Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         60. Energiapolitiikka
              40. Energiatuki
              43. Kioton mekanismit
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

60. EnergiapolitiikkaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Selvitysosa:Osana elinkeinopolitiikkaa energiapolitiikka nivoutuu myös ilmasto-, talous-, kuluttaja- ja ympäristöpolitiikkaan. Kansallisessa toimintaympäristössä energiapolitiikalle asettavat reunaehtoja finanssipolitiikan tavoitteet, työllisyystavoitteet sekä ilmasto- ja ympäristövaatimukset. Kansainvälisessä toimintaympäristössä korostuvat energian saannin varmuus, polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen eriytyminen, energia- ja ilmastopoliittiset tavoitelinjaukset ja niistä aiheutuvat toimenpiteet Euroopan unionissa sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Euroopan unioni on yksipuolisesti sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujaan 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi EU on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuudelle on asetettu EU:n yhteinen tavoite tehostaa 20 prosentilla energian käyttöä vuoteen 2020 mennessä verrattuna kehitykseen, joka toteutuisi ilman uusia toimenpiteitä. Energiatehokkuuden parantaminen on otettu yhdeksi yleiseksi Eurooppa 2020 -tavoitteeksi. Eurooppalainen keskustelu vuoden 2020 jälkeisistä tavoitteista on alkanut.

Osana EU:n yhteisiä tavoitteita Suomen on vähennettävä päästökaupan ulkopuolella olevien toimintojen (muun muassa maaliikenteen, maatalouden ja talokohtaisen lämmityksen) päästöjä 16 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja lisättävä vastaavana ajanjaksona uusiutuvan energian käyttöä 28,5 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta laskettuna. Päästökaupan piiriin tulevien toimintojen päästöjen tulisi vähentyä EU:ssa keskimäärin 21 %. Lisäksi liikenteessä biopolttoaineen osuuden tulee olla vähintään 10 % vuonna 2020. Tavoitteet merkitsevät muun muassa sitä, että energiankäytön kasvu täytyy taittaa laskuun jo tällä vuosikymmenellä. Keväällä 2013 valmistuneen energia- ja ilmastostrategian päivityksen mukaan Suomi on pääsemässä vuodelle 2020 asetettuihin tavoitteisiin.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti energiapolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat konsernistrategian tavoitelinjauksista sekä muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2014:

  2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
toteutuma
2012
arvio
2013
arvio
2014
arvio
             
— Energiaomavaraisuus (%) 46 52 46 50 50 50
— Sähkömarkkinoiden toimivuus paranee (Sähkö-MPI:n arvo kasvaa, EU:n indeksi kuluttajatyytyväisyydelle) - 75 74 75 76 76
— Uusiutuvan energian käytön osuus loppukulutuksesta (%) 30,3 32 33 33 34 34
— Energian loppukulutus/bruttokansantulo pienenee (TJ/BKT, milj. euroa) 6,01 6,39 5,8 5,7 laskeva laskeva

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Energiapolitiikan lähtökohdissa ei ole mainittavia muutoksia vuodelle 2014. Energiamarkkinavirasto saa uusia täytäntöönpanotehtäviä, jotka liittyvät energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämiseen. Samalla viraston nimi muuttuu Energiavirastoksi.

Osana rikkidirektiivin haittavaikutusten sopeuttamistoimia talousarvioon varataan 90 miljoonan euron investointivaltuutus nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalien rakentamiseen ja momentin 32.60.40 mukaista energiatukea käytetään mm. liikenteen biopolttoaineiden kehittämisohjelmaan ja merituulivoiman demonstraatiohankkeeseen.

Uusiutuvan energian investointeihin myönnettävä tuki ja momentin 32.60.44 mukainen uusiutuvan energian tuotantotuki ovat keskeisiä elementtejä Euroopan unionin lainsäädännössä Suomelle asetetun uusiutuvan energian tavoitteen, joka on 38 % loppukulutuksesta vuonna 2020, saavuttamisessa.

Energiansäästön ohella uusiutuvien energialähteiden käyttö lisää huoltovarmuutta ja edistää Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista sekä työllisyys- ja aluepoliittisia tavoitteita. Yksi tukien keskeisistä tavoitteista on myös uuden teknologian käyttöönoton ja kaupallistamisen edistäminen. Alan teknologian viennistä on jo tullutkin tärkeä osa suomalaista vientiä.

