Talousarvioesitys 2014
20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Selvitysosa:Elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä. Lähivuosina elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa korostuvat toimenpiteet, jotka kohdistuvat kasvun uusien lähteiden vahvistamiseen rakenteita uudistamalla ja tuottavuuden kasvun nopeuttamiseen.
Tavoitteena on edistää korkeaan arvonlisään tähtäävää rakennemuutosta eli yritysten hakeutumista uusiin, kasvaviin liiketoimintoihin, työntekijöiden siirtymistä entistä vaativampiin ja korkeamman tulotason tehtäviin sekä entistä tehokkaampien toimintatapojen käyttöönottoa yrityksissä ja julkisella sektorilla.
Kilpailullinen toimintaympäristö on tärkeä tekijä muutosvalmiuden aikaansaamisessa. Kilpailu pakottaa yritykset innovoimaan, muuttamaan toimintatapojaan ja hakemaan uusia markkinoita. Avoimilta markkinoilta on toisaalta saatavissa korkeampia tuottoja uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisinvestoinneille. Elinkeinopolitiikan tulee vastata haasteeseen arvoketjujen pilkkoutumisesta ja talouden globalisaatiosta, jotka muuttavat yritysten toimintaympäristöä.
Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimilla parannetaan yritysten kyvykkyyttä vastata kilpailun haasteisiin, kuten kykyä hyödyntää globaalien arvoverkostojen luomia mahdollisuuksia.
Julkisen rahoituksen välineillä on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Näitä välineitä tarvitaan erityisesti aloittavien, uusissa liiketoiminnoissa olevien yritysten rahoittamisessa.
Kasvuyritysten menestys kertoo talouden muutosvalmiuden, dynamiikan, onnistumisesta. Kasvuyritysten kansainvälistymisen ja muiden toimintaedellytysten parantaminen on keskeinen rakennemuutoksen edistämistoimi.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2014:
| 2011 toteutuma |
2012 toteutuma/ arvio |
2013 tavoite/ arvio |
2014 tavoite/ arvio |
|
| Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimet kohdistuvat uudistuviin ja kasvuhakuisiin yrityksiin | ||||
|---|---|---|---|---|
| — Alkavien yritysten osuus yrityskannasta (%) | 9,6 | 10 | 10 | 10 |
| — Lopettaneiden yritysten osuus yrityskannasta (%) | 7,0 | 7 | 7 | 7 |
| — Alkaviin yrityksiin tehtyjen riskisijoitusten määrä (milj. euroa) | 78 | 120 | 150 | > 150 |
| — Kasvuyritysten tuottamien työpaikkojen määrä edellisten 3 vuoden aikana | 51 542 | > 63 500 | > 60 000 | > 60 000 |
| Julkisten rahoituspalvelujen riskinotto lisääntyy | ||||
| Pk-yritysten kansainvälistymisvalmiudet parantuvat | ||||
| — Pk-yritysten vienti (mrd. euroa) | 7,1 | 7,3 | > 7,5 | > 7,7 |
| — Osuus koko viennistä (%) | 13 | 13 | > 13 | > 13 |
| Innovaatiotoiminta lisääntyy ja sen hyödyntäminen elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla kasvaa | ||||
| — Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten määrä (% kaikista yrityksistä) | 56 | > 56 | > 56 | > 56 |
| — Käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan panostavien yritysten määrä (% kaikista yrityksistä) | 21 | > 21 | > 21 | > 21 |
| — Innovaatioiden osuus julkisista hankinnoista (%) | 1—2 | 2 | ||
| — Julkisten tietovarantojen avaamisen avulla syntyvän uuden liiketoiminnan määrä | kasvaa | kasvaa | ||
| — Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan menot kasvavat (%/BKT) | 3,78 | 3,61 | 4,0 | 4,0 |
| Yritysten vienti ja kansainvälistyminen lisääntyvät ja kansainvälistynyt yritystoiminta monipuolistuu | ||||
| — Viennin määrä (mrd. euroa) | 71,5 | 72 | > 72 | > 72 |
| — Julkisesti tuetun viennin osuus kokonaisviennistä (%) | 4,5 | > 4,5 | > 4,5 | > 4,5 |
| — Suorien ulkomaisten investointien osuus BKT:stä (%) | 31 | 31 | 32 | 33 |
| Kansainvälisesti vetovoimaiset innovaatiokeskittymät vahvistuvat | ||||
| — Yritysten T&K&I-sijoitukset (%/BKT) | 2,6 | > 2,6 | > 2,6 | > 2,6 |
| Elinkeinorakenne uudistuu äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kohdealueilla1) | ||||
| — Äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kautta synnytetyt uudet yritykset | 145 | 348 | > 95 | > 85 |
| — Äkillisen rakennemuutoksen toimintamallin kautta synnytetyt uudet työpaikat | 832 | 824 | > 1 000 | > 1 000 |
| Uutta liiketoimintaa syntyy Suomen uusille vahvuusalueille, erityisesti bio- ja luonnonvaratalouteen ja ympäristöalalle | ||||
| — Biotalouden, kaivostoiminnan ja ympäristöliiketoiminnan alan uusien yritysten määrä | - | - | kasvaa | kasvaa |
| — Biotalouden, kaivostoiminnan ja ympäristöliiketoiminnan yritysten liikevaihto (mrd. euroa) | 64,6 | 71,1 | 78 | 86 |
1) Eri vuosien luvut eivät ole vertailukelpoisia, koska äkillisen rakennemuutoksen alueet poikkeavat eri vuosina toisistaan.
Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Mittatekniikan keskus, Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, Finnvera Oyj, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy, Matkailun edistämiskeskus sekä useat valtionapuyhteisöt.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)
Suomen kiristyvä taloustilanne ja vientiteollisuuden murros vaativat entistä tehokkaampaa ja päämäärätietoisempaa toimintaa viennin ja yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi. Viennin on vedettävä ja uusia innovaatioita on luotava, jotta Suomen talouskasvu saataisiin vahvalle ja kestävälle kasvu-uralle. Menestyäkseen Suomi tarvitsee etenkin lisää kansainvälisillä markkinoilla kasvavia ja menestyviä pk-yrityksiä, jotka työllistävät myös kotimaassa. Lisäksi talouskasvua vahvistamaan tarvitaan enemmän ulkomaisia investointeja.
Uusia tuotteita on luotava ja niitä on osattava markkinoida. Yrityksiä on rohkaistava ja tuettava hakeutumaan uusiin, kasvaviin liiketoimintoihin. Näin ollen julkista rahoitusta on käytettävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamiseen erityisesti aloittavien ja uusissa liiketoiminnoissa olevien yritysten rahoittamisen osalta.
Talouskasvun aikaansaamiseksi on panostettava myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Taloudellisen taantuman aikana julkisen TKI-rahoituksen merkitys korostuu. Sen pitäminen mahdollisimman korkealla tasolla on tärkeää pitkän tähtäimen kasvun turvaamiseksi. Käytettävät määrärahat tulee nähdä investointina eikä kulueränä. Valiokunta on huolissaan julkisen TKI-panostuksen ja kansainvälistymismäärärahojen laskevasta trendistä ja kiinnittää huomiota siihen, että tällä sektorilla tehdyt leikkaukset kohdistuvat etenkin pk-yrityksiin.
Valiokunta on tyytyväinen siitä, että talousarvioesitykseen sisältyy 30 miljoonan euron Teollisuussijoitus Oy:n pääomitus käytettäväksi Kasvurahastojen Rahasto II:n perustamiseen. Tällä pitkäaikaisella kasvurahoitusohjelmalla voidaan vahvistaa pk-yritysten kasvua. Samoin valiokunta pitää järkevänä sitä, että alkavien kasvuyritysten julkinen riskirahoitus keskitetään Tekesiin, jonka rahoitusinstrumenttivalikoimaan tuodaan avustusten ja lainojen lisäksi pääomasijoitus. Tekesin yhteyteen perustetaan pääomasijoitustoimintaa harjoittava ja voittoa tavoittelematon osakeyhtiö Seed Finland Oy, joka lisää sijoituksia alkaviin kasvuyrityksiin.
Uusi teknologia voi parantaa tuottavuutta, luoda uusia työpaikkoja ja houkutella maahan investointeja. Valiokunta katsoo, että Suomessa ei toistaiseksi ole selvitetty riittävästi robotiikan tarjoamia mahdollisuuksia julkisen sektorin tuottavuuden sekä yritysten kannattavuuden ja kasvun parantamisessa. Robottiteknologia tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia mm. terveydenhuollon, vanhustenhoidon, maatalouden ja turvallisuuden aloilla. Samoin esimerkiksi 3D-tulostimet tai robottiautot voisivat merkittävästi lisätä liikenteen ja logistiikan kustannustehokkuutta. Valiokunta pitää tärkeänä, että nykyiseen lainsäädäntöön liittyviä robotiikan kehityksen esteitä arvioitaisiin vuoden 2014 aikana asianmukaisesti ja ennakkoluulottomasti yhteistyössä mm. työmarkkinajärjestöjen ja muiden intressitahojen kanssa.
Venäjän ja arktisen alueen (Barents) osalta valiokunta viittaa yleisperusteluiden yhteydessä esitettyyn sekä vuoden 2012 talousarviota koskeneeseen mietintöönsä (VaVM 26/2011 vp) ja kiirehtii kaikkia toimia, joilla voidaan edistää suomalaisyritysten kansainvälistymistä ja vientiponnisteluja näillä alueilla.
Edellä esitetyn perusteella valiokunta on päättänyt kohdentaa lisäresursseja erityisesti talouskasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä yritysten kansainvälistymiseen niin, että toimenpiteiden vaikutukset kohdistuisivat koko maahan mahdollisimman laajasti.
01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 38 082 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on tiedon, osaamisen ja innovaatioiden avulla edistää elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä sekä tukea yhteiskuntapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014:
- — Mineraaliala vahvistuu osana elinvoimaista kestävän kehityksen taloutta.
- — Geologinen tieto ja asiantuntemus on laajasti yhteiskunnan kehityksen tukena.
- — Mineraaliset luonnonvarat ovat osa globaalien kehityshaasteiden ratkaisua.
Vaikuttavuus- ja tuloksellisuustavoitteet ovat pitkän aikavälin tavoitteita, ja niiden toteutumista seurataan ensisijaisesti kokonaisvaltaisilla vaikuttavuusarvioinneilla.
Toiminnallinen tuloksellisuus
| 2012 toteutuma |
2013 tavoite |
2014 tavoite |
|
| Toiminnallinen tehokkuus | |||
| Tulosalueiden osuus kustannuksista, % | |||
| — mineraalivarat ja raaka-ainehuolto | 56,3 | 58 | 57 |
| — energiahuolto ja ympäristö | 25,2 | 22 | 22 |
| — maankäyttö ja rakentaminen | 18,5 | 20 | 21 |
| Yhteisrahoitteinen toiminta | |||
| — kustannusvastaavuus, % | 64,4 | 50 | 50 |
| — osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % | 15,4 | 11 | 11 |
| — hankkeiden lukumäärä, kpl | 89 | 80 | 80 |
| Maksullinen toiminta | |||
| — tulot, milj. euroa | 9 | 6,5 | 6,5 |
| — ylijäämä, 1 000 euroa | 1 094 | 455 | 455 |
| — ylijäämä, % tuotoista | 12,1 | 7 | 7 |
| — htv-kertymä | 52,5 | 60 | 60 |
| Tuotokset ja laadunhallinta | |||
| Raportoidut kallioperän raaka-ainetutkimukset (metallimalmi-, teollisuusmineraali- ja luonnonkiviesiintymiä ja niiden potentiaalia koskevat raportit) | |||
| — laajat yhteenveto- ja myyntiraportit, kpl | 4 | 2—5 | 2—5 |
| — muut raportit ja selvitetyt aiheet, kpl | 18 | 10—20 | 10—20 |
| Turvevarojen kartoitus | |||
| — kartoitettu suoala, km2 | 352 | 300 | 300 |
| — raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, milj. m3 | 203,8 | 100 | 100 |
| — raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, TWh | 87 | 50 | 50 |
| Alueelliset kiviainesselvitykset, kpl | 4 | 2 | 1 |
| Pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset, kpl | 13 | 18 | 18 |
| Merigeologinen kartoitus | |||
| — kartoitettu pinta-ala, km2 | 600 | 500 | 500 |
| — luotaukset linja-km | 1 969 | 1 000 | 1 000 |
| Julkaiseminen | |||
| — vertaisarvioidut kansainväliset julkaisut, kpl | 57 | 45 | 50 |
| Palvelukyky ja laatu | |||
| — sisäiset auditoinnit, kpl | 5 | 8 | 10 |
| — CAF | käytössä | käytössä | käytössä |
| — asiakastyytyväisyysmittaus | käytössä | käytössä | käytössä |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittämien
| 2012 toteutuma |
2013 tavoite |
2014 tavoite |
|
| Henkilötyövuosien kehitys | 607 | 596 | 580 |
| Sairauspoissaolojen muutos (+/- työpäivää/htv) |
+0,7 | -0,25 | -0,25 |
| Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1—5) | 3,0 | 3,1 | 3,2 |
| Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1—5) | 3,3 | 3,3 | 3,3 |
| Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (1—5) | 3,2 | 3,3 | 3,3 |
| Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1—5) | 3,3 | 3,3 | 3,3 |
| Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1—5) | 2,9 | 3,0 | 3,1 |
| Työn innostavuus ja työssä koettu ilo (1—5) | 3,6 | 3,6 | 3,6 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2012 toteutuma |
2013 varsinainen talousarvio |
2014 esitys |
|
| Bruttomenot | 55 041 | 48 395 | 47 082 |
| Bruttotulot | 13 091 | 9 000 | 9 000 |
| Nettomenot | 41 950 | 39 395 | 38 082 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 3 964 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 2 637 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2012 toteutuma |
2013 varsinainen talousarvio |
2014 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
| — suoritteiden myyntituotot | 8 958 | 6 500 | 6 500 |
| — muut tuotot | 87 | - | - |
| Tuotot yhteensä | 9 045 | 6 500 | 6 500 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 6 021 | 4 600 | 4 600 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 1 930 | 1 445 | 1 445 |
| Kustannukset yhteensä | 7 951 | 6 045 | 6 045 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 1 094 | 455 | 455 |
| Kustannusvastaavuus, % | 114 | 108 | 108 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Muu muutos | -942 |
| Hallinnon tilatehokkuus (HO) | -200 |
| Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) | -128 |
| Palkkausten tarkistukset | 114 |
| Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen | -81 |
| Yhteishankintojen lisääminen (HO) | -76 |
| Yhteensä | -1 313 |
| 2014 talousarvio | 38 082 000 |
| 2013 talousarvio | 39 395 000 |
| 2012 tilinpäätös | 40 623 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 37 974 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Muutos talousarvioesityksen 38 082 000 euroon nähden on 108 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 196 000 euroa siirtona momentille 23.01.22 valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaan ja lisäyksenä 88 000 euroa palkkausten tarkistuksista johtuen.
