Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2014

Pääluokka 32

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan (TEM-konserni) perustehtävänä on huolehtia Suomen innovaatiotoiminnan ja yritysten toimintaympäristöstä, työ-, hyödyke- ja energiamarkkinoiden toimivuudesta, työntekijöiden työllistymisedellytyksistä sekä alueiden tasapainoisesta kehittymisestä globaalissa taloudessa.

TEM-konsernin visiossa Suomi on kestävän taloudellisen kehityksen, vakaan tuottavuuden kasvun ja korkean työllisyyden maa. Myös kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa Suomi on maailman huippua. Tämä menestys perustuu huippuosaamiseen, innovaatioihin, yrittäjyyteen, luovuuteen, aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, työelämän kehittämiseen, toimiviin hyödykemarkkinoihin, määrätietoiseen energia- ja ilmastopolitiikkaan, alueiden elinvoimaisuuteen ja kansainvälisyyteen.

Toimintaympäristö

Kansainväliset talousnäkymät ovat edelleen heikot. Vuonna 2013 talouskasvu jää vaatimattomaksi, mutta vuodesta 2014 ennustetaan jo parempaa. Työllisyyskehitys on ollut heikkoa ja työttömyysasteen ennustetaan olevan vuonna 2014 yli 8 %. Elinkeinopolitiikkaa ja sen tavoitteita tukevia muita politiikka-alueita on kehitettävä siten, että Suomen talouskasvu pystytään turvaamaan. On tärkeää luoda arvoa paitsi kotimaisella työllä myös kanavoimaan arvoa globaalitaloudesta omaan kansantalouteemme. Tahtotilana on osallistua kansainväliseen työnjakoon mieluummin korkean kuin matalan tuottavuuden työpaikkojen ja tehtävien kautta. Lisäksi on tärkeää, että kansantalouteen kanavoituu omistamisen myötä pääomatuloja. Talouden kilpailullisuuden lisääminen vahvistaa osaltaan kasvun edellytyksiä ja turvaa myös kuluttajien edun.

Maailmankaupan ja -talouden vapautuminen yhdessä teknologisen kehityksen kanssa on muovannut voimakkaasti yleistä toimintaympäristöä. Digitalisaatio on läpileikkaavana teknologiana vasta alkuvaiheessaan ja kehitys jatkuu vielä vuosikymmeniä. Ympäristö- ja energiakysymykset sekä muut maailmanlaajuiset haasteet muovaavat nekin osaltaan toimintaympäristöjä. Energian ja raaka-aineiden kysyntä kasvaa.

Keskeinen muutostrendi liittyy globaalien arvoverkkojen pilkkoutumiseen. Yritykset hajauttavat toimintojaan parhaimmaksi ja edullisimmaksi katsomaansa paikkaan. Samalla yhteen maantieteelliseen pisteeseen sidotut klusterit menettävät merkitystään. Menestyminen globaalissa taloudessa edellyttää tuotannontekijäresursseilta kykyä siirtyä nopeasti ja joustavasti uusiin tehtäviin. Lisäksi yksilöiden on pystyttävä omaksumaan uudentyyppisiä tehtäviä. Työmarkkinoilla korostuu siirtymä kohti korkeamman tuottavuuden tehtäviä. Työmarkkinoiden globalisoituminen asettaa uudentyyppisiä haasteita kansalliselle politiikalle. Globalisaatio luo uusia talouskasvun mahdollisuuksia, mutta samalla se lisää talouden volatiliteettia. Tämä puolestaan korostaa uudistumis- ja sopeutumiskyvyn tarvetta.

