000 |
| 2013 IV lisätalousarvio | -121 000 |
| 2013 talousarvio | 49 564 000 |
| 2012 tilinpäätös | 48 959 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 50 924 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkaus- ja eräiden muiden menojen maksamiseen
2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, valtion yleissivistävien erityiskoulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen
3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.
III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)
Momentilta vähennetään 400 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 29.10.02 sähköisen ylioppilastutkinnon kehittämiseen.
| 2014 III lisätalousarvio | -400 000 |
| 2014 talousarvio | 50 924 000 |
| 2013 tilinpäätös | 49 443 000 |
| 2012 tilinpäätös | 48 959 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)
Momentilta vähennetään 400 000 euroa.
02. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 949 000 euroa.
Selvitysosa:
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2012 toteutuma |
2013 varsinainen talousarvio |
2014 esitys |
|
| Bruttomenot | 7 636 | 8 681 | 8 741 |
| Bruttotulot | 6 929 | 6 776 | 6 792 |
| Nettomenot | 707 | 1 905 | 1 949 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 5 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 603 |
Nettobudjetoitavat tulot kertyvät ylioppilastutkintolautakunnan suoritteista perittävistä maksuista annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (908/2010) mukaan.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Lukiokoulutuksen koekohtaisten maksujen pitäminen ennallaan (siirto momentilta 29.10.30) | 44 |
| Yhteensä | 44 |
| 2014 talousarvio | 1 949 000 |
| 2013 talousarvio | 1 905 000 |
| 2012 tilinpäätös | 1 305 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 949 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 400 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 29.10.01 ja tarkoitus käyttää sähköisen ylioppilastutkinnon kehittämiseen.
Tieto- ja viestintätekniikka otetaan asteittain käyttöön ylioppilastutkinnon suorittamisessa. Ensimmäiset kokeet suoritetaan tutkinnossa sähköisesti keväällä 2016 ja koko tutkinto keväällä 2019. Uudistuksen kokonaiskustannukset vuosina 2014—2018 ovat noin 15 000 000 euroa.
| 2014 III lisätalousarvio | 400 000 |
| 2014 talousarvio | 1 949 000 |
| 2013 tilinpäätös | 1 905 000 |
| 2012 tilinpäätös | 1 305 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 400 000 euroa.
20. Yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 12 697 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen
2) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Koepankin ylläpito (siirto momentille 29.01.02) | -45 |
| Päivähoidon ja yleissivistävän koulutuksen strateginen kehittäminen (siirto momentille 29.01.01) (LTA I 2013) | -152 |
| Yhteensä | -197 |
| 2014 talousarvio | 12 697 000 |
| 2013 I lisätalousarvio | -76 000 |
| 2013 talousarvio | 12 894 000 |
| 2012 tilinpäätös | 12 894 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)
Valiokunta lisää momentille 20 000 euroa Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n järjestämälle neljän tieteen kilpailulle, sisältäen matematiikan, kemian, fysiikan ja informaatiotieteen kilpailun.
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 12 717 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen
2) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 844 023 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain 13 §:n 3 momentin mukaisille muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin
3) enintään 3 500 000 euroa avustuksina yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin
4) enintään 6 000 000 euroa joustavan perusopetuksen käyttökustannuksiin
5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44 §:n mukaisten avustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille
6) enintään 136 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin
7) enintään 3 596 000 euroa avustuksina muiden kuin tieto- ja viestintäteknisten oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainvälistämiseen
8) enintään 4 700 000 euroa esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen
9) enintään 14 765 000 euroa esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun kehittämiseen ja seurantaan
10) enintään 60 000 000 euroa perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen
11) enintään 8 000 000 euroa avustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen
12) Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen
13) enintään 11 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen
14) opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen
15) enintään 120 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten päivähoitopalveluiden turvaamiseksi
16) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 §:n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen
17) EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lasten päivähoidon järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin henkilöiden omissa kotikunnissa.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia.