Uusiutuvan energian lakisääteinen tuotantotuki kasvaa vuosittain ja on vuonna 2014 noin 154 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2013 verrattuna on noin 29 miljoonaa euroa. Tähän vaikuttavat keskeisesti vuosituotannon kasvu sekä sähkön markkinahinta ja päästöoikeuden hinta.

Saadun selvityksen mukaan Suomi tuo yli 2/3 käyttämästään energiasta ulkomailta. Valiokunta on huolissaan sekä kotimaisen bioenergian asemasta ja kilpailukyvystä suhteessa tuontienergiaan että kivihiilen käytön lisääntymisestä. Suurimpana syynä tähän on liuskekaasun tuotannon huomattavan kasvun ja yleisen taloudellisen taantuman vaikutus polttoaineiden maailmanmarkkinahintoihin. Myös matala päästöoikeuden hinta suosii kivihiilen polttamista. Vaikka käytettävissä olevat kansalliset keinot tilanteen korjaamiseksi vaikuttavat vähäisiltä, kannustaa valiokunta kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin, joilla tuontienergiaa voidaan korvata kotimaisella bioenergialla.

01. Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 864 000 euroa.

Selvitysosa:Energiaviraston tehtävänä on valvoa ja edistää sähkö- ja maakaasumarkkinoiden toimintaa sekä tukea ilmastotavoitteiden saavuttamista. Energiavirasto vastaa myös uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuen myöntämiseen, hallinnointiin ja valvontaan liittyvistä tehtävistä.

Virasto saa 1.1.2014 alkaen uusia viranomaistehtäviä, jotka liittyvät mm. energiatehokkuussopimusten toimeenpanoon ja energiakatselmustoiminnan ohjaukseen. Samassa yhteydessä Energiamarkkinaviraston nimi muutetaan Energiavirastoksi. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Energiamarkkinavirastosta annetun lain muuttamisesta.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Energiavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014:

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
— Kokonaistuottavuusindeksi 92 92 92
Tuotokset ja laadunhallinta      
Sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan sekä päästökaupan valvonta on toimivaa (asiakaskysely asteikolla 1—5)      
— Sähköverkkotoiminnan valvonnan toimivuus 3,7 > 3,6 > 3,6
— Maakaasuverkkotoiminnan valvonnan toimivuus 3,9 > 3,6 > 3,6
— Päästökaupan valvonnan toimivuus 3,7 > 3,6 > 3,6
— Tuotantotukijärjestelmän toimivuus 3,4 > 3,5 > 3,5

Resurssien arvioitu jakautuminen tulosalueittain

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
  1 000 € % 1 000 € % 1 000 € %
             
Määrärahat            
Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen - - - - 3 457 39
Sähkömarkkinavalvonta 753 34 3 446 67 3 697 42
Maakaasumarkkinavalvonta 12 1 345 7 200 2
Tuotantotuki sekä biopoltto-aineiden ja -nesteiden kestävyys 928 41 949 18 950 11
Päästökauppa 542 24 435 8 560 6
Yhteensä 2 235 100 5 175 100 8 864 100
             
Maksullinen toiminta (Tulot)            
Sähkömarkkinavalvonta 2 326 58 103 7 400 24
Maakaasumarkkinavalvonta 390 10 11 1 - -
Tuotantotuki sekä biopoltto-aineiden ja -nesteiden kestävyys 126 3 235 17 130 8
Päästökauppa 1 139 28 1 040 75 1 144 68
Muut 44 1 - - - -
Yhteensä 4 025 100 1 389 100 1 674 100

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 55,8 56,0 67
Sairauspoissaolojen muutos (+/- työpäivää/htv) 7,1 -2 -1
Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1—5) 3,44 - 3,4
Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1—5) 3,44 - 3,4
Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (1—5) 3,38 - 3,4
Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1—5) 3,58 - 3,6
Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1—5) 3,50 - 3,5
Työn innostavuus ja työssä koettu ilo (1—5) 3,60 - 3,6

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 6 260 6 564 10 538
Bruttotulot 4 025 1 389 1 674
Nettomenot 2 235 5 175 8 864
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 434    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 524    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentilta 32.01.01 (3 htv) 210
Siirto momentilta 32.60.(20) 3 250
Uuden sähkömarkkinalain edellyttämät lisäresurssit (siirto momentilta 32.01.21) 200
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -16
Palkkausten tarkistukset 8
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -6
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -12
Tasomuutos 55
Yhteensä 3 689

Momentin nimike on muutettu.