| 2014 talousarvio | 37 974 000 |
| 2013 IV lisätalousarvio | -81 000 |
| 2013 talousarvio | 39 395 000 |
| 2012 tilinpäätös | 40 623 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 37 974 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
02. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 86 125 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) enintään 3 000 000 euroa Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä annetun lain (953/2010) mukaisiin sijoituksiin yrityksiin tai muihin rajoitetun vastuun yhteisöihin, jotka ottavat vastaan VTT:stä siirrettäviä toimintoja tai jotka perustetaan tutkimusta tai teknologian kaupallistamista edistävää yhteistyötä, teknologian kaupallista hyödyntämistä tai VTT:n ulkomailla tapahtuvan toiminnan järjestämistä varten
2) ydinenergialain (990/1987) ja valtion ydinjätehuoltorahastosta annetun asetuksen (161/2004) nojalla ydinjätehuoltomaksun maksamiseen Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan varautumisrahastoon siten, että tutkimuskeskuksen rahasto-osuus varautumisrahastossa vastaa edellisen kalenterivuoden vahvistetun vastuumäärän mukaista rahastotavoitetta
3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
4) tutkimusta ja kansainvälistymistä edistävien apurahojen ja stipendirahastomaksujen maksamiseen sekä tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille innovaatioprosessin tärkeimmissä vaiheissa ja luo siten edellytyksiä kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014:
Vaikuttavuus
| 2012 toteutuma |
2013 tavoite |
2014 tavoite |
|
| Suomalaisen elinkeinoelämän kilpailu- ja arvonluontikyky vahvistuvat tieteellistä edelläkävijyyttä edistävien kärki- ja innovaatio-ohjelmien kautta | |||
| — Yritystuottojen osuus kärki- ja innovaatio-ohjelmissa, % | 21,5 | 20—25 | 20—25 |
| Yrittäjyyttä ja talouden uudistumista tuetaan suuntaamalla VTT:n perusrahoitusta monialaiseen ja käyttäjälähtöiseen tutkimukseen sekä yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen | |||
| — Kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödynnetyt tai 3 vuoden aikana hyödynnettävät hanketulokset, % | 69 | 65—70 | 65—70 |
| Kasvuhakuisten pienten ja keskisuurten yritysten liikevaihto ja vienti kasvavat teknologian ja osaamisen siirron ja hyödyntämisen kautta | |||
| — VTT:n rooli teknologian kehittäjänä ja käyttöönoton edistäjänä, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1—5), ka | 3,7 | 4,0 | 4,0 |
| Suomen vetovoimaisuus kansainvälisenä innovaatiokeskittymänä ja -kumppanina vahvistuu | |||
| — VTT:n ulkopuoliset tuotot SHOK-projekteista (milj. euroa) | 19,9 | 11—13 | 11—13 |
| — Ulkomaiset tuotot % liikevaihdosta | 18 | 18 | 18 |
| Suomen energiaomavaraisuusaste kasvaa ja metsä- sekä biomassavaroja hyödynnetään optimaalisesti | |||
| — VTT:n rooli energian ja raaka-aineiden käytön tehostamisessa, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1—5), ka | 3,8 | 3,6—3,8 | 3,6—3,9 |
Tuotokset ja laadunhallinta
| 2012 toteutuma |
2013 tavoite |
2014 tavoite |
|
| Tuotokset | |||
| — Referoidut kansainväliset tieteelliset lehtiartikkelit, kpl | 605 | 600 | 600 |
| — Uudet keksintö- ja ohjelmistoilmoitukset, kpl | 294 | 300 | 300 |
| — Uudet VTT:llä syntyvät spin-off yritysaihiot, lkm/v | 10 | 10—15 | 10—15 |
| Laadunhallinta | |||
| — Yrityspalveluiden laatu (VTT:n kysely, yleisarvio, 1—5) | 3,8 | 3,9 | 4,0 |
| — Asiakastyytyväisyys, projektikohtainen (1—5) | 4,4 | 4,3 | 4,3 |
| Tunnettuuden lisääntyminen | |||
|---|---|---|---|
| — Kansainvälistymällä kasvua hakevat yritykset, TEM yhteinen kysely, % | 51 | 74 | 74 |
| Palvelumielikuva | |||
| — Liiketoiminnan ymmärrys, TEM yhteinen kysely, 1—5 | - | 3,3 | 3,3 |
Toiminnallinen tehokkuus
| 2012 toteutuma |
2013 tavoite |
2014 tavoite |
|
| Toiminnallinen tehokkuus | |||
| — Maksullisen toiminnan erillistulos (milj. euroa) | 2,3 | 4,0 | 4,0 |
| — Ulkomaiset tuotot (% liikevaihdosta) | 18 | 18 | 18 |
| Tuottavuus | |||
| — Liikevaihto (1 000 euroa/htv, % vuotuinen kasvu) | +3 % | +2 % | +2 % |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
| 2012 toteutuma |
2013 tavoite |
2014 tavoite |
|
| Henkilötyövuosien kehitys | 2 590 | 2 605 | 2 614 |
| — Budjettirahoitteinen toiminta | 850 | 853 | 807 |
| — Ulkopuolinen rahoitus | 1 740 | 1 752 | 1 807 |
| Henkilöstön hyvinvointi paranee | |||
|---|---|---|---|
| — Sairauspoissaolopäivät/htv | 6,2 | < 7,0 | < 7,0 |
| Organisaation osaaminen uudistuu | |||
| — Ulkomaisen tutkimushenkilöstön osuus VTT:llä, % | 8,0 | 10,5 | 12 |
| Organisaation työnantajakuva on houkutteleva | |||
| — Lähtövaihtuvuus (poislukien siirtymiset eläkkeelle ja valtiokonsernin sisällä), % | 2,4 | 8,0 | < 8,0 |
| — Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) | 3,4 | 3,5 | 3,5 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2012 toteutuma |
2013 varsinainen talousarvio |
2014 esitys |
|
| Bruttomenot | 296 307 | 288 034 | 289 125 |
| Bruttotulot | 196 005 | 196 700 | 203 000 |
| Nettomenot | 100 302 | 91 334 | 86 125 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 45 860 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 39 541 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2012 toteutuma |
2013 varsinainen talousarvio |
2014 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
| — maksullisen toiminnan myyntituotot | 74 936 | 77 700 | 79 000 |
| — muut tuotot | 4 649 | 5 100 | 5 000 |
| Tuotot yhteensä | 79 585 | 82 800 | 84 000 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
| — erilliskustannukset | 45 238 | 46 500 | 46 700 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 32 057 | 32 300 | 33 300 |
| Kustannukset yhteensä | 77 295 | 78 800 | 80 000 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 2 290 | 4 000 | 4 000 |
| Kustannusvastaavuus, % | 103 | 105 | 105 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2012 toteutuma |
2013 varsinainen talousarvio |
2014 esitys |
|
| Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
| — muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 65 447 | 61 900 | 65 500 |
| — EU:lta saatava rahoitus | 29 569 | 30 000 | 30 000 |
| — muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 23 654 | 22 000 | 23 500 |
| Tuotot yhteensä | 118 670 | 113 900 | 119 000 |
| Hankkeiden kokonaiskustannukset | 183 716 | 179 400 | 183 500 |
| Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -65 046 | -65 500 | -64 500 |
| Omarahoitusosuus, % | 35 | 37 | 35 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hallituksen menosäästö | -1 000 |
| Muu muutos | -42 |
| Tutkimusinfra | -3 500 |
| Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) | -296 |
| Palkkausten tarkistukset | 207 |
| Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen | -147 |
| Yhteishankintojen lisääminen (HO) | -431 |
| Yhteensä | -5 209 |
| 2014 talousarvio | 86 125 000 |
| 2013 talousarvio | 91 334 000 |
| 2012 tilinpäätös | 93 983 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 91 039 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
5) enintään 6 390 000 euroa uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointeihin ja käyttöönottoon.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 5) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 5).
Muutos talousarvioesityksen 86 125 000 euroon nähden on 4 914 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 6 390 000 euroa uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointeihin ja käyttöönottoon, 102 000 euroa palkkausten tarkistuksiin ja vähennyksenä 1 578 000 euroa (sisältäen yhden henkilötyövuoden vähennyksen) siirtona momentille 23.01.22 valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaan.
Vuoden 2012 talousarviossa myönnetystä määrärahasta peruutettiin 4 390 000 euroa ja vuoden 2013 talousarviossa myönnetystä määrärahasta vähennettiin 2 000 000 euroa vuoden 2013 neljännessä lisätalousarvioesityksessä. Määrärahat budjetoidaan uudelleen vuodelle 2014 uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointeihin ja käyttöönottoon.
| 2014 talousarvio | 91 039 000 |
| 2013 IV lisätalousarvio | -2 147 000 |
| 2013 talousarvio | 91 334 000 |
| 2012 tilinpäätös | 93 983 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 91 039 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) enintään 3 000 000 euroa Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä annetun lain (953/2010) mukaisiin sijoituksiin yrityksiin tai muihin rajoitetun vastuun yhteisöihin, jotka ottavat vastaan VTT:stä siirrettäviä toimintoja tai jotka perustetaan tutkimusta tai teknologian kaupallistamista edistävää yhteistyötä, teknologian kaupallista hyödyntämistä tai VTT:n ulkomailla tapahtuvan toiminnan järjestämistä varten
2) ydinenergialain (990/1987) ja valtion ydinjätehuoltorahastosta annetun asetuksen (161/2004) nojalla ydinjätehuoltomaksun maksamiseen Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan varautumisrahastoon siten, että tutkimuskeskuksen rahasto-osuus varautumisrahastossa vastaa edellisen kalenterivuoden vahvistetun vastuumäärän mukaista rahastotavoitetta
3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
4) tutkimusta ja kansainvälistymistä edistävien apurahojen ja stipendirahastomaksujen maksamiseen sekä tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
5) enintään 6 390 000 euroa uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointeihin ja käyttöönottoon.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 2 283 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 2 123 000 euroa aiheutuu ydintutkimusreaktorin jätehuoltosuunnitelman kokonaiskustannusarvion noususta johtuen päätöksestä palauttaa käytetty ydinpolttoaine Yhdysvaltoihin ja aktivoituneen purkujätteen pitkän välivarastointivaiheen ja loppusijoituksen epävarmuustekijöistä. Valtion ydinjätehuoltorahasto on määrännyt VTT:lle korotetun ydinjätehuoltomaksun ja vahvistanut VTT:n rahastotavoitteeksi yhteensä 8 515 000 euroa.
Lisäyksestä 160 000 euroa on siirtoa momentilta 32.20.06 ja aiheutuu Euroopan atomienergiayhteisön fuusiotutkimuksen kansallisen koordinointitehtävän siirrosta Innovaatiorahoituskeskus Tekesiltä.
| 2014 I lisätalousarvio | 2 283 000 |
| 2014 talousarvio | 91 039 000 |
| 2013 tilinpäätös | 89 187 000 |
| 2012 tilinpäätös | 93 983 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 2 283 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)
Momentilta vähennetään 3 310 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 3 080 000 euroa uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointeihin ja käyttöönottoon.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointeihin ja käyttöönottoon liittyvän VTT:n tilaratkaisun viivästymisestä. Määräraha budjetoidaan uudelleen vuodelle 2015.
| 2014 III lisätalousarvio | -3 310 000 |
| 2014 I lisätalousarvio | 2 283 000 |
| 2014 talousarvio | 91 039 000 |
| 2013 tilinpäätös | 89 187 000 |
| 2012 tilinpäätös | 93 983 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)
Momentilta vähennetään 3 310 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 3 080 000 euroa uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointeihin ja käyttöönottoon.
05. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 956 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Mittatekniikan keskuksen (MIKES) tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordinointiin. Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleinen toteuttaminen, hallinnointi ja kehittäminen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjaus, kansallisen kalibrointipalvelun järjestäminen sekä mittatekniikan ja akkreditoinnin edistäminen. Keskuksen toiminta ja palvelut varmistavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja teknistä turvallisuutta.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Mittatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014:
Toiminnallinen tuloksellisuus
| 2012 toteutuma |
2013 tavoite |
2014 tavoite |
|
| Toiminnallinen tehokkuus | |||
| — Kotimaisten hankkeiden volyymi (1 000 euroa) | 1 139 | 520 | 1 000 |
| — Kajaanin yksikön kalibrointitoiminnan volyymi (1 000 euroa) | 163 | 300 | 300 |
| — Suomen osuus eurooppalaisista metrologian (EMRP) tutkimushankkeista, % | 4,0 | 4,0 | 4,0 |
| — Maksuperustelain mukaisten muiden suoritteiden kustannusvastaavuus, % | 115 | 115 | 115 |
| Tuotokset ja laadunhallinta | |||
|---|---|---|---|
| — Kajaanin yksikön CEMIS-hankkeiden määrä | 6 | 6 | 7 |
| — Metrologian sopimuslaboratorioiden määrä | 5 | 6 | 6 |
| — Menestyminen kansainvälisissä vertailumittauksissa (asteikolla 1—5) | 3,5 | > 3,5 | > 3,5 |
| — MIKES-metrologian antamat kalibrointitodistukset | 1 667 | 1 700 | 1 700 |
| — FINASin arvioimat toimielimet | 215 | 213 | 215 |
| Palvelukyky ja laatu | |||
| — Pätevyydenarviointipalvelujen kysyntä tyydytetään kokonaan | Kyllä | Kyllä | Kyllä |
| — Asiakastyytyväisyys (asteikolla 1—5), metrologia/FINAS | 4,6/4,2 | > 4 | > 4 |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
| 2012 toteutuma |
2013 tavoite |
2014 tavoite |
|
| Henkilötyövuosien kehitys | 84,5 | 80 | 85 |
| Sairauspoissaolojen muutos (+/- työpäivää/htv) | -0,6 | 0 | 0 |
| Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1—5) | 3,4 | 3,5 | 3,5 |
| Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1—5) | 3,3 | 3,5 | 3,5 |
| Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (1—5) | 3,1 | 3,5 | 3,5 |
| Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1—5) | 3,7 | 4,0 | 4,0 |
| Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1—5) | 3,4 | 3,5 | 3,5 |
| Työn innostavuus ja työssä koettu työn ilo (1—5) | 3,8 | 4,0 | 4,0 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2012 toteutuma |
2013 varsinainen talousarvio |
2014 esitys |
|
| Bruttomenot | 11 366 | 10 878 | 12 526 |
| Bruttotulot | 5 920 | 4 900 | 6 570 |
| Nettomenot | 5 446 | 5 978 | 5 956 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 441 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 948 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) | -10 |
| Palkkausten tarkistukset | 18 |
| Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen | -13 |
| Yhteishankintojen lisääminen (HO) | -17 |
| Yhteensä | -22 |
| 2014 talousarvio | 5 956 000 |
| 2013 talousarvio | 5 978 000 |
| 2012 tilinpäätös | 5 953 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 934 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Muutos talousarvioesityksen 5 956 000 euroon nähden on 22 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 39 000 euroa siirtona momentille 23.01.22 valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaan ja lisäyksenä 17 000 euroa palkkausten tarkistuksista johtuen.
| 2014 talousarvio | 5 934 000 |
| 2013 IV lisätalousarvio | -13 000 |
| 2013 talousarvio | 5 978 000 |
| 2012 tilinpäätös | 5 953 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 934 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
06. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 830 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen
2) Team Finland -ennakointiverkoston toimintamenoihin sekä ennakointimallin kehittämiseen ja toteuttamiseen
3) pääomasijoitustoimintaan tarvittavan osakeyhtiön osakepääomaan ja muihin perustamisesta aiheutuviin menoihin sekä pääomasijoitustoimintatehtävän hoitamisen aiheuttamiin menoihin.
