Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

30. SairausvakuutusPDF-versio

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Selvitysosa:Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääke- ja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden hankkia terveyspalveluja yksityiseltä sektorilta kohtuullisin kustannuksin. Lisäksi turvataan riittävä toimeentulo tasaamalla lyhytaikaisesta sairaudesta sekä vanhempainvapaasta aiheutuvaa työtulojen menetystä.

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen.

Sairaanhoitovakuutuksesta korvataan osa avohoidon lääkemenoista, matkakuluista, ylioppilaiden perusterveydenhuollon kustannuksista sekä Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen kustannuksia. Sairaanhoitovakuutuksesta korvataan myös osa yksityisen terveydenhuollon lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioista sekä lääkärin määräämistä tutkimuksista ja hoidoista.

Työtulovakuutuksesta maksetaan sairauspäivärahaa, kuntoutusrahaa, erityishoitorahaa sekä äitiys-, isyys-, vanhempain- ja erityisäitiysrahaa. Lisäksi työtulovakuutuksesta korvataan osa työnantajien ja yrittäjien järjestämän työterveyshuollon kustannuksista sekä vanhempainloma-ajalta kertyvistä vuosilomakustannuksista.

Toiminnan laajuus 2011—2014

  2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
arvio
2014
arvio
         
Päivärahat        
Sairauspäivärahan saajat 320 668 322 227 319 000 318 000
Vanhempainpäivärahan saajat 161 653 162 305 162 000 162 900
Keskimääräinen sairauspäiväraha (€/pv) 53,82 54,78 56,53 58,11
Keskimääräinen vanhempainpäiväraha (€/pv) 62,81 60,67 62,66 65,38
Sairaus- ja vanhempainpäivärahan vähimmäistaso 1.3.2011 alkaen 22,13 (€/pv) 22,13 22,96 23,77 23,99
         
Lääkkeet        
Lääkkeiden omavastuukerrat (1 000 kpl) 29 600 30 300 30 900 31 600
Sairausvakuutuksen korvaama osuus peruskorvatuista lääkkeistä (%) 42,0 42,0 35,01) 35,0
Lääkkeiden lisäkorvausraja (€) 675,39 700,92 670,00 610,00
Lääkkeiden lisäkorvausta saaneet henkilöt 130 532 129 031 172 000 177 000
Sairaanhoitokorvaukset        
Vuonna 2012 sairausvakuutus korvasi kustannuksista lääkärinpalkkioiden osalta 22,1 %, hammaslääkärinpalkkioista 33,3 %, tutkimuksen ja hoidon osalta 28,4 % sekä matkojen osalta 90,8 %.        

1) 1.2.2013 alkaen.

28. Kansallisen yhteyspisteen ja palveluvalikoimatoimielimen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 1 272 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Kansaneläkelaitokseen sijoitettavan kansallisen yhteyspisteen toimintakuluihin

2) palveluvalikoimatoimielimen perustamisesta ja toiminnasta aiheutuvien menojen korvaamiseen sekä enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettavaan palveluvalikoimatoimielimeen.

Selvitysosa:Suomi on sitoutunut osana Euroopan unionia täyttämään potilasdirektiivin (2011/24/EU) asettamat edellytykset. Kansaneläkelaitokseen sijoitetaan potilasdirektiivin 6 artiklan edellyttämä kansallinen yhteyspiste, jonka tehtävänä on koota, tuottaa ja jakaa tietoa terveyspalvelujen käyttämisestä ja siitä aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta Suomessa ja muissa EU-valtioissa. Tietosisältöjä yhteyspisteen pääasiallisena informaatiokanavana toimivaan tietoportaaliin tuottavat useat kansalliset viranomaiset ja viranomaistehtäviä hoitavat muut toimijat. Yhteyspisteen työ käynnistyy jo vuonna 2013, koska sen on oltava toiminnassa lain voimaantulon ajankohtana 1.1.2014.