2014 talousarvio 8 864 000
2013 talousarvio 5 175 000
2012 tilinpäätös 2 325 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 872 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Lisäys 8 000 euroa talousarvioesityksen 8 864 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2014 talousarvio 8 872 000
2013 IV lisätalousarvio -6 000
2013 talousarvio 5 175 000
2012 tilinpäätös 2 325 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 872 000 euroa.

(20.) Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Energia-alan tiedotustoiminta (siirto momentille 32.01.01) -150
Siirto momentille 32.60.01 -3 250
Yhteensä -3 400

2013 talousarvio 3 400 000
2012 tilinpäätös 3 400 000

28. Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan

2) EU:n rahoittamien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen

3) enintään 130 000 euroa yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään hallitusohjelman mukaisen syksyllä 2013 valmistuvan kansallisen materiaalitehokkuusohjelman toimeenpanoon liittyviin hankkeisiin. Määrärahaa käytetään myös suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä ja luonnonvarojen käytön tehostamista palvelevan materiaalitehokkuuden eri tasojen mittareiden kehittämiseen ja arviointiin, kansallisen resurssitehokkuuden osaamisverkoston kehittämiseen, edistämään ympäristönäkökohtien huomioonottamista suunnittelussa ja Motiva Oy:n toimintaan materiaalitehokkuuden palvelukeskuksena ja menetelmien kehittämiseen toimipaikkojen välisten materiaalivirtojen hyödyntämiseksi sekä yritysten materiaalikatselmuskokeiluhin.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Materiaalien tehokkaampi käyttö lisää energiatehokkuutta ja kilpailukykyä sekä edistää kestäviin tuotanto- ja kulutustapoihin siirtymistä.

2014 talousarvio 500 000
2013 talousarvio 500 000
2012 tilinpäätös 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan

2) EU:n rahoittamien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen

3) enintään 130 000 euroa yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 72 905 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) investointeihin ja selvityksiin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa

2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä selvityksiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin

3) energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien investointien ja selvitysten tekemiseen

4) osallistumiseen eurooppalaiseen yhteistyöhön energia-alan kestävän kehityksen kriteeristön aikaansaamiseksi ja liikenteen uusien polttoaineiden standardisointiin.

Etusija annetaan uuden teknologian demonstrointia ja kaupallistamista edistäville hankkeille. Energiatukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille. Tukea ei myönnetä asunto-osakeyhtiöille, asuinkiinteistöille, valtionosuutta saaville perustamishankkeille eikä maatiloille tai niiden yhteyteen toteutettaville hankkeille. Tukea ei myönnetä myöskään Suomessa toteutettaviin ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan (SopS 12—13/2005) 6 artiklassa tarkoitettuihin hankkeisiin (yhteistoteutushankkeet). Jos investointihanke kuuluu päästökauppalain (311/2011) soveltamisalan piiriin, hanketta voidaan tukea vain rajoitetusti.

Tuen enimmäismäärää harkittaessa ei oteta huomioon kunnan tai muun yhteisön rakentamissa ja omistamissa energiahankkeissa kyseisten tahojen oman rahoituksen osuutta, jos se ei sisällä sellaista taloudellista etuutta, joka olisi katsottava EU:n lainsäädännössä tarkoitetuksi valtiontueksi. Sama koskee kunnan tai muun yhteisön omistamien kiinteistöjen katselmustoiminnan tukemista. Rahoituksella, jonka ei katsota olevan valtiontukea tai muuta julkista tukea, tarkoitetaan esimerkiksi markkinaehdoin myönnettävää rahoitusta tai muuta omarahoitusta. Energiatuella tuetuissa hankkeissa tuensaajan omarahoitusosuuden tulee olla vähintään 25 % kokonaisrahoituksesta.