Selvitysosa: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen (HE 66/2013) laiksi perusopetuslain (628/1998), lukiolain (629/1998), ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) ja kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta, jossa täsmennetään työrauhaa, erikoissairaanhoidon piirissä olevien oppivelvollisten perusopetusta, osallisuutta ja oppilaskuntia sekä lastensuojelulain 16 b §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sijoitetun perusopetusta saavan oppilaan kuntien välistä korvausta koskevia säännöksiä. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen (HE 67/2013) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamiseksi siten, että se sisältää vuoden 2014 valtionosuusindeksin korottamatta jättämisen, lukiokoulutuksen yksikköhintoja koskevat menosäästöleikkaukset, lukiokoulutukseen maahanmuuttajille ja vieraskielisille opiskelijoille tarkoitetun lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen käynnistämisestä aiheutuvat yksikköhinnan muutokset. Lisäksi eräitä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain perusteella määräytyviä perusopetuksen rahoitusperusteita muutetaan menosäästön vuoksi.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| 1) Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) | 679 077 000 |
| — kunnallinen lukiokoulutus (92 008 * 6 425,98 €) | 591 242 000 |
| — yksityinen lukiokoulutus (9 549 * 6 664,38 €, sis. alv.) | 63 638 000 |
| — kunnallinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (5 061 * 3 727,07 €) | 18 863 000 |
| — yksityinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (1 380 * 3 865,34 €, sis. alv.) | 5 334 000 |
| Kuntien rahoitusosuus | -401 947 000 |
| Perusopetus, vaikeimmin kehitysvammaiset (1 450 * 28 218 €) | 40 916 000 |
| Perusopetus, muut vammaisoppilaat (11 200 * 17 601 €) | 197 131 000 |
| Maahanmuuttajien valmistava opetus (2 700 * 14 745 €) | 39 812 000 |
| Lisäopetus (2 300 * 7 518 €) | 17 291 000 |
| Muiden kuin oppivelvollisten esi- ja perusopetus | 12 609 000 |
| Sisäoppilaitoslisä (600 * 2 994 €) | 1 796 000 |
| Koulukotikorotus | 1 531 000 |
| Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus | 50 240 000 |
| Opetustuntikohtainen taiteen perusopetuksen valtionosuus | 77 315 000 |
| Ulkomailla toimivien koulujen valtionosuus | 3 600 000 |
| Yksityisen opetuksen järjestäjän alkava ja laajenevan toiminnan rahoitus | 4 025 000 |
| 2) Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus (enintään) | 3 800 000 |
| 3) Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään) | 3 500 000 |
| 4) Joustavan perusopetuksen lisä (enintään) | 6 000 000 |
| 5) Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille (enintään) | 1 300 000 |
| 6) Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille (enintään) | 136 000 |
| 7) Muu kuin tieto- ja viestintätekniikan oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainvälistäminen (enintään) | 3 596 000 |
| 8) Esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen edistämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen (enintään) | 4 700 000 |
| 9) Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen laadun kehittäminen ja seuranta (enintään) | 14 765 000 |
| 10) Perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen (enintään) | 60 000 000 |
| 11) Kerhotoiminnan tukeminen (enintään) | 8 000 000 |
| 12) Ulkomaanopetuksen menot | 160 000 |
| 13) Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukeminen (enintään) | 11 975 000 |
| 14) Rahoituslain 45 §:n mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen | 75 000 |
| 15) Saamenkielisten lasten päivähoitopalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään) | 120 000 |
| 16) Rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 §:n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen | 2 000 000 |
| 17) Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten päivähoidon tuki | 500 000 |
| Yhteensä | 844 023 000 |
Päivähoitopalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta.
Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat (ei sis. alv)
| Esi- ja perusopetuksen perushinta | 7 300,44 euroa/asukas |
| Esi- ja perusopetuksen keskimääräinen kotikuntakorvauksen perusosa | 6 159,11 euroa/asukas |
| Lukiokoulutus | 6 425,98 euroa/opisk. |
| Taiteen perusopetus | |
| — opetustuntikohtainen valtionosuus | 74,66 euroa/opetustunti |
| Aamu- ja iltapäivätoiminta | 26,00 euroa/ohjaustunti |
Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 9 501 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertaluonteinen vähennys | -704 |
| Laskennallisten tekijöiden vaikutus lukiokoulutuksen rahoitukseen, mistä yksikköhinnan leikkaus 4,2 % | -15 000 |
| Lukiokoulutukseen valmistava koulutus | 400 |
| Lukiokoulutuksen koekohtaisten maksujen pitäminen ennallaan (siirto momentille 29.10.02) | -44 |
| Lukiokoulutuksen menosäästöt, kohdistus valtion ylläpitämiin oppilaitoksiin (siirto momentilta 29.10.01) | 103 |
| Opiskelijamääräennusteen muutos, aamu- ja iltapäivätoiminta | 1 037 |
| Opiskelijamääräennusteen muutos, maahanmuuttajien valmistava opetus | 1 711 |
| Oppilaskuntien vakiinnuttaminen peruskouluihin (siirto momentille 28.90.30) | -333 |
| Vähennys kohdasta 9) | -44 |
| Yksikköhinnan tarkentuminen, kohdistus lukiokoulutukseen | 79 |
| Tasomuutos | 5 000 |
| Yhteensä | -7 795 |
| 2014 talousarvio | 844 023 000 |
| 2013 talousarvio | 851 818 000 |
| 2012 tilinpäätös | 812 197 785 |
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 844 023 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain 13 §:n 3 momentin mukaisille muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin
3) enintään 3 500 000 euroa avustuksina yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin
4) enintään 6 000 000 euroa joustavan perusopetuksen käyttökustannuksiin
5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44 §:n mukaisten avustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille
6) enintään 136 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin
7) enintään 3 596 000 euroa avustuksina muiden kuin tieto- ja viestintäteknisten oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainvälistämiseen
8) enintään 4 700 000 euroa esi- ja perusopetuksen sekä lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen
9) enintään 14 765 000 euroa esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun kehittämiseen ja seurantaan
10) enintään 60 000 000 euroa perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämiseen
11) enintään 8 000 000 euroa avustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen
12) Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen
13) enintään 11 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen
14) opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen
15) enintään 120 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten päivähoitopalveluiden turvaamiseksi
16) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 §:n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen
17) EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lasten päivähoidon järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin henkilöiden omissa kotikunnissa.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia.