Ilmaston lämpenemisen torjunta edellyttää globaalisti taloudellisen kehityksen kääntämistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Ekologinen tuotanto, vähähiilisen energian ja biopolttoaineiden käyttöönotto sekä investoinnit teknologiaan ovat tulevina vuosina nopeasti kasvavia talouden osa-alueita. Globaalisti kiristyvässä kilpailussa Suomen runsaissa luonnonvaroissa ja osaamisessa piilee merkittäviä mahdollisuuksia tuottaa arvonlisää ja hyvinvointia. Keskeisimmät mahdollisuudet perustuvat biotalouden, mineraalitalouden ja vesitalouden kehittämiseen.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. TEM-konserni on suomalaisen työ- ja elinkeinoelämän toimintaympäristön rakentaja. Konsernin tärkeimpänä tavoitteena on kestävällä pohjalla oleva korkea työllisyys. Tavoitteeseen pääsemiseksi konserni edistää kasvua, tuottavuutta, osaamista sekä talouden ja alueiden kansainvälistä kilpailukykyä. Konsernin toimenpitein on keskeistä kasvattaa yksityisrahoitteisten työpaikkojen määrää.

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut toimialalleen seuraavat konsernistrategian tavoitelinjauksista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2014:

  • — Korkean arvonlisän yritystoiminta kasvaa.
  • — Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys vähenee ja työelämän laatu parantuu.
  • — Rakenteelliset kilpailun esteet vähenevät.
  • — Suomen energiaomavaraisuus kasvaa.
Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset

Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Jotkin naisryhmät, mm. maahanmuuttajat ja romanit, ovat huonommassa työmarkkina-asemassa kuin vastaavien ryhmien miehet. Vallitseviin eroihin puututaan palveluilla ja kehittämistoimilla.

Työnvälityksen työttömistä työnhakijoista naisia on ollut 44 % vuosina 2007—2012 (v. 2012 osuus 43 %). Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä vuonna 2012 naisten osuus työvoimakoulutuksen aloittaneista oli 45 % ja palkkatuetussa työssä puolet. Starttirahan saajista naisten osuus oli 45 % ja omaehtoisen opiskelun työttömyysetuudella aloittaneista 64 %.

Tasa-arvon edistäminen on yksi keskeisiä periaatteita Euroopan rakennerahasto-ohjelmien toteutuksessa. Tasa-arvoprojektien ja tasa-arvopainotteisten projektien osuus vuosina 2007—2010 oli Euroopan sosiaalirahaston kaikista käynnistyneistä projekteista 24 % ja Euroopan aluekehitysrahaston projekteista 16,3 %. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) on Euroopan sosiaalirahaston ohjelmakauden 2007—2013 valtakunnallinen kehittämisohjelma, jota koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Aiempi valtionhallinnon tuottavuusohjelma on korvattu uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla, jossa aiemmin toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilyvät taloudellisilta kokonaisvaikutuksiltaan ennallaan. TEM-konsernin keskeisiä vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toimenpiteitä ovat ELY-keskusten toiminnan ja palveluiden sähköistäminen, Patentti- ja rekisterihallituksen kauppa- ja yhdistysrekisterien paikallisviranomaisverkoston uudistaminen sekä Geologian tutkimuskeskuksen mittaus- ja näytteenottopalveluiden uudelleenorganisointi.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)    
  — rahoitusvaltuus 427,140 399,640
32.20.43 Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 15,664 14,786
32.20.47 Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha)    
  — korkotukivaltuus 260,000 -
32.20.82 Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 200,000 200,000
32.20.83 Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 126,823 106,823
32.30.45 Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 24,678 25,678
32.30.51 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)    
  — hankintasopimusvaltuus 92,000 91,500
32.30.64 Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 4,000 4,000
40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä    
  — lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) 8,400 8,400
  — myöntämisvaltuus 0,034 0,034
32.50.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 226,934 291,194
32.60.40 Energiatuki (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 44,850 60,000
32.60.41 LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus - 90,000
32.60.42 Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus - 4,800
32.60.43 Kioton mekanismit (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 0,200 -