Avustukset myönnetään valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. Määrärahaa saa käyttää lisäksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (1313/2007 ja 1063/2012) nojalla aiemmin myönnettyjen tukien maksamiseen. Liikenteen uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyvät selvitykset ovat kulutusmenoja, joihin ei sovelleta avustuksia koskevia ehtoja. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin myöntämissä biopolttoaineiden tuotannon pilot-laitosten avustuksissa ja selvityksissä noudatetaan Tekesin rahoitusehtoja.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2014 saa sitoumuksia tehdä enintään 60 000 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2013 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2014 enintään 87 500 000 eurolla.

Selvitysosa:Energiatuki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaampiin ja ilmaston sekä ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Energiatukea tarvitaan erityisesti uuden teknologian käyttöönoton ja kaupallistumisen edistämiseen, uusiutuvan energian tuotannon, mukaan luettuna kivihiilen korvaaminen hiilipölykattiloissa, lisäämiseen sekä energiatehokkuusinvestointien tukemiseen. Sähköajoneuvojärjestelmät luetaan energiatehokkuusteknologiaksi. Määrärahaa voidaan käyttää EU:n strategisen energiateknologiasuunnitelmaan sisältyvien, Suomessa toteutettavien isojen demonstraatiolaitosten tukemiseen. Myös liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön edistäminen tavoitteiden mukaiselle tasolle Suomessa edellyttää energiatukipanosten kohdentamista uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä polttoaineiden hankinta-, tuotanto- ja käyttöketjujen vaikutusten arviointiin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden standardointi- ja sertifiointityöhön. Tekes - Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksella on työ- ja elinkeinoministeriön rinnalla keskeinen rooli liikenteen biopolttoaineiden kehittämisohjelman toteutuksessa. Tekes vastaa kehitysohjelman puitteissa teknologian pilotointiin liittyvistä hankkeista ja työ- ja elinkeinoministeriö demonstraatiolaitoksille suunnattavista avustuksista. Liikenteen toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoteknologiat ovat saavuttamassa vaiheen, jossa siirrytään ensimmäisten täyden mittakaavan demonstraatiolaitosten rakentamiseen.

Vuonna 2013 liikenteen biopolttoaineiden demonstraatiolaitosten tukemiseen on ollut käytettävissä myöntämisvaltuutta 87,5 milj. euroa edistämään liikenteen 2. sukupolven biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä EU:ssa sovittujen uusiutuvan energian velvoitteiden mukaisesti. EU:lta on haettu tukea usealle biojalostamojen demonstraatiohankkeelle, joista EU-tukea on myönnetty yhdelle. NER300-ohjelman aikataulun viivästymisen vuoksi sekä kahden hakijan vetäydyttyä hankkeistaan, kyseistä valtuutta on jouduttu siirtämään ja valtuus tullaan kohdistamaan alkuperäisen suunnitelman ulkopuolisiin hankkeisiin. Kyseinen valtuus käytettäisiin kuitenkin edelleenkin biojalostamohankkeisiin, joista hakemuksia odotetaan vuoden 2013 aikana. Tavoitteena on, että myös päätökset tehtäisiin vuoden 2013 loppuun mennessä. On perusteltua, että osa kyseisestä valtuudesta käytettäisiin vuoden 2014 puolella, jotta tukihakemusten käsittely voidaan tehdä huolellisesti ja valtuus suunnata mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Myöntämisvaltuuden arvioitu käyttö (euroa)

   
Liikenteen biopolttoaineiden kehittämisohjelma 3 000 000
Merituulivoiman demonstraatio 20 000 000
Muu energiatuki 37 000 000
Yhteensä 60 000 000

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  • — Suomi saavuttaa omalta osaltaan EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet.
  • — Uuden teknologian käyttöönotto lisääntyy energian tuotannossa ja käytössä.
  • — Energiahuollon monipuolisuus säilyy hyvänä.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2014 2015 2016 2017 Yhteensä
vuodesta
2014 lähtien
           
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset 68 905 68 408 23 298 16 985 177 596
Vuoden 2014 sitoumukset 4 000 26 000 20 000 10 000 60 000
Menot yhteensä 72 905 94 408 43 298 26 985 237 596

Vuonna 2014 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 58,9 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Vihreä talous (HO) -1 000
Tasomuutos -47 450
Yhteensä -48 450

2014 talousarvio 72 905 000
2013 I lisätalousarvio -13 000 000
2013 talousarvio 121 355 000
2012 tilinpäätös 49 791 343

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 72 905 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) investointeihin ja selvityksiin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa

2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä selvityksiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin

3) energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien investointien ja selvitysten tekemiseen

4) osallistumiseen eurooppalaiseen yhteistyöhön energia-alan kestävän kehityksen kriteeristön aikaansaamiseksi ja liikenteen uusien polttoaineiden standardisointiin.