Potilasdirektiivin toimeenpano edellyttää myös uuden palveluvalikoimatoimielimen perustamista vuoden 2013 syksyllä, jotta se on toiminnassa lain voimaantulon ajankohtana. Direktiivi velvoittaa korvaamaan vain sellaisen ulkomailla annetun hoidon, joka on potilaan kotimaassa korvattavaa eli kuuluu kyseisen valtion terveydenhuoltojärjestelmään. Suomen terveydenhuollon palveluvalikoimaa ei tällä hetkellä ole yksityiskohtaisesti määritelty. Palveluvalikoiman määrittelyä varten perustettavan toimielimen tehtävänä on määritellä suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoiman sisältö ja soveltamisperiaatteet ja päivittää näitä säännöllisesti. Toimielin myös määrittää hoitoja ja potilasryhmiä, joiden osalta palveluvalikoimaan on tehtävä tarkempia määrittelyjä ja tekee näitä määrittelyjä. Toimielin arvioi ja ilmaisee, mitkä ovat vaikuttamattomat ja kustannusvaikutuksiltaan heikot hoidot, jotka eivät kuulu palveluvalikoimaan. Uusien hoitomenetelmien kohdalla toimielin arvioi, onko menetelmä yleisesti käyttöön hyväksytty ja siten palveluvalikoimaan kuuluva. Toimielin voi myös määrittää, että jokin aiemmin kansalliseen palveluvalikoimaan kuulunut hoitomuoto tai -menetelmä ei sisälly palveluvalikoimaan, kun sen käytölle ei enää ole perusteita.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Potilasdirektiivin implementoinnin edellyttämän kansallisen yhteyspisteen perustaminen ja ylläpito 700
Potilasdirektiivin implementoinnin edellyttämän palveluvalikoimatoimielimen perustaminen ja ylläpito 572
Yhteensä 1 272

2014 talousarvio 1 272 000
2013 I lisätalousarvio 267 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 1 272 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Kansaneläkelaitokseen sijoitettavan kansallisen yhteyspisteen toimintakuluihin

2) palveluvalikoimatoimielimen perustamisesta ja toiminnasta aiheutuvien menojen korvaamiseen sekä enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettavaan palveluvalikoimatoimielimeen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)

Momentin perustelujen kohtaa 2) muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää palveluvalikoimaneuvoston perustamisesta ja toiminnasta aiheutuvien menojen korvaamiseen sekä enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettavaan palveluvalikoimaneuvostoon.

Selvitysosa:Momentin perusteluja on muutettu siten, että palveluvalikoimatoimielimen nimi on korjattu palveluvalikoimaneuvostoksi.

Momentin nimike on muutettu.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio 1 272 000
2013 tilinpäätös 267 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)

Momentin perustelujen kohtaa 2) muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää palveluvalikoimaneuvoston perustamisesta ja toiminnasta aiheutuvien menojen korvaamiseen sekä enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettavaan palveluvalikoimaneuvostoon.

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 1 294 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sairausvakuutuslain (1224/2004) sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaisten valtion osuuksien maksamiseen

2) maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain (859/1984) mukaisen valtion osuuden maksamiseen

3) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain mukaisten korvausten maksamiseen.

Kansaneläkelaitos saa käyttää Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen enintään 82 400 000 euroa ja saman lain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin enintään 12 100 000 euroa.

Määrärahan mitoitus perustuu harkinnanvaraisen kuntoutuksen yksilökohtaisen kuntoutuksen osalta suoriteperusteeseen.

Selvitysosa:Sairausvakuutus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen. Valtio rahoittaa sairaanhoitovakuutuksen menoista EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset, ulkomailla asuvien sairaanhoidosta kunnille aiheutuvat kustannukset ja osan Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista. Muutoin sairaanhoitovakuutuksen menot rahoitetaan vakuutettujen ja valtion yhtä suurella osuudella.

Työtulovakuutus rahoitetaan työnantajien, palkansaajien, yrittäjien ja valtion osuuksilla. Valtio rahoittaa työtulovakuutuksen menoista vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä vähimmäismääräiset kuntoutusrahat. Lisäksi valtio rahoittaa 0,1 %-osuuden vanhempainpäivärahamenoista sekä osuuden yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollon menoista. Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden.

Kansaneläkelaitoksen harkinnanvarainen kuntoutus jakaantuu yksilökohtaiseen kuntoutukseen, yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sairausvakuutuslain 13 luvun 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta siten, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistapakokeiluhanketta jatketaan. Tarkoitukseen varataan määrärahaa 200 000 euroa vuodelle 2014.