Selvitysosa:Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla, johon Tekes kannustaa rahoituksellaan ja siihen liittyvillä palveluilla. Asiakkaita ovat ilman toimialarajoituksia kaiken kokoiset yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot.
Team Finland -ennakointitoiminnan avulla hankitaan ymmärrystä kansainvälisistä kehitystrendeistä ja Suomen ulkoisen toimintaympäristön muutoksista sekä luodaan uusia yhteistyömuotoja, jotka auttavat suomalaisia toimijoita kytkeytymään ylikansallisiin arvoverkostoihin. Kotimaiset yritykset, osaamiskeskittymät ja verkostot hyödyntävät Team Finland -ennakointiverkoston tuottamaa, jalostamaa ja levittämää ennakointitietoa kansainvälistymisessä ja liiketoiminnan uudistamisessa. Verkosto toimii Kiinassa, USA:ssa, Venäjällä ja Intiassa. Ennakoinnin maantieteellistä kattavuutta laajennetaan asteittain ja toiminta ulotetaan kattamaan myös kehittyvissä maissa tärkeät poliittiset ja sääntely-ympäristön muutokset.
Pääomasijoitustoiminnan käynnistäminen vuoden 2014 alusta aiheuttaa Tekesissä yhtiön perustamisvaiheeseen ja hallinnointiin liittyviä menoja sekä muita tämän tehtävän hoitamisesta aiheutuvia kuluja. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi valtion pääomasijoitustoiminnan uudelleen järjestelystä.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014:
Vaikuttavuus
- — tuottavuus paranee ja elinkeinoelämä uudistuu kestävästi kasvavan talouden edellyttämällä tavalla
- — menestyvän innovaatiotoiminnan mahdollistavat osaamiset ja verkostot vahvistuvat
- — hyvän elämän mahdollistava vauraus lisääntyy.
Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuu Tekesin oman henkilöstön lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Tekes-tehtäviä hoitava henkilöstö, joiden osalta resurssit on budjetoitu momentille 32.01.02. Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien 32.20.40, 32.20.42, 32.20.83 ja 32.20.89 määrärahoja ja valtuuksia. Valtuuksilla Tekes rahoittaa Tekes-ohjelmia, strategisten huippuosaamisen keskittymien ohjelmia ja hankkeita sekä riskipitoisia tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan projekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina 2014—2017.
Tekesin vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti kolmen vuoden välein teetettävillä vaikuttavuusarvioinneilla.
Tekesin siirtomenojen vaikuttavuus
| Tunnusluku | 2012 toteutuma |
2013 arvio |
2014 tavoite |
| Tuottavuus paranee ja elinkeinoelämä uudistuu kestävästi kasvavan talouden edellyttämällä tavalla | |||
|---|---|---|---|
| Nopean kasvun nuoret yritykset | |||
| — Rahoitettujen nuorten yritysten lukumäärä | 434 | 420 | 420 |
| — Yritysten ennakoitu liikevaihto/Tekesin rahoitus, kerroin | 21,5 | 16,5 | 16,5 |
| — Yritysten toteutunut liikevaihto/ennakoitu liikevaihto, kerroin | 1,05 | 1 | 1 |
| — Yritysten ennakoitu henkilömäärä/Tekesin rahoitus (milj. euroa), kerroin | 44,2 | 35 | 35 |
| — Yritysten toteutunut henkilömäärä/Tekesin rahoitus (milj. euroa), kerroin | 1,76 | 1 | 1 |
| Kansainvälistyvät kasvuyritykset | |||
| — Kehitettyjen liiketoimintojen ennakoitu liikevaihto/Tekesin rahoitus, kerroin | 17,5 | 16,5 | 17 |
| — Kehitettyjen liiketoimintojen toteutunut liikevaihto/ennakoitu liikevaihto, kerroin | 0,9 | 1 | 1 |
| Julkiset tutkimusorganisaatiot | |||
| — Verkottuneiden hankkeiden tulosten hyödyntäjien lukumäärä | 11,9 | 10 | 12 |
| — Tutkimuslähtöisten uusien yritysten lukumäärä | 29 | 30 | 30 |
| Menestyvän innovaatiotoiminnan mahdollistavat osaamiset ja verkostot vahvistuvat | |||
| Kansainvälistyvät kasvuyritykset | |||
| — Rahoitettujen hankkeiden uutuusarvo (indeksi 0—100) | 78 | 80 | 80 |
| — Kansainvälisen liiketoiminnan osuus yritysten liikevaihdosta (% kaikista projekteista) | 49 | 47 | 49 |
| Suuryritykset | |||
| — Suurten yritysten Tekes-rahavirrat, % | 78 | 80 | 80 |
| — Suurten yritysten kokonaisverkottuminen Tekes-projekteissa, % | 224 | 170 | 170 |
| Julkiset tutkimusorganisaatiot | |||
| — Kansainvälisten yhteisprojektien osuus (% kaikista projekteista) | 82 | 85 | 85 |
| Toiminnalla aikaansaadaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointia parantavia palveluita, tuotteita ja prosesseja | |||
| Useita asiakassegmenttejä koskevat erityisteemat | |||
| — Työorganisaatioiden kehittämishankkeista hyötyvien työntekijöiden määrä, kpl | 13 273 | 11 500 | 12 000 |
| — Kansallisia energia- ja ympäristötavoitteita suoraan edistävien innovaatioiden määrä | 513 | 400 | 470 |
Toiminnallinen tehokkuus
| 2012 toteutuma |
2013 tavoite |
2014 tavoite |
|
| Toiminnallinen taloudellisuus | |||
| Rahoitus- ja asiakkuustyön kokonaiskustannus/ myönnetty rahoitus, % | 4,8 | < 5,3 | < 5,1 |
| Tuottavuus | |||
|---|---|---|---|
| Käynnistyvä projektivolyymi, milj. euroa/htv | 2,9 | > 2,5 | > 2,9 |
Tuotokset ja laadunhallinta
| 2012 toteutuma |
2013 tavoite |
2014 tavoite |
|
| Palvelukyky ja laatu | |||
|---|---|---|---|
| Suoritteet | |||
| — Pk-yritysten osuus rahoituksesta, % | 68 | 50—60 | 50—60 |
| — Alle 500 henkilön yritysten osuus rahoituksesta, % | 76 | 70 | 70 |
| Asiakaspalaute Tekesin toiminnasta (1—5) | |||
| — Tekes-palvelujen hyödyllisyys asiakkaille | 4,2 | > 3,7 | > 3,7 |
| — Tekes-palvejujen laatu yritysasiakkaille | 3,9 | > 3,7 | > 3,7 |
| — Asiakaspalautteen yleisarvio Tekesin toiminnasta | 4,1 | > 3,7 | > 3,7 |
| Käsittelyajat merkittävimmistä suoritteista | |||
| — Uuden rahoitushakemuksen käsittelyaika pk-yrityksille, vrk | 65 | < 60 | < 60 |
| — Uuden rahoitushakemuksen käsittelyaika suuryrityksille, vrk | 79 | < 75 | < 75 |
| — Maksupyynnön ja raportin käsittelyaika pk-yrityksille, vrk | 24 | < 22 | < 22 |
| — Oikaisuvaatimukset/muutoksenhakukelpoiset päätökset, % | 0,5 | < 0,7 | < 0,7 |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
| 2012 toteutuma |
2013 tavoite |
2014 tavoite |
|
| Henkilötyövuosien kehitys/htv | 285,7 | 290 | 290 |
| Sairauspoissaolojen muutos (+/- työpäivää/htv) | -0,5 | 0 | 0 |
| Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1—5) | 3,9 | 3,7 | 3,7 |
| Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1—5) | 3,4 | 3,7 | 3,7 |
| Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (1—5) | 3,9 | 3,7 | 3,7 |
| Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1—5) | 3,9 | 3,7 | 3,7 |
| Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1—5) | 3,7 | 4,0 | 4,0 |
| Työyhteisön innostavuus ja työssä koettu ilo (1—5) |
4,0 | 4,0 | 4,0 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Hanke- ja ohjelmatoiminta | 7 000 000 |
| Toimintamenot | 33 830 000 |
| Yhteensä | 40 830 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2012 toteutuma |
2013 varsinainen talousarvio |
2014 esitys |
|
| Bruttomenot | 46 378 | 41 304 | 41 430 |
| Bruttotulot | 675 | 600 | 600 |
| Nettomenot | 45 703 | 40 704 | 40 830 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 23 246 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 20 223 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hallituksen menosäästö | -1 000 |
| INKA-ohjelman hallinnointi (siirto momentilta 32.20.42) | 300 |
| Muu muutos | -42 |
| Pääomasijoitustoiminta (siirto momentilta 32.01.21) | 100 |
| Team Finland -ennakointiohjelma (siirto momentilta 32.20.42) | 1 000 |
| Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) | -132 |
| Palkkausten tarkistukset | 91 |
| Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen | -65 |
| Yhteishankintojen lisääminen (HO) | -126 |
| Yhteensä | 126 |
| 2014 talousarvio | 40 830 000 |
| 2013 I lisätalousarvio | — |
| 2013 talousarvio | 40 704 000 |
| 2012 tilinpäätös | 42 680 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 884 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 54 000 euroa talousarvioesityksen 40 830 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
Talousarvioesitykseen nähden momentin nimike on muutettu.
| 2014 talousarvio | 40 884 000 |
| 2013 IV lisätalousarvio | -65 000 |
| 2013 I lisätalousarvio | — |
| 2013 talousarvio | 40 704 000 |
| 2012 tilinpäätös | 42 680 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)
Team Finland -verkostoa on jo käsitelty edellä momentin 24.01.01 yhteydessä. Team Finland edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä Suomen maakuvaa ja tuo yhteen näiden alojen keskeiset toimijat ulkomailla ja kotimaassa.
Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa Team Finland -verkoston kautta tapahtuvaan yritysten kansainvälistymiseen ja viennin edistämiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 41 284 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen
2) Team Finland -ennakointiverkoston toimintamenoihin sekä ennakointimallin kehittämiseen ja toteuttamiseen
3) pääomasijoitustoimintaan tarvittavan osakeyhtiön osakepääomaan ja muihin perustamisesta aiheutuviin menoihin sekä pääomasijoitustoimintatehtävän hoitamisen aiheuttamiin menoihin.
I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)
Momentilta vähennetään 160 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 32.20.02 ja aiheutuu Euroopan atomienergiayhteisön fuusiotutkimuksen kansallisen koordinointitehtävän siirrosta Teknologian tutkimuskeskus VTT:lle. Vähennys kohdentuu hanke- ja ohjelmatoiminnan menoihin.
| 2014 I lisätalousarvio | -160 000 |
| 2014 talousarvio | 41 284 000 |
| 2013 tilinpäätös | 40 639 000 |
| 2012 tilinpäätös | 42 680 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)
Momentilta vähennetään 160 000 euroa.
07. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 031 000 euroa.
Selvitysosa:Matkailun edistämiskeskus (MEK) on valtakunnallinen matkailun asiantuntija ja kansainvälinen toimija, joka tuottaa lisäarvoa matkailuelinkeinolle ja yhteiskunnalle. MEK edistää Suomen matkailumaakuvan tunnettuutta, markkinoi matkailutuotteita ja -palveluita yhteistyössä muiden matkailutoimijoiden kanssa sekä tukee matkailualan laadunkehitystä. MEK koordinoi matkailutuotteiden tuotekehitystä teemapohjaisesti ja hankkii markkinoinnin ja tuotekehityksen tueksi markkinatietoa matkailuelinkeinon käyttöön. Tavoitteena on luoda yhtenäinen, omaleimainen ja vetovoimainen matkailumaaprofiili, joka tukee matkailutuotteiden myyntiä.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Matkailun edistämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014:
Vaikuttavuus
| 2012 toteutuma |
2013 tavoite |
2014 tavoite |
|
| Ulkomainen matkailutulo kasvaa | |||
|---|---|---|---|
| — ulkomaisesta matkailusta saatavat vientiin rinnastettavat tulot (ilman kuljetustuloja, milj. euroa) | 3 222 | 3 510 | 3 810 |
| — ulkomaisesta matkailusta saatavat vientiin rinnastettavat tulot (ml. kuljetustulot, milj. euroa) | 4 412 | 4 700 | 5 000 |
| — rekisteröidyt ulkomaiset yöpymiset (1 000 vrk) |
5 804 | 5 980 | 6 160 |
| — rekisteröimättömät ulkomaiset yöpymiset (1 000 vrk) | 26 000 | 28 000 | 30 100 |
| — Suomeen saapuvat yöpyvät matkailijat, milj. henkilöä | 4 443 | 4 530 | 4 715 |
| — Suomen markkinaosuus Pohjoismaihin saapuvasta matkailusta | 16,61) | 16,7 | 16,8 |
1) Arvio
Toiminnallinen tuloksellisuus
| 2012 toteutuma |
2013 tavoite |
2014 tavoite |
|
| Tuotokset ja laadunhallinta | |||
| — kongressien määrä Suomessa, kpl | 635 | 410 | 450 |
| — laatutonnivalmennuksen läpikäyneiden organisaatioiden lukumäärä, kpl | 805 | 860 | 900 |
| — ulkoinen asiakastyytyväisyys, matkailuelinkeinon tyytyväisyys MEK:n toimintaan (1—5) | 3,2 | 3,3 | 3,4 |
| — tutkimustieto: markkinatiedon analysointi ja välittäminen (1—5) | 3,8 | 3,9 | 3,9 |
| — tuotekehitystoiminta: osallistuvien tahojen tyytyväisyys MEK:n tuotekehitystoimintaan (1—5) | 3,2 | 3,4 | 3,5 |
| — markkinointitoimenpiteet, tyytyväisyys markkinointiin kokonaisuutena (1—5) | 3,1 | 3,4 | 3,5 |
| — ulkomaisten edustajien toiminta, VisitFinland edustajille annettu arvosana (1—5) | 3,7 | 3,8 | 3,8 |
Määrärahan päätoiminnoittainen jakauma (1 000 euroa)
| 2012 toteutuma |
% | 2013 varsinainen talousarvio |
% | 2014 esitys |
% | |
| Matkailumaakuvan markkinointi | 5 523 | 51 | 5 755 | 52 | 5 219 | 52 |
| Matkailumaakuvaa tukeva tuotemarkkinointi | 3 465 | 32 | 3 332 | 30 | 3 814 | 38 |
| Tuotekehityksen ja tuotteistamisen edistäminen | 758 | 7 | 405 | 4 | 402 | 4 |
| Markkinatiedon hankinta ja välittäminen | 1 083 | 10 | 605 | 5 | 602 | 6 |
| Venäjän markkinointi (kertaluonteinen lisäraha) | 1 000 | 9 | ||||
| Yhteensä | 10 829 | 100 | 11 097 | 100 | 10 037 | 100 |
|---|
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
| 2012 toteutuma |
2013 tavoite |
2014 tavoite |
|
| Henkilötyövuosien kehitys | 30,2 | 33 | 33 |
| — sairauspoissaolojen muutos (+/- työpäivää/htv) | -1,2 | -0,5 | 0 |
| — johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1—5) | 3,12 | 3,2 | 3,3 |
| — töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1—5) | 3,0 | 3,1 | 3,2 |
| — tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (1—5) | 3,29 | 3,4 | 3,5 |
| — esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1—5) | 4,0 | 4,1 | 4,2 |
| — työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1—5) | 3,06 | 3,2 | 3,3 |
| — työn innostavuus ja työssä koettu ilo (1—5) | 3,29 | 3,4 | 3,5 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2012 toteutuma |
2013 varsinainen talousarvio |
2014 esitys |
|
| Bruttomenot | 11 768 | 12 197 | 11 131 |
| Bruttotulot | 939 | 1 100 | 1 100 |
| Nettomenot | 10 829 | 11 097 | 10 031 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 000 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 532 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertaluonteisen erän poistuminen | -1 000 |
| Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) | -17 |
| Palkkausten tarkistukset | 9 |
| Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen | -6 |
| Yhteishankintojen lisääminen (HO) | -52 |
| Yhteensä | -1 066 |
| 2014 talousarvio | 10 031 000 |
| 2013 talousarvio | 11 097 000 |
| 2012 tilinpäätös | 10 361 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 037 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.