Etusija annetaan uuden teknologian demonstrointia ja kaupallistamista edistäville hankkeille. Energiatukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille. Tukea ei myönnetä asunto-osakeyhtiöille, asuinkiinteistöille, valtionosuutta saaville perustamishankkeille eikä maatiloille tai niiden yhteyteen toteutettaville hankkeille. Tukea ei myönnetä myöskään Suomessa toteutettaviin ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan (SopS 12—13/2005) 6 artiklassa tarkoitettuihin hankkeisiin (yhteistoteutushankkeet). Jos investointihanke kuuluu päästökauppalain (311/2011) soveltamisalan piiriin, hanketta voidaan tukea vain rajoitetusti.

Tuen enimmäismäärää harkittaessa ei oteta huomioon kunnan tai muun yhteisön rakentamissa ja omistamissa energiahankkeissa kyseisten tahojen oman rahoituksen osuutta, jos se ei sisällä sellaista taloudellista etuutta, joka olisi katsottava EU:n lainsäädännössä tarkoitetuksi valtiontueksi. Sama koskee kunnan tai muun yhteisön omistamien kiinteistöjen katselmustoiminnan tukemista. Rahoituksella, jonka ei katsota olevan valtiontukea tai muuta julkista tukea, tarkoitetaan esimerkiksi markkinaehdoin myönnettävää rahoitusta tai muuta omarahoitusta. Energiatuella tuetuissa hankkeissa tuensaajan omarahoitusosuuden tulee olla vähintään 25 % kokonaisrahoituksesta.

Avustukset myönnetään valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. Määrärahaa saa käyttää lisäksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (1313/2007 ja 1063/2012) nojalla aiemmin myönnettyjen tukien maksamiseen. Liikenteen uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyvät selvitykset ovat kulutusmenoja, joihin ei sovelleta avustuksia koskevia ehtoja. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin myöntämissä biopolttoaineiden tuotannon pilot-laitosten avustuksissa ja selvityksissä noudatetaan Tekesin rahoitusehtoja.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2014 saa sitoumuksia tehdä enintään 60 000 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2013 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2014 enintään 87 500 000 eurolla.

 

I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)

Momentilta vähennetään 500 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että mikäli vuoden 2013 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2014 enintään 82 500 000 eurolla.

Selvitysosa:Valtuuden vähennys 5 000 000 euroa on osa hallituksen linjaamien menosäästöjen kokonaisuutta.

Myöntämisvaltuuden vähenemisestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menojen vähennystä 500 000 euroa vuonna 2014, 2 000 000 euroa vuonna 2015, 1 250 000 euroa vuonna 2016, 750 000 euroa vuonna 2017 ja 500 000 euroa vuonna 2018.


2014 I lisätalousarvio -500 000
2014 talousarvio 72 905 000
2013 tilinpäätös 29 282 488
2012 tilinpäätös 49 791 343

 

Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)

Momentilta vähennetään 500 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että mikäli vuoden 2013 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2014 enintään 82 500 000 eurolla.

41. LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 42 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalien investointiavustusten maksamiseen.

Valtuus

Vuonna 2014 saa sitoumuksia tehdä enintään 90 000 000 eurolla

Selvitysosa:Vuoden 2015 alussa voimaan tuleva EU:n rikkidirektiivi lisää erityisesti energiaintensiivisen perusteollisuuden viennin vuotuisia kustannuksia. EU:n rikkidirektiivin kansallisella yritysten kustannuksia alentavalla toimenpideohjelmalla kompensoidaan rikkidirektiivin negatiivisia vaikutuksia Suomen kilpailukyvylle ja elinkeinoelämälle. Toimenpideohjelmaan liittyen tuetaan nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalien rakentamista, millä turvataan maakaasun saantia ja jakelua.