Vuonna 2014 sairaanhoitovakuutuksen rahoittamiseksi sairaanhoitomaksuina kaikilta vakuutetuilta peritään 1,33 % tuloista paitsi eläke- ja etuustulojen osalta kuitenkin 1,50 %. Työtulovakuutuksen rahoittamiseksi palkansaajilta peritään sairausvakuutuksen päivärahamaksua 0,85 %, yrittäjiltä sairausvakuutuksen päivärahamaksua 0,98 % ja työnantajilta sairausvakuutusmaksua 2,15 %.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta siten, että osasairauspäivärahakautta pidennetään ja ammatillisen kuntoutuksen kriteereitä lievennetään työkyvyttömyysuhan suhteen. Uudistukset lisäävät valtion menoja vähimmäismääräisten kuntoutusrahojen ja kuntoutuskustannusten osalta 2 400 000 eurolla sekä osasairauspäivärahakauden pidentämisen osalta noin 100 000 eurolla.

Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sairausvakuutuslain 5 luvun 8 §:n ja 9 §:n muuttamisesta siten, että lääkkeiden vuotuista omavastuuosuutta alennetaan. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 15 800 000 euroa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Esityksessä ehdotetaan, että valtio korvaisi kunnille kotikuntaa vailla olevien henkilöiden terveydenhuoltopalveluista aiheutuvat kustannukset, joista Suomi EU-lainsäädännön nojalla vastaa. Kotikunnattomien henkilöiden kunnallisen terveydenhuollon menojen arvioidaan olevan vuositasolla noin 11 000 000 euroa. Kustannusvastuun siirtyminen valtiolle on valtion kannalta kustannusneutraali ratkaisu, sillä vastaava summa vähennetään kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista.

EU:n potilasdirektiiviä toimeenpanevan rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevan lakiesityksen mukaan toisessa EU- tai ETA-valtiossa tai Sveitsissä annetusta terveydenhuollon palvelusta aiheutuneita kustannuksia korvattaisiin sairausvakuutuslain mukaisesti. Uudistus lisää valtion menoja noin 7 000 000 eurolla.

Viitaten momentin 33.10.51 selvitysosaan määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon ns. yhdistelmälupadirektiivin toimeenpanosta johtuen 3 600 000 euroa, josta 200 000 euroa aiheutuu sairaanhoitokorvausten valtion osuuden kasvusta ja 3 400 000 euroa julkisen terveydenhuollon kustannusten korvaamisesta kunnille, jonka valtio rahoittaa kokonaan.

Erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon tehtävistä muutoksista aiheutuva kustannusten lisäys on vuositasolla enintään 8 400 000 euroa.

Hallituksen esitykset huomioon ottaen sairausvakuutuksen menot ja valtionosuudet vuonna 2014 ovat arviolta seuraavat (milj. euroa)

   
Menot  
Työtulovakuutus  
Sairauspäivärahat 893
Vanhempainpäivärahat 1 206
Mata-päivärahat 7
Kuntoutusrahat 90
Työterveyshuolto 331
Toimintakulut 74
Yrittäjien lisäpäivät 7
Rahaston 8 % osuus 10
Yhteensä 2 618
   
Sairaanhoitovakuutus  
Lääkekorvaukset 1 318
Matkat 318
Sairaanhoitokorvaukset EU-maihin 56
Lääkäripalkkiot 77
Hammaslääkärinpalkkiot 132
Muut sairaanhoitokorvaukset 96
Kuntoutuspalvelut 320
Toimintakulut 138
Rahaston 8 % osuus 8
Yhteensä 2 463
Menot yhteensä 5 081
   
Tulot  
Työtulovakuutuksen tuotot  
Vakuutettujen maksut 731
Työnantajamaksut 1 738
Yrittäjien lisäpäivät 7
Valtion rahoitusosuus 143
Vuoden 2013 yli-/alijäämä 0
Yhteensä 2 619
   
Sairaanhoitovakuutuksen tuotot  
Palkansaajien ja yrittäjien maksut 872
Etuudensaajien maksut 384
Valtion rahoitusosuus 1 152
Vuoden 2013 yli-/alijäämä 21
Yhteensä 2 429
Tulot yhteensä 5 048
   