Lisäys 6 000 euroa talousarvioesityksen 10 031 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2014 talousarvio | 10 037 000 |
| 2013 IV lisätalousarvio | -6 000 |
| 2013 talousarvio | 11 097 000 |
| 2012 tilinpäätös | 10 361 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 037 000 euroa.
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 405 320 000 euroa.
Vuonna 2014 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 399 640 000 euron arvosta.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
1) valtioneuvoston asetuksella (298/2008) tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan
2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa
3) Euroopan yhteisön komission yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (EY 800/2008) mukaisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan välittömästi liittyvään koulutukseen
4) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin
5) työelämän kehittämishankkeisiin
6) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä
7) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen
8) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin
9) julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen
10) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin.
Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.
Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot.
Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja budjettitalouden ulkopuolisille tutkimusorganisaatioille liittyen julkisen tutkimuksen projekteihin.
Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon Tekesin rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.
Tukea myönnetään erityisesti:
- — riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen luomiseen ja hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa
- — nuorten innovatiivisten yritysten liiketoimintojen kehittämiseen
- — pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen
- — innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- tai demostraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon
- — kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palvelujensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä
- — työelämän kehittämishankkeisiin.
Vaikuttavuus ja tukijärjestelmän toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä.
Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille 12.32.99.
Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)
| Määräraha | Valtuus | |
| Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan | 215 680 | 211 680 |
| Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus | 173 140 | 171 760 |
| Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut: pakolliset ja valinnaiset ohjelmat | 16 500 | 16 200 |
| Yhteensä | 405 320 | 399 640 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018— | Yhteensä vuodesta 2014 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset | 347 962 | 155 520 | 53 319 | 14 308 | 2 970 | 574 079 |
| Vuoden 2014 sitoumukset | 57 358 | 185 568 | 103 212 | 39 202 | 14 300 | 399 640 |
| Menot yhteensä | 405 320 | 341 088 | 156 531 | 53 510 | 17 270 | 973 719 |
Vuonna 2014 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 393,0 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hallituksen menosäästö | -24 400 |
| INKA-ohjelma (siirto momentille 32.20.42) | -4 000 |
| Muu muutos | 450 |
| Valtuuslisäyksen maksatukset (LTAE III 2013) | 2 000 |
| Yhteensä | -25 950 |
| 2014 talousarvio | 405 320 000 |
| 2013 III lisätalousarvio | — |
| 2013 I lisätalousarvio | -600 000 |
| 2013 talousarvio | 431 270 000 |
| 2012 tilinpäätös | 431 513 978 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)
Mikäli vuoden 2013 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2014.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
5) työelämän kehittämishankkeisiin, jotka voivat olla myös kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden virastojen ja laitosten työelämän kehittämishankkeita
9) julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen kunnissa ja kuntayhtymissä, yleishyödyllisissä yhteisöissä, valtion virastoissa ja laitoksissa sekä muissa hankintalain (348/2007) mukaisissa hankintayksiköissä.
Selvitysosa:Päätösosan valtuuskohdan kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan toiseksi kappaleeksi ja päätösosan kohdat 5) ja 9) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdat 5) ja 9).
Valtuuskohdan muutos mahdollistaa avustusten myöntämispäätökset määrällä, joka vastaa vuonna 2013 käyttämättä jäänyttä myöntämisvaltuutta.
Työelämän kehittämishankkeisiin ja innovatiivisiin julkisiin hankintoihin täydennetään määrärahan käyttäjiksi myös julkiset organisaatiot vastaavasti kuin talousarvioesityksen momentin päätösosan muissa kohdissa.
| 2014 talousarvio | 405 320 000 |
| 2013 III lisätalousarvio | — |
| 2013 I lisätalousarvio | -600 000 |
| 2013 talousarvio | 431 270 000 |
| 2012 tilinpäätös | 431 513 978 |
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 405 320 000 euroa.
Vuonna 2014 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 399 640 000 euron arvosta.
Mikäli vuoden 2013 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2014.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
1) valtioneuvoston asetuksella (298/2008) tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan
2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa
3) Euroopan yhteisön komission yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (EY 800/2008) mukaisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan välittömästi liittyvään koulutukseen
4) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin
5) työelämän kehittämishankkeisiin, jotka voivat olla myös kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden virastojen ja laitosten työelämän kehittämishankkeita
6) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä
7) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen
8) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin
9) julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen kunnissa ja kuntayhtymissä, yleishyödyllisissä yhteisöissä, valtion virastoissa ja laitoksissa sekä muissa hankintalain (348/2007) mukaisissa hankintayksiköissä
10) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin.
Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.
Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot.
Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja budjettitalouden ulkopuolisille tutkimusorganisaatioille liittyen julkisen tutkimuksen projekteihin.
Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
41. Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 24 212 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille annetun asetuksen (1301/2010) mukaisesti:
1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeinopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen
2) ulkomaisten investointien edistämiseen
3) kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalvelujen ja yritysten kehittämispalvelujen tuottamiseen
4) julkisten yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen
5) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen.
Ulkomaisten investointien edistämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja muotoilun hyödyntämisen tehostamiseen elinkeinotoiminnassa sekä yrityspalvelujen kehittämiseen voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen, luovien alojen yritystoiminnan ja luovan talouden edistämiseen voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Edelleen osa vientikeskusverkoston ylläpidosta sekä osa kansainvälistä liiketoimintaa edistävistä asiantuntijapalveluista ovat sellaisia toimintoja, jotka voidaan rahoittaa täyttä kustannusmäärää vastaavasti.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Yleisavustusta voidaan myöntää Finpro ry:n alaisuudessa toimivan vientikeskusverkoston ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Ulkomaisten investointien hankinnassa korostetaan osaamisintensiivisiä aloja, korkean lisäarvon tuotantoa, T&K&I-investointeja sekä investointien työllistämisvaikutuksia.
Yleisavustusta voidaan käyttää myös kansainvälistymispalvelujen tuottamiseen. Luovien alojen kansainvälistymistä edistävä yleisavustus kohdennetaan suomalaisen musiikin sekä elokuva- ja audiovisuaalisen alan tunnettuuden ja menekin edistämiseen maailmalla. Ministeriö jatkaa ruotsinkielisten ja Venäjälle suuntautuvien kansainvälistymispalveluiden tukemista. Kansainvälistymistä edistävien yhteisöjen ensisijaisena tehtävänä on suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän palveleminen niin kotimaassa kuin ulkomailla osana Team Finland -verkostoa.
Keksintöjen kaupallistamista edistävien palvelujen tuottaminen siirtyy Keksintösäätiöltä Uudenmaan ELY-keskuksen vastuulle vuoden 2014 alusta.
Vaikuttavuus
| 2012 toteutuma |
2013 tavoite |
2014 tavoite |
|
| Yritykset kansainvälistyvät ja verkottuvat keskenään ja niiden kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen syvenee. | |||
| — Pk-yritysten osuus Finpron kaikista asiakkaista, % | 78 | 67 | 67 |
| — Finpron saamien onnistuneiden yritysasiakkuuksien referenssiluvat, kpl | 74 | 80 | 85 |
| — Finpron ennakointitoiminta, kerätyt ensivaiheen signaalit, kpl | 4 766 | 7 000 | 7 500 |
| Ulkomaisilla investoinneilla luodaan talouskasvua, lisätään työpaikkoja ja vahvistetaan osaamispohjaa. | |||
| — Ulkomaisten investointien työllistävyys (työpaikkojen lukumäärä) | 3 638 | 650 | 800 |
| — Ulkomaisten investointien taloudellinen merkitys, milj. euroa | 355 | 120 | 150 |
| Standardisointi parantaa tuotteiden ja järjestelmien yhteensopivuutta ja vaihdettavuutta | |||
| Kulutus ohjautuu ympäristöä säästäviin tuotteisiin ja palveluihin ja vastuullisuuteen sitoutuneiden suomalaisten yritysten määrä kasvaa. |
Toiminnallinen tuloksellisuus
| 2012 toteutuma |
2013 tavoite |
2014 tavoite |
|
| Finpron palveluiden hyödyllisyys yritysten kannalta (1—5) | 3,95 | 3,98 | 4,0 |
| Finpron uusien yritysasiakkaiden osuus kaikista asiakkaista, % | 40 | 40 | 38 |
| Finpron asiakastyytyväisyys (yritykset) (1—5) | 4,0 | 4,1 | 4,1 |
| Invest in Finlandin asiakastyytyväisyys (yritykset) | 4,09 | 4,10 | 4,10 |
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Standardisointitoiminta | 1 490 000 |
| Luovien alojen ja yrittäjyyden edistäminen | 1 332 000 |
| Globaalit kansainvälistymispalvelut | 17 275 000 |
| Ulkomaisten investointien edistäminen | 4 115 000 |
| Yhteensä | 24 212 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hallituksen menosäästö | -4 200 |
| Keksintötoiminta (siirto momentille 32.01.02) | -5 260 |
| Kertaluonteisten erien poistuminen | -450 |
| Vähennys liittyen keksintötoiminnan rahoituksen siirtoon momentille 32.30.45 | -2 000 |
| Yhteensä | -11 910 |
| 2014 talousarvio | 24 212 000 |
| 2013 talousarvio | 36 122 000 |
| 2012 tilinpäätös | 40 472 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)
Finpron yleisavustus vähenee vuonna 2014 kansainvälistymispalveluiden osalta noin 2,3 miljoonalla eurolla ja investointien edistämisen osalta noin 0,7 miljoonalla eurolla.
Finpron yrityksille tarjoamat palvelut muodostuvat yleishyödyllisistä palveluista ja konsultointipalveluista. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt valmistelun, jonka tarkoituksena on uudistaa Finpron organisaatio vuoden 2014 aikana niin, että maksulliset konsulttipalvelut eriytetään julkisena palveluna annettavasta yritysten neuvonnasta. Finpron yleisavustus kohdennettaisiin kokonaisuudessaan yrityksille rekisteröidyn yhdistyksen toimesta tarjottaviin julkisiin kansainvälistymispalveluihin. Myös ulkomaisten investointien edistämiseen varattaisiin erillinen määräraha. Nykyisestä maksullisesta konsulttitoiminnasta muodostettaisiin puolestaan erillinen yhtiö, joka toimisi kilpailluilla markkinoilla muiden vastaavien konsulttiyritysten kanssa ilman yhteiskunnalta saatavaa tukea.
Valiokunta suhtautuu uudistukseen myönteisesti. Se on kuitenkin toteutettava niin, että pk-yritysten kansainvälistymispalvelut vahvistuvat. Erityisen tärkeää on, että Finpro ry:n tarjoamat yleishyödylliset palvelut määritellään kattavasti ja selkeästi niin, että ne täyttävät Suomen ja Euroopan unionin kilpailu- ja valtiontukilainsäädännön vaatimukset.
Tavoitteena tulee olla, että etenkin kansainvälistymisen alkuvaiheessa olevat pk-yritykset saavat laadukasta ilmaista tai hyvin edullista julkisesti tuettua neuvontaa. Lisäksi tulisi huolehtia siitä, että yritykset voivat hankkia kohtuulliseen hintaan tarvitsemiansa erityisiä kaupallisia konsulttipalveluja. Käytännössä tämä edellyttää sitä, että luodaan uusi erillinen tuki-instrumentti, jonka avulla yritykset voivat hankkia kansainvälistymiseen liittyviä maksullisia palveluja vapailta markkinoilta parhaaksi katsomaltaan taholta.
Finprolla on tällä hetkellä kattava kansainvälinen vientikeskusten verkosto, jossa yhdistyvät paikallisten markkinoiden ja suomalaisen yrityskentän tuntemus. Edessä olevassa muutostilanteessa on tarpeen turvata se, että tätä Finpron ydinosaamista ei menetetä tai tarpeettomasti heikennetä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä Finpron läsnäoloon kasvavilla markkinoilla.
Valiokunta lisää momentille 1 500 000 euroa Finpro ry:n alaisuudessa toimivan vientikeskusverkoston ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuksiin.
Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että Suomeen saadaan enemmän ulkomaisia investointeja. Tämä stimuloisi taloudellista kasvua, parantaisi markkinoiden toimivuutta ja liiketoimintaosaamista, loisi uusia työpaikkoja ja lisäisi myös vientituloja. Investointien saaminen Suomeen edellyttää kuitenkin hyvää lainsäädännön ennustettavuutta ja erittäin aktiivista hankintatyötä. Keskeinen toimija kansainvälisten investointien hankintatyössä on Invest in Finland, joka liitettiin osaksi Finproa vuonna 2012.
Valiokunta viittaa vuoden 2013 talousarviota koskevaan mietintöönsä (VaVM 39/2012 vp) ja lisää momentille 200 000 euroa Finpron osana toimivalle Invest in Finland -yksikölle ulkomaisten investointien edistämiseen mm. cleantech-toimintaa koskevien liiketoimintamahdollisuuksien parantamiseksi.
Matkailun edistämiskeskus MEK on tarkoitus liittää osaksi Finpro ry:tä edellä kuvatun organisaatiouudistuksen yhteydessä. Valiokunta pitää muutosta hyödyllisenä. Matkailun edistäminen sopii hyvin maailmanlaajuisen vientikeskusverkoston yhteyteen ja lisää mahdollisuuksia matkailualan yritysten kansainvälisen toiminnan ja ulkomaanmarkkinoinnin tukemiseen.
Matkailulla on yhä merkittävämpi vaikutus kansantalouteen ja työllisyyteen. Saadun selvityksen mukaan vuonna 2012 matkailukysyntä oli arviolta 13,3 miljardia euroa eli noin 2,7 % Suomen BKT:stä. Vientiin rinnastettava matkailutulo oli 4,2 miljardia euroa, ja työpaikkojen määrä matkailualalla on kasvanut 16 % vuodesta 2007.
Kiinnostus matkakohteeseen ja sen tarjoamiin palveluihin on olennainen kriteeri vapaa-ajan matkakohdetta valittaessa. Perinteisellä brändimarkkinoinnilla on edelleen merkitystä, mutta matkailijat tekevät yhä useammin valintansa sähköisten välineiden avulla. Valiokunta katsoo, että tulisi nopeasti selvittää, olisiko syytä luoda yhteinen dataportaali, joka edistäisi järjestelmällistä, jatkuvaa ja relevanttia suomalaisten matkailupalveluiden näkyvyyttä internetissä. On tärkeää, että MEK toimii yhteistyössä yritysten kanssa ja parantaa peruspalveluna niiden mahdollisuuksia palveluidensa tarjoamiseen myös kansainväliselle yleisölle. Erityisen tärkeänä valiokunta pitää Venäjältä suuntautuvan matkailun edistämistä.
