Talousarvioesitys 2014
03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis-, tilasto-, rekisteri- ja asiantuntijatoiminnasta sekä valtionavusta Työterveyslaitoksen menoihin.
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa toimialansa tutkimus- ja kehittämispolitiikasta. Sen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka on systemaattisesti hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspolitiikan erilaisissa kehittämistoimenpiteissä, kuten lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa, erilaisissa ohjelmissa ja projekteissa sekä muussa ministeriön päätöksenteossa.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta on johtamisen väline ja edellytys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämispolitiikka on strategista päätöksentekoa, lainsäädännön ja budjetin valmistelua ja niiden toimeenpanoa sekä informaatio-ohjausta tukeva investointi. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käytäntöön viemiseen liittyvää toimintaa, kuten asiantuntijapalveluja, tiedonvälitystä ja koulutusta. Lisäksi niillä on lakisääteisiä tai ministeriön kanssa sovittuja erityistehtäviä, esimerkiksi valvontaan, tilastointiin ja erityisiin vaaratilanteisiin varautumiseen liittyviä tehtäviä.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan pohjana on ministeriön Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 -asiakirja sekä hallitusohjelman painotukset. Sen mukaisesti hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnalla, tietotuotannolla sekä tiedonvälityksellä:
- — hyvinvoinnille vahva perusta
- — kaikille mahdollisuus hyvinvointiin
- — elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta.
Hallitusohjelman erityisenä painotuksena on korostettu myös perheiden asemaa sekä sukupuolten tasa-arvoa.
Terveyden edistämisen osa-alueella kiinnitetään huomiota kansantautien vaaratekijöiden vähentämiseen, tapaturmien ehkäisemiseen ja terveyttä tukevien olosuhteiden luomiseen. Erityisesti tavoitteena on tupakoinnin, alkoholin käytön ja ylipainoisuuden hallinta (mom. 33.03.04 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot ja mom. 33.03.50 Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin).
Työelämän hyvinvointi on tärkeä tavoite, johon pyritään työn mielekkyyttä lisäämällä fyysinen ja psyykkinen terveys ja turvallisuus varmistaen. Myös työelämän tasa-arvon varmistaminen ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä kohteita. (mom. 33.03.50 Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin).
Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi ehkäisevä näkökulma on ensisijainen toimintamalli. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin puututaan uusilla malleilla, pitkäaikaistyöttömyys torjutaan ja suurimmassa köyhyysriskissä olevien toimeentulo turvataan (mom. 33.03.04 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot ja mom. 33.03.50 Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin).
Toimiva palvelujärjestelmä ja osaava ja riittävä työvoima luovat pohjan laadukkaille palveluille. Erityisenä haasteena on peruspalveluiden ja ikääntyvän väestön palvelujen turvaaminen. Apuna tulee olla uuden teknologian laajamittainen hyväksikäyttö ja kehittäminen (mom. 33.03.04 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot).
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuustoimenpiteitä kohdistetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen.
Laitokset varautuvat omalta osaltaan osallistumaan yhteiskunnan turvallisuusstrategian 2011 toimeenpanoon.
04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 68 319 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen
3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpärekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle, näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten maksamiseen
4) Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen
5) koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten maksamiseen
6) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen
7) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin
8) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin.
Selvitysosa:Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Laitos toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä.
Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ottaa vuoden 2014 toimintansa perustaksi sosiaali- ja terveysministeriön strategian "Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020" sekä THL:n oman strategian "Terveydestä hyvinvointia - 2020 - hyvinvoinnista terveyttä". Sosiaalisen kestävyyden teemat liittyvät hyvinvoinnin turvaamisen taloudelliseen perustaan, hyvinvoinnin oikeudenmukaiseen jakautumiseen ja varautumiseen globaalien ilmiöiden tuottamiin muutoksiin. THL:n toiminnassa kestävyysteemat ovat mukana väestön terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn, palvelujärjestelmän tehokkuuden ja rahoituspohjan varmistamisen kysymyksissä. THL:n oman strategian päälinjaukset tähtäävät laitoksen toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseen juuri näissä kysymyksissä. Linjauksissa määritellään tavoitteiksi, että väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi kohentuvat, terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat, valmius torjua globaaleja ja kansallisia terveys- ja hyvinvointiuhkia on korkealla tasolla ja sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmä vastaa tehokkaasti väestön ja yhteiskunnan tarpeisiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toiminnassa 2010-luvulla korostuu myös asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen toiminta tietovarantojen kehittämiseksi ja niiden käytön helpottamiseksi. Julkisin varoin kerättyjen tietovarantojen käytettävyyden parantaminen on määritelty vuonna 2011 annetussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä kaikilla aloilla keskeiseksi tavoitteeksi. THL on sosiaali- ja terveysalan tietovarantojen keskeinen tuottaja, jalostaja ja käytön edistäjä. THL:n strategiassa tietovarantoihin liittyy kaksi kuudesta päälinjauksesta. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveysalan tietovarantoja käytetään laajasti terveyden ja hyvinvoinnin sekä palvelujärjestelmän toimivuuden edistämiseen. Lisäksi toimitaan niin, että hyvinvointi- ja terveyskysymykset vaikuttavat vahvasti päätöksentekoon eri tasoilla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kohdentaa voimavarojaan uudelleen strategiansa mukaisesti. Laitos huolehtii siitä, että sen toiminnassa otetaan huomioon kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittämistavoitteet, jotka liittyvät myös sektoritutkimusjärjestelmän uudistamiseen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Laitoksen tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. Laitoksen tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus. Laitoksen organisaatio toimii kokonaisuutena ja organisaatiorakenne tukee laitoksen strategian linjauksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoitusrakenne on hallinnassa. Taloudelliset ja henkilöstövoimavarat kohdennetaan strategisten linjausten mukaisesti. Henkilöstösuunnittelu on pitkäjänteistä ja henkilöstömäärä ja -rakenne vastaavat strategisia linjauksia. Laitos toimii taloudellisesti ja tuottavasti.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on riittävä osaaminen toteuttaa tavoitteet. Laitoksen henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtaminen on osaavaa ja kannustavaa ja henkilöstön kokema työhyvinvointi kasvaa ja työnantajakuva paranee.
Määrärahasta on varattu 400 000 euroa Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen.
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten ja muiden yhteishankkeiden maksuosuudet, maksullisen palvelutoiminnan ja erillisiin sopimuksiin perustuvien tilaustutkimusten tulot, muut maksullisen toiminnan myyntitulot kuten rojaltit ja vastaavat sekä tekijänoikeustulot ja saadut lahjoitusvarat ja sponsoritulot.
Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2012 toteutuma |
2013 varsinainen talousarvio |
2014 esitys |
|
| Bruttomenot | 105 753 | 104 198 | 103 319 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | 35 751 | 34 000 | 35 000 |
| Nettomenot | 70 002 | 70 198 | 68 319 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 6 567 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 6 361 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2012 toteutuma |
2013 varsinainen talousarvio |
2014 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot,suoritteiden myyntituotot | 6 232 | 7 250 | 7 250 |
| — tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot | 93 | 250 | 250 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 6 535 | 7 105 | 7 105 |
|---|---|---|---|
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -303 | 145 | 145 |
| Kustannusvastaavuus, % | 95 | 102 | 102 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2012 toteutuma |
2013 varsinainen talousarvio |
2014 esitys |
|
| Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
|---|---|---|---|
| — muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 20 518 | 17 000 | 17 000 |
| — EU:lta saatava rahoitus | 4 177 | 4 500 | 4 500 |
| — muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 1 715 | 1 700 | 1 700 |
| — yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot | 5 187 | 2 550 | 3 550 |
| Tuotot yhteensä | 31 597 | 25 750 | 26 750 |
| Hankkeiden kokonaiskustannukset | 35 736 | 30 294 | 31 294 |
| Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -4 139 | -4 544 | -4 544 |
| Omarahoitusosuus, % | 12 | 15 | 15 |
THL:n toiminnan kokonaiskustannukset ja htv:t tulosalueittain1)
| 2012 tilinpäätös 1 000 € |
htv | 2013 arvio 1 000 € |
htv | 2014 tavoite 1 000 € |
htv | |
| Hyvinvointi- ja terveyspolitiikat -toimiala | 10 927 | 127 | 10 927 | 127 | 10 173 | 127 |
| Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala | 28 954 | 290 | 28 954 | 290 | 27 232 | 290 |
| Terveyden suojelun toimiala | 25 741 | 332 | 25 741 | 332 | 23 622 | 332 |
| Sosiaali- ja terveyspalvelut -toimiala | 28 749 | 292 | 28 749 | 292 | 27 015 | 292 |
| Tieto-osasto | 12 274 | 106 | 12 274 | 106 | 11 645 | 106 |
| Kansanväliset asiat | 3 763 | 22 | 3 763 | 22 | 3 632 | 22 |
| Yhteensä | 110 408 | 1 169 | 110 408 | 1 169 | 103 319 | 1 169 |
1) Yhteiset palvelut ja muut tukitoiminnot on jaettu toimialoille htv-suhteessa. Menot sisältävät myös rokoteohjelman mukaiset rokotehankinnat ja oikeuslääkintätoimen momentin käytön. Nämä menot eivät vähennä THL:n toimintamenomomenttia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Biopankkilain toimeenpanoon liittyvä siirto momentille 33.02.05 (-1 htv) | -70 |
| Hallituksen menosäästöpäätös | -500 |
| Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) (uudelleenkohdennus momentille 33.01.21) | 110 |
| Palkkausten tarkistus | 206 |
| Tuottavuustoimet | -1 165 |
| Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) | -150 |
| Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen | -147 |
| Tasomuutos | -163 |
| Yhteensä | -1 879 |
| 2014 talousarvio | 68 319 000 |
| 2013 I lisätalousarvio | — |
| 2013 talousarvio | 70 198 000 |
| 2012 tilinpäätös | 69 796 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 67 953 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Muutos talousarvioesityksen 68 319 000 euroon nähden on 366 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 548 000 euroa siirtona momentille 23.01.22 valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaan ja lisäyksenä 182 000 euroa palkkausten tarkistuksista johtuen.
| 2014 talousarvio | 67 953 000 |
| 2013 IV lisätalousarvio | -147 000 |
| 2013 I lisätalousarvio | — |
| 2013 talousarvio | 70 198 000 |
| 2012 tilinpäätös | 69 796 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 67 953 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen
3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpärekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle, näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten maksamiseen
4) Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen
5) koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten maksamiseen
6) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen
7) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin
8) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin.
III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 150 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 33.01.21 ja aiheutuu valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (KIEKU) käyttöönotosta.
| 2014 III lisätalousarvio | 150 000 |
| 2014 talousarvio | 67 953 000 |
| 2013 tilinpäätös | 70 051 000 |
| 2012 tilinpäätös | 69 796 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 150 000 euroa.
50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 36 842 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen
2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.
Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 % kustannuksista kuitenkin siten, että valtion kiinteistölaitokselle maksettavan toimitilan vuokraa ja arvonlisäveroa vastaava osuus myönnetään edellä mainitun lain 3 §:n 2 momentin nojalla lisättynä valtionapuna.
Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palkkausmenoihin 21 284 000 euroa ja muihin menoihin 15 208 000 euroa ja työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin menoihin 350 000 euroa.
Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää.
Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Työterveyslaitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Tavoitteet toteuttavat sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa.
Hyvinvoinnille vahva perusta -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja:
- — työurien pidentämiseen, työelämän vetovoimaan, työssä jaksamiseen ja tuottavuuteen
- — työn, työolojen ja työelämän laadun kehittämiseen
- — työhyvinvoinnin arviointiin, kehittämiseen ja johtamiseen työpaikoilla, myös pientyöpaikkojen tarpeet huomioon ottaen
- — johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen valtakunnallisille ja alueellisille verkostoille
- — työterveyshuollon, kuntoutuksen ja työpaikkojen yhteistyöhön työhyvinvoinnin parantamisessa ja sairauspoissaolojen hallinnassa.
Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja:
- — työterveyshuollon palvelujen sisällön, laadun, saatavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen ja yhteentoimivuuden parantamiseen osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta
- — nuorten, osatyökykyisten ja työttömien työllistymisedellytysten parantamiseen
- — työterveyshuollon henkilöstön osaamisen kehittämiseen
- — sosiaali- ja terveysalan johtamiseen ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen.
Elinympäristö tukemaan hyvinvointia -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja:
- — toimivan ja hyvinvointia edistävän sisäilmaympäristön varmistamiseen toimitilojen korjaus- ja uudisrakentamisessa
- — työtapaturmien ja työstä johtuvan sairastumisen vähentämiseen
- — nanoteknologian turvallisen käytön varmistamiseen erilaisissa työympäristöissä ja sen turvallisuuden edistämiseen teollisissa prosesseissa
- — ympäristöyliherkkyyksien hallintaan
- — kemiallisten riskien hallintaan kriisitilanteissa (C-laboratoriovalmiuden ylläpito).
Työterveyslaitos kehittää osaamistaan vuonna 2012 valmistuneen henkilöstörakennesuunnitelman mukaisesti ottaen huomioon toiminnan rahoitusmahdollisuudet. Työterveyslaitos toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän (SOTERKO) kanssa yhteistyössä ja tehostaa kumppanuus- ja asiakasyhteistyötään osaamisen laadun ja hyödyntämisen parantamiseksi.
Työterveyslaitoksen määrälliset suoritteet
| 2012 toteutuma |
2013 tavoite |
2014 tavoite |
|
| Tieteelliset julkaisut | 475 | 450 | 450 |
| Yleistajuiset julkaisut | 379 | 450 | 450 |
| Verkkosivuilla kävijöiden lkm/kk | 121 000 | 130 000 | 140 000 |
| Asiantuntijapalvelutyöpäivät | 53 400 | 50 000 | 56 000 |
| Työympäristön mittaukset ja analyysit | 58 700 | 48 000 | 56 000 |
| Ammattitauti- ja työkyvyn arviointitutkimukset | 1 864 | 1 700 | 1 800 |
| Koulutettavapäivät | 22 700 | 18 000 | 24 000 |
Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan 66 860 000 euroa, myönnetään valtionapua 36 842 000 euroa. Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan vuonna 2014 seuraavaksi:
Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain vuosina 2012—2014
| Menot (1 000 euroa) | Oma rahoitus (1 000 euroa) |
Valtionapu (1 000 euroa) | |||||||
| Osaamiskeskus | 2012 tot. |
2013 arvio |
2014 arvio |
2012 tot. |
2013 arvio |
2014 arvio |
2012 tot. |
2013 arvio |
2014 arvio |
| Tiedolla vaikuttaminen | 9 540 | 9 664 | 9 645 | 1 925 | 1 845 | 1 845 | 7 615 | 7 819 | 7 800 |
| Ratkaisujen kehittäminen | 22 812 | 23 109 | 22 103 | 8 866 | 9 000 | 8 801 | 13 946 | 14 109 | 13 302 |
| Asiakasratkaisut | 20 512 | 20 778 | 20 736 | 18 749 | 18 500 | 18 500 | 1 763 | 2 278 | 2 236 |
| Osaamiskeskukset | 14 220 | 14 405 | 14 376 | 447 | 872 | 872 | 13 773 | 13 533 | 13 504 |
| Yhteensä | 67 083 | 67 956 | 66 860 | 29 987 | 30 217 | 30 018 | 37 097 | 37 739 | 36 842 |
| Rahoitusosuus % | 45 | 44 | 45 | 55 | 56 | 55 | |||
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hallituksen menosäästöpäätös | -500 |
| Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) (uudelleenkohdennus momentille 33.01.21) | 60 |
| Palkkausten tarkistusten vaikutus valtionapuun | 250 |
| Tuottavuustoimet | -832 |
| Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) | -100 |
| Yhteensä | -1 122 |
| 2014 talousarvio | 36 842 000 |
| 2013 talousarvio | 37 964 000 |
| 2012 tilinpäätös | 37 369 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)
Momentille myönnetään 36 543 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Vähennys 299 000 euroa talousarvioesityksen 36 842 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentille 23.01.22 valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaan.
| 2014 talousarvio | 36 543 000 |
| 2013 talousarvio | 37 964 000 |
| 2012 tilinpäätös | 37 369 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 36 543 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen
2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.
Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 7 730 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) terveydenhuollon kansallisen sähköisen arkiston tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyyn ja perustamiseen liittyviin menoihin ja sähköisen arkistopalvelun valtakunnallisen toimijan toiminnasta aiheutuviin menoihin
5) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
6) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
7) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
8) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteentoimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.
Määrärahan arvioitu jakautuminen eri hankkeisiin
| Käynnissä olevien hankkeiden jatkaminen ja tehostaminen |
| Terveys 2015 -kansanterveysohjelma |
| Työterveystoiminta |
| Toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut |
| Työhyvinvointifoorumi, työhyvinvoinnin verkostoyhteistyö |
| Ympäristöterveydenhuollon kohdetietojärjestelmä |
| Harvinaissairauksien kansallinen ohjelma |
| Kansallisen syöpäkeskuksen verkosto |
| Joint Action hankkeiden kansallinen rahoitus |
| Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma |
| Vammaislakien yhdistämisen suunnittelu ja valmistelu hanke |
| Hoitoon pääsy ja valinnanvapauden laajentumisen vaikutukset |
| Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon kehittäminen |
| Työpankkikokeiluhankkeen laajentaminen nuoriso- ja oppisopimuskoulutukseen |
| Uusien hankkeiden käynnistäminen |
|---|
| Johtamisen kehittämisverkosto |
| Viranomaisten yhteiset kenttäjohtamisjärjestelmät (KEJO, Erica) |
| Inhimillinen pääoma osatyökykyisten työurien pidentämisen tukena |
| Kansallinen ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelma |
| Monialainen kuntoutusselvitys 2013—2015, sisältää kokonaisselvityksen vammaisten apuvälinepalveluista |
| Lääkepolitiikka 2020 seuranta; lääkehuolto tulevaisuuden palvelurakenteissa |
| Tupakoinnin terveystaloudelliset vaikutukset -hanke |
| Osatyökykyisten toimintakonseptin juurruttaminen |
| Mielekäs-hanke sote-alan vetovoimaisuuden edistämiseksi |
| Tasa-arvo -hankkeet |
| EU:n puite- ja aihealueittaiset ohjelmat |
| EU:n tasa-arvo-ohjelman kansallinen rahoitusosuus |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon kehittäminen | 100 |
| Eduskunnan kertaluonteisen lisäyksen vähennys VeTo-projektiin ja päihdeäiteihin liittyen | -1 550 |
| Osatyökyky-toimenpideohjelman toimeenpano | 400 |
| Säästöpäätös | -1 000 |
| Työpankkikokeiluhankkeen laajentaminen nuoriso- ja oppisopimuskoulutukseen | 500 |
| Työpankkikokeilu ja muut työllistämistoimet (HO) | 200 |
| Tasomuutos | -246 |
| Yhteensä | -1 596 |
| 2014 talousarvio | 7 730 000 |
| 2013 talousarvio | 9 326 000 |
| 2012 tilinpäätös | 10 480 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)
Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen.
Momentin yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaus- ja muut menot on korvamerkitty KEJO-hankkeelle vuoden 2017 loppuun saakka. Kehyspäätöksessä 27.3.2013 on myönnetty momentilta yhteensä 800 000 euroa vuosille 2014—2016 (400 000 euroa vuodelle 2014, 300 000 euroa vuodelle 2015 ja 100 000 euroa vuodelle 2016) Osatyökykyiset työssä -hankkeelle. Hankkeelle palkataan hankesuunnitelman mukaisesti määräaikainen projektipäällikkö ajalle 1.1.2014—31.12.2015, jonka palkkaus ja muut menot tulisi kattaa momentille myönnetystä määrärahasta.