Valtion osuudet yhteensä 1 295
Työtulovakuutus  
Vanhempainrahat 1
Vähimmäispäivärahat 139
Osuus yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollosta 3
Sairaanhoitovakuutus  
Osuus sairaanhoidosta 1 038
Osuus toimintamenoista 66
Sairaanhoitokorvaukset EU-maihin 48

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ammatillisen kuntoutuksen kriteerien lieventäminen (osatyökykyryhmä) 2 400
Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta, kotikuntaa vailla olevien terveydenhuollon korvaaminen valtion varoista 11 000
Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta (ns. potilasdirektiivin toimeenpano) 1.1.2014 7 000
Lääketaksa-asetuksen muuttaminen 1.1.2014 -15 800
Lääkkeiden lisäkorvausrajan laskeminen 1.1.2014 15 800
Osasairauspäivärahakauden pidentäminen (osatyökykyryhmä) 100
Tarvearvion muutos 27 500
Ulkomaalaislain muuttaminen (ns. yhdistelmälupadirektiivi) 1.1.2014 3 600
Yhteensä 51 600

2014 talousarvio 1 294 600 000
2013 talousarvio 1 243 000 000
2012 tilinpäätös 1 323 951 073

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Momentille myönnetään 1 288 200 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys talousarvioesityksen 1 294 600 000 euroon nähden on 6 400 000 euroa, mistä 6 200 000 euroa aiheutuu tarvearvion muutoksesta ja 200 000 euroa sairausvakuuttamisen ehtojen pitämisestä ennallaan yhdistelmälupadirektiivin toimeenpanon yhteydessä. Talousarvioesitys sisälsi varautumisen ehtojen lieventämiseen.


2014 talousarvio 1 288 200 000
2013 talousarvio 1 243 000 000
2012 tilinpäätös 1 323 951 073

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Vuonna 2011 käynnistyneessä ammattikorkeakouluopiskelijoiden YTHS-kokeilussa YTHS on tuottanut opiskeluterveydenhuollon palveluja Seinäjoen ja Saimaan ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. Kokeilu oli alun perin kolmevuotinen, mutta eduskunnan 22.10.2013 hyväksymällä lainmuutoksella (StVM 13/2013 vp — HE 132/2013 vp) kokeilua pidennettiin yhdellä vuodella 31.7.2015 saakka. Kokeilun jatkaminen oli perusteltua, jotta ehditään huolella selvittää mallin laajentamiseen ja vakinaistamiseen liittyvät rahoitus- ym. kysymykset.

Valiokunta pitää kokeilun vakinaistamista tärkeänä ja korostaa, että vakinaistamispäätös tulee tehdä hyvissä ajoin ennen vakinaisen toiminnan käynnistymistä. YTHS on arvioinut tarvitsevansa kokeilun vakiinnuttamiselle aikaa noin puolitoista vuotta, sillä toiminta tulisi käynnistää noin neljälläkymmenellä uudella AMK-paikkakunnalla.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 1 288 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sairausvakuutuslain (1224/2004) sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaisten valtion osuuksien maksamiseen

2) maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain (859/1984) mukaisen valtion osuuden maksamiseen

3) rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain mukaisten korvausten maksamiseen.

Kansaneläkelaitos saa käyttää Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen enintään 82 400 000 euroa ja saman lain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen kehittämishankkeisiin, sairauksien ehkäisemiseen sekä kuntoutusta, sairauksien ehkäisyä ja sairausvakuutusta koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin enintään 12 100 000 euroa.

Määrärahan mitoitus perustuu harkinnanvaraisen kuntoutuksen yksilökohtaisen kuntoutuksen osalta suoriteperusteeseen.

 

III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)

Momentilta vähennetään 20 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu etuusmenoarvion tarkentumisesta ja vuoden 2013 ylijäämästä.


2014 III lisätalousarvio -20 000 000
2014 talousarvio 1 288 200 000
2013 tilinpäätös 1 208 133 512
2012 tilinpäätös 1 323 951 073

 

Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)

Momentilta vähennetään 20 000 000 euroa.