Myös matkustusaika ja matkan helppous ovat erittäin merkittäviä kriteerejä vapaa-ajan matkaa valittaessa. Valiokunta korostaa, että ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun kehittämisen osalta avainasemassa ovat lentoliikenteen sujuvuus ja kohtuullinen hintataso. Lentoliikenteen merkitys matkailun kasvulle on erityisen kriittinen etenkin Kuusamossa ja Lapissa. Ulkomaalaisille matkailijoille suunnattu markkinointityö ja matkakohteiden paikallinen kehittäminen voivat helposti jäädä tuloksettomiksi ilman riittäviä kotimaan jatkolentoyhteyksiä ja tarpeeksi kattavaa lentoasemaverkostoa. Valiokunta pitää tärkeänä, että matkailunäkökulma otetaan asianmukaisesti huomioon vuonna 2014 valmistuvassa lentoliikennestrategiassa.
Joulupukki on tunnetuin suomalainen hahmo Aasiassa. Erityisesti Kiinassa Suomen joulupukki on saavuttanut huomattavaa suosiota jopa maan ylimmässä johdossa. Tätä mahdollisuutta tulisi hyödyntää aiempaa tehokkaammin matkailutulon kasvattamisen ohella myös vientiteollisuuden edistämiseen.
Joulupukkisäätiön tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää maailmanlaajuista mielikuvaa Suomesta sekä joulumaana että joulupukin kotimaana ja luoda edellytyksiä tämän mielikuvan hyödyntämiselle elinkeinoelämän keskuudessa. Säätiö on tehnyt useamman vuoden ajan pienimuotoista markkinointityötä Kiinassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa. Näkyvyyttä on saavutettu esimerkiksi tv-ohjelmayhteistyön avulla.
Säätiön tavoitteena on kasvattaa Aasiasta saatavaa matkailutuloa noin 164 miljoonalla eurolla ja lisätä yöpymisiä Suomessa noin 30 prosentilla. Jatkuvalla ja säännöllisellä ohjelmayhteistyöllä voidaan saavuttaa miljoonien katsojien huomio ja lisätä Suomen tunnettavuutta Aasiassa. Lisäksi esimerkiksi joulupukin tapaamisilla valtiojohdon kanssa ja esiintymisillä suomalaisten yritysten markkinointitilaisuuksissa sekä joulupukin oman toimiston avaamisella Finpron Shanghain toimiston yhteyteen voidaan valiokunnan näkemyksen mukaan edistää kaikkia muitakin vientiteollisuuden aloja ja parantaa positiivisen hahmon avulla Suomen imagoa Aasiassa. Valiokunta pitää tärkeänä, että säätiö toimii tiiviissä yhteistyössä mm. Finpro ry:n ja Lapin matkailuyrittäjien kanssa.
Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa joulupukkisäätiölle matkailun edistämiskampanjaan Aasiassa.
Vientiosuuskunta Viexpo toimii Pohjanmaan ELY-keskuksen itsenäisenä, kaksikielisenä kansainvälistymisyksikkönä. Se tarjoaa pk-yrityksille käytännönläheisiä vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä palveluja ja neuvontaa. Toiminta on madaltanut useiden yritysten kynnystä kansainvälisen toiminnan aloittamiseen.
Valiokunta lisää momentille 125 000 euroa Viexpon toimintaan.
Suomen Yrityskummit ry on valtakunnallinen mentorointiverkosto. Yhdistykseen kuuluu yli tuhat yrityskummia, jotka ovat kokeneita liiketoiminnan asiantuntijoita. Yrityskummit antavat maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa yrittäjille ja kunnille. Vuonna 2012 yrityskummit auttoivat yli tuhatta eri toimialojen pk-yrittäjää kehittämään liiketoimintaansa. Yhdistyksen etuna on kevyt organisaatio. Toimintaa koordinoidaan valtakunnallisesti kahden toimihenkilön avulla ja alueittain noin 20 alueyhteyshenkilön kautta. Kummitoiminnalla voidaan auttaa useita pieniä yrityksiä kasvamaan ja samalla luomaan uusia työpaikkoja.
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa Suomen Yrityskummit ry:n toimintaan.
Tekniikan Akatemia -säätiön päätehtävänä on momentin 32.20.50 mukaisen kansainvälisen Millenium-teknologiapalkinnon toteuttaminen ja jakaminen. Säätiö järjestää palkinnonjaon yhteydessä Helsingin kansalaistorilla 27.4.—14.5.2014 Teknologian kevät 2014 -tapahtumakokonaisuuden, jonka tavoitteena on tehdä tunnetuksi teknologian mahdollisuuksia ihmisten elämänlaadun parantajana.
Erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret, joita tapahtuman kautta aktivoidaan opiskelemaan ja myöhemmin työskentelemään teknologian ja sen soveltamisen piirissä. Tapahtuma koostuu mm. seminaareista, startup-yritysten esittelyistä, yliopistojen tutkimustoiminnan demonstraatioista sekä eri ikäryhmille suunnatuista innovaatiokilpailuista. Nuorille suunnattuihin hankkeisiin kuuluu myös Teknoloikka-harjoittelu, jossa lukiosta ja ammattikoulusta valmistuville tarjotaan mahdollisuutta hakea muutamaksi kuukaudeksi harjoittelijoiksi teknologiayrityksiin.
Valiokunta pitää tärkeänä innostaa suomalaisia nuoria teknologia-aloille ja lisää momentille 100 000 euroa Tekniikan Akatemia -säätiölle käytettäväksi Teknologian kevät 2014 -tapahtuman nuorille suunnattuihin hankkeisiin.
Momentille lisätään yhteensä 2 425 000 euroa, josta osoitetaan
- — 1 500 000 euroa Finpro ry:n alaisuudessa toimivan vientikeskusverkoston ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuksiin
- — 200 000 euroa Finpron osana toimivalle Invest in Finland -yksikölle ulkomaisten investointien edistämiseen
- — 300 000 euroa joulupukkisäätiölle matkailun edistämiskampanjaan Aasiassa
- — 125 000 euroa Viexpon toimintaan
- — 200 000 euroa Suomen Yrityskummit ry:n toimintaan
- — 100 000 euroa Tekniikan Akatemia -säätiölle käytettäväksi Teknologian kevät 2014 -tapahtuman nuorille suunnattuihin hankkeisiin.
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 26 637 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille annetun asetuksen (1301/2010) mukaisesti:
1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeinopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen
2) ulkomaisten investointien edistämiseen
3) kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalvelujen ja yritysten kehittämispalvelujen tuottamiseen
4) julkisten yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen
5) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen.
Ulkomaisten investointien edistämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja muotoilun hyödyntämisen tehostamiseen elinkeinotoiminnassa sekä yrityspalvelujen kehittämiseen voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen, luovien alojen yritystoiminnan ja luovan talouden edistämiseen voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Edelleen osa vientikeskusverkoston ylläpidosta sekä osa kansainvälistä liiketoimintaa edistävistä asiantuntijapalveluista ovat sellaisia toimintoja, jotka voidaan rahoittaa täyttä kustannusmäärää vastaavasti.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 29 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 20 000 000 euroa käytetään kolmevuotisen, yritysten kansainvälistymistä ja ulkomaisia investointeja edistävän ohjelman toteuttamiseen, 4 500 000 euroa Team Finland -toimintaan kansainvälistymisen edistämiseksi ja 4 500 000 euroa Team Finland -toimintaan ulkomaisten investointien hankkimiseksi Suomeen. Lisäykset ovat määräaikaisia.
| 2014 I lisätalousarvio | 29 000 000 |
| 2014 talousarvio | 26 637 000 |
| 2013 tilinpäätös | 36 122 000 |
| 2012 tilinpäätös | 40 472 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 29 000 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 113/2014 vp (4.9.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 6 300 000 euroa.
Selvitysosa:Lisämäärärahasta 5 000 000 euroa on tarkoitus käyttää ICT-sektorin rakennemuutoksen tukemiseen ja viennin suuntaamiseksi uusille markkina-alueille. ICT-sektorin rakennemuutos yhdessä erityisesti Venäjälle suuntautuvan hekentyneen vientinäkymän kanssa vaikuttavat koko ICT-sektoriin. Lisämääräraha kohdennetaan ICT-sektorin uuden yritystoiminnan kansainvälistymisen vauhdittamiseen sekä yritysten tukemiseen niiden hakiessa uusia korvaavia vientimarkkinoita Venäjän laskevan viennin tilalle.
Lisämäärärahasta 1 300 000 euroa kohdistetaan elintarvikkeiden vientiohjelman toteuttamiseen yhdessä Elintarviketeollisuusliiton ja Team Finland -toimijoiden kanssa.
| 2014 II lisätalousarvio | 6 300 000 |
| 2014 I lisätalousarvio | 29 000 000 |
| 2014 talousarvio | 26 637 000 |
| 2013 tilinpäätös | 36 122 000 |
| 2012 tilinpäätös | 40 472 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2014 vp (10.10.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 6 300 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös erityisavustuksena:
1) valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen
2) yritysten kansainvälistä liiketoimintaa sekä Suomeen suuntautuvia investointeja ja matkailua edistäviin Team Finland -palveluihin ja -toimintaan
3) kolmevuotisen pk-yritysten kansainvälistä liiketoimintaa, matkailua ja ulkomaisia investointeja vauhdittavan ohjelman toteuttamiseen valtionavustuslain (688/2001) ja ministeriön antamien erillisten valtionavustusehtojen mukaisesti.
Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2014 III lisätalousarvio | — |
| 2014 II lisätalousarvio | 6 300 000 |
| 2014 I lisätalousarvio | 29 000 000 |
| 2014 talousarvio | 26 637 000 |
| 2013 tilinpäätös | 36 122 000 |
| 2012 tilinpäätös | 40 472 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös erityisavustuksena:
1) valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen
2) yritysten kansainvälistä liiketoimintaa sekä Suomeen suuntautuvia investointeja ja matkailua edistäviin Team Finland -palveluihin ja -toimintaan
3) kolmevuotisen pk-yritysten kansainvälistä liiketoimintaa, matkailua ja ulkomaisia investointeja vauhdittavan ohjelman toteuttamiseen valtionavustuslain (688/2001) ja ministeriön antamien erillisten valtionavustusehtojen mukaisesti.
42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 10 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen
2) innovaatiokeskittymiä ja paikallista ja alueellista innovaatiotoimintaa tukeviin kehittämistoimenpiteisiin.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi luoda Suomeen maailman parhaat edellytykset korkean osaamisen ja liiketoiminnan harjoittamiselle. Tähän liittyen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi luoda Suomeen kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneiden innovaatioyhteisöjen lisäksi vahvoja alueellisia innovaatiokeskittymiä.
Vuoden 2014 alussa käynnistyvä Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) tavoitteena on tukea innovaatiopolitiikan kansallisten ja aluelähtöisten toimien synergiaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien luomiseksi. Kansalliset ja alueelliset voimavarat ja toimenpiteet yhdistävänä ja paikallislähtöisinä toimina uusi ohjelma täydentää muita keskeisiä innovaatiopolitiikan erityisiä instrumentteja.
Ohjelma tukee kaupunkiseutujen erikoistumista vahvuuksiinsa ja kansainvälisesti merkittävän osaamisen kasaantumista kannustamalla keskittymiä strategisten painopistevalintojen tekemiseen ja laajapohjaiseen julkisen sektorin ja elinkeinoelämän väliseen yhteistyöhön. Osaamislähtöistä uutta liiketoimintaa edistetään ajanmukaisilla kehitysympäristöillä, edelläkävijämarkkinoilla sekä tehokkaalla kansallisella ja kansainvälisellä verkottumisella.
Määrärahaa on tarkoitus käyttää Innovatiiviset kaupungit -ohjelman kehittämishankkeiden toteutukseen valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein.
Momentin määrärahaa voidaan käyttää myös innovaatiokeskittymiä ja paikallista ja alueellista innovaatiotoimintaa tukeviin kehittämistoimenpiteisiin.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
- — Suomeen muodostuu houkuttelevia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä innovaatioympäristöjä
- — Innovaatiokeskittymissä syntyy elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden yhteistyöhön perustuen uutta osaamislähtöistä, kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa
- — Innovaatiotoimijoiden kytkennät kansallisiin ja globaaleihin innovaatio- ja arvoverkostoihin vahvistuvat.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| INKA-ohjelma (siirto momentilta 32.20.40) | 4 000 |
| INKA-ohjelma (siirto momentilta 32.50.43) | 4 000 |
| INKA-ohjelman hallinnointi (siirto momentille 32.20.06) | -300 |
| Team Finland -ennakointitoiminta (siirto momentille 32.20.06) | -1 000 |
| Yhteensä | 6 700 |
| 2014 talousarvio | 10 300 000 |
| 2013 I lisätalousarvio | 4 000 000 |
| 2013 talousarvio | 3 600 000 |
| 2012 tilinpäätös | 5 100 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)
Määrärahaa saa käyttää:
1) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen, ml. myös kuntien, kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen ja valtion virastojen ja laitosten tähän liittyvät toimenpiteet.
Selvitysosa:Päätösosan kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 1).
Innovatiiviset kaupungit -ohjelmaan täydennetään määrärahan käyttäjiksi myös julkiset organisaatiot.
| 2014 talousarvio | 10 300 000 |
| 2013 I lisätalousarvio | 4 000 000 |
| 2013 talousarvio | 3 600 000 |
| 2012 tilinpäätös | 5 100 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)
Helsingin Ruoholahteen, Nokia Research Centerin entisiin tiloihin, suunnitellaan Startup-taloa. Joukko lupaavia startup-yrittäjiä sekä kansainvälisiä pääomasijoittajia on ilmaissut halukkuutensa siirtää toimintansa työeläkeyhtiö Varman omistamaan kiinteistöön. Rakennuksessa toimivat jo tällä hetkellä mobiilipeliyhtiö Supercell ja älypuhelinten kehittäjä Jolla Oy. Tilan isännäksi on suunniteltu Startup-säätiötä ja operatiiviseksi toimijaksi voittoa tavoittelematonta järjestöä, Startup Saunaa, sekä muita Euroopan suurimman kasvuyritys- ja sijoittajatapahtuman Slush 2013 järjestäjiä.
Suunnitelmien mukaan tilassa voisi toimia noin 30 yritystä. Tilaa voitaisiin markkinoida sekä kansainväliselle medialle että johtaville kansainvälisille sijoitusrahastoille ja riskirahoittajille. Startup-talon perustamisella voitaisiin vauhdittaa investointeja suomalaisyrityksiin ja vaikuttaa osaltaan siihen, että Suomesta tulisi maailmanlaajuisesti kiinnostava startup-toiminnan sijaintipaikka.
Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa Helsingin Ruoholahteen perustettavan Startup-talon toiminnan käynnistämiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 10 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen, ml. myös kuntien, kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen ja valtion virastojen ja laitosten tähän liittyvät toimenpiteet
2) innovaatiokeskittymiä ja paikallista ja alueellista innovaatiotoimintaa tukeviin kehittämistoimenpiteisiin.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 20 515 000 euroa.
Uusia avustuksia saa vuonna 2014 myöntää 14 786 000 euroa.
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) mukaisten hankkeiden toteuttamiseen ja maksamiseen.