II lisätalousarvioesitys HE 113/2014 vp (4.9.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 000 000 euroa opetusryhmäkoon pienentämiseen ja yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen.
Selvitysosa:Lisämäärärahalla tehostetaan ryhmäkokojen pienentämistä ja yleissivistävän koulutuksen laatua.
| 2014 II lisätalousarvio | 15 000 000 |
| 2014 talousarvio | 844 023 000 |
| 2013 tilinpäätös | 817 307 162 |
| 2012 tilinpäätös | 812 197 785 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2014 vp (10.10.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 000 000 euroa opetusryhmäkoon pienentämiseen ja yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen.
34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 46 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen perustamishankkeiden valtionavustusten sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) nojalla myönnettyjen perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen perustamishankkeiden valtionosuuksien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Määrärahasta maksetaan myös jälkirahoitteisina myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten vuosieriin lain mukaan lisättävät korot.
Vuonna 2014 saa myöntää valtionavustusta yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionavustukset ovat yhteensä enintään 15 000 000 euroa. Valtionavustuksista enintään 10 000 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena.
Selvitysosa:Myönnettävillä valtionavustuksilla arvioidaan voitavan rakentaa tai peruskorjata tilat 3 000 oppilaalle.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Vuonna 2014 myönnettävät valtionavustukset | |
|---|---|
| — yleissivistävä koulutus | 10 000 000 |
| Ennen vuotta 2013 myönnetyt valtionosuudet ja -avustukset | |
| — avustukset yleissivistävän koulutuksen hankkeisiin | 33 300 000 |
| jälkirahoituserien korot | 2 979 000 |
| — avustukset ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen hankkeisiin | 118 000 |
| jälkirahoituserien korot | 3 000 |
| Yhteensä | 46 400 000 |
Myönnetyistä valtionosuuksista ja -avustuksista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. euroa)
| 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019— | |
| Vuonna 2014 myönnettävät valtionavustukset | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| — yleissivistävät oppilaitokset | - | 0,7 | 0,7 | 0,7 | 3,0 |
| Ennen vuotta 2014 myönnetyt valtionosuudet ja -avustukset | |||||
| — yleissivistävät oppilaitokset | 34,8 | 28,9 | 24,2 | 18,0 | 9,5 |
| jälkirahoituserien korot | 3,8 | 4,0 | 2,6 | 1,4 | 0,6 |
| Yhteensä | 38,6 | 33,6 | 27,5 | 20,1 | 13,1 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Menosäästö (HO) | -11 600 |
| Yhteensä | -11 600 |
| 2014 talousarvio | 46 400 000 |
| 2013 talousarvio | 58 000 000 |
| 2012 tilinpäätös | 78 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)
Hallituksen esityksen mukaan oppilaitosten perustamishankkeisiin osoitetaan 46 milj. euron määräraha ja valtuus myöntää 15 milj. euroa avustuksina yleissivistävien oppilaitosten rakentamiseen ja peruskorjaukseen; valtionavustuksista enintään 10 milj. euroa saa myöntää toteutusaikaisena. Myönnettävillä valtionavustuksilla arvioidaan voitavan rakentaa tai peruskorjata tilat noin 3 000 oppilaalle. Myös vuoden 2013 kolmannessa lisätalousarviossa osoitettiin lisämäärärahaa kertaluonteisesti 35 milj. euroa.
Home- ja sisäilmaongelmien korjaamiseen liittyviä kysymyksiä ja rahoitustarpeita on käsitelty useissa eduskunnan valiokuntien mietinnöissä ja kannanotoissa (mm. TrVM 1/2013 vp). Selvää on, että uusien oppilaitosrakennusten perustamistarve sekä home- ja kosteusongelmista johtuva peruskorjaustarve on mittava ja määrärahatarve huomattavasti korkeampi kuin mihin valtiontalouden menokehyksissä on voitu varautua.