Tuet myönnetään valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. Päätökset tehdään ehdollisina, ja tuki voidaan maksaa vasta, kun Euroopan komissio on hyväksynyt tuen yhteismarkkinoille soveltuvaksi.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2014 2015 2016 2017 Yhteensä
vuodesta
2014 lähtien
           
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset 12 000 10 000 5 000 1 000 28 000
Vuoden 2014 sitoumukset 30 000 42 000 18 000 - 90 000
Menot yhteensä 42 000 52 000 23 000 1 000 118 000

Vuonna 2014 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 88,4 milj. euroa.


2014 talousarvio 42 000 000
2013 I lisätalousarvio 5 000 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Valtuus

Mikäli vuoden 2013 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneen osan käyttää vuonna 2014.

Selvitysosa:Päätösosa valtuuskohdan kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan toiseksi kappaleeksi.

Valtuuskohdan muutos mahdollistaa avustusten myöntämispäätökset määrällä, joka vastaa vuonna 2013 käyttämättä jäänyttä myöntämisvaltuutta.


2014 talousarvio 42 000 000
2013 I lisätalousarvio 5 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 42 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalien investointiavustusten maksamiseen.

Valtuus

Vuonna 2014 saa sitoumuksia tehdä enintään 90 000 000 eurolla

Mikäli vuoden 2013 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneen osan käyttää vuonna 2014.

 

III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)

Momentilta vähennetään 42 000 000 euroa.

Selvitysosa:Päätökset investointituesta tehdään ehdollisina syksyllä 2014. Tukea voidaan maksaa osalle hankkeista vasta sen jälkeen, kun Euroopan komissio on hyväksynyt tuen yhteismarkkinoille soveltuvaksi. Tästä johtuen vuodelle 2014 arvioidut maksatukset 42 000 000 euroa siirtyvät seuraaville vuosille.


2014 III lisätalousarvio -42 000 000
2014 talousarvio 42 000 000
2013 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)

Momentilta vähennetään 42 000 000 euroa.

42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2014 sitoumuksia saa tehdä enintään 4 800 000 eurolla.

Myöntämisvaltuutta ja määrärahaa saa käyttää Enontekiön Sähkö Oy:n Kilpisjärven alueen sähkönsyötön varmistamisesta aiheutuviin menoihin sekä määrärahaa Utsjoen Sähköosuuskunnan ja Inergia Oy:n sähköverkkoliiketoimintojen yhdistämisen johdosta perustetulle Tunturiverkko Oy nimiselle yhtiölle Utsjoen alueella tehtävistä sähköverkon korvausinvestoinneista aiheutuviin menoihin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Pohjois-Lapin sähköhuollon varmistamiseksi on tarkoitus tukea Enontekiön kunnan alueella toimivan Enontekiön Sähkö Oy:n toimintaa sekä Tunturiverkko Oy:n Utsjoen alueella tehtäviä korvausinvestointeja. Enontekiöllä tuki kohdistetaan Kilpisjärven alueen sähkönsyöttöyhteyden kunnostamiseen. Utsjoella tuella luodaan edellytykset yhdistää Utsjoen sähköosuuskunta ja Inergia Oy suuremmaksi verkkoyhtiöksi (Tunturiverkko Oy). Tuen avulla alueiden sähkön siirtohinnan korotukset pystytään pitämään kohtuullisina.

Määrärahasta on tarkoitus käyttää 1 350 000 euroa Enontekiön Sähkö Oy:n Kilpisjärven verkostoinvestointeihin ja 150 000 euroa Utsjoen alueella tehtäviin korvausinvestointeihin.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2014 2015 2016 2017 Yhteensä
vuodesta 2014
lähtien
           
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset 150 150 150 150 600
Vuoden 2014 sitoumukset 1 350 1 800 1 650 - 4 800
Menot yhteensä 1 500 1 950 1 800 150 5 400

Vuonna 2014 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 4,7 milj. euroa.

Avustusta Enontekiön Sähkö Oy:lle myönnettäessä huomioidaan EU:n valtiontukisääntelyn ilmoittamismenettelyä ja sitä koskevia poikkeuksia koskeva sääntely. Tunturiverkon osalta kyseessä on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106.2 mukainen komission päätöksen 2005/842/EY edellytykset täyttävä ja notifiointivelvollisuuden ulkopuolelle jäävä EU-valtiontuki.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kilpisjärven alueen sähköverkon uudistus 1 350
Yhteensä 1 350

2014 talousarvio 1 500 000
2013 talousarvio 150 000
2012 tilinpäätös 125 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2014 sitoumuksia saa tehdä enintään 4 800 000 eurolla.