| 2014 talousarvio | 7 730 000 |
| 2013 talousarvio | 9 326 000 |
| 2012 tilinpäätös | 10 480 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)
Eduskunta on neljänä perättäisenä vuotena lisännyt talousarvioon erillisen määrärahan, jotta päihteitä käyttävien raskaana olevien äitien ja heidän perheidensä hoito on voitu varmistaa. Lisätessään kuluvan vuoden talousarvioon 1,5 milj. euron määrärahan valtiovarainvaliokunta painotti, että rahoitus on saatava vakaalle pohjalle ja että rahoitustarve on otettava huomioon jo vuoden 2014 talousarviota valmisteltaessa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan toiminnan rahoitus ei kuitenkaan ole vielä ensi vuonnakaan vakaalla pohjalla.
Eduskunnan myöntämää määrärahaa on käytetty varmistamaan Ensi- ja turvakotien liiton kehittämän Pidä kiinni -hoitojärjestelmän toimivuus, sillä RAY:n avustus on viime vuosina vähentynyt. Saadun selvityksen mukaan avustuksen on tarkoitus päättyä vuoden 2014 jälkeen, jolloin järjestelmä siirtyisi kokonaan julkisen rahoituksen piiriin. RAY:n avustuksen pienentyessä valtionosuuksiin on vuodesta 2011 lukien tehty 3 milj. euron lisäys päihdeongelmaisten äitien ja heidän lastensa palvelujen varmistamiseen, mutta käytännössä määrärahan lisäys ei ole ohjautunut päihdehoitoon kaikissa kunnissa.
Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa päihdeäitien hoito on tarkoitus keskittää erityisvastuualueille. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia valmistellaan parhaillaan, joten palvelurakennetta koskevat ratkaisut ovat vielä auki.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että päihdeäitien hoito voidaan varmistaa myös ensi vuonna, ja lisää momentille 1 500 000 euroa.
Valiokunta edellyttää, että päihdeäitien palveluiden rahoitus saatetaan kestävälle pohjalle ja että hallitus ottaa rahoitustarpeen huomioon vuoden 2015 talousarvioesityksestä lähtien.
Euroopan neuvosto hyväksyi toukokuussa 2011 yleissopimuksen (CETS No. 210), jonka tarkoituksena on naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja poistaminen. Tämä ns. Istanbulin sopimus on Euroopassa ensimmäinen oikeudellisesti sitova sopimus naisten suojelemiseksi väkivallalta, ja se sisältää määräyksiä mm. väkivallan ehkäisystä sekä väkivallan uhrien suojelusta ja heille tarjottavista tukipalveluista.
Sopimus velvoittaa mm. maksuttoman auttavan puhelinpalvelun järjestämiseen sekä helposti saavutettavien turvakotipaikkojen perustamiseen. Sopimus ei anna tarkkaa velvoitetta turvakotipaikkojen määrästä, mutta kriteerinä on kuitenkin riittävyys. Sopimuksessa viitataan Euroopan neuvoston suosituksen mukaiseen mitoitukseen, jossa suositellaan yhtä turvakotipaikkaa 10 000 asukasta kohden. Tämän mukaan Suomessa tulisi olla n. 530 perhepaikkaa, mutta tällä hetkellä niitä on vain noin 120.
Istanbulin sopimus ei ole tullut vielä kansainvälisesti voimaan, mutta sen arvioidaan tapahtuvan lähiaikoina sen jälkeen kun 10 allekirjoittajaa, joista vähintään kahdeksan on Euroopan neuvoston jäsenvaltioita, on ratifioinut tai hyväksynyt sopimuksen.
Sopimuksen ratifiointi edellyttää sitoutumista sopimusmääräysten mukaiseen tavoitetasoon, mikä merkitsee Suomessa mm. turvakotipaikkojen lisäämistä ja ympärivuorokautisen auttavan puhelimen perustamista. Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että sopimuksen toimeenpano edellyttää noin 40 milj. euron lisäpanostuksia. Sopimuksen toimeenpanoon liittyvät monet yksityiskohdat ovat vielä selvittämättä, mutta sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt yhteistyössä aluehallinnon ja kuntatoimijoiden kanssa hankkeen turvakotien valtakunnallisen verkostosuunnitelman valmistelua varten; tämän hankkeen määräaika on helmikuu 2015. Ns. rakennepaketin (29.11.2013) linjauksen mukaisesti turvakodit siirtyvät valtion vastuulle.