Tarkastusvaliokunnan arvion mukaan panostuksen lisääminen vaurioiden ennaltaehkäisemiseen ja korjauksiin tuo kuitenkin säästöjä tulevaisuudessa, sillä rakennusten kosteus- ja homevaurioilla on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan ja kansantalouteen. Rakennusten kunnossapidon laiminlyönnit ja korjausten lykkäämiset lisäävät terveyshaittoja ja korjauskustannusten kasvua.
Valiokunta viittaa kehysselontekoa 2014—2017 koskevaan mietintöönsä (VaVM 9/2013 vp) ja korostaa myös tässä yhteydessä, että valtion ja kuntien välistä taloudellista vastuuta on selkeytettävä kosteus- ja homevaurioista kärsivien koulujen ja päiväkotien peruskorjausten osalta. On myös löydettävä sellaisia kustannustehokkaita ratkaisuja, jotka pitkällä aikavälillä vähentävät kuntien ja valtion menoja.
Kuten tarkastusvaliokunta on em. mietinnössään todennut, on kiireellisesti parannettava kosteus- ja homevaurioituneiden rakennusten korjaamisen osaamista. Korjausprosessin onnistuminen edellyttää erikoisosaamista ja moniammatillista yhteistyötä. Koulutustarvetta lisää se, että monet alalla tällä hetkellä työskentelevistä ovat ikääntymisen myötä siirtymässä eläkkeelle. On myös tärkeää, että rakennuskannan kuntoa seurataan ja sen ylläpidosta huolehditaan.
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 46 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen perustamishankkeiden valtionavustusten sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) nojalla myönnettyjen perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen perustamishankkeiden valtionosuuksien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Määrärahasta maksetaan myös jälkirahoitteisina myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten vuosieriin lain mukaan lisättävät korot.
Vuonna 2014 saa myöntää valtionavustusta yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionavustukset ovat yhteensä enintään 15 000 000 euroa. Valtionavustuksista enintään 10 000 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena.
I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 9 600 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2014 saa myöntää valtionavustusta yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionavustukset ovat yhteensä enintään 24 600 000 euroa. Valtionavustuksista enintään 19 600 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena.
Selvitysosa:Lisämääräraha on tarkoitettu valtionavustuksen myöntämiseen yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan (OKM/26/511/2013) vuosille 2015—2017 vahvistetuille 14 hankkeelle sikäli kun ne ovat tukikelpoisia ja täyttävät muut viranomaiskäsittelyn ehdot. Mikäli kaikille 14 hankkeelle voidaan myöntää avustusta, muodostuu avustusprosentiksi noin 15 %.
| 2014 I lisätalousarvio | 9 600 000 |
| 2014 talousarvio | 46 400 000 |
| 2013 tilinpäätös | 58 000 000 |
| 2012 tilinpäätös | 78 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 9 600 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2014 saa myöntää valtionavustusta yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionavustukset ovat yhteensä enintään 24 600 000 euroa. Valtionavustuksista enintään 19 600 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena.
51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 1 128 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus - Koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/ hemgrundskola -toimintaan, sekä eräiden vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertamenon poistuminen | -275 |
| Yhteensä | -275 |
| 2014 talousarvio | 1 128 000 |
| 2013 talousarvio | 1 403 000 |
| 2012 tilinpäätös | 1 302 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)
Suomi-koulut.Suomi-koulujen tarkoituksena on tukea lasten suomen kielen ja kulttuurin oppimista taikka hankitun kielitaidon säilyttämistä. Suomi-kouluilla on noin 130 toimipistettä 45 maassa, ja oppilaita niissä on yhteensä lähes 4 000. Suomi-koulujen saama valtionavustus on jäänyt jälkeen kustannusten nousun vuoksi, ja ne toimivat paljolti talkoovoimin.
Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Suomi-koulujen avustuksiin.
Etäkoulu Kulkuri.Kansanvalistusseuran ylläpitämä Etäkoulu Kulkuri tarjoaa kotiperuskouluopetusta ulkomailla asuville perusopetusikäisille suomalaisille lapsille. Sen tärkein tehtävä on pitää yllä ja kehittää ulkomailla asuvien lasten äidinkielen taitoja ja suomalaista kulttuuri-identiteettiä. Oppilaat voivat myös suorittaa perusopetuksen oppimäärän kokonaan tai osittain. Etäkoulu Kulkuri on kehittänyt verkko-opetusta, jota hyödynnetään myös suomalaisissa kouluissa. Valiokunta pitää tärkeänä, että Etäkoulu Kulkurin rahoituksen jatkuvuus turvataan.
Valiokunta lisää momentille 25 000 euroa Etäkoulu Kulkurin toimintaan.
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 1 303 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus - Koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/ hemgrundskola -toimintaan, sekä eräiden vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.