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 372 828 78 848 0 87 070 538 746
01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
54 110 0 1 680 55 790
02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
215 897 -1 152 390 215 135
20. Siviilipalvelus
(arviomääräraha)
5 083 5 083
21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
6 019 6 019
22. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheuttamien ympäristövahinkojen estäminen
(siirtomääräraha 2 v)
50 000 50 000
29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
81 692 35 000 116 692
60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin
(arviomääräraha)
20 20
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
10 007 10 007
87. Osakehankinnat
(siirtomääräraha 2 v)
80 000 80 000
20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka 1 279 572 164 023 6 300 16 690 1 466 585
01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
37 974 37 974
02. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
91 039 2 283 -3 310 90 012
05. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 934 5 934
06. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
41 284 -160 41 124
07. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
10 037 10 037
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen
(arviomääräraha)
405 320 405 320
41. Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi
(siirtomääräraha 3 v)
26 637 29 000 6 300 0 61 937
42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
10 600 10 600
43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin
(arviomääräraha)
20 515 -1 700 18 815
44. Valtionavustus yksittäisten yritysten hankevalmisteluun Venäjällä
(siirtomääräraha 3 v)
1 400 1 400
45. Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu
(siirtomääräraha 3 v)
2 000 2 000
46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki
(siirtomääräraha 3 v)
3 200 10 000 13 200
47. Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset
(arviomääräraha)
52 722 0 52 722
48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille
(arviomääräraha)
10 000 10 000
50. Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen
(siirtomääräraha 2 v)
1 000 1 000
80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan
(arviomääräraha)
414 500 60 000 10 000 484 500
82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan
(arviomääräraha)
10 10
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan
(arviomääräraha)
90 400 24 600 0 115 000
87. Pääomalaina Finnvera Oyj:lle
(siirtomääräraha 3 v)
5 000 5 000
88. Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle
(siirtomääräraha 3 v)
30 000 50 000 80 000
89. Pääomasijoitus alkavien yritysten pääomasijoitustoimintaan
(kiinteä määräraha)
20 000 20 000
30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 739 398 0 3 500 4 165 747 063
01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
156 961 2 500 165 159 626
44. Alueellinen kuljetustuki
(siirtomääräraha 3 v)
5 067 5 067
45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen
(arviomääräraha)
29 239 500 29 739
50. Palkkaturva
(arviomääräraha)
37 000 4 000 41 000
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut
(siirtomääräraha 2 v)
503 975 -2 500 3 000 504 475
64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin
(arviomääräraha)
7 156 7 156
40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 41 700 0 0 0 41 700
01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
11 362 11 362
03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
2 133 2 133
04. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 864 1 864
05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
18 557 18 557
31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä
(siirtomääräraha 2 v)
5 011 5 011
50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle
(kiinteä määräraha)
673 673
51. Eräät merimiespalvelut
(arviomääräraha)
2 080 2 080
95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset
(arviomääräraha)
20 20
50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 573 929 0 0 -60 000 513 929
43. Maakunnan kehittämisraha
(siirtomääräraha 3 v)
6 066 6 066
62. Maaseudun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 273 2 273
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin
(arviomääräraha)
565 590 0 -60 000 505 590
60. Energiapolitiikka 271 177 -500 0 -62 000 208 677
01. Energiaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
8 872 8 872
28. Materiaalitehokkuuden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
500 500
40. Energiatuki
(arviomääräraha)
72 905 -500 72 405
41. LNG-terminaalien investointituki
(arviomääräraha)
42 000 -42 000 0
42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi
(arviomääräraha)
1 500 1 500
43. Kioton mekanismit
(arviomääräraha)
1 000 0 1 000
44. Uusiutuvan energian tuotantotuki
(arviomääräraha)
144 400 -20 000 124 400
70. Kotouttaminen 96 971 0 0 0 96 971
03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
2 291 2 291
30. Valtion korvaukset kunnille
(arviomääräraha)
94 680 94 680
  Yhteensä 3 375 575 242 371 9 800 -14 075 3 613 671

  Henkilöstön kokonaismäärä 12 300 12 200 12 100