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yllä mainitun asetuksen mukaisten ulkomaankauppaa ja vientiä edistäviin kansainvälistymisen yhteishankkeisiin seuraavasti:
1) yhteisosallistumisiin kansainvälisissä näyttelyissä sekä vientiverkostohankkeisiin ja kumppanuusohjelmiin
2) muihin yhteishankkeisiin, uusien toimialojen ja palvelualojen yhteishankkeisiin, strategisiin kärkihankkeisiin, yrityslähtöisten kulttuurivientihankkeiden tukemiseen sekä matkailualan valtakunnallisiin hankkeisiin.
Avustus pk-yrityksille on enintään 50 %. Avustusta voidaan myöntää edellä mainittua korkeammin prosenttiosuuksin valtakunnallisiin ja alueellisesti merkittäviin hankkeisiin, joihin ei osallistu yrityksiä tai joiden kulut ovat vaikeasti yrityskohtaisesti kohdennettavissa tai jos hankkeen hyödyn katsotaan koituvan laajalle yritysjoukolle tai hanke on luonteeltaan poikkeava ja riskialtis.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Yritysten yhteishankkeita toteuttavat ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävät järjestöt ja Finpro ry, eri toimialojen toimialaliitot sekä yritykset tai niiden yhteenliittymät.
Määrärahalla toteutetaan yritysten yhteishankkeita, joissa osallistujina on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yhteishankkeisiin osallistumisen tavoitteena on yrityksen viennin käynnistäminen uusilla markkina-alueilla, uusien tuotteiden markkinoille vieminen, yritysten viennin kasvattaminen ja nykyisten liikesuhteiden säilyttäminen sekä uusien kumppanuuksien etsiminen uusilta vientimarkkinoilta. Yhteishankkeisiin osallistuminen madaltaa yritysten kansainvälistymisen kynnystä ja nopeuttaa pk-yritysten uusille markkinoille pääsyä. Osallistujina yhteishankkeissa on kasvuyrityksiä, tuotekehitysvaiheen jälkeisessä kaupallistamisvaiheessa olevia yrityksiä, yritysten uusia, innovatiivisia verkostoja ja muita yritysryhmiä. Avustukset kohdennetaan erityisesti ympäristöliiketoiminnan ja puhtaiden teknologioiden toimialojen yhteishankkeisiin, koulutusvientiin ja innovatiivisiin uusiin hankkeisiin korkean teknologian toimialoilla. Lisäksi osallistujat voivat olla luovien alojen toimijoita, bioteknologian alan, terveys- tai hyvinvointiteknologioiden aloilla uusien innovaatioiden tuottajia, monipuolisten palveluiden kehittäjiä ja uudistajia.
Erityisinä kohdemaina hankkeita toteutetaan BRICS maissa Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa, Brasiliassa ja Etelä-Afrikassa. Yritysten perinteisissä vientimaissa Euroopassa panostetaan pääasiallisesti vain uusiin avauksiin. Erityistä huomiota kiinnitetään toimialoille, joihin kohdistuu merkittäviä rakenteellisia muutoksia.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
| 2012 toteutuma |
2013 arvio |
2014 arvio |
|
| Pk-yritysten liiketoimintaosaaminen ja kansainvälistymisen taidot vahvistuvat | |||
|---|---|---|---|
| Ministeriön tukemiin strategisiin kärkihankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä, kpl | 384 | 370 | 360 |
| Ympäristöalan hankkeiden lukumäärä, kpl | 30 | 28 | 25 |
| Terveys- ja hyvinvointiteknologia-alan hankkeiden lukumäärä, kpl | 9 | 7 | 6 |
| Palvelualojen hankkeiden lukumäärä, kpl | 18 | 15 | 13 |
Toiminnallinen tuloksellisuus
| 2012 toteutuma |
2013 arvio |
2014 arvio |
|
| Yhteishankkeisiin osallistuvat yritykset, kpl | 2 250 | 2 100 | 2 000 |
| Pk-yritysten osuus yhteishankkeiden avustuksista, % | 84 | 85 | 87 |
| Toteutettujen yksittäisten yhteishankkeiden lukumäärä, kpl | 585 | 550 | 530 |
Tuotokset ja laadunhallinta
| 2012 toteutuma |
2013 arvio |
2014 arvio |
|
| Hakemusten määrä, kpl | 354 | 400 | 380 |
| Myönteisten päätösten määrä, kpl | 328 | 280 | 260 |
| Käsittelyajat, kk | 1—2 kk | 1—2 kk | 1—2 kk |
| Pk-yrityksille suunnattujen vientiverkostohankkeiden ja kumppanuusohjelmien määrä, kpl | 76 | 70 | 70 |
| Osallistumiset kv. näyttelyihin | 151 | 120 | 120 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | Yhteensä vuodesta 2014 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset | 10 165 | 5 701 | 2 452 | 752 | 19 070 |
| Vuoden 2014 sitoumukset | 10 350 | 2 217 | 1 478 | 741 | 14 786 |
| Menot yhteensä | 20 515 | 7 918 | 3 930 | 1 493 | 33 856 |
Vuonna 2014 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 14,7 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hallituksen menosäästö | -508 |
| ICT-klusterin äkillisen rakennemuutoksen maksatukset (LTA III 2012) | -1 650 |
| Kertaluonteisten valtuuden lisäysten maksatusten vähentyminen | -2 400 |
| Meriteollisuuden kansainvälistyminen (LTA 2013) | 200 |
| Tasomuutos | 1 888 |
| Valtuuslisäyksen maksatukset (LTAE III 2013) | 1 000 |
| Yhteensä | -1 470 |
| 2014 talousarvio | 20 515 000 |
| 2013 III lisätalousarvio | 500 000 |
| 2013 I lisätalousarvio | 800 000 |
| 2013 talousarvio | 21 985 000 |
| 2012 tilinpäätös | 19 496 626 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)
Mikäli vuoden 2013 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2014.
Selvitysosa:Päätösosan valtuuskohdan kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan toiseksi kappaleeksi.
Valtuuskohdan muutos mahdollistaa avustusten myöntämispäätökset määrällä, joka vastaa vuonna 2013 käyttämättä jäänyttä myöntämisvaltuutta.
| 2014 talousarvio | 20 515 000 |
| 2013 III lisätalousarvio | 500 000 |
| 2013 I lisätalousarvio | 800 000 |
| 2013 talousarvio | 21 985 000 |
| 2012 tilinpäätös | 19 496 626 |
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 20 515 000 euroa.
Uusia avustuksia saa vuonna 2014 myöntää 14 786 000 euroa.
Mikäli vuoden 2013 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2014.
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) mukaisten hankkeiden toteuttamiseen ja maksamiseen.
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yllä mainitun asetuksen mukaisten ulkomaankauppaa ja vientiä edistäviin kansainvälistymisen yhteishankkeisiin seuraavasti:
1) yhteisosallistumisiin kansainvälisissä näyttelyissä sekä vientiverkostohankkeisiin ja kumppanuusohjelmiin
2) muihin yhteishankkeisiin, uusien toimialojen ja palvelualojen yhteishankkeisiin, strategisiin kärkihankkeisiin, yrityslähtöisten kulttuurivientihankkeiden tukemiseen sekä matkailualan valtakunnallisiin hankkeisiin.
Avustus pk-yrityksille on enintään 50 %. Avustusta voidaan myöntää edellä mainittua korkeammin prosenttiosuuksin valtakunnallisiin ja alueellisesti merkittäviin hankkeisiin, joihin ei osallistu yrityksiä tai joiden kulut ovat vaikeasti yrityskohtaisesti kohdennettavissa tai jos hankkeen hyödyn katsotaan koituvan laajalle yritysjoukolle tai hanke on luonteeltaan poikkeava ja riskialtis.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)
Momentilta vähennetään 1 700 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että uusia avustuksia saa vuonna 2014 myöntää 9 786 000 euroa.
Selvitysosa:Valtuuden vähennys 5 000 000 euroa on osa hallituksen linjaamien menosäästöjen kokonaisuutta.
Myöntämisvaltuuden vähenemisestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menojen vähennystä 1 700 000 euroa vuonna 2014, 1 500 000 euroa vuonna 2015, 1 200 000 euroa vuonna 2016 ja 600 000 euroa vuonna 2017.
| 2014 I lisätalousarvio | -1 700 000 |
| 2014 talousarvio | 20 515 000 |
| 2013 tilinpäätös | 15 977 000 |
| 2012 tilinpäätös | 19 496 626 |
Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)
Momentilta vähennetään 1 700 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että uusia avustuksia saa vuonna 2014 myöntää 9 786 000 euroa.
44. Valtionavustus yksittäisten yritysten hankevalmisteluun Venäjällä (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2014 talousarvio | — |
| 2013 talousarvio | 700 000 |
| 2012 tilinpäätös | 1 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)
Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Suomalaiset pk-yritykset ovat vuodesta 2012 voineet hakea Finnveran kautta kansainvälistymistukea Venäjälle suuntautuneisiin hankkeisiin. Vuonna 2013 avustusta on myönnetty jo 20 hankkeeseen ja muutamia hakemuksia on parhaillaan käsiteltävänä. Tuki on myönnetty suoraan pk-yritykselle, joka on voinut käyttää sitä joko omiin välittömiin kansainvälistymiskustannuksiinsa tai ostaa tarvitsemiinsa esi- ja hankeselvityksiin liittyvät palvelut ulkopuolisilta Venäjä-asiantuntijoilta.
Venäjän markkinat tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia suomalaisten pk-yritysten kasvulle, mutta toimintaympäristö Venäjällä on edelleen varsin haasteellinen. Perusteellisella hankevalmistelulla voidaan ehkäistä mahdollisia epäonnistumisia ja tappioita sekä osaltaan turvata Suomessa olevan liiketoiminnan tulevaisuus. Lisäksi asianmukaiset esi- ja hankeselvitykset nopeuttavat ja helpottavat myös ulkopuolisten rahoittajien mukaantuloa yrityksen Venäjälle suuntautuviin etabloitumishankkeisiin.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että vuoden 2013 tammi—elokuussa vienti Venäjälle laski kolme prosenttia. Valiokunta toteaa, että avustus on madaltanut pk-yritysten kynnystä lähteä etsimään kasvua Venäjän lähimarkkinoilta, ja pitää momentin palauttamista tarpeellisena.
Valiokunta viittaa yleisperustelujen yhteydessä esitettyyn ja korostaa myös arktisen alueen hankevalmistelun merkitystä.
Momentti ei sisälly ensi vuoden talousarvioesitykseen, mutta valiokunta palauttaa momentin ja osoittaa sille 1 400 000 euroa pk-yritysten Venäjälle tapahtuviin etabloitumishankkeisiin.
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 1 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuksena yksittäisten yritysten Venäjällä toteuttamaan hankevalmisteluun. Valtionavustuksen osuus voi olla enintään 50 prosenttia valtionavustukseen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustusta myönnetään pääsääntöisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Avustus on Euroopan unionin määrittelemää de minimis -tukea.
2) hallinnointimenoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
45. Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) mukaisten pk-yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelua koskevien avustusten maksamiseen
2) sitoumusten tekemiseen valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaisiin pk-yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelua koskeviin avustuksiin siihen saakka, kun valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain kumoava uusi laki tulee voimaan vuonna 2014.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen uudeksi laiksi, jolla kumotaan valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annettu laki (1336/2006). Lain on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2014.
Avustuksilla kannustetaan pk-yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmisteluun. Valmistelurahoitusta myönnetään enintään 15 000 euron suuruisena avustuksena, joka myönnetään de minimis -ehtoisena.
ELY-keskukset suuntaavat valmistelurahoitusta hankkeisiin, joilla edistetään pk-yritysten valmiuksia käynnistää uusia tutkimus- ja kehityshankkeita, nopeutetaan uusien liiketoimintojen käynnistämistä sekä autetaan pk-yrityksiä kansainvälistymään ja nostamaan kehittämiseen liittyvää teknologista ja muuta osaamista. Määrärahaa myönnetään arviolta 200 pk-yrityksen tutkimus- ja kehittämishankkeen valmisteluun.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hallituksen menosäästö | -2 000 |
| Yhteensä | -2 000 |
| 2014 talousarvio | 2 000 000 |
| 2013 talousarvio | 4 000 000 |
| 2012 tilinpäätös | 5 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) mukaisten pk-yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelua koskevien avustusten maksamiseen
2) sitoumusten tekemiseen valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaisiin pk-yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelua koskeviin avustuksiin siihen saakka, kun valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain kumoava uusi laki tulee voimaan vuonna 2014.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2014 talousarvio | — |
| 2013 I lisätalousarvio | 23 200 000 |
| 2013 talousarvio | 2 900 000 |
| 2012 tilinpäätös | 17 100 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)
Momentille myönnetään 3 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (502/2012) mukaisiin avustuksiin.
Selvitysosa:Momentti palautetaan talousarvioesitykseen.
Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston asetuksen (502/2012) mukaan avustuksia koskevien sitoumusten myöntämiseen Suomessa rekisteröidylle laivanrakennusyritykselle, laivankorjausyritykselle tai laivakonversioyritykselle uuden alustyypin kehittämiseen ja suunnitteluun, aluksen innovatiivisiin osiin, jotka voidaan erottaa aluksesta erillisinä osina sekä innovatiivisten tuotanto-, suunnittelu- ja logistiikkamenetelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Laivanrakennuksen innovaatiotuen myöntäminen perustuu komission tiedonantoon laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskeviksi puitteiksi. Avustuksen on täytettävä tiedonannossa ja Euroopan yhteisöjen komission innovaatiotuen hyväksymistä koskevassa päätöksessä (25.7.2012) tarkoitetut edellytykset.
Tuen väliaikainen käyttöönotto liittyy laivanrakennusteollisuuden vaikeaan rakennemuutostilanteeseen.
Vuoden 2011 kolmannessa lisätalousarviossa myönnetystä määrärahasta peruutettiin 3 200 000 euroa vuoden 2013 neljännessä lisätalousarvioesityksessä ja budjetoidaan uudelleen vuodelle 2014.
| 2014 talousarvio | 3 200 000 |
| 2013 IV lisätalousarvio | — |
| 2013 I lisätalousarvio | 23 200 000 |
| 2013 talousarvio | 2 900 000 |
| 2012 tilinpäätös | 17 100 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 3 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (502/2012) mukaisiin avustuksiin.
III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävien valtionavustusten myöntämiseen ja maksamiseen laivanrakennuksen innovaatiotukea koskevan Euroopan unionin ja Suomen lainsäännön mukaisesti.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Lisämäärärahaa saa käyttää avustuksia koskevien sitoumusten myöntämiseen Suomessa rekisteröidylle laivanrakennusyritykselle, laivankorjausyritykselle tai laivakonversioyritykselle uuden alustyypin kehittämiseen ja suunnitteluun, aluksen innovatiivisiin osiin, jotka voidaan erottaa aluksesta erillisinä osina sekä innovatiivisten tuotanto-, suunnittelu- ja logistiikkamenetelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Avutustuksen myöntämisestä on tarkoitus säätää valtioneuvoston asetuksella.
| 2014 III lisätalousarvio | 10 000 000 |
| 2014 talousarvio | 3 200 000 |
| 2013 tilinpäätös | 26 100 000 |
| 2012 tilinpäätös | 17 100 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävien valtionavustusten myöntämiseen ja maksamiseen laivanrakennuksen innovaatiotukea koskevan Euroopan unionin ja Suomen lainsäännön mukaisesti.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
47. Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 52 722 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Finnvera Oyj:n ja sitä edeltäneen Kera Oyj:n toiminnan rahoittamiseen myönnettävään korkotukeen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti
2) yhtiöiden luotonanto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden korvaamiseen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.