Myöntämisvaltuutta ja määrärahaa saa käyttää Enontekiön Sähkö Oy:n Kilpisjärven alueen sähkönsyötön varmistamisesta aiheutuviin menoihin sekä määrärahaa Utsjoen Sähköosuuskunnan ja Inergia Oy:n sähköverkkoliiketoimintojen yhdistämisen johdosta perustetulle Tunturiverkko Oy nimiselle yhtiölle Utsjoen alueella tehtävistä sähköverkon korvausinvestoinneista aiheutuviin menoihin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

43. Kioton mekanismit (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) päästöyksiköiden hankkimiseen Kioton pöytäkirjan joustomekanismien avulla enintään 10 miljoonaa tonnia sopimuskaudelle 2008—2012 ja sen jälkeiselle kaudelle 2013—2020

2) joustomekanismien hallinnoinnin kustannuksiin

3) päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukemiseen

4) valuuttakurssimuutoksista aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Suomi on sitoutunut osana Euroopan unionia täyttämään Kioton pöytäkirjan mukaiset velvoitteensa. Kasvihuonekaasupäästöjen korkeat vähentämiskustannukset rasittavat kansantaloutta, minkä vuoksi valtio osallistuu päästöjen vähentämiseen käyttämällä Kioton mekanismeja. Näitä ovat yhteistoteutus (JI, Joint Implementation), puhtaan kehityksen mekanismi (CDM, Clean Development Mechanism) ja valtioiden välinen päästökauppa. JI-hankkeet ovat teollisuusmaiden ja CDM-hankkeet teollisuus- ja kehitysmaiden välisiä.

Tarve hyödyntää Kioton mekanismeja ulottuu myös Kioton toiselle velvoitekaudelle vuosille 2013—2020. Päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukeminen, ts. tietotaidon kehittäminen kohdemaissa, sekä mekanismien hallinnon kansainvälinen kehitystyö, edistävät päästömarkkinoiden toimivuutta ja kustannustehokasta päästöyksiköiden hankintaa.

Päästöyksiköiden hankinnassa otetaan huomioon eri joustomekanismien keskinäinen kustannustehokkuus sekä hankintaan liittyvien riskien hallinta. Tämä edellyttää, että määrärahaa voidaan käyttää ja päästöyksiköiden hankintasitoumuksia voidaan tehdä etupainotteisesti, vaikka osa hankittavista päästöyksiköiden kustannuksista realisoituu vasta lähempänä kauden loppua.

Mekanismipolitiikan koordinointivastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Mekanismien käytöstä tehdyn hallinnollisen työnjaon mukaisesti momentilta rahoitetaan ulkoasiainministeriön CDM-projekteista syntyvien päästöyksiköiden hankintaa sekä ympäristöministeriön JI-projekteista ja kansainvälisestä päästökaupasta hankkimia päästöyksiköitä.

Päästöyksiköiden hankinta sisältää vuosittaisia toimia, joista aiheutuvat menot katetaan määrärahasta.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2014 2015 2016 2017— Yhteensä
vuodesta
2014 lähtien
           
Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset 1 000 1 000 1 200 1 000 4 200
Menot yhteensä 1 000 1 000 1 200 1 000 4 200

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -1 000
Yhteensä -1 000

2014 talousarvio 1 000 000
2013 talousarvio 2 000 000
2012 tilinpäätös 390 530

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) päästöyksiköiden hankkimiseen Kioton pöytäkirjan joustomekanismien avulla enintään 10 miljoonaa tonnia sopimuskaudelle 2008—2012 ja sen jälkeiselle kaudelle 2013—2020

2) joustomekanismien hallinnoinnin kustannuksiin

3) päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukemiseen

4) valuuttakurssimuutoksista aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisämenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2014 III lisätalousarvio
2014 talousarvio 1 000 000
2013 tilinpäätös 1 551 193
2012 tilinpäätös 390 530

 

Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisämenot maksetaan momentilta 32.01.29.

44. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Momentille myönnetään 154 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa laissa (1396/2010) säädetyn

1) tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin) maksamiseen

2) biokaasulla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen

3) puupolttoaineella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen

4) metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan kaasutinpreemion) maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain nojalla tuetaan syöttötariffijärjestelmään hyväksytyn voimalaitoksen tuulivoimaan, biokaasuun, metsähakkeeseen ja puupolttoaineeseen perustuvaa sähkön tuotantoa. Lain nojalla tuulivoiman, biokaasusähkön ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan syöttötariffijärjestelmässä tukena laissa asetetun tavoitehinnan ja sähköpörssissä toteutuneen kolmen kuukauden Suomen aluehinnan keskiarvon erotus (syöttötariffijärjestelmä) sekä metsähakesähkön tuottajille päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuvaa tukea. Biokaasusähkön ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan lisäksi syöttötariffin korotuksena lämpöpreemiota yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa sekä metsähakesähkön tuottajille syöttötariffin korotuksena kaasutinpreemiota kaasutettaessa metsähaketta kaasuttimessa pölypolttokattilan polttoaineeksi. Tukea maksetaan enintään 12 vuotta kullekin voimalaitokselle.

Euroopan unionin tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/28/EY on jäsenvaltiolle asetettu tavoitteet uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian osuudeksi energian loppukulutuksesta vuonna 2020. Suomelle asetettu tavoite on 38 prosenttia.

Tuotantotuki ja tavoitehinnat

   
Tuulivoiman tavoitehinta, €/MWh (korotettu hinta enintään 3 vuotta/voimalaitos) 105,30
— Tavoitehinta 1.1.2016 lähtien, €/MWh 83,50
Biokaasusähkön tavoitehinta, €/MWh 83,50
Biokaasusähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, €/MWh 50,00
Puupolttoainesähkön tavoitehinta, €/MWh 83,50
Puupolttoainesähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, €/MWh 20,00
— enintään vuodessa/puupolttoainesähköä tuottava voimalaitos, € 750 000
Metsähakesähkön tuottajille maksettava, päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuva tuotantotuki, enintään €/MWh, kun 3 kuukauden päästöoikeuden keskihinta enintään 10 €/t ja turpeen vero 4,90 €/MWh 13,1324
Kaasutinta käyttäville metsähakesähkön tuottajille maksettava turpeen veron mukaan muuttuva kaasutinpreemio, €/MWh, kun turpeen vero on 4,90 €/MWh 5,4716

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

  • — Tuuli- ja biokaasuvoimaloiden sekä metsäenergiaa käyttävien voimalaitosten kilpailukyky verrattuna muilla energialähteillä tapahtuvaan sähkön tuotantoon parantuu.
  • — Sähkön tuotanto monipuolistuu ja sähkön omavaraisuus parantuu.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tuulivoimalat (syöttötariffi) 96 400 000
Biokaasuvoimalat (syöttötariffi ja sen korotus) 2 100 000
Metsähakevoimalat (syöttötariffi ja sen korotus) 53 600 000
Puupolttoainevoimalat (syöttötariffi ja sen korotus) 2 300 000
Yhteensä 154 400 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 29 400
Yhteensä 29 400

2014 talousarvio 154 400 000
2013 talousarvio 125 000 000
2012 tilinpäätös 41 768 005

Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)

Momentille myönnetään 144 400 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 10 000 000 euroa talousarvioesityksen 154 400 000 euroon nähden aiheutuu sähkön markkinahinnan muutoksesta ja tuotantotuen maksuaikataulujen tarkentumisesta.


2014 talousarvio 144 400 000
2013 IV lisätalousarvio -30 000 000
2013 talousarvio 125 000 000
2012 tilinpäätös 41 768 005

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Momentille myönnetään 144 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa laissa (1396/2010) säädetyn

1) tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin) maksamiseen

2) biokaasulla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen

3) puupolttoaineella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen

4) metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan kaasutinpreemion) maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)

Momentilta vähennetään 20 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu maksatusten tarkentumisesta.


2014 III lisätalousarvio -20 000 000
2014 talousarvio 144 400 000
2013 tilinpäätös 57 532 024
2012 tilinpäätös 41 768 005

 

Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)

Momentilta vähennetään 20 000 000 euroa.