Valiokunta kiirehtii Istanbulin sopimuksen ratifiointia ja pitää sopimuksen mukaisten palveluiden valtakunnallistamista ja erityisesti turvakotipaikkojen lisäämistä välttämättömänä. Naisiin kohdistuva väkivalta on merkittävä ongelma Suomessa, ja Suomi on saanut useita huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeuksien valvontaelimiltä naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä.
Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanon valmisteluun liittyviin tehtäviin, kuten auttavan puhelimen kehittämiseen. Lisäksi valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Valiokunnan lausumaehdotus 4
Eduskunta edellyttää, että Istanbulin sopimuksen toimeenpanon edellyttämät voimavarat otetaan huomioon vuosia 2015—2018 koskevassa kehyspäätöksessä.
Valiokunta painottaa näyttöön perustuvan hoitotyön merkitystä, sillä hoitotyön menetelmien ja hoitokäytäntöjen kehittäminen ja yhtenäistäminen parantavat hoidon laatua. Hoitotyötä kehittämällä tehottomat ja vanhentuneet käytännöt voidaan korvata tuloksellisilla ja kustannustehokkailla toimintatavoilla. Valiokunta korostaa, että potilaan hoidon onnistuminen edellyttää koko hoitoketjun toimivuutta sekä sitä, että hoito perustuu parhaaseen mahdolliseen näyttöön.
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa Hoitotyön tutkimussäätiölle näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen.
Valiokunta viittaa pääluokan 29 pääluokan perusteluissa todettuun ja korostaa kolmannen sektorin roolia nuorisotakuun toteuttamisessa. Uusien matalan kynnyksen toiminta- ja koulutusmallien tarkoituksena on tavoittaa erityisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia nuoria, jotka ovat jääneet koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Keskeistä on nuoren oppimisvaikeuksien tunnistaminen, kokonaisvaltaisen tuen tarjoaminen sekä sopivan väylän löytäminen ammattiin ja työelämään. Tällaisia matalan kynnyksen palveluita sisältyy mm. Sininauhaliiton jäsenjärjestön Valo-projektiin sekä Vamos ry:n ja PosiVireen toimintaan.
Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa matalan kynnyksen toimintamallien juurruttamiseen ja levittämiseen.
Momentille lisätään yhteensä 2 400 000 euroa, josta osoitetaan
- — 1 500 000 euroa päihdeäitien palveluiden turvaamiseen
- — 300 000 euroa Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanon valmisteluun liittyviin toimiin
- — 200 000 euroa Hoitotyön tutkimussäätiölle näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen sekä
- — 400 000 euroa matalan kynnyksen toiminta- ja koulutusmallien levittämiseen; lisäyksestä osoitetaan vähintään 100 000 euroa Sininauhaliiton jäsenjärjestön Valo-projektille.
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 10 130 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) terveydenhuollon kansallisen sähköisen arkiston tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyyn ja perustamiseen liittyviin menoihin ja sähköisen arkistopalvelun valtakunnallisen toimijan toiminnasta aiheutuviin menoihin
5) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
6) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
7) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
8) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
7) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Terveydenhuollon kansallisen sähköisen arkiston (KanTa) tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyyn ja perustamiseen liittyviin menoihin ja sähköisen arkistopalvelun valtakunnallisen toimijan toiminnasta aiheutuviin menoihin on avattu oma momentti 33.01.25, minkä vuoksi kohta 4) voidaan poistaa.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2014 I lisätalousarvio | — |
| 2014 talousarvio | 10 130 000 |
| 2013 tilinpäätös | 9 326 000 |
| 2012 tilinpäätös | 10 480 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen
2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein
3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen
4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen
5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen
6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen
7) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin.
Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.