Selvitysosa:Alueellisen korkotuen piiriin kuuluvien lainojen ja elinkeinopoliittisin perustein tuettavien tukiohjelmien mukaisia erityiskorkotuen piirissä olevien lainojen myöntäminen lopetetaan vuoden 2014 alusta.
Valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaustoiminnasta annetun lain ja sen nojalla annetun valtioneuvoston sitoumuksen mukaan valtio maksaa yhtiölle korkotukea, joka voi olla alueellista korkotukea tai erityiskorkotukea. Valtio maksaa yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille alueellista korkotukea, joka myönnetään suuruudeltaan alueellisesti porrastettuna. Erityiskorkotukea maksetaan yhtiölle siirrettäväksi edelleen luotonsaajille erikseen määritellyistä elinkeinopoliittisista syistä annetuista luotoista.
Vuonna 2014 korkotukea maksetaan Finnvera Oyj:n 31.12.2013 asti myöntämille luotoille. Alueellisen korkotuen ja erityiskorkotuen piiriin kuuluvien luottojen myöntämisvaltuudet ovat koskeneet myös sitä osaa myönnetyistä luotoista, joita rahoitetaan osana Euroopan aluekehitysrahoitusta. Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamasta rahoitustoiminnasta EU-ohjelmakaudella 2000—2006 kertyvät korkotuet on maksettu 1.1.2009 lähtien erilliseltä sulkutililtä. Ohjelmakauden 2007—2013 osalta korkotuen kansallinen valtion rahoitusosuus ja Euroopan alue-kehitysrahaston osuus on budjetoitu momentille 32.50.64.
Vuosina 2002—2013 myönnetyistä luotoista korkotuki maksetaan Finnvera Oyj:lle samana vuonna kuin yhtiö hyvittää sen asiakkaalle.
Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää riskilainoja ja -takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömiä. Kasvuyritysten ja alkavien yritysten osalta riskitasoa pidetään keskimääräistä korkeampana.
Valtioneuvosto on antanut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 8 §:n nojalla sitoumuksen siitä, että valtio korvaa Finnvera Oyj:n luottotappioita sitoumuksen ehtojen mukaisesti niistä luotoista ja takauksista, jotka yhtiö myöntää 1.1.1999 alkaen. Tätä ennen myönnetyistä luotoista ja takauksista, jotka Kera Oyj on myöntänyt, korvataan luotto- ja takaustappiot Kera Oyj:stä annetun lain mukaan annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.
Finnvera Oyj:n vuonna 2014 myöntämistä luotoista ja takauksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja ensimmäisen kerran vuonna 2015.
Finnvera Oyj:n ohjelmakaudella 2000—2006 myöntämien investointi- ja käyttöpääomalainoista syntyvien luottotappioiden korvaamiseen on kohdistettu myös Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Tappiokorvaukset (EAKR- ja kansallisen osuus) maksetaan EAKR-sulkutililtä niin kauan kuin tätä kantaa on voimassa.
Arvio valtiolle aiheutuvista menoista (euroa)
| Korkotuet | 529 000 |
| Tappiokorvaukset | 52 193 000 |
| Yhteensä | 52 722 000 |
Vaikuttavuus
| 2012 toteutuma |
2013 arvio |
2014 arvio |
|
| Finnveran rahoitusta saavien aloittavien yritysten määrä, kpl | 3 123 | 3 200 | 3 200 |
| Myötävaikutetut uudet työpaikat, kpl | 8 660 | 9 000 | 9 000 |
| Kasvavien ja kansainvälistyvien yritysasiakkaiden liikevaihdon kasvu, % | - | 12,5 | 12,5 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018— | Yhteensä vuodesta 2014 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset | 529 | - | - | - | - | 529 |
| Menot yhteensä | 529 | - | - | - | - | 529 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | -2 565 |
| Yhteensä | -2 565 |
| 2014 talousarvio | 52 722 000 |
| 2013 III lisätalousarvio | 200 000 |
| 2013 talousarvio | 55 287 000 |
| 2012 tilinpäätös | 58 233 314 |
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 52 722 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Finnvera Oyj:n ja sitä edeltäneen Kera Oyj:n toiminnan rahoittamiseen myönnettävään korkotukeen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti
2) yhtiöiden luotonanto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden korvaamiseen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.
III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että momentin määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2014 III lisätalousarvio | — |
| 2014 talousarvio | 52 722 000 |
| 2013 tilinpäätös | 60 310 400 |
| 2012 tilinpäätös | 58 233 314 |
Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että momentin määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen
2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen
3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) tarkoittamalle yhtiölle, Suomen Vientiluotto Oy:lle, maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen
4) julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) tarkoittamalle yhtiölle, Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan alijäämäkorvauksen suorittamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korkotuen tavoitteena on turvata suomalaisille yhtiöille kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä, lisätä Suomen pääomatavaravientiä ja alustoimituksia sekä edistää viejien, kotimaisten telakoiden ja niiden alihankkijoiden työllisyyttä.
Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korkotasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi tehdä korontasaussopimuksia ja niitä vastaavia kiinteäkorkoisiin vienti- ja alusluottoihin liittyviä korontasauspäätöksiä enintään 5 000 milj. euron pääoma-arvosta. Korontasaussopimusten ja -päätösten enimmäispääoma-arvoa laskettaessa otetaan huomioon korontasaussopimusten ja -päätösten erääntymätön pääoma täysimääräisenä sekä korontasaustarjousten luottotarjousten pääoma-arvosta 30 prosenttia. Alijäämäkorvaus syntyy, kun yhtiön vuosi- tai välitilinpäätökseen perustuva, vienti- ja alusluottojen myöntämisestä johtuva tappio on suurempi kuin yhtiön vapaa oma pääoma.
Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja
| 2012 toteutuma |
2013 arvio |
2014 arvio |
|
| Uusia vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia | |||
| — milj. euroa | - | 150 | 600 |
| — kpl | - | 2 | 6 |
| Myönnettyjen luottojen sopimuskanta vuoden lopussa | |||
| — milj. euroa | 1 129 | 998 | 1 308 |
| — kpl | 25 | 23 | 24 |
Korontasaussopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)
| 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | Yhteensä vuodesta 2014 lähtien |
|
| Vientiluottojen korkotuki | 3 900 | 6 400 | 13 000 | 16 800 | 19 700 | 59 800 |
| Suojausmenot | 6 100 | 5 000 | 3 000 | 1 600 | 800 | 16 500 |
| Menot yhteensä | 10 000 | 11 400 | 16 000 | 18 400 | 20 500 | 76 300 |
Korontasaussopimuksista sekä korko- ja valuuttariskien suojaamisesta aiheutuvien menojen lisäksi tuloutuu valtiolle korkohyvityksiä ja suojaustuloja momentille 12.32.99. Vuonna 2012 valtio sai korkohyvityksiä yhteensä 36,2 milj. euroa, joten korontasaustoiminnan ylijäämä oli 21,8 milj. euroa. Korontasaustoiminnasta valtiolle tulevien korkohyvitysten ja suojaustulojen arvioidaan olevan yhteensä 23,6 milj. euroa vuonna 2013 ja 14,9 milj. euroa vuonna 2014.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arviomäärärahan tarkistus | -800 |
| Yhteensä | -800 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2014 talousarvio | 10 000 000 |
| 2013 talousarvio | 10 800 000 |
| 2012 tilinpäätös | 14 366 549 |
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen
2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen
3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) tarkoittamalle yhtiölle, Suomen Vientiluotto Oy:lle, maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen
4) julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) tarkoittamalle yhtiölle, Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan alijäämäkorvauksen suorittamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
50. Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksena kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kansainvälinen teknologiapalkinto, ns. Millennium -teknologiapalkinto, on joka toinen vuosi myönnettävä yhden miljoonan euron suuruinen palkinto, jonka tavoitteena on lisätä Suomen kuvaa korkeatasoisena teknologia- ja hyvinvointivaltiona.
Palkinto on tarkoitus antaa henkilölle, yhteisölle tai projektille tulevaisuuteen suuntautuvasta teknologiaan pohjautuvasta ja laajasti vaikuttavasta innovaatiosta, joka edistää elämisen laatua ja humaaneja yhteiskunnallisia arvoja. Palkintohankkeen toteuttajana on Tekniikan Akatemia -säätiö. Palkinto on jaettu aiemmin vuosina 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012.
| 2014 talousarvio | 1 000 000 |
| 2012 tilinpäätös | 1 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksena kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
(63.) Velkakonversiosta aiheutuvien maksusuoritusten hoitaminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2013 talousarvio | — |
80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 414 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen Vientiluotto Oy:lle viennin jälleenrahoitustoimintaa varten myönnettyjen lainojen maksamiseen
2) Valtiokonttorille jälleenrahoitustoimintaan myönnetyistä lainoista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden aiheuttamien koron yhteydessä tai muuten lainan saajalta perittyjen kustannusten maksamiseen.
Selvitysosa:Viennin jälleenrahoitusmalli otettiin tilapäisesti käyttöön vuosiksi 2009—2011. Lisäksi vuoden 2012 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnettiin uusi yhden miljardin euron lainavaltuus käyttöön, kunnes uusi luottomuotoinen vienninrahoitusjärjestelmä (1543/2011) on saatu toimimaan.
Viennin jälleenrahoitusmallin tavoitteena on varmistaa, että suomalaisilla yhtiöillä on käytössään kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä, lisätä Suomen pääomatavaravienti- ja alustoimituksia sekä edistää viejien, kotimaisten telakoiden sekä niiden alihankkijoiden työllisyyttä.
Vientihankkeiden jälleenrahoitusmallissa Suomen Vientiluotto Oy jälleenrahoittaa koti- ja ulkomaisen luotto- tai rahoituslaitoksen suomalaiseen pääomatavaravientiin järjestämiä ostajaluottoja OECD-ehdoin. Jälleenrahoitus toteutetaan Suomen Vientiluotto Oy:lle myönnetyillä lainoilla.
Lainan maksatus tapahtuu samassa aikataulussa Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämän jälleenrahoituksen kanssa. Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitusosuuden enimmäismäärä on OECD-ehtoisen vientiluoton määrä edellyttäen, että Finnvera Oyj antaa Suomen Vientiluotto Oy:lle täyden takuun. Lisäksi edellytetään, että jälleenrahoituksen saava pankki täyttää riittävät vakavaraisuutta ja taloudellista toimintakykyä koskevat vaatimukset.
Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja
| 2012 toteutuma |
2013 arvio |
2014 arvio |
|
| Myönnetyt lainat, kpl | 6 | - | - |
| Myönnetyt lainat, milj. euroa | 1 091 | - | - |
| Lainojen nostot, milj. euroa | 882 | 755 | 400 |
Jälleenrahoitustoiminnasta valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)
| 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | Yhteensä | |
| Luottojen nostot | 400 000 | 369 300 | - | - | - | 769 300 |
| Suojausmenot | 14 500 | 12 200 | 10 000 | 7 800 | 6 200 | 50 700 |
| Yhteensä | 414 500 | 381 500 | 10 000 | 7 800 | 6 200 | 820 000 |
|---|
Jälleenrahoitustoimintaan käytettävät varat ovat takaisinmaksettavia lainoja, joista valtio saa tuloja takaisinmaksettavien pääomien ja korkojen muodossa. Valtio voi myös saada suojaustuloja. Vuonna 2012 tulot jälleenrahoitustoiminnasta olivat 72,1 milj. euroa ja lainan lyhennykset 43,4 milj. euroa. Jälleenrahoituksen arvioidut tulot ja lainan lyhennykset ovat yhteensä 172,4 milj. euroa vuonna 2013 ja 324,6 milj. euroa vuonna 2014. Jälleenrahoitustoiminnan lainojen lyhennykset tuloutuvat momentilla 15.01.04 ja korot momentille 13.01.05.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Luottojen nostoaikataulujen muutokset | -340 500 |
| Yhteensä | -340 500 |
| 2014 talousarvio | 414 500 000 |
| 2013 talousarvio | 755 000 000 |
| 2012 tilinpäätös | 943 652 525 |
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 414 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen Vientiluotto Oy:lle viennin jälleenrahoitustoimintaa varten myönnettyjen lainojen maksamiseen
2) Valtiokonttorille jälleenrahoitustoimintaan myönnetyistä lainoista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden aiheuttamien koron yhteydessä tai muuten lainan saajalta perittyjen kustannusten maksamiseen.
I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 60 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu lainojen nostoaikataulun tarkentumisesta sekä korko- ja valuuttakurssimuutoksista.
| 2014 I lisätalousarvio | 60 000 000 |
| 2014 talousarvio | 414 500 000 |
| 2013 tilinpäätös | 803 255 945 |
| 2012 tilinpäätös | 943 652 525 |
Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 60 000 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu tarkentuneista korko- ja valuuttakurssimuutoksiin liittyvistä suojautumismenoista.
| 2014 III lisätalousarvio | 10 000 000 |
| 2014 I lisätalousarvio | 60 000 000 |
| 2014 talousarvio | 414 500 000 |
| 2013 tilinpäätös | 803 255 945 |
| 2012 tilinpäätös | 943 652 525 |
Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.
(81.) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitukseen kotimaisille alustoimituksille (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2013 talousarvio | 185 000 000 |
82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 10 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 200 000 000 euroa. Lainat saadaan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainojen myöntämisen edellytyksenä on se, että rahoitusmarkkinoiden toiminnan häiriötila estää Finnvera Oyj:n valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:ssä tarkoitetun varainhankinnan toteuttamisen. Myönnettävien lainojen takaisinmaksuaika saa olla enintään 12 kuukautta. Myönnettävistä lainoista peritään käypää korkoa.
Selvitysosa:Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi myöntää Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvia vienti- ja alusluottoja. Lain mukaan valtio voi taata Finnvera Oyj:n luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa. Jos rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa häiriötilanteessa, että se estää Finnvera Oyj:tä hankkimasta markkinoilta varainhankintaan tarkoitettuja lainoja ja lainaohjelmia, voidaan yhtiölle myöntää valtion talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa lyhytaikaista enintään 12 kuukauden pituista lainaa käypää korkoa vastaan. Lainat on tarkoitus myöntää vakuutta vaatimatta.
| 2014 talousarvio | 10 000 |
| 2013 talousarvio | 10 000 |
| 2012 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 10 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 200 000 000 euroa. Lainat saadaan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainojen myöntämisen edellytyksenä on se, että rahoitusmarkkinoiden toiminnan häiriötila estää Finnvera Oyj:n valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:ssä tarkoitetun varainhankinnan toteuttamisen. Myönnettävien lainojen takaisinmaksuaika saa olla enintään 12 kuukautta. Myönnettävistä lainoista peritään käypää korkoa.
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 90 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston asetuksilla tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.
Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus antaa lainansaajalle valtioneuvoston asetuksella (298/2008) tarkemmin määriteltyjen ehtojen puitteissa lisää takaisinmaksuaikaa, muuttaa takautuvasti alun perin vieraan pääoman ehtoisena myönnetty laina tai osa siitä pääomalainaksi tai poikkeustapauksessa jättää lainan maksamaton pääoma ja korot osittain tai kokonaan takaisin perimättä. Suurille yrityksille lainaa voidaan myöntää vain erittäin painavista syistä erityisesti silloin, kun lainan riskiehto on oleellinen hankkeen toteuttamiselle ja se voidaan etukäteen määritellä.
Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona. Maksuvapautuksen piiriin tulevien lainojen enimmäismäärä on 25 000 000 euroa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2014 uusia lainoja saa myöntää enintään 106 823 000 eurolla.
Selvitysosa:Lainoilla kannustetaan sekä suuria että pk-yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta.
Rahoitusta myönnetään erityisesti:
— yrityksille ja muille yhteisöille tutkimus- ja kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palvelujen kehittämistä ja parantamista
— riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa
— alkavien innovatiivisten yritysten ja olemassa olevien yritysten uusien liiketoimintojen käynnistämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja tulosten liiketaloudellisen hyödyntämisen edistämiseen
— markkinaläheisiin riskipitoisiin kehitys- ja tuotteistushankkeisiin erityisesti pk-yrityksille
— innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- ja demostraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon
— pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana.
Pääomalainan ehdot määräytyvät osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Valtiokonttorin hoidossa olevien Tekesin lainojen lainakanta oli vuoden 2012 tilinpäätöksessä 640,5 milj. euroa.
Lainojen takaisinmaksuista saatavat tulot on merkitty momentille 15.01.04 ja korot momentille 13.01.05.
Tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018— | Yhteensä vuodesta 2014 lähtien |
|
| Ennen vuotta 2014 tehdyt sitoumukset | 63 719 | 18 738 | 4 890 | 1 111 | - | 88 458 |
| Vuoden 2014 sitoumukset | 26 681 | 54 133 | 17 121 | 5 873 | 3 015 | 106 823 |
| Menot yhteensä | 90 400 | 72 871 | 22 011 | 6 984 | 3 015 | 195 281 |
Vuonna 2014 myönnettävien lainojen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 25,8 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Pääomasijoitustoiminta (siirto momentille 32.20.89) | -20 000 |
| Valtuuslisäyksen maksatukset (LTAE III 2013) | 5 000 |
| Tasomuutos | -3 142 |
| Yhteensä | -18 142 |
| 2014 talousarvio | 90 400 000 |
| 2013 III lisätalousarvio | 3 000 000 |
| 2013 talousarvio | 108 542 000 |
| 2012 tilinpäätös | 98 307 073 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)
Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston asetuksilla tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen.
Mikäli vuoden 2013 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2014.
Selvitysosa:Päätösosan kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohdan kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan toiseksi kappaleeksi.
Muutos mahdollistaa Vigo-yrityskiihdyttämöille myönnetyn avustuksen korvaamisen lainalla. Yrityskiihdyttämöille vuosittain myönnettävien lainojen summaksi arvioidaan enintään 2 milj. euroa.
Valtuuskohdan muutos mahdollistaa lainojen myöntämispäätökset määrällä, joka vastaa vuonna 2013 käyttämättä jäänyttä myöntämisvaltuutta.
| 2014 talousarvio | 90 400 000 |
| 2013 III lisätalousarvio | 3 000 000 |
| 2013 talousarvio | 108 542 000 |
| 2012 tilinpäätös | 98 307 073 |
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 90 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston asetuksilla tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen.
Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus antaa lainansaajalle valtioneuvoston asetuksella (298/2008) tarkemmin määriteltyjen ehtojen puitteissa lisää takaisinmaksuaikaa, muuttaa takautuvasti alun perin vieraan pääoman ehtoisena myönnetty laina tai osa siitä pääomalainaksi tai poikkeustapauksessa jättää lainan maksamaton pääoma ja korot osittain tai kokonaan takaisin perimättä. Suurille yrityksille lainaa voidaan myöntää vain erittäin painavista syistä erityisesti silloin, kun lainan riskiehto on oleellinen hankkeen toteuttamiselle ja se voidaan etukäteen määritellä.
Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona. Maksuvapautuksen piiriin tulevien lainojen enimmäismäärä on 25 000 000 euroa.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2014 uusia lainoja saa myöntää enintään 106 823 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2013 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2014.
I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 24 600 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2014 uusia lainoja saa myöntää enintään 166 823 000 eurolla.
Selvitysosa:Määrärahan 24 600 000 euron ja myöntämisvaltuuden 60 000 000 euron lisäys käytetään biotalouden ja cleantech-alan pilotointi-, referenssi- ja demonstraatiohankkeisiin, digitaaliseen arvonluontiin perustuvan liiketoiminnan edistämiseen, digitaalisten innovaatioiden hyödyntämismahdollisuuksien kartoittamiseen sekä pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin digitaalisen arvonluonnin mahdollisuuksien ja digitalouden uusien innovaatioiden hyödyntämiseksi. Rahoitus kohdennetaan sekä kasvuhakuisille ja kansainvälistyville kotimaisille pk-yrityksille että liiketoimintaansa uudistaville suuryrityksille merkittävää kasvupotentiaalia omaavien kilpailukykyisten liiketoimintojen käyntiin saattamiseksi. Myöntämisvaltuuden lisäyksestä yhteensä 20 milj. euroa on kertaluonteista.
Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 24 600 000 euroa vuonna 2014, 23 400 000 euroa vuonna 2015, 8 000 000 euroa vuonna 2016, 3 000 000 euroa vuonna 2017 ja 1 000 000 euroa vuonna 2018.
| 2014 I lisätalousarvio | 24 600 000 |
| 2014 talousarvio | 90 400 000 |
| 2013 tilinpäätös | 101 511 668 |
| 2012 tilinpäätös | 98 307 073 |
Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 24 600 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2014 uusia lainoja saa myöntää enintään 166 823 000 eurolla.
III lisätalousarvioesitys HE 207/2014 vp (23.10.2014)
Momentin perustelut muutetaan seuraaviksi:
Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston asetuksilla tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen.
Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus antaa lainansaajalle valtioneuvoston asetuksella (298/2008) tarkemmin määriteltyjen ehtojen puitteissa lisää takaisinmaksuaikaa, muuttaa takautuvasti alun perin vieraan pääoman ehtoisena myönnetty laina tai osa siitä pääomalainaksi tai poikkeustapauksessa jättää lainan maksamaton pääoma ja korot osittain tai kokonaan takaisin perimättä. Suurille yrityksille lainaa voidaan myöntää vain erittäin painavista syistä erityisesti silloin, kun lainan riskiehto on oleellinen hankkeen toteuttamiselle ja se voidaan etukäteen määritellä.
Lainat voidaan myöntää pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2014 uusia lainoja saa myöntää enintään 166 823 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2013 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2014.
Selvitysosa:Lainojen vakuuksia koskevaa kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastushavainnon johdosta.
Maininta maksuvapautuksen piiriin tulevien lainojen enimmäismäärästä ehdotetaan poistettavaksi, koska euromääräiset rajoitukset vähentävät lainarahoituksen kannustavuutta ja aiheuttavat yrityksissä epäuskoa Tekesin mahdollisuuksiin kantaa riskiosuuttaan projektien epäonnistuessa. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan myönnettyjen lainojen perimättäjättämistä sääntelee Euroopan komission valtiontukisäännöt ja niiden perusteella annettu valtioneuvoston asetus Tekesin rahoitustoiminnasta.
Aiempien vuosien valtuuksien korkean tason, demonstraatiohankkeiden korkean riskitason sekä tulosohjauksessa Tekesille asetettujen riskinottoon kannustavien tulostavoitteiden johdosta maksuvapautuksen piiriin tulevien lainojen enimmäismäärä on kasvussa.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2014 III lisätalousarvio | — |
| 2014 I lisätalousarvio | 24 600 000 |
| 2014 talousarvio | 90 400 000 |
| 2013 tilinpäätös | 101 511 668 |
| 2012 tilinpäätös | 98 307 073 |
Eduskunnan kirjelmä EK 40/2014 vp (25.11.2014)
Momentin perustelut muutetaan seuraaviksi:
Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston asetuksilla tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen.
Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus antaa lainansaajalle valtioneuvoston asetuksella (298/2008) tarkemmin määriteltyjen ehtojen puitteissa lisää takaisinmaksuaikaa, muuttaa takautuvasti alun perin vieraan pääoman ehtoisena myönnetty laina tai osa siitä pääomalainaksi tai poikkeustapauksessa jättää lainan maksamaton pääoma ja korot osittain tai kokonaan takaisin perimättä. Suurille yrityksille lainaa voidaan myöntää vain erittäin painavista syistä erityisesti silloin, kun lainan riskiehto on oleellinen hankkeen toteuttamiselle ja se voidaan etukäteen määritellä.
Lainat voidaan myöntää pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2014 uusia lainoja saa myöntää enintään 166 823 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2013 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2014.
87. Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain (624/2006) 12 luvun 1 §:ssä tarkoitetun korottoman ja vakuudettoman pääomalainan myöntämiseen Finnvera Oyj:lle käytettäväksi Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen. Mikäli pääomitettavan yhtiön rahoitustoiminnasta syntyy tappioita, laina voidaan jättää takaisinperimättä.
Selvitysosa:Tarkoituksena on, että pääomalainan takaisinmaksuaika on enintään 15 vuotta. Aloitusrahasto Vera Oy toimii rahoitusmarkkinoita täydentävänä pääomasijoittajana. Rahaston toiminnalla täydennetään rahoitusmarkkinoita tuotekehitystoiminnan rahoittamisen ja yksityisen pääomasijoitustoiminnan välillä erityisesti yritysten siemen- ja käynnistysvaiheessa. Rahasto tekee sijoituksia aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin tai innovatiivisiin palveluyrityksiin.
Kohdeyrityksillä tulee olla potentiaalia kehittyä kasvuyrityksiksi ja kansainvälistyä. Rahaston hallinnoinnista vastaa Finnveran tytäryhtiö Veraventure Oy. Määrärahan tarkoituksena on ehkäistä riskipääomasijoitusmarkkinoiden puutteita, jotka vaikeuttavat erityisesti nopeasti kasvavien, aloittavien ja laajenevien yritysten riskipääoman saamista.
| 2014 talousarvio | 5 000 000 |
| 2013 I lisätalousarvio | 10 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain (624/2006) 12 luvun 1 §:ssä tarkoitetun korottoman ja vakuudettoman pääomalainan myöntämiseen Finnvera Oyj:lle käytettäväksi Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen. Mikäli pääomitettavan yhtiön rahoitustoiminnasta syntyy tappioita, laina voidaan jättää takaisinperimättä.
88. Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Suomen Teollisuussijoitus Oy:n osakepääoman korottamiseen nopeasti kasvavien ja kansainvälistyvien pk-yritysten liiketoiminta- ja kasvurahoituksen varmistamiseksi sekä kansainvälistymistä edistävään pääomasijoitustoimintaan.
Selvitysosa: Määräraha on tarkoitus käyttää Kasvurahastojen Rahasto II (KRR II) perustamiseen. Valtion rahoituksella aktivoidaan koti- ja ulkomaista yksityistä pääomaa Suomen riskipääomamarkkinoille. Perustettava rahasto sijoittaa Suomessa toimiviin venture capital -rahastoihin ja kasvuvaiheen yritysjärjestelyrahastoihin. Kasvurahastojen rahastot edistävät elinkeinopoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Sijoitustoiminnan painopiste on suomalaisissa kasvuhakuisissa ja kansainvälistyvissä yhtiöissä hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.
Uuden rahaston tavoitekoko on vähintään 100 milj. euroa, josta Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (Tesi) osuus enintään puolet. Tesi hallinnoisi suunniteltua KRR II:ta omaan ja siihen sijoittavien instituutioiden lukuun. Sijoitukset tehdään täysin markkinaehtoisesti.
| 2014 talousarvio | 30 000 000 |
| 2012 tilinpäätös | 30 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Suomen Teollisuussijoitus Oy:n osakepääoman korottamiseen nopeasti kasvavien ja kansainvälistyvien pk-yritysten liiketoiminta- ja kasvurahoituksen varmistamiseksi sekä kansainvälistymistä edistävään pääomasijoitustoimintaan.
I lisätalousarvioesitys HE 66/2014 vp (22.5.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 50 000 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Teollisuussijoitus Oy:n osakepääoman korottamiseen teollisten yritysten uudistamista, monipuolistamista ja kasvua sekä biotalous-, cleantech- ja terveysalan yritysten kasvua edistävään pääomasijoitustoimintaan.
Selvitysosa:Lisämääräraha on tarkoitettu Suomen Teollisuussijoitus Oy:n osakepääoman korottamiseen teollisten yritysten uudistamista, monipuolistamista ja kasvua sekä biotalous-, cleantech- ja terveysalan yritysten kasvua edistävään pääomasijoitustoimintaan. Lisämäärärahalla käynnistetään sijoitusohjelma, jonka kautta sijoitetaan kannattavaksi arvioituihin teollisiin suomalaisiin yhtiöihin.
| 2014 I lisätalousarvio | 50 000 000 |
| 2014 talousarvio | 30 000 000 |
| 2012 tilinpäätös | 30 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 19/2014 vp (18.6.2014)
Momentille myönnetään lisäystä 50 000 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Teollisuussijoitus Oy:n osakepääoman korottamiseen teollisten yritysten uudistamista, monipuolistamista ja kasvua sekä biotalous-, cleantech- ja terveysalan yritysten kasvua edistävään pääomasijoitustoimintaan.
89. Pääomasijoitus alkavien yritysten pääomasijoitustoimintaan (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)
Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen hallinnoiman, alkaviin yrityksiin kohdistuvaa pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen.
Selvitysosa:Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus käynnistää vuoden 2014 alussa pääomasijoitustoiminnan, joka on osa valtioneuvoston vuosien 2014—2017 valtiontalouden kehyspäätöksen sisältämää kasvurahoitusohjelmaa ja valtion pääomasijoitustoiminnan uudelleenjärjestelyä. Ensimmäisenä toimintavuotena tehtävien sijoitusten määräksi arvioidaan 15—20 milj. euroa. Tästä summasta arviolta 5—7 milj. euroa aiheutuu Finnvera Oyj:ltä ostettavista rahastosijoituksista. Tarkoituksena on, että sijoitukset tehdään valtion ja yksityisten sijoittajien yhteisten rahastojen kautta. Perustettavan yhtiön toiminnasta aiheutuviin kuluihin arvioidaan käytettävän enintään 500 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Siirto momentilta 32.20.83 | 20 000 |
| Yhteensä | 20 000 |
| 2014 talousarvio | 20 000 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 193/2013 vp (21.11.2013)
Määrärahaa saa käyttää Innovaatiorahoituskeskus Tekesin hallinnoiman, alkaviin yrityksiin kohdistuvaa pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen. Sijoitukset tehdään valtion ja yksityisten sijoittajien yhteisten rahastojen kautta. Sijoituksissa valtio voi tyytyä yksityisiä sijoittajia pienempiin tuottoihin tai ottaa suurempia riskejä.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen.
| 2014 talousarvio | 20 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)
Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Innovaatiorahoituskeskus Tekesin hallinnoiman, alkaviin yrityksiin kohdistuvaa pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen. Sijoitukset tehdään valtion ja yksityisten sijoittajien yhteisten rahastojen kautta. Sijoituksissa valtio voi tyytyä yksityisiä sijoittajia pienempiin tuottoihin tai ottaa suurempia